Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Valtuusto Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / 1 [Ennakkotieto] 1429/ Kaupunginhallitus Kalajärvenkallio, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 85. Kaupunginosa Kalajärvi Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kalajärvenkallio - Kalajärviberget asemakaavan ja siihen liittyvän Kalajärvi I b asemakaavan muutoksen piirustusnumero 5382, 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue , Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Kalajärvenkallio, tapahtumaluettelo - Kalajärvenkallio, kaavamääräykset 1 - Kalajärvenkallio, kaavamääräykset 2 - Kalajärvenkallio, kaavakartta - Kalajärvenkallio, ajantasa-asemakaava - Kalajärvenkallio, havainnekuva - Kalajärvenkallio, päätöshistoria 1 - Kalajärvenkallio, päätöshistoria 2 Valtuusto palautti Kalajärvenkallion asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi, jotta seuraavat asiat varmistetaan ja tehdään näistä johtuvat lisäpäätökset ja tarkistukset asiakirjoihin: - Asemakaavan mukainen asuntorakentaminen ei saa ulottua suojelualueille. Sen tulee noudattaa vahvistetun yleiskaavan mukaisia asuinaluerajauksia. - Asemakaavan vaikuttavuusarviointeja täydennetään siten, että erityisesti voidaan varmistua järven valuma-alueen hulevesijärjestelyistä ja turvata herkän järven laatu. - Järven alueelle laadittavaa yhtenäistä hulevesien hallintajärjestelmää kiirehditään ja alueen viemäröintisuunnitelmaa täydennetään. - Kaupungin mailta omatoimiseen pientalorakentamiseen luovutettavien tonttien luovutukset ajoitetaan siten, että ennen asuntorakentamista toteutetaan kaupunginhallituksen päättämien ohjeiden

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 mukaiset toimenpiteet ja täten ympäristölliset ja liikenteelliset edellytykset turvataan. Asemakaavan mukainen asuntorakentaminen ei ulotu suojelualueille ja se noudattaa vahvistetun yleiskaavan mukaisia asuinaluerajauksia. Alueelle on laadittu Kalajärvenkallion ja Kalajärvenrannan hulevesirakenteiden rakennettavuustarkastelu ja Kalajärven itärannalle on laadittu vesihuollon yleissuunnitelma. Kaava-asiakirjat on tarkistettu näiden suunnitelmien mukaisiksi. Kaava-alueelle vuonna 2005 tehtyä luontoselvitystä on lisäksi arvioitu erillisessä lausunnossa keväällä 2017, minkä jälkeen luontoselvitystä on täydennetty liito-oravan esiintymisen ja vesilain 2 luvun 11 :n mukaisten pienvesien osalta. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:n maastokäynti kohdennettiin asemakaavan rakentamisalueille, joilla ei todettu vesilain mukaisia pienvesiä eikä alueilta löydetty liito-oravan jätöksiä. Kalajärvenkallion asemakaavoituksen tavoitteena on rakentaa korkeatasoinen, luonnonläheinen omakotialue, joka tukeutuu Kalajärven keskuksen palveluihin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kalajärvenkallio - Kalajärviberget, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 5382, käsittää osan kortteleista 85002, ja sekä katu-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), muodostuu uudet korttelit , alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuodesta lähtien.

