Valtti-tuutorikoulutus keväällä 2010

Transkriptio

1 Valtti-tuutorikoulutus keväällä 2010 Valtti-tuutorien ja avainohjaajien kokemuksia koulutuksesta Jenni Kaisto, Oulun yliopisto, Ohjaus- ja työelämäpalvelut Päivi Saari, Rovaniemen ammattikorkeakoulu 1

2 Sisältö 1 Johdanto Koulutuksen kuvaus Yhteinen osuus Korkeakoulukohtaiset osuudet Valtti-tuutorien kokemuksia koulutuksesta Koulutuksen anti oman ohjaustyön kannalta Kokemukset tuutorien välisestä yhteistyöstä Toiveita koulutukselle lukuvuonna ja tuutorikoulutuksen kehittämiseksi Avainohjaajien kokemuksia koulutuksesta Yhteenveto ja kehittämisideoita LIITE 1. Tiedote tuutorikoulutuksen sisällöistä ja toteutuksesta LIITE 2. Valtti-tuutorikoulutuksen tarkempi aikataulu, Oulun yliopisto

3 1 Johdanto Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projektin yhtenä tavoitteena on kehittää korkeakoulujen ohjauskoulutusta, erityisinä painoaloina opiskelijoiden pienryhmäohjaus, opiskeluprosessin ohjaus sekä uraohjaus ja työelämävalmennus. Tämä selvitys kuvaa projektin koulutukseen osallistuneiden tuutorien ja koulutuksen suunnitelleiden avainohjaajien kokemuksia tuutorikoulutuksen koulutuspäivistä keväältä Valtti-projektissa tarjottiin projektiin osallistuville koulutusalakohtaisille tuutoreille ohjauskoulutusta keväällä Projektin korkeakoulukohtaisia Valtti-tuutoreita on yhteensä 28. Taulukossa 1 on tuutorit korkeakouluittain. Taulukko 1. Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina -projektin korkeakoulukohtaiset tuutorit. Korkeakoulu Tuutorit Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö 1 Lapin yliopisto 5 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 5 Oulun yliopisto 6 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 4 Vaasan ammattikorkeakoulu 4 Vaasan yliopisto 3 Yhteensä 28 Tuutorikoulutuksen tavoitteena oli tukea tuutoreita heidän oman ohjaustoiminnan kehittämisessä, erityisesti asiantuntemuksen vahvistamisessa opiskelijaryhmän ohjaamisessa, opiskeluprosessin ohjauksessa ja uraohjauksessa. Tavoitteena oli myös tukea ja mahdollistaa koulutukseen osallistuvien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tuutorien korkeakoulujen sisäinen ja välinen verkostoituminen. Tuutorikoulutus suunniteltiin yhteistyössä Valtti-projektin toimijoiden kesken ja sen laajuus oli yhteensä 210 tuntia (ks. liite 1). Koulutuksen lähtökohtana oli, että koulutus sisälsi teoriatiedon ohella konkreettisia ohjaustyötä tukevia harjoituksia. Koulutuspäivät rakentuivat kahdesta kokonaisuudesta: 1. kaikille yhteisistä osuuksista ja 2. korkeakoulukohtaisista osuuksista. Näiden lisäksi koulutukseen sisältyi ohjausharjoittelu, joka koostui opiskelijoiden ura-, opinnäytetyö- tai opiskeluryhmän ohjaamisesta lukuvuonna Koulutus suunniteltiin ja toteutettiin siten, että luennot olivat ennen ryhmäohjausta. Koulutus järjestettiin tällä tavalla projektin korkeakoulujen lukuvuosirytmiin ja työkulttuuriin liittyvien asioiden vuoksi. Tuutorien ohjausharjoittelukokemuksia ei tässä selvityksessä raportoida vaan tämä selvitys keskittyy tuutorien ja avainohjaajien kokemusten kuvaamiseen tuutorikoulutuksen koulutuspäivistä (kaikille yhteisistä ja korkeakoulukohtaisista osuuksista). 3

4 Keräsimme tuutorikoulutuksen aineiston kesä-elokuussa 2010 sähköisenä kyselynä tuutorikoulutukseen osallistuneilta henkilöiltä. Kokosimme tuutorien kyselylomakkeen Valtti-projektin toimijoiden välisenä yhteistyönä. Kyselyssä tiedustelimme tuutorien kokemuksia tuutorikoulutuksen hyödyllisyydestä ja tuutorien välisestä yhteistyöstä, heidän toiveistaan tuutorikoulutukselle lukuvuonna sekä ajatuksiaan koulutuksen kehittämiseksi. Kyselyymme vastasi yhteensä 22 tuutoria kuudesta eri korkeakoulusta (ks. taulukko 2). Taulukko 2. Tuutorikoulutuskyselyyn vastanneet korkeakouluittain. Korkeakoulu Tuutorit Lapin yliopisto 5 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2 Oulun yliopisto 6 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 3 Vaasan ammattikorkeakoulu 4 Vaasan yliopisto 2 Yhteensä 22 Avainohjaajien kokemuksia kysyimme suoraan henkilökohtaisesti. Kysyimme heidän kokemuksia tuutorikoulutuksen onnistumisesta, käytännönjärjestelyistä, tuutorien yhteistyöstä ja verkostoitumisesta sekä mahdollisista koulutusta koskevista jatkokehittämisideoista ja jatkohyödyntämisestä. Kysymyksiin vastasi kuusi avainohjaajaa seitsemästä. Valtti-projekti on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen osarahoittama valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosiksi

5 2 Koulutuksen kuvaus 2.1 Yhteinen osuus Yhteinen osuus koostui opintopsykologisesta kokonaisuudesta ja perehdytyksestä sosiaaliseen mediaan. Taulukossa 3 kuvataan yhteisten kokonaisuuksien aiheet ja kouluttajat. Taulukko 3. Tuutorikoulutuksen yhteiset kokonaisuudet sekä kokonaisuuksien kouluttajat ja aiheet. Kokonaisuus ja kouluttajat Opintopsykologinen kokonaisuus (yliopettaja PsT Tomi Guttorm ja opintopsykologi Sirpaliisa Euramaa) Sosiaalinen media ohjaamisen tukena (projektisuunnittelija Tiina Hämäläinen) Aihe Vuorovaikutuksen tukeminen, opiskeluprosessi, ryhmädynamiikka Sosiaalisen median käsitteestä, sosiaalisen median sovellukset ja sosiaalinen media ohjauksessa 2.2 Korkeakoulukohtaiset osuudet Avainohjaajat suunnittelivat ja organisoivat korkeakoulukohtaiset koulutuskokonaisuudet yhteistyössä muiden projektin avainohjaajien kanssa. Etenkin samalla paikkakunnalla toimineet avainohjaajat tekivät yhteistyötä keskenään tuutorikoulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä. Korkeakoulukohtaiset osuudet rakentuivat seuraavien teemojen ympärille: 1. uraohjaus ja työelämävalmennus, 2. opiskelijoiden pienryhmäohjaus (ura-, opinnäytetyö-, ja opiskeluryhmä) ja ryhmädynamiikka, 3. erilaiset/monenlaiset oppijat. Teemojen sisällöt vaihtelivat avainohjaajien asiantuntemuksen ja kiinnostuksen mukaan sekä kunkin korkeakoulun edellytysten mukaan. Esimerkiksi Vaasan yliopiston avainohjaaja Krista Anttila on perehtynyt syvällisesti psykologista persoonallisuutta mittaavaan MBTI (Myers-Briggs Type Indicator) -indikaattoriin ja ura-ankkureihin (Schein, ), jolloin Vaasan tuutorikoulutuksen yksi osio rakentui näiden teemojen ympärille. Koulutuksiin pyydettiin eri alan asiantuntijoita, kuten Työ- ja elinkeinotoimistojen tai Ura- ja rekrytointipalveluiden asiantuntijoita, opintopsykologeja ja ryhmäohjauksen asiantuntijoita. Edelleen esimerkiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulun tuutorit vierailivat työllistymiskeskuksessa. Lisäksi korkeakoulukohtaiset osuudet keskittyivät konkreettisten ohjausmallien ja avainohjaajien omakohtaisten opiskelijoiden yksilö- ja ryhmäohjauskokemusten jakamiseen sekä ohjausalaan kuuluvan tiedon jakamiseen, ku- 1 Schein, E. H. (1992). Career Anchors and Job/Role planning. The Links between career planning and career development. Teoksessa D.H. Montross & C. J. Shinkman (toim.) Career development. Theory and Practice. Springfield, IL: CC. Thomas. 5

6 ten kirjallisuuden ja erilaisten seurantatietojen (esimerkiksi korkeakoulukohtaisten uraseurantatietojen ja työnantajakyselyjen) ja ohjausta tukevien harjoitusten jakamiseen. Koulutuksen tavoitteena oli myös ryhmäyttää tuutorikoulutettavia ja pyrkiä vahvistamaan heidän välistä asiantuntemuksen jakamista. Kukin koulutuskokonaisuus kesti 3 4 tunnista yhteen työpäivään ja koulutukset järjestettiin pääsääntöisesti paikkakuntakohtaisesti siten, että siihen osallistui sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston tuutorit yhtä aikaa. Koulutuksessa hyödynnettiin sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen tiloja. Rovaniemellä tuutoreille jaettiin tapaamisten välillä kolme etätehtävää: 1) ohjausalan teoksen tai artikkelin kommentoiva referointi, 2) tutustuminen korkeakoulujen sijoittumisseurantaan ja vähintään kahteen muuhun uraohjauksen verkkotyökaluun, esim. Uraikkuna, Kitkatta.net, Aarresaari ja 3) oman opiskelu- ja uraryhmän alustava suunnitelma. Oulussa ja Vaasassa ei ollut etätehtäviä. Seuraavien sivujen taulukoissa kuvataan lyhyesti paikkakuntakohtaisesti Vaasan (taulukko 4), Oulun (taulukko 5) ja Rovaniemen (taulukko 6) korkeakoulujen koulutusten sisällöt. Lisäksi esimerkkinä on tarkempi kuvaus tuutorikoulutuksen toteuttamisesta Oulun yliopistossa (liite 2). 6

7 Taulukko 4. Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yhteiset ja omat kokonaisuudet sekä kokonaisuuksien kouluttajat ja aiheet. Kokonaisuus ja kouluttajat Korkeakoulujen yhteiset kokonaisuudet: Jotta valmistuisit -aloitusseminaari Ryhmämallit (Liisa Lautamatti, professori, emerita) Oulun seudun ammattikorkeakoulun omat kokonaisuudet: Hankeasiat ja uraohjaus (psykologi Satu Vattulainen, Oulun seudun TE-toimisto) Aihe Havaintoja opintojen etenemisestä (johtaja Sakari Jussi-Pekka, Oulun yliopisto, Ohjausja työelämäpalvelut Valtti-projekti) Opintopsykologitoiminnan tilastoja Oamkissa (yliopettaja PsT Tomi Guttorm, Oulun seudun ammattikorkeakoulu) ESR-projektit ja korkeakoulujen opintoprosessien kehittäminen (kehittämispäällikkö Kirsti Kylä-Tuomola, Opetusministeriö) Ammatinvalinnan ohjaus Monialaiset vertaisryhmät opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä -seminaari (avainohjaajat Maria Andersen ja Susanna Martikkala) Vertaisryhmät Oamkissa (avainohjaajat Maria Andersen ja Susanna Martikkala) Vierailu Tukkitien työllistymiskeskuksessa Oulun yliopiston omat kokonaisuudet: Ryhmän ohjaus ja ryhmädynamiikka, lyhyesti: Ningyhteisösovelluksen esittely ja ESR-hankeasioita (avainohjaaja Jaana O. Liimatainen) Valtin ryhmämallit: ura-, opinnäytetyö-, opiskeluryhmät (avainohjaaja Jaana O. Liimatainen) Monenlaiset oppijat (opintopsykologi Päivi Räty ja projektipäällikkö Kaisa Karhu) 7

8 Taulukko 5. Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteiset kokonaisuudet sekä kokonaisuuksien kouluttajat ja aiheet. Kokonaisuus ja kouluttajat Tutustuminen, käytännön asiat (avainohjaajat Pauliina Keskinarkaus ja Päivi Saari) Aihe Tuutorikoulutuksen ohjelma, tutustumista ja toiveita, projektin käytännön asioita Ryhmäohjauksesta ja ryhmäohjausmalleista (opintopsykologi Markku Gullstén) Uraohjaus ja lopputyön ohjaus (suunnittelija Arja Taavetti RAMK:n Ura- ja rekrytointipalvelut) (avainohjaajat Pauliina Keskinarkaus ja Päivi Saari) Monenlaiset oppijat -seminaari (tallennettu videoluento) Evästä matkalle (avainohjaajat Pauliina Keskinarkaus ja Päivi Saari) Uraohjaus Uraryhmä-, opinnäytetyöryhmämallit, kokemuksia Valttiprojektista Valtti ja monenlaiset oppijat (projektipäällikkö Kaisa Karhu Valtti-projekti) ADHD ja opiskelun haasteet (aluesihteeri Anu Kippola-Pääkkönen ADHD- liitto) Mikä mättää kun opiskelu ei suju? (erityiskasvatuksen lehtori Marko Kielinen Oulun yliopisto) Tuutorikoulutuksen syksyn 2010 ohjelma, tuutorien ryhmäsuunnitelmat, Ning-yhteisösovelluksen käyttöopastus Taulukko 6. Vaasan ammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteiset kokonaisuudet sekä kokonaisuuksien kouluttajat ja aiheet. Kokonaisuus ja kouluttajat Uraohjaus ja työelämävalmennus (avainohjaajat Krista Anttila ja Riitta Aikkola) Ryhmäohjaus, ryhmän vaiheet, ryhmädynamiikka (avainohjaajat Krista Anttila ja Riitta Aikkola) Aihe Ohjauksesta Valtti-projektin esittely ja tavoitteet Opintojen viivästymisen syitä Vaasan yliopistossa ja VAMKissa Ohjaus mitä se on?, interventiotyypit Uraohjaus Mikä ura on? Uusi ura, uraidentiteetti Uraohjaus, holistinen malli Uraohjauksen välineitä: MBTI (Myers-Briggs Type Indicator), Ura-ankkuri, elämänlanka, sos.atomi, arvoharjoitus Uraryhmä-, opinnäytetyö-, ja arkiryhmämallit Avainohjaajien kokemuksia Valtti-piloteista Opiskelun hallinta/ Erilaiset oppijat (terapiapsykologi Katja Björklund, YTHS) (opinto-ohjaaja Hilkka Vuorensivu, VAMK) Työvoimatoimiston palvelut ja työelämään sijoittuminen (Paula Vaarasto) Oppimisvaikeudet, opiskelutekniikat, nuoruusiän kriisit ja kehitys Luki-asiaa Työelämä/sijoittumistietous Yrittäjyys (Esihautomokoordinaattori Seppo Luoto) 8

9 Koulutuksen ja yhteistyön tueksi kullekin paikkakunnalle perustettiin suljettu sosiaalisen median ympäristö. Oulussa perustettiin Ning-yhteisösovellus Oulun yliopistossa ja Ning-yhteisösovellus ja myöhemmin Facebook-ryhmä Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Rovaniemellä perustettiin Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteinen Ning-yhteisösovellus ja Rovaniemen ammattikorkeakoululle myös Discendum Optima-verkkoympäristö. Myös Vaasassa perustettiin Ning-yhteisösovellus Vaasan ammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston käyttöön. Sovelluksia käytettiin tiedotukseen, materiaalien jakamiseen, keskusteluun sekä tuutorien omien suunnitelmien kirjaamiseen, kuten ura-, opinnäytetyö- tai opiskeluryhmäsuunnitelmien kirjaamiseen. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa sosiaalisen median teknisenä tukena tuutoreilla oli ammattikorkeakoulun ohjelmistotekniikan koulutusohjelman opiskelija, joka suoritti samalla työharjoitteluaan. 9

10 3 Valtti-tuutorien kokemuksia koulutuksesta 3.1 Koulutuksen anti oman ohjaustyön kannalta Halusimme tietää, mitkä asiat tuutorit ovat kokeneet hyödylliseksi oman ohjaustyönsä kannalta ja mitkä asiat koulutuksessa ovat tukeneet heidän työtään. Antoisimmaksi asiaksi tuutorit mainitsivat ohjauksen menetelmiin tutustumisen ja menetelmien kokeilemisen (ks. taulukko 7). Tuutorit kokivat saaneensa konkreettisia menetelmiä ja neuvoja siihen, miten opiskelijoita ja ryhmiä ohjataan: [Koulutuksesta] tuli käytäntöön sovellettavia asioita suoraan, oikeastaan ensimmäisen kerran sain näin hyviä ohjeita vietäväksi suoraan käytäntöön. Sain runsaasti ideoita omaan opetus- ja tuutoriointityöhön, vinkit helpottavat opettajan arkea ja lisäävät työn mielekkyyttä. Käytössä on monipuolisempi valikoima eri menetelmiä, joilla saadaan mm. keskustelua aikaiseksi. Taulukko 7. Tuutorien kokemukset siitä, mikä koulutuksessa on ollut hyödyllistä. Koulutuksen hyöty omalle työskentelylle N Ohjaustyötä tukevat menetelmät 20 Asiantuntijoiden luennot ja avainohjaajien antama koulutus 12 Keskustelu ja vertaistuki muiden tuutorikoulutukseen osallistuvien kanssa 8 Opiskelijan ohjauksen ja kohtaamisen ymmärrys 5 Toiseksi tuutorit kokivat asiantuntijoiden luentojen ja avainohjaajien koulutuksen tukeneen omaa työtä. Luennot koettiin aihepiiriltään ajankohtaisiksi. Kaikille yhteisestä, opintopsykologisesta kokonaisuudesta, nostettiin esiin muun muassa opiskelun esteet ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Avainohjaajien koulutuksesta tuutorit mainitsivat, että esimerkiksi opiskelijoiden ura-, opinnäytetyö-, ja/tai opiskeluryhmien ryhmämallien esittelystä he olivat saaneet eväitä omaan ohjaustyöhön. Myös uraohjausta ja työelämää käsittelevät osuudet olivat onnistuneita toteutuksia. Konkreettista asiaa, todellisia ideoita, madalsi kynnystä [ryhmäohjaukseen] ryhtymiseen. Sain ura-ajatteluun aikaisempaa laajemman vinkkelin. Kolmanneksi tuutorit kokivat vertaistuen tärkeäksi tapaamiset ja keskustelut muiden koulutettavien kanssa: Yhteiset sessiot eri alojen opettajien kanssa olleet hyödyllisiä, kokemuksien ja ajatusten vaihto. Kaikista antoisimmaksi koin ryhmämme käymät yhteiset keskustelut. 10

11 Muutamat tuutorit mainitsivat, että koulutus oli auttanut laaja-alaisempaan ymmärrykseen opiskelijoiden elämän- ja opiskelutilanteesta sekä antaneen rohkeutta ja näkökulmaa opiskelijan kohtaamiseen, kuten seuraava kommentti havainnollistaa: Olen oppinut hieman etäännyttämää itseäni opetustilanteesta antaessani enemmän tilaa opiskelijoille. Tiedustelimme tuutoreilta myös, mitkä asiat he ovat kokeneet koