Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Transkriptio

1 Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä MUISTIO: Järjestäytymiskokous klo Tampella-talon kokouskeskus, kokoushuone Tammer, (Kelloportinkatu 1B, Tampere)

2 Osallistujat Petri Räsänen, puheenjohtaja, Pirkanmaan liitto Kari Hakari, muutosjohtaja, Pirkanman liitto Anniina Tirronen, Tampere Arto Lemmetty, Tampere, hallintoylilääkäri Pirkko Lindström, Juupajoki Janita Koivisto, Pälkäne Kari-Matti Hiltunen, PSHP Riikka Joutsensaari, ELY-keskus Riku Immonen, TE-toimisto Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto

3 Muistio 1. Kokouksen avaus, esittäytyminen. Puheenjohtaja Petri Räsänen avasi kokouksen klo Käytiin esittäytymiskierros. Petri käytti puheenvuoron Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmän toiminnasta ja totesi, että ryhmä on aidosti uuden äärellä ja tarkoituksena on pohtia pirkanmaalaista tulokulmaa palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toimintamalliksi. 2. Teemaryhmän järjestäytyminen Varapuheenjohtajaksi valittiin Anniina Tirronen, teknisenä sihteerinä toimii Mikko Koponen. Sitran palkkaama projektipäällikkö toimii myöhemmin ryhmän asiantuntijasihteerinä. Kokouksen asialista ja materiaalit toimitetaan kolme arkipäivää ennen kokousta, mutta asioita voidaan tuoda kokoukseen myös pöydälle. Muistiot ja muut valmiit materiaalit ovat lähtökohtaisesti julkisia ja niitä säilytetää Pirkanmaa2019.fi-sivuilla. 3. Teemaryhmän tehtävät ja työskentelytavat (liite 1) Keskusteltiin teeman yleisestä kehittämisestä. Kari Hakari antoi yleiskatsauksen valtakunnalliseen valmisteluun teemalla järjestäjä sote- ja maakuntauudistuksessa. Hän mainitsi, että nyt lainvalmistelun lähtökohtana (lausunnoille lähteneiden lakiluonnosten jälkeinen lainvalmistelu) on järjestäjän roolin vahvistaminen suhteessa palvelutuotantoon. Järjestäjä valitsee myös palveluntuottajat. Haasteita valmistelulle luo se, että työnjako järjestäjän ja tuottajan välillä on vielä epäselvä. Auki on muun muassa, mikä on järjestäjän ja tuottajan välinen suhde, miten ja millä toimintaa ohjataan (sopimusohjaus) sekä miten ohjausjärjestelmä määritetään osana kokonaisohjausjärjestelmää. Osa järjestäjän tehtävistä on myös tarpeen organisoida osana yhteistyöalueiden tehtäviä ja työnjakoa

4 Muistio 3. Teemaryhmän tehtävät ja työskentelytavat (liite 1) Oleellista saada tarvelähtöinen suunnittelumalli valtakuntaan, jotta valmistelu lähtisi liikkeelle asiakaslähtöisesti. Suunnittelun on perustuttava palvelutarpeisiin eikä tuotantorakenteeseen. Ryhmä linjasi, että heidän tavoitteena on hahmottaa rajapinta järjestämisen ja tuottamisen välillä ja keskittyä järjestämiseen. Ryhmän tehtävä ei ole pohtia tuotantotapoja vaan fokus on järjestäjätehtäväkokonaisuudessa ja sen organisointivaihtoehtojen hahmottelussa. Myöhemmin arvioidaan, miten tuotanto jakautuu maakunnan palveluntuottajien kuten esimerkiksi palvelulaitoksen kesken. Myös ohjausjärjestelmien arvioinnin katsottiin olevan keskeisessä roolissa ryhmän valmistelutyössä. Oleellista pohtia, miten ne implementoidaan järjestelmään. Esimerkiksi palvelulupaus ei ole juridisesti sitova, mutta kuitenkin keskeinen elementti, jolla tuottajat valitaan. Esiteltiin STM:n Sitran yhteishanke, jossa mukana Pirkanmaa, Uudenmaa, Pohjois-Savo sekä kaikki viisi pääjärjestäjä-/yhteistyöaluetta. Hankkeessa kehitetään ja hahmotellaan järjestäjätoimintoja hankkeeseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset maakuntien järjestäjäorganisaatioiden toiminnalle alkaen. Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö, joka tulee työskentelemään Pirkanmaan liitossa ja osana teemaryhmää. Projektipäällikkö on samalla hankkeen kaikkien toimijoiden yhteinen resurssi. STM:n ja Sitran yhteishankkeen kautta teemaryhmän tekeminen rakentuu osaksi valtakunnallista isoa hanketta ja sitä miten palveluita tullaan kansallisesti järjestämään. Todettiin, että kansallisen ryhmän työskentely vaikuttaa teemaryhmän työhön ja on mahdollista, että ainakin alkuun joudutaan lähinnä seuraamaan valtakunnallista valmistelua ja odottamaan projektipäällikön aloittamista

