Hankinnat ja logistiikka sekä siivous ja ruokahuolto

Transkriptio

1 Hankinnat ja logistiikka sekä siivous ja ruokahuolto klo Pellava-kokouskeskus, kh. Tammer (Kelloportinkatu 1B, Tampere)

2 Osallistuneet Vesa Haapamäki, puheenjohtaja, Virrat Tanja Welin, Tampere Marja-Riitta Mattila-Nurmi, Pirkanmaan liitto Mervi Haataja, KuHa Raine Nuolikoski, Sastamala Tarja Alatalo, Voimia Petteri Paavola, PSHP Jyrki Moilanen, Punkalaidun Erkki Harju, Tuomi Logistiikka Sirkka Yli-Kyyny, Hämeenkyrö Matti Anttonen, PSHP Mikko Koponen, asiantuntijasihteeri, Pirkanmaan liitto

3 Muistio 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13.05, todettiin läsnäolijat. 2. Valtakunnallisen valmistelun tilanne Keskusteltiin lakiluonnospaketista ( ) ja sen mahdollisista vaikutuksista ryhmän työskentelyyn. Lakiluonnokseen voi tutustua osoitteessa Todettiin, että merkittäviä muutoksia ei lakipaketissa ole teemaryhmän näkökulmasta. Liitteenä 1 on uudistuksen etenemisen aikataulu. 3. Katsaukset alatyöryhmien työskentelytilanteeseen Hankinnat ja logistiikka: Työ jatkuu saman esityksen pohjalta eli lähtökohtana on maakunnallinen hankinta- ja logistiikkayhtiö, jossa kunnat voivat olla mukana ja jolla on vahva yhteys erva-alueeseen. Maakuntien kanssa voidaan tehdä muutakin kuin erva-hankintaa. Alatyöryhmässä on pohdittu, että yhtiö voisi rakentua Tuomi logistiikan pohjalle. Se olisi luontevaa, koska PSHP:n omaisuus siirtyy maakunnalle. Tuomi logistiikan käyttöä pohjaratkaisuna puoltaisi myös se, että täysin uutta yhtiötä ei kannata rakentaa tyhjästä. Keskusteltiin, onko mietitty muuta pohjaa kuin Tuomi logistiikka ja että pitäisikö tuottaa myös muita vaihtoehtoja. Linjattiin, että tuotetaan eri vaihtoehtoja hankinnan järjestämiseksi vahvuuksineen ja heikkouksineen. Yhteistyöalueasiat ovat vielä löyhästi hahmottuneet. Hankinnan ja logistiikan maakunnalliselle yhtiölle on erilaisia vaihtoehtoja kuntien näkökulmasta. Sille voidaan perustaa esimerkiksi kuntien omistama tytäryhtiö, joka olisi käytännössä läpivirtausyhtiö. Kunnat voisivat tulla osakkaiksi myös suoraan maakunnan yhtiöön, joka lienee järkevin vaihtoehto. Maakunnallisen yhtiön on keskeistä on saavuttaa hankintayksikköasema. Tämä edellyttää, että yhtiö ei toimi markkinoilla ja että se palvelee yleistä etua (julkinen palvelutuotanto)

