Yhteiset asiat -projektiryhmän kokous

Transkriptio

1 Muistio 1 (6) Yhteiset asiat -projektiryhmän kokous Aika klo Paikka Osallistujat Neuvotteluhuone Tammerkoski (Kokouskeskus Pellava), Kelloportinkatu 1B, Tampere Kari Hakari, projektiryhmän puheenjohtaja, muutosjohtaja Tuukka Salkoaho, Tampere Eero Väätäinen, Nokia Eeva Kyrönviita, Ruovesi Pasi Virtanen, PSHP Jani Tulehmo, Pirkanmaan ELY-keskus Timo Julkunen, KoHo Katri Maahi, Juko Liisa Häkli, Juko (valtio) Aino Hirvonen, KAU Sirpa Sintonen, Pardia Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto Satu Tuominen, Pirkanmaan liitto, sihteeri Teemaryhmien puheenjohtajat: Rami Nurmi, Tampereen kaupunki, ICT-asiat, pj:n varahenkilö Raija Ruoranen, PSHP, Henkilöstöasiat Jukka Männikkö, Tampere, Talousasiat Vesa Haapamäki, Virrat, Hankinnat ja logistiikka Virpi Ekholm, Tampere, Kiinteistöt Tarja Puskala, Tampere, Konsernirakenne ja johtaminen Tiina Surakka, PSHP, Osallistuminen Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto, Järjestäjän ja tuottajan roolit Kari-Matti Hiltunen, PSHP, Yhteistoiminta-alueasiat Muut osallistujat: Jaakko Herrala, SOTE-projektijohtaja, Pirkanmaan liitto Jukka Alasentie, maakuntaprojektijohtaja, Pirkanmaan liitto Kirsti Kivilinna, Pirkanmaan liitto Anna-Maria Maunu, Tampere Kristiina Karppi, Pirkanmaan ELY-keskus Asia 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Esittely, keskustelu, jatkotoimenpiteet Puheenjohtaja avasi kokouksen, todettiin osallistujat.

2 Muistio 2 (6) 2 SOTE- ja maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus 3 Teemaryhmien väliraporttien keskeiset sisällöt ja viestit Asiakohta jätettiin käsittelemättä ja siirryttiin väliraporttien käsittelyyn. Teemaryhmien puheenjohtajat antoivat ytimekkäät katsaukset väliraporttien keskeisiin sisältöihin ja viesteihin. Ryhmien toimittamat diat ovat muistion liitteenä ja luettavissa myös teemaryhmien omilla Pirkanmaa2019-sivuilla. 1. ICT-asiat (Rami Nurmi, Tampereen kaupunki, pj:n varahenkilö) Toiminnan hahmottamisen kokonaisuus on epäselvää, uudet infrastruktuurin kehittämistoimet pitää jäädyttää tai tehdä tiedostetusti maakunnallisesta näkökulmasta. Pirkanmaan sote-järjestelmiä ei ole tarkoituksenmukaista eikä resurssien puitteissa edes mahdollista yhdistää, vaan toimitaan nykyisiä järjestelmiä hyödyntäen kunnes niitä vaiheittain uusitaan valtakunnallista UNA arkkitehtuuria noudattaen. Maakunnalla tulee olla yhtenäinen Sote ICMT-infrastruktuuri. Infrastrukstuurin on yksinkertaisinta perustua lakkautettavan sairaanhoitopiirin järjestelmiin. Digi-, ICT- ja tiedolla johtamisen -teemaryhmät liittyvät monelta osin toistensa tekemiseen. Esitettiin, että digi- ja ICT-ryhmät yhdistetään, tiivistä yhteistyötä tiedolla johtamisen -ryhmän kanssa jatketaan. Teemaryhmällä on suuri henkilöresurssitarve (1 henkilö esivalmisteluvaiheessa, 5 henkilöä väliaikaishallinnon vaiheessa). 2. Henkilöstöasiat (Raija Ruoranen, PSHP) Toinen toimeksianto kuntiin henkilöstötiedonkeruusta on annettu, yhteistoimintaneuvottelut on käynnistettävä mennessä. VM:n tietojenkeruusuunnitelma poikkeaa Pirkanmaa2019-aikataulusta. YTneuvotteluille ja sitä kautta muutoksen hallinnalle annettu aikataulu on arvioitu riittämättömäksi. Valmistelua jatketaan maakunnallisen aikataulun pohjalta ja aikaisemmin sovitulla tavalla (YT-neuvottelut aloitetaan, Pirkanmaalla tiedot kerätään ilman nimitietoja). Valtion aluehallinnon henkilöstötietojen keruu viivästyy, koska KEHA valmistelee tätä omassa aikataulussaan. Todettiin, että henkilöstöryhmän toiminnan linkittyminen eri teemaryhmiin on ajankohtaisempi kuin aiemmin. Puheenjohtaja pyrkii kiertämään eri ryhmissä. Nostettiin esiin kuntien SOTE-henkilöstön määrittelyn problematiikkaa, myös talouden näkökulmasta on hankala jakaa työntekijöitä. Ryhmän resurssitarpeet on nostettu esiin väliraportissa.

3 Muistio 3 (6) 3. Talousasiat (Jukka Männikkö, Tampere) Valmisteltu nykytilaselvitykset ja taloushallinnon tietoja on kerätty. Ne on lähetetty kuntiin täydennettäviksi. Maaliskuussa teemaryhmä kysyy siirtyvän omaisuuden vastuita ja velkoja. Suunnitteilla, että maakuntiin perustetaan omat tai kuntien kanssa yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiöt (MAKU-TAHE), jotka aloittaisivat toimintansa jo ennen vuotta Myöhemmässä vaiheessa nämä yhtiöt siirrettäisiin tänä syksynä perustettavan valtakunnallisen ICT-yhtiön tyttäriksi. Maaliskuussa saadaan tietoa siitä, mitä tehtäviä tulee valtakunnallisiin palvelukeskuksiin ja mitä maakunnallisiin. Kysyttiin, onko realismia saada kunnista päätökset yhteisyhtiöstä esitetyllä aikataululla. 4. Hankinta ja logistiikka sekä siivous ja ruokahuolto (Vesa Haapamäki, Virrat) Sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin hankinta- ja logistiikkapalvelut tuottaa Tuomi Logistiikka Oy (sisältää erva-hankinnat). Kehyskunnilla on oma hankintayhtiö Kuntien hankintapalvelut Oy. Muut kunnat ovat ratkaisseet hankinnan ja logistiikan itse. Jatkovalmistelun lähtökohtana on, että maakunnalle synnytetään oma hankinta- ja logistiikkayhtiö, joka voidaan skaalata laajemmalle maantieteelliselle alueelle. Nykytilaselvitykset on laadittu maakunnan ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalveluista. Palvelut on organisoitu kunnissa ja sairaanhoitopiirissä hyvin monella eri tapaa. Volyymi- ja muut tukipalvelutiedot ja jakaumat kuntien vastuulle siirtyvien sote-palveluiden välillä tarkentuvat kevään aikana. Tukipalvelut on keskitettävissä maakunnallisesti. Henkilökuljetusten osalta kunnissa hyvin erilaisia toimintatapoja ja osaamista, toiminta on siiloutunutta ja kuljetuskokonaisuudet pirstoutuneita. Jatkotyön lähtökohtana on Pirkanmaan kuljetusten keskitetyn suunnittelun malli, joka voisi pohjautua 1) Pirkanmaalla toimivan Tuomi Logistiikan henkilöliikenneyksikön toimintaan tai 2) vaihtoehtoisesti Kelan hallinnoimaan matkojen yhdistelyn malliin tai 3) yhteistyössä kilpailutettuihin välitys- ja kuljetuspalveluihin. Tarvitaan periaatelinjausta, missä muodossa maakunta muodostaa yhteisiä yhtiöitä kuntien kanssa. Maakunnallisen apuvälinekeskuksen suunnittelun käynnistäminen ja maakunnallisen tilaratkaisun löytäminen on kriittistä.

4 Muistio 4 (6) 5. Kiinteistöt (Virpi Ekholm, Tampere) Keväällä 2016 tehty kartoitus SOTE-kiinteistöistä on kattava (95%). MAKUkiinteistöjä ja -tiloja ei ole vielä kartoitettu. Maakuntaan ei ole tarkoituksenmukaista luoda erillistä tilapalveluiden tilaajaorganisaatiota valtakunnallisen Maakuntien tilakeskus Oy:n toimintojen lisäksi. Maakuntien tilakeskus Oy vastaa maakuntien tilojen hallinnoinnista ja edelleen vuokraamisesta. Maakuntien tilakeskus Oy käynnistää (digitaalisen) prosessin, jossa kunnat kirjaavat maakunnalle siirtyvät tilat neljässä pääryhmässä: perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi, pelastustoimi ja muut tilat. Tiloista pyydetään myös muita ominaisuustietoja, joiden pohjalta määritellään nykyarvo ja tilakohtainen kokonaisvuokra. Prosessi kilpailutetaan ja hankintapäätös pyritään tekemään toukokuussa. Maakuntien tilakeskus Oy:ltä odotetaan toimintaohjeita ennen selvitystyön aloittamista. Myös aikataulua tarkastellaan uudelleen, kun toimeksianto on tiedossa. 6. Konsernirakenne ja johtaminen (Tarja Puskala, Tampere) Väliraporttiin sisältyy keskeisten organisaatioiden konsernin ja johtamisjärjestelmän kuvaukset (PSHP, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELYkeskus ja Tampereen kaupunki). Maakuntaan tulee siirtymään hyvin eri tavoin organisoituja ja johdettuja sotemaku-palveluja, mikä korostaa muutosjohtajuuden merkitystä. Teemaryhmä esitti, että johtoryhmä keskustelee uuden maakunnan johtamisrakenteesta. Sen toivotaan käyvän periaatekeskustelu toimielinrakenteesta ja linjaavan jatkovalmistelun perusteita seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: 1. Valtuusto-hallitus-valiokuntamalli, 2. Valtuustohallitusmalli + hallituksen jaostot ja 3. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli. Esitettiin perustettavaksi yleishallinnon teemaryhmä, joka pohtii mm. asiakirjahallinnon ja päätösvalmistelun toteuttamista uudessa maakunnassa. 7. Osallistuminen (Tiina Surakka, PSHP) Osallistuminen linkittyy jokaiseen ryhmään ja ryhmä pyrkii kiertämään muissa teemaryhmissä kevään aikana. Teemaryhmä on kerännyt laajasti osallistumisen hyviä käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää jatkosuunnittelussa. Suunnitteilla työpaja vanhus-, vammaisneuvostojen ja nuorisolautakuntien ja muiden osallisuutta edustavien tahojen kanssa. Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa hankkeeseen halutaan osallistua, jos rahoitus onnistuu.

5 Muistio 5 (6) Loppuraporttiin on tulossa suunnitelma siitä, miten otetaan kuntalaiset mukaan väliaikaishallinnossa. Ryhmän toiminta linkittyy oleellisesti kaikkien teemaryhmien toimintaan. 8. Järjestäjän ja tuottajan roolit (Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto) Teemaryhmän on määritellyt järjestäjän tehtäviä ja erilaisia työvälineitä, jotta tuleva järjestämisvastuu ja maakunnan järjestämistehtävän kokonaisuus voidaan jäsentää. Muutoksen tavoitteena olevasta järjestämisen mallista ja laajuudesta ei ole kokemusta. Kokemuksia kerätään tilaaja-tuottajamalleista ja kansainvälisistä malleista. Tehtävien määrittelyn kautta kokonaisuudet määritellään toiminnoiksi sekä myöhemmin tarvittaviksi resursseiksi ja osaamisvaatimuksiksi. Järjestäjän tehtävien kautta johdetut järjestäjän toiminnot ovat: 1. suunnittelu ja seuranta, 2. palveluiden hankinta ja hallinta, 3. ohjaus ja valvonta, 4. kehittäminen ja 5. yhteistyö. Teemaryhmä osallistuu STM:n Maakunnan järjestämisen työkirjan sisältöjen tuottamiseen (SOTE ja MAKU), joka julkaistaan myöhemmin alueuudistus.fi -sivujen tiekartta- osiossa. Työkirja toimii myös teemaryhmän loppuraporttina. Teemaryhmien väliraporttien pohjalta tarkastelua laajennetaan tarkemmalle tasolle järjestäjän tehtävien osalta. Näin saadaan tarkempi käsitys järjestämistehtävän kokonaisuudesta ja siitä ovatko tehtävät järjestäjän vai tuottajan tehtäviä. 9. Yhteistoiminta-alue-asiat (Kari-Matti Hiltunen, PSHP) Nykytilankuvausta tehty erikoissairaanhoidon ja sairaaloiden yhteistyön, päivystyksen, ensihoidon, sosiaalipalvelujen, pelastuksen, logistiikan ja hankintojen, ICT:n ja tutkimuksen osalta. Erityisvastuualueen järjestämissopimuksesta jalostetaan yhteistyöalueen maakuntien välinen yhteistyösopimus, jota toteutetaan 2019 alkaen. Asiakokonaisuuksia tarkastellaan yhdessä Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien valmistelun projektijohtojen kanssa. Päijät-Hämeen suuntautuminen Uudellemaalle koetaan valitettavana. Yhteistyöalueasiat-teemaryhmä esitettiin siirrettävän SOTE-projektiryhmän alle. 4 Muut asiat Muistutettiin Celkee Insight -kyselyyn vastaamisen tärkeydestä ja velvoittavuudesta. Kyselyn vastauskattavuus on noin puolet. Johtoryhmä ja hallitus edellyttävät kyselyyn vastaamista teema- ja projektiryhmiin

6 Muistio 6 (6) osallistuvilta. 5 Seuraava kokous ja kevään kokousajat Seuraava kokous pidetään torstaina klo Kokouskeskus Pellavan neuvotteluhuoneessa Valimo, Kelloportinkatu 1B, Tampere. Kokouksessa Lyncmahdollisuus. Kevään muut kokousajat: to klo Tammerkoski ke klo Tammerkoski to klo Tammerkoski 6 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

7 Yhteenveto väliraportista ICT-teemaryhmä

8 Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 Maakunnan kokonaisuuden rakentaminen pelkästään Soteosuudessa vaatii paljon työtä Toimipaikkoja lähes 400 Järjestelmiä noin 850 Resursseja tarvitaan nopeasti 1 kokopäiväinen henkilö 3/2017 3/ kokopäiväistä henkilöä 8/2017 3/2018 Sote-kokonaisuus Työasemien lukumäärä - kiinteät Työasemien lukumäärä kannettavat Työasemien lukumäärä muut Mobiililaitteiden lukumäärä Palvelinten kokonaismäärä Tietoliikenneja verkkolaitteiden lukumäärä

9 ICMT (Information, Communications and Medical Technology) ICMT-infra ja sote-tietojärjestelmät Maakunnalla tulee olla yhtenäinen Sote ICMT-infrastruktuuri (mm. työasema-, AD-, tietoverkko-, palvelinpalvelut) Infra on yksinkertaisinta perustua lakkautettavan sairaanhoitopiirin infraan Toiminnan rakenteen oltava hahmollaan kun suunnittelua tehdään Palvelukeskukset Inhouse hankintalaki Uudet infran kehittämistoimet jäädytetään tai tehdään tiedostetusti maakunnan alueella Pirkanmaan sote-järjestelmiä ei ole tarkoituksenmukaista eikä resurssien puitteissa edes mahdollista konsolidoida, vaan toimia nykyisiä järjestelmiä hyödyntäen, kunnes niitä vaiheittain uusitaan UNA arkkitehtuuria noudattaen

10 Yhdyspinnat muihin teemaryhmiin Digi-, ICT- ja tiedolla johtamisen teemaryhmät liittyvät monelta osin toistensa tekemiseen. Teemaryhmät ovat aloittaneet yhteistyön tammikuussa Tavoitteena on mm. Varmistaa tiedonkulku teemaryhmien välillä Kansallisen tuen yhteinen hakeminen Huomioidaan yhteistyöalueen yhteistyö, joka saattaa olla myös edellytys tuelle Seurataan valtakunnallista ohjeistusta Pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään yhteisiä resursseja ICT-teemaryhmä ehdottaa, että ICT- ja digiryhmä yhdistetään ja muodostetaan erittäin kiinteä yhteistyö tiedolla johtamisen ryhmän kanssa (yhdistäminen mahdollisesti myöhemmin)

11 "Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!"

12 Palaute Henkilöstöasiat-teemaryhmän kokouksesta Toimeksianto nro 2 henkilöstötiedonkeruusta (henkilöstöhallinnon menettelytavat ja työsuhde-etuudet ) ja yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämisestä (10.3 mennessä) on lähetetty Siirtoon osallistuvien organisaatioiden henkilöstöjohtajille ja asiantuntijoille järjestetään toimeksiannon nro 2 yhteistilaisuus KEHA on antanut valmisteluohjeet ELY-keskuksen, AVIn ja TE-keskuksen henkilöstötietojen keräämiseen ja yt-neuvottelujen aikatauluun. Yt-aikataulu ei ole ollut esillä esivalmistelun johtoryhmässä. Aikataulut poikkeaa oleellisesti teemaryhmän aikataulusta ja myös tietojen keruun vastuutahosta. Ehdotus: valtion henkilöstön valmistelua koskeva toimeksianto tarkistetaan kokonaisuutena. Henkilöstöpolitiikka ja erilliset kysymykset alatyöryhmä on käynnistänyt työskentelynsä (todettu toimeksianto ja käyty lähetekeskustelu). Tietosuojavaltuutetulta odotetaan vastausta teemaryhmän puheenjohtajan lähettämään lausuntopyynnön henkilöstötietojen keräämisestä. Arvioitu vastausaika helmikuun loppu

13 Palaute Henkilöstöasiat-teemaryhmän kokouksesta VM:n kirje henkilöstötiedonkeruusta (VM037:00/2016) Henkilöstöä koskevien tietojen keräämiselle ja valmistelulle annettu aikataulu poikkeaa oleellisesti Pirkanmaa2019-suunnittelusta. Tietojen keräämistä rajataan ja se sitoo henkilöstöresurssien suunnittelua palveluille. YT-neuvotteluille ja sitä kautta muutoksen hallinnalle annettu aikataulu on arvioitu riittämättömäksi henkilöstöteemaryhmässä. VM:n viestiin on vastattu ja siihen liittyen KT:n neuvottelupäällikkö oli yhteydessä henkilöstöteemaryhmän puheenjohtajaan. KT tukee valmistelun etenemistä ilman nimitietoja. Ehdotus: tehdään kaikki, mitä näissä rajoissa voidaan tehdä. Henkilöstötietojen kerääminen jatkuu aikaisemmin sovitulla tavalla (nimitietoja ei kerätä) Yt-neuvottelut aloitetaan

14 Hankinnat ja logistiikka: projektiryhmälle tiedotettavat asiat (väliraportointi) Hankinnat ja logistiikka Nykytila: Sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin hankinta- ja logistiikkapalvelut tuottaa Tuomi Logistiikka Oy (sisältää erva-hankinnat). Kehyskunnilla on oma hankintayhtiö Kuntien hankintapalvelut Oy, joka ei tuota logistiikkapalveluita. Muut kunnat ovat ratkaisseet hankinnan ja logistiikan itse. Jatkovalmistelun lähtökohtana on, että maakunnalle synnytetään oma hankinta- ja logistiikkayhtiö, joka voidaan skaalata laajemmalle maantieteelliselle alueelle. Huolena erva-näkökulman ja volyymietujen heikentyminen, mikäli maakunnat keskittyvät vain oman hankinnan järjestämiseen (hankintayhteistyön vapaaehtoisuus). Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto Nykytila: Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelut on organisoitu kunnissa ja sairaanhoitopiirissä hyvin monella eri tapaa. Yleisin organisointimuoto on tukipalvelu osana kunnan toimialaa, mutta myös taseyksiköitä on jonkin verran. Myös yt-alueita ja ostopalveluja hyödynnetään tukipalvelun järjestämisessä. Kunnissa tuotetaan puhtauspalveluita yhtiömuotoisesti ateriapalveluita enemmän. Volyymi- ja muut tukipalvelutiedot ja jakaumat kuntien vastuulle siirtyvien ja sote-palveluiden välillä tarkentuvat kevään aikana. Tukipalvelut on keskitettävissä maakunnallisesti. Maakunnan näkökulmasta on mahdollista saavuttaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja asiakasnäkökulmasta kohtuullinen kokonaisuus, mutta ratkaisun toiminnalliset, taloudelliset ja asiakasvaikutukset kuntiin ja niiden elinvoimaan on arvioitava erikseen

15 Henkilökuljetukset Henkilökuljetusten tarkastelun piirissä on ollut yhteiskunnan järjestämis- tai kustannusvastuulla olevat kuljetukset riippumatta siitä kenellä vastuu muutoksen jälkeen. Pirkanmaalla kokonaiskustannukset (tilastossa ei Kela mukana) nousseet + 17 %. Kunnissa hyvin erilaisia toimintatapoja ja osaamista, suurelta osin kuljetusten suunnittelu ja hankinta tehdään sivutoimisesti ja tehtäväaluekohtaisesti. Toiminta on siiloutunutta ja kuljetuskokonaisuudet pirstoutuneita. Jatkotyön lähtökohtana on Pirkanmaan kuljetusten keskitetyn suunnittelun malli, joka voisi pohjautua 1) Pirkanmaalla toimivan Tuomi Logistiikan henkilöliikenneyksikön toimintaan tai 2) vaihtoehtoisesti Kelan hallinnoimaan matkojen yhdistelyn malliin tai 3) yhteistyössä kilpailutettuihin välitys- ja kuljetuspalveluihin. Maakunnallinen apuvälinekeskus Maakunnallisen apuvälinekeskuksen suunnittelun käynnistäminen ja maakunnallisen tilaratkaisun löytäminen on kriittistä. Linjattava, millaisella ratkaisulla (huolto, varastointi, logistiikka) hoidetaan apuvälineiden keskitetty ja hajautettu jakelu maakunnassa. Yhteisen näkemyksen muodostaminen kokonaiskuvasta mahdollisimman nopeasti tärkeää. Maakunta-kunta -yhteistyö tukipalveluissa (hankinnat, logistiikka, ateria- ja siivouspalvelut yms.) Teemaryhmä esittää, että valmistelua jatketaan perustettavien maakunnan ja kuntien yhteisyhtiöiden pohjalta. Tarvitaan periaatelinjaus, halutaanko ja missä muodossa perustettavaksi yhteisiä yhtiöitä kuntien kanssa

16 Kiinteistöt: projektiryhmälle tiedotettavat asiat (väliraportointi) Nykytilankartoitus: keväällä 2016 tehty kartoitus SOTE-kiinteistöistä on kattava (95%). MAKU-kiinteistöjä ja -tiloja ei ole vielä kartoitettu odotetaan valtakunnallista toimeksiantoa. Toiminnan ja tilojen rahoitusta toivotaan käsiteltävän kokonaisuutena maakuntatasolla tilankäytön tehostamiseen tulee kannustaa ja edistää digitalisaatiolla. Teemaryhmän näkemyksen mukaan ei ole järkevää luoda ylimääräisiä tasoja tilapalveluihin. Maakuntaan ei ole tarkoituksenmukaista luoda erillistä tilapalveluiden tilaajaorganisaatiota vaan toiminnallinen organisaatio voi määritellä asiakastarpeet. Valtakunnallinen Maakuntien tilakeskus Oy vastaa maakuntien tilojen hallinnoinnista ja edelleen vuokraamisesta. Alkuperäinen tavoite näyttää epätodennäköiseltä kuntien tilojen ja sopimusten osalta (tavoite ). Maakuntien tilakeskus Oy:ltä odotetaan toimintaohjeita selvitettävistä sopimuksista ennen työn aloitusta. Myös aikataulua tarkastellaan uudelleen, kun toimeksianto on tiedossa. Resurssitarpeet 1-7/2017 Teemaryhmä tarvitsee erillisen henkilöresurssin vastaamaan valtakunnallisen kyselyn koordinoinnista, neuvonnasta ja yhdenmukaistamisesta. Lisäksi kyseinen henkilö tarvitaan hoitamaan teemaryhmän asiavalmistelua ja asiantuntijasihteerin tehtävät. 8/ /2018 Vuokrasopimusten kokoaminen ja yhdenmukaisen aineiston tuottaminen. Vuokratilojen soveltuvuuden arviointi (kiinteistöalan asiantuntija)

17

18 KoJo: projektiryhmälle tiedotettavat asiat (väliraportointi) Esitetään, että johtoryhmän listalle laaditaan erillinen päätösesitys toimielinrakenteen linjaamisesta. Johtoryhmän toivotaan käyvän periaatekeskustelu toimielinrakenteesta ja linjaavan jatkovalmistelun perusteita alla esiteltyjen vaihtoehtojen pohjalta. 1. Valtuusto-hallitus-valiokuntamalli 2. Valtuusto-hallitusmalli + hallituksen jaostot 3. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli Väliraporttiin sisältyy keskeisten organisaatioiden konsernin ja johtamisjärjestelmän kuvaukset (PSHP, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen kaupunki). Teemaryhmä tuo esille, että maakuntaan tulee siirtymään hyvin eri tavoin organisoituja ja johdettuja sotemaku-palveluja, mikä on pyritty huomioimaan esitetyissä toimielinrakenne-malleissa (vahvuudet ja heikkoudet). Teemaryhmä esittää perustettavaksi yleishallinnon teemaryhmän, joka pohtii mm. asiakirjahallinnon ja päätösvalmistelun toteuttamista uudessa maakunnassa

19 1. Valtuusto-hallitus-valiokuntamalli Kuvaus: Valtuusto työskentelee valiokuntiin jakaantuneena. Valiokuntamalli korostaa vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden asemaa päätöksenteossa ja valmistelussa. Valtuuston asema suhteessa hallitukseen vahvistuu mallissa, jossa valiokunnat toimivat päätöksiä tekevinä toimieliminä. Hallituksen asemaa korostavassa valiokuntamallissa valiokunnilla ei ole virallista päätösvaltaa, eikä niille ole delegoitu viranomaistehtäviä vaan valiokunnat toimivat valmistelevina toimieliminä. Vahvuudet: Tukee vahvasti edustuksellisuuden lähtökohtaa. Toteuttaa vahvaa ja suoraa demokratiaa Korostaa valtuuston roolia ja painoarvoa, laajentaa valmistelunäkökulman luottamushenkilötasolle Valiokuntatyöskentely varmistaa päätöksentekoa erityisesti strategisissa asioissa (esim. valinnanvapaus- ja palveluverkko-valiokunta) Korostaa maakuntastrategian roolia Sitoo luottamushenkilöitä valmisteluun ja maakunnan asioihin Malli sopii monitoimialaiseen johtamiseen Heikkoudet/huomioitavaksi: Päätöksenteosta voi tulla jojoilua, kun hankalat päätökset palautuvat valiokuntiin Valmistelevien valiokuntien mallissa riskinä valmistelun objektiivisuuden heikkeneminen, liiallinen politisoituminen Muita huomioita: Selvitettävä mahdollisuudet ottaa käyttöön valiokuntamalli (maakuntalaki). Erilainen, ennakkoluuloton ja rohkea vaihtoehto. Moderni ja perinteistä päätöksentekoa uudistava malli. Oleellista miettiä, miltä osin valiokunnat olisivat valmistelevia tai päätöksiä tekeviä. Maakuntapolitikoinnin ammattimaistuminen, riittääkö substanssiosaaminen ja aika? Kempeleen mallissa valiokunnat käyvät linjaavaa arvokeskustelua tulevaisuuden suunnasta ja viranhaltijat osallistuvat valmisteluun vasta, kun valiokuntakeskustelu on käyty. Mahdollisuus perustaa päätöksentekoa pohjustavia iltakouluja tms. strategisten asiakokonaisuuksien tueksi. Keskeisissä valmistelevissa valiokunnissa olevien valtuutettujen rooli voi ylikorostua päätöksenteossa. Politiikan ammattimaistuminen, motivoi poliitikkoja

20 2. Valtuusto-hallitusmalli + hallituksen jaostot Kuvaus: Hallitus hoitaa perinteisten lautakuntien tehtävät niin pitkälle kuin laki / hallintosääntö antavat mahdollisuuden. Malli on erityisen käyttökelpoinen silloin, kun maakunnan omana toimintana hoidettavat tehtävät ovat vähäisiä esimerkiksi laajan maakuntien välisen yhteistyön vuoksi. Hallitus voi jakautua päättäviin tai valmisteleviin jaostoihin, jolloin käsittelykuormaa voidaan jakaa. Vahvuudet: Ketterä toimintamalli erityisesti toimintaansa aloittavaan uuteen maakuntaan Tehokas ja suoraviivainen päätöksenteko, nopea päätösten toimeenpano (ei otto-oikeutta, päätökset nopeasti lainvoimaisiksi) Erityisesti strategisen johtamisen ja laajojen kokonaisuuksien hallinnan kannalta selkeä ja tehokas malli Keskitetty omistajaohjaus hallituksella Päätös- ja toimivallan sekä valmistelukuorman siirtomahdollisuus jaostoille Tuotannon ja liikelaitoksen johtokunnan rooli kasvaa Laajemmalle osallistumiselle ja vaikuttamiselle luodaan edellytykset, mikäli jaostoiden kokoonpanossa on muitakin kuin hallituksessa olevia Jaostot ainakin imagollisesti ketterämpiä kuin lautakunnat. Heikkoudet/huomioitavaksi: Poliittinen päätöksenteko kapeutuu, kun vähemmän poliittisen päätöksenteon paikkoja Epäsuora poliittinen ohjaus ja vaikuttaminen voivat lisääntyä valmisteluvaiheessa Päätöksentekoon vaikuttaminen voi vaikeutua Vaarana vallan keskittyminen Päätösten paljous tai vaihtoehtoisesti päätökset jäävät ylätasoisiksi Muita huomioita: Edellyttää voimakasta delegointia hallintosääntöön. Määriteltävä tarkasti, mikä on hallituksen ja jaostojen keskinäinen työnjako ja toimivaltasuhteet. Tällä on vaikutusta suoraviivaisuus- ja tehokkuustavoitteisiin. Malli sopisi maakunnan alkuvaiheeseen, jolloin asioita saadaan vietyä eteenpäin tehokkaasti ja reaktiivisesti. Yhtenä osallistavana keinona hallituksen iltakoulut yms. ratkaisut, jossa asioita pohjustetaan ja haetaan konsensusta. Myös laajat tilaisuudet ja foorumit, joissa koko valtuusto ja hallitus mukana

21 3. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli Kuvaus: Ns. perinteinen malli, jossa eri hallinnonalojen lautakunnat vastaavat hallinnonalansa päätöksenteosta, asioiden valmistelusta hallitukselle ja valtuustolle sekä niiden päätösten täytäntöönpanosta. Lautakunnat toimivat hallituksen alaisuudessa ja hallituksella on otto-oikeus lautakuntien päätöksiin. Puheenjohtajamallissa lautakuntien puheenjohtajat nimetään hallituksen jäsenistä. Vahvuudet: Hallinnonalakohtainen valmistelu ja osaaminen Puheenjohtajamalli vahvistaa edustuksellisuutta Sitoutuminen, valmistelun laatu, aika ja osaaminen substanssikohtaisille järjestäjätehtäville Heikkoudet/huomioitavaksi: Päätöksenteon monikerroksisuus: lautakuntien toimivalta suhteessa liikelaitosten johtokuntiin? Hallinto- ja johtamisjärjestelmän näyttäytyminen byrokraattisena Perinteisessä lautakuntamallissa hallinnon lähestyttävyys ja imago ei vastaa uuden maakunnan visiota Puheenjohtajamalli lisää poliittista ohjausta valmisteluun Sektoroituminen, kokonaisuuden hallinta ja systeemisten muutosten läpiajo vaikeutuu (esim. sote-ltk ja maku-ltk) Lautakuntien ristivedot, palveluketjujen integroimisen ja asiakkuuksien hallinnan vaikeutuminen Muita huomioita: Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin toteutuuko perinteisellä mallilla? Tuttu ja turvallinen, luo jatkumon kuntien nykyiselle mallille. Ohjaa helposti perinteisiin ajattelumalleihin. Kuinka paljon jää aidosti päätettävää lautakuntiin suhteessa liikelaitoksen johtokuntiin? Voi lisätä yhden ylimääräisen käsittelytason MAKU-asioihin

22 Projektiryhmälle informoitavat asiat OSALLISTUMINEN-teemaryhmä / pj Tiina Surakka Väliraportti käyty läpi ja lähetetty eteenpäin ja kevät ohjelmoitu. Tavoitteena, että väliraportin mukaisesti Osallistuminen-teemaryhmän joku jäsenistä pääsee ehdotettuihin muihin teemaryhmiin kevään aikana kuulemaan ja keskustelemaan odotuksista osallistumiselle Suunnitteilla työpaja keväälle vanhus-, vammaisneuvostojen ja nuorisolautakuntien ja mahdollisten muidenkin kunnissa toimivien/pysyvien osallisuutta edistävien tahojen edustajien kanssa Nuksu-hankkeeseen osallistuminen, mikäli rahoitus onnistuu Seurataan valtakunnallista kärkihanketta ja integroidutaan tarvittaessa mukaan

23 Järjestäjä ja tuottaja: projektiryhmälle tiedotettavat asiat (väliraportointi) Teemaryhmän työskentely sujunut hyvin suhteessa esitettyihin tavoitteisiin. Valtakunnallisen muutoksen tavoitteena olevasta järjestämisen mallista ei ole kokemusta. Järjestämistehtävä suunnitellussa laajuudessa on uusi kokonaisuus. Kokemuksia kerätään tilaaja-tuottajamalleista ja kansainvälisistä malleista soveltaen. Teemaryhmän työskentely on lähtenyt liikkeelle järjestäjän tehtävien ja erilaisten työvälineiden määrittämisestä, jotta tuleva järjestämisvastuu ja maakunnan järjestämistehtävän kokonaisuus voidaan jäsentää. Tehtävien määrittelyn kautta tehtävät ja tehtäväkokonaisuudet voidaan määritellä toiminnoiksi ja myöhemmin tarvittaviksi resursseiksi. Tällä tavoin edetään ryhmän tavoitteeseen järjestäjäorganisaation valmistelusta sen edellyttämät osaamisvaatimuksen huomioiden. Väliraportti-vaiheessa ryhmän järjestäjän tehtävien määrittelyjen kautta johdetut järjestäjän toiminnot ovat: Suunnittelu ja seuranta - Kehittäminen Palveluiden hankinta ja hallinta - Yhteistyö Ohjaus ja valvonta

24 Järjestäminen on läpileikkaava tehtävä käytännössä kaikkien teemaryhmien osalta, vahvimmat yhdyspinnat löytyvät Konserniohjaus ja johtaminen sekä Yhteistyöalueasiat (yhteistyösopimukset) teemaryhmiin. Työn eteneminen Järjestäjän ja tuottajan roolit teemaryhmä toimii Sitran Maakunnallinen järjestäjähankkeen ohjausryhmänä ja osallistuu STM:n ohjaamaan valtakunnalliseen valmistelutyöhön järjestämisen osalta. Teemaryhmä osallistuu STM:n Maakunnan järjestämisen työkirjan sisältöjen tuottamiseen (sote ja maku), joka julkaistaan myöhemmin alueuudistus.fi -sivujen tiekarttaosiossa. Työkirja toimii myös teemaryhmän loppuraporttina. Lisäksi teemaryhmien väliraporttien pohjalta tarkastelua laajennetaan tarkemmalle tasolle järjestäjän tehtävien osalta niin sote kuin maku puolellakin. Tämä tehdään jotta saadaan koottua tarkempi käsitys järjestämistehtävän kokonaisuudesta ja siitä ovatko tehtävät järjestäjän vai tuottajan tehtäviä

25 Yhteistyöalueasiat: projektiryhmälle tiedotettavat asiat (väliraportointi) Väliraportissa on kuvataan - yhteistyöalueen yhteiset asiat teemaryhmän asiakokonaisuudet - nykytilanteen kuvaus: erikoissairaanhoito/sairaaloiden yhteistyö, päivystys, ensihoito, sosiaalipalvelut, pelastus, logistiikka ja hankinnat, ICT, tutkimustmk - nykyinen erityisvastuualueen terveydenhuollon järjestämissopimus ja siinä sovitut asiakokonaisuudet (järjestämissopimuksesta asetus): sairaaloiden hoidollinen työnjako, ensihoito, kuntoutus, toimintojen yhteensovittaminen (loma-ajat, poikkeustilanteet), tutkimus-ja kehittämistyö, ohjaus-ja neuvonta, henkilöstö, tietojärjestelmät, laatu, potilasturvallisuus - erityisvastuualueen järjestämissopimuksesta jalostettava yhteistyöalueen maakuntien välinen yhteistyösopimus, jota toteutetaan 2019 alkaen

26 Yhteistyöalueen yhteiset asiat teemaryhmän asiakokonaisuudet 1) Ensihoito: sairaanhoitopiirien ensihoidon palvelutasopäätökset , missä on kuvattu ensihoitopalvelun sisältö ja tavoitteet, järjestäminen, resurssit, toiminta sekä yhteistyö hätäkeskuksen ja muiden viranomaisten kanssa; ensihoitokeskuksen koordinoimana palvelutasopäätösvalmistelu yhteistyöalueelle 2019 vuodesta eteenpäin 2) Päivystys: erityisvastuualueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksen päivystyspisteet ja toiminnallinen sisältö on kuvattu ervan terveydenhuollon järjestämissopimuksessa; päivittäminen yhteistyösopimukseen 3) Sairaaloiden yhteistyö ja työnjako: on kuvattuna erityisvastuualueen terveydenhuollon järjestämissopimuksessa; päivittäminen yhteistyösopimukseen uudistetun terveydenhuoltolain ja kevään 2017 aikana lausunnoille tulevan keskittämisasetuksen mukaisesti 4) Sosiaalipalvelut: yhteistyöalueella yli maakuntarajojen keskitettävät palvelut tehtäväkokonaisuuksien mukaisesti jaoteltuina 5) Muut yhteistyöalueen asiat: tukipalvelut, kuten ICT, yhteishankinta ja logistiikka, juridiikan ja tarkastuksen palvelut, koulutus ja tutkimus (ervan tutkimustoimikunta)

27 Ennen toukokuun loppua Asiakokonaisuuksien tarkastelu yhdessä Pirkanmaan projektijohdon kanssa Asiakokonaisuuksien tarkastelu yhdessä Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien valmistelun projektijohtojen kanssa (Päijät-Häme) Asiakokonaisuuksien tarkastelu yhdessä Pirkanmaan sote- ja makuteemaryhmien puheenjohtajien (tarvitessa ryhmiemme) kanssa