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen kuvaus Kalajärvenkallion asemakaava-alue sijaitsee Pohjois-Espoossa Vihdintien eteläpuolella noin kilometri Kalajärven paikalliskeskuksesta länteen. Sen pinta-ala on noin 20,4 ha. Kaava käsittää laakean, melko tasaisen lakialueen ja eri suuntiin laskevat rinteet. Metsäinen kallioselänne kohoaa enimmillään noin 35 m Kalajärven pinnan yläpuolelle. Kaava-alue on rakentamatonta lukuun ottamatta kaavamuutosalueen tonttia 85007/1. Kaava-alue rajoittuu asemakaavoitettuun ranta-alueeseen, missä vanha kesämökkiasutus on vähitellen muuttunut korkealuokkaiseksi omakotitaloalueeksi. Alueen kaavoittamisen lähtökohdat ovat ristiriitaiset. Luonto on arvokasta ja maasto paikoin vaikeasti rakennettavaa rinnettä. Toisaalta kävelyetäisyydellä on peruskoulu, päiväkoti ja Kalajärven palvelukeskus. Joukkoliikenteen palvelutaso on myös kohtuullinen. Rakennettu kunnallistekniikka ulottuu Kalajärvenrantaan. Kaupunki omistaa valtaosan kaava-alueesta. Lisäksi on kolme yksityistä maanomistajaa. Asemakaavoittamattomalla alueella ei ole asukkaita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Kalajärvenkallio on Uudenmaan maakuntakaavassa virkistysaluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa nykyiseen asutuksen rajoittuva pääosa on pientalovaltaista asuntoaluetta AP. Sen eteläpuolella on luonnonsuojelualuetta SL 2 ja länsi- ja pohjoispuolella virkistysaluetta V. Pääulkoilureitti johtaa Vihdintien pohjoispuolelta alueen pohjoisosan halki Luukin ja Röylän suuntaan. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, jonka alueeseen Kalajärvenkallio kuuluu. Alueella ei ole asemakaavaa lukuun ottamatta korttelin tonttia 1, puistoaluetta ja Kalajärvenrannan katualuetta (kääntöpaikka), joilla on voimassa ympäristöministeriössä vahvistettu Kalajärvi I b asemakaava. Kalajärvenkallio on ollut osana Kalajärvi-nimistä kaava-aluetta, jonka asemakaavoitus alkoi vuonna Monien suunnitteluvaiheiden jälkeen vuonna 1997 Kalajärvenkallion kaavaehdotus oli nähtävillä rakennusasetuksen 39 :n mukaisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta poisti Kalajärvenkallion kuitenkin kaavoitusohjelmasta ja kaavoitus keskeytettiin. Työ käynnistettiin uudelleen vuonna 2005, jolloin

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 laadittiin Kalajärven kaikkia asemakaavahankkeita koskeva "Kalajärven asemakaava-alueiden suunnitelmat" -niminen selvitys. Viranomaisneuvottelu Pohjois-Espoon kaavahankkeista järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Kalajärven asemakaava-alueiden suunnitelmat olivat mukana tässä neuvottelussa. Uudenmaan liiton edustaja totesi, että Kalajärvenkallion alueella voimassa oleva oikeusvaikutteinen yleiskaava syrjäyttää maakuntakaavan. Uudenmaan ympäristökeskuksen edustaja totesi mm.: "Luontoselvitykset ovat hyvät ja ne ovat riittävät." MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin 28 muistutusta, joista yksi oli 386 allekirjoitusta käsittänyt yhteismuistutus. Lausunnot ja kannanotot saatiin ympäristö-, kiinteistöpalvelu- ja tekniseltä keskukselta, HSY Vedeltä, Fortumilta, Uudenmaan liitolta ja Uudenmaan ELY-keskukselta. Muistutuksissa asukkaat olivat huolestuneita siitä, että Kalajärvi pilaantuu ja liikenne lisääntyy uuden asuntoalueen johdosta. Asukkaat vastustivat Kalajärven keskukseen johtavaa Kalajärven puistotietä, joka on voimassa olevaan asemakaavaan sisältyvä rakentamaton katu. Espoon ympäristökeskus vastusti Kalajärvenkallion rakentamista. Kiinteistöpalvelukeskus ehdotti lisättäväksi omatoimiseen rakentamiseen soveltuvia tontteja kaupungin omistamalle maalle. ELY-keskus totesi, että Kalajärvenkallion asemakaavan vaikutuksia tulisi arvioida yhdessä muiden Pohjois-Espoossa vireillä olevien asemakaavojen vaikutusten kanssa ja, että esitetyssä muodossa se ei voi asemakaavaa hyväksyä. Nähtävillä olon jälkeen tehdyt tarkistukset Kaavakarttaan ja määräyksiin on tehty vähäisiä tarkistuksia nähtävillä olon jälkeen. Joitakin korttelialueita on laajennettu ja joitakin pienennetty. Kaavan rakennusoikeus vähenee tarkistusten johdosta noin 700 k-m 2 nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen verrattuna. Valtuuston palautuspäätöksen jälkeen on lisätty hulevesirakenteiden johdosta yksi asemakaavamääräys ( 12), jolla ohjataan korttelin itäosan suunnittelua. Lisäksi uusiutuvia energiamuotoja koskevaa kaavamääräystä esitetään muutettavaksi selkeämmäksi. MRA 32 : mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelukeskus kuuli sähköpostitse maanomistajaa, jonka kiinteistöjä muutokset koskivat. Maanomistaja hyväksyi ehdotetut muutokset muuten, mutta esitti, että hänen kiinteistönsä vieressä oleva virkistysalue tai osa siitä liitettäisiin hänen tonttiinsa.