4 Muistio Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto: järjestettiin seminaari PSHP:n ja kuntien edustajille, jossa esiteltiin nykytila-analyysin tulokset, käytiin yleistä keskustelua ja rakennettiin yhteistä ymmärrystä. Seminaarin materiaalit löytyvät MyPirkanmaasta ja nykytilakartoituksen yhteenveto myös teemaryhmän Pirkanmaa2019-sivuilta ( Ryhmä kaipaa erityisesti tulkintaa siitä, voivatko muut kuin vapailla markkinoilla toimivat yhtiöt toimia hankintayksikköinä ja mikä osa tukipalveluista tulee valinnanvapauden piiriin. Tällä hetkellä on mm. vaikea hahmottaa, miten palvelukokonaisuus määritellään (sisältääkö esimerkiksi hoitopalvelu palvelun esimerkiksi aterioineen). Loppuraportoinnin yhteydessä esitetään erilaisia vaihtoehtoja tukipalveluiden järjestämiseksi: maakunta hoitaa kaiken itse vs. kunnat ja maakunnat tekevät yhdessä, kolmas vaihtoehto asemoituu näiden väliin. Näiden osalta tehdään SWOT-analyysit. Ryhmä ei ota kantaa mallien juridiseen toteutuskelpoisuuteen vaan mallit tehdään toiminnallisesta näkökulmasta. Malleista ryhmä suosittelee tiettyä mallia. Henkilökuljetukset: joukkoliikenne alatyöryhmän kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä, joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät siirtyvät ELY:ltä maakunnalle. Hahmoteltu neljä eri joli-vaihtoehtoa, joiden pohjalta edetään suunnittelussa ja arvioidaan mallien vahvuuksia ja heikkouksia. Henkilöliikenne hoidetaan koko maakunnan alueella keskitetysti huomioiden joukkoliikenne (lukuun ottamatta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennettä). Loppuraporttiin tuotetaan aineistoa mm. Henriika Weisten selvitystyön pohjalta (julkisen liikenteen organisointi Pirkanmaalla) ja työryhmä esittää aikanaan parasta mallia. Otetaan kantaa organisointimalliin myös järjestäjän ja tuottajan erottamisen näkökulmasta. Oleellista selvittää kuntien oma tahtotila tehdä yhteistyötä. Esimerkiksi koulukuljetuksissa olisi synergia- ja kustannusetuja saavutettavissa

5 Muistio 4. Maakunnallisen tukipalveluselvityksen käynnistäminen Selvitys sisältää maakunnallisten tukipalveluiden kokonaisuuden ja kuntayhteistyön mahdollisuuksien kartoittamisen. Tavoitteena on myös hahmotella vaihtoehtoisia tukipalveluiden kokoamisen malleja. Konsultti haastattelee asianosaiset teemaryhmät. Teemaryhmien on tarkoitus tuottaa kunkin substanssinteeman sisällöt ja tarpeet selvityshenkilölle. Selvityksen laatii Deloitte. Tukipalveluselvityksen toivotaan ottavan kantaa siihen, tekeekö maakunta tiivistä ja laajaa yhteistyötä kuntien kanssa vai perustuuko tukipalvelutoiminta enemmänkin maakunnan ja kuntien omiin ratkaisuihin (tiivis ja kokonaisvaltainen vs. hajautunut tukipalvelukenttä). 5. Muut asiat a. Kotona asumisen -teemaryhmään (SOTE) kuuluvan kuljetukset ja tuet alatyöryhmän integrointi henkilökuljetukset alatyöryhmään. Sovittiin, että Erkille toimitetaan alatyöryhmän jäsenten yhteystiedot. b. Yhteistyöalueiden kontaktoiminen: sovittiin, että Petteri hoitaa maakuntien kontaktoinnin. c. Muutosjohdon muut linjaukset väliraportteihin liittyen (liite 2). Käytiin läpi myös loppuraporttiohjeistus, joka on liitetty teemaryhmän MyPirkanmaa-työtilaan. 6. Projektiryhmälle tiedotettavat asiat (liite 3) 7. Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Seuraava kokous pidetään klo 13 alkaen Pellava-kokouskeskuksen kokoushuone Koskessa. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

6 Liite 1. Maakunta- ja sote-prosessin pääaikataulu

7

8 Liite 2. Toimenpide-ehdotukset esivalmistelun johtoryhmälle ja hallitukselle

9 Liite 3. Projektiryhmälle tiedotettavat asiat Teemaryhmän alatyöryhmät (Hankinnat ja logistiikka, Ateriat, puhtaus- ja laitoshuolto, Henkilökuljetukset) tuottavat teemoittain palveluiden maakunnallisen järjestämisen vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja, niiden vahvuuksia, heikkouksia ja muita huomioita nostetaan esiin ryhmän loppuraportissa. Käynnistettävän tukipalveluselvityksen toivotaan ottavan kantaa siihen, lähteekö maakunta tekemään tiivistä ja laajaa yhteistyötä kuntien kanssa vai perustuuko tukipalvelutoiminta enemmänkin maakunnan ja kuntien omiin ratkaisuihin (tiivis ja kokonaisvaltainen vs. hajautunut tukipalvelukenttä)