5 Muistio 3. Teemaryhmän tehtävät ja työskentelytavat (liite 1) Todettiin, että jo esivalmisteluvaiheessa olisi tärkeä saada impulsseja markkinoille ja aloittaa markkinavuoropuhelua. Ei voida olettaa, että kahden vuoden kuluttua markkinat toimisivat ja olisivat syntyneet itsestään ja 100%:sti. Toimivien markkinoiden syntyminen vaatii aikaa ja palveluntuottajilta erityistä osaamista. Teemaryhmän rooli aktiivisena markkinavuoropuhelun avaajana (mm. yrittäjät, Tampereen kauppakamari). 4. Teemaryhmän työsuunnitelman laatiminen (liite 2) Tunnistettiin keskeisiä yhtymäkohtia konsernirakenne- ja johtaminen-, ICT- sekä hankinnat ja logistiikka - teemaryhmien työhön. Käydään tarkempi keskustelu työsuunnitelmasta projektipäällikön rekrytoinnin valmistuttua ja kansallisten askelmerkkien varmistuttua. Seurataan kansallista valmistelua ja heti vuoden vaihteen jälkeen kokoonnutaan luomaan tilannekatsaus. Tarkemman tason suunnittelu aloitetaan kevättalvella. Laaditaan alustava työsuunnitelmapohja ryhmän kommentoitavaksi. 5. Teemaryhmän viestintä (liite 3) Käytiin läpi teemaryhmän viestintään liittyvät keskeiset kohdat (ks. tarkemmin liite 3) 6. Muut asiat Esiteltiin SOTE- ja maakuntauudistuksen tiekartta, joka toimii valmistelun tukena (

6 Muistio 7. Projektiryhmälle tiedotettavat asiat (liite 4) Katso liite Seuraavat kokoukset ja kokouksen päättäminen Sovittiin ryhmän kokousajankohdiksi: , , , , , Kokoukset pyritään pitämään Tampella-talon kokouskeskuksessa Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

7 Liite 1. Teemaryhmän tehtävät Tehtävät: Jäsentää ja kirkastaa, mitä (sosiaali- ja terveydenhuollon) järjestämisvastuu sisältää. Määritellä maakunnan järjestämistehtävän kokonaisuus. Tehdä esitys järjestäjän toiminnoista ja resurssitarpeista. Valmistella järjestäjäorganisaatio yhdessä konsernirakenne ja johtaminen -ryhmän kanssa. Osallistua Sitran kehittämishankkeeseen (työnimi: Maakunta järjestäjänä) Muita ryhmän itse asettamia/tarkentamia tehtäviä? Tavoite : Laatia esitys järjestäjän tehtävistä ja organisoinnista väliaikaishallinnon käsiteltäväksi Tavoite : Maakunnan järjestäjäorganisaatio aloittaa toimintansa

8 Liite 1. Maakunta järjestäjänä

9 Liite 2. Teemaryhmän työsuunnitelman laatiminen Työsuunnitelman sisältöjen osalta keskustellaan ainakin: Teemaryhmän tehtävät ja tavoitteet mitä meidän tulee saada aikaan ja missä muodossa tuotos esitetään? toimeksiannon tarkentaminen ja tarvittaessa osatavoitteisiin jakaminen tunnistetaan keskeiset sidosryhmät, keskeiset teemaryhmät Teemaryhmän työskentely ja osatavoitteiden aikatauluttaminen osatavoitteiden deadlinet teemaryhmän kokoontuminen suhteessa projektiryhmän ja johtoryhmän kokouksiin väli- ja loppuraportointi projektiryhmälle osallistumismenettelyt ja viestintä (työpajat, muistiot, nostot projektiryhmälle) Valmisteluresurssit ja tekijät, työnjako kuka tekee, mitä tekee, millaisella panoksella tekee, miten tehdään?

10 Liite 3. Teemaryhmän viestintä Projektiryhmä virallisena viestijänä (viestintäryhmä tukee, aktiivinen tiedottaminen). Tiedotteet lähtevät kootusti osoitteesta Projektiryhmien yhteydessä olevat teemaryhmät (22 kpl) vastaavat käytännön valmistelusta. Teemaryhmät konkretisoivat tavoitteet ja valmistelevat materiaalia muutosviestintään. Valmisteltu materiaali on lähtökohtaisesti julkista. Teemaryhmien tulee pitää toisensa ja muut uudistuksessa olevat tahot tietoisena valmistelusta. Valmistuneet materiaalit (muistiot tms.) toimitetaan: yhteisten ryhmien osalta: Ryhmien kokousajat ja materiaalit laitetaan näkyviin nettisivuille Tulossa myös työtila my.pirkanmaa.fi Rohkaistaan avoimeen keskusteluun uudistuksesta ja sen vaikutuksista kaikissa kanavissa. Ks. tarkemmin Pirkanmaa2019-viestintäsuunnitelma osoitteessa:

11 Liite 4. Projektiryhmälle tiedotettavat asiat Teemaryhmän työ kytkeytyy tiiviisti valtakunnalliseen Sitran ja STM:n yhteishankkeeseen, jossa luodaan edellytyksiä vahvoille maakuntien järjestäjäorganisaatioille. Hankkeeseen palkattava projektipäällikkö työskentelee osana teemaryhmää ja osana valtakunnallista hanketta. Järjestäminen funktiona: ryhmän työn fokus on järjestäjätehtäväkokonaisuudessa. Myöhemmin arvioidaan, miten palvelutuotanto organisoidaan eri palveluntarjoajien/organisaatioiden kesken. Markkinaproblematiikka on huomioitava valmistelussa hyvissä ajoin. Toimivien markkinoiden syntyminen vaatii aikaa ja palveluntuottajilta erityistä osaamista. Teemaryhmän rooli markkinavuoropuhelun aktiivisena avaajana. Tunnistetut teemaryhmät, joiden kanssa keskeisiä valmistelun yhteyspintoja: Konsernirakenne ja johtaminen, Hankinnat ja logistiikka sekä ICT