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 Kaava- ja kaavamuutosehdotuksen tarkistukset eivät edellytä sen asettamista uudelleen nähtäville. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Kalajärvenkallion uusi erillispientalojen alue jakautuu neljäksi kortteliryhmäksi Kalajärvenrannasta rakennettavan uuden asuntokadun, Kalajärvenkallion molemmin puolin. Kortteliryhmien väliin jää metsävyöhykkeitä viheryhteyksien turvaamiseksi ja metsäsilhuetin säilyttämiseksi. Asuntokorttelit esitetään toteutettaviksi ensisijaisesti ryhmärakentamisena eli omakotitaloina yhteisillä tonteilla. Kadun varrella korttelit voidaan haluttaessa jakaa myös erillistonteiksi. Yhtiömuotoinen rakentaminen helpottaa rakennusten ja kunnallistekniikan sovittamista herkkään maisemaan ja maastoon. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 20,4 ha, josta 6,7 ha on erillispientalojen korttelialueita, 7,5 ha virkistysalueita ja 5,1 ha suojelualueita. Kokonaisrakennusoikeus on noin k-m 2. Asukasmääräksi arvioidaan noin 290 (45 m 2 asukasta kohti). Erillispientalojen korttelialueet (AO, AO-1) Kaikki asuinkorttelit on kaavoitettu erillispientalojen korttelialueiksi tehokkuuden vaihdellessa välillä e = 0,10-0,20. Kerrosluku on 1/2 k I - II. Asuntojen lukumäärää on rajoitettu kaavamääräyksillä siten, että uusia asuntoja voi koko alueelle rakentaa enintään 90 kpl. AO-korttelialueita koskee myös hulevesimääräys, jonka mukaan hulevesiä tulee hidastaa ja mahdollisuuksien mukaan imeyttää tonteilla, sekä energiamääräys, jonka mukaan alueella tulee hyödyntää uusiutuvia energian tuotantomuotoja kuten maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Virkistysalueet Seudullisen viheryhteyden turvaamiseksi Vihdintien varteen on kaavoitettu leveä vihervyöhyke, joka muodostuu lähivirkistysalueesta, suojaviheralueesta ja luonnonsuojelualueesta. Lähivirkistysalueet ympäröivät asuinkortteleita lukuun ottamatta kortteleita ja 85007, jotka ovat kiinni vanhassa korttelirakenteessa. VL-alueelle ja osin myös luonnonsuojelualueelle on merkitty ohjeelliset ulkoilutiet. Suojelualueet Kalajärvenkallioiden luonnonsuojelualueen kaava-alueelle ulottuvat osat on merkitty luonnonsuojelualueiksi (Kalajärvenkalliot ja Kalajärvenkorpi). Erityisalueet Vihdintien varteen melualueelle on osoitettu suojaviheralue. Liikenne ja melusuojaus

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 Kalajärvi sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman meluhäiriöalueen ulkorajoilla, mikä on otettava huomioon asuintalojen rakenteissa. Pihoilla ja julkisilla alueilla on väistämättä satunnaista lentomelua. Kaavaan on sisällytetty rakenteita koskeva melumääräys. Vihdintien liikenteen aiheuttama melu yltää pohjoisimpaan korttelialueeseen, jolle on lisätty piha-alueiden suojausta koskeva määräys. Luonto- ja meluselvitykset sekä hulevesisuunnitelmat Kalajärvenkalliosta on laadittu luontoselvitys (Enviro Oy, 2005), jota on täydennetty keväällä Kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä on tutkittu Vihdintien melun leviäminen kaava-alueelle. Kalajärvenkalliolle ja Kalajärvenrantaan on suunniteltu hulevesirakenteet, joista on tehty rakennettavuustarkastelu vuonna Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat kaksi maankäyttösopimusta ja esisopimusta alueiden luovuttamisesta, jotka ovat allekirjoitettu Espoon kaupungin ja yksityishenkilöiden välillä, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan liitteinä olevien alueen luovutuksia koskevien esisopimusten mukaiset sopimukset ja päättämään niihin tarvittavista vähäisistä ja teknisistä muutoksista, 3 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kalajärvenkallio - Kalajärviberget asemakaavan ja siihen liittyvän Kalajärvi I b asemakaavan muutoksen piirustusnumero 5382, 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue , Käsittely Byman ehdotti, että asia palautetaan. Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan hylkäysehdotuksen: Asemakaava hylätään, koska kaavan mahdollistaman rakentamisen vaikutukset Kalajärven tilaan on puutteellisesti selvitetty ja koska rakentaminen kaventaisi seudullisesti merkittävää ekologista yhteyttä Nuuksion järviylängön ja Vantaan Vestra-Petikon välillä." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen raukeavan kannattamattomana.

7 Valtuusto Sivu 7 / 7 Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu hylkäysehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Elon hylkäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet

8 Valtuusto Sivu 8 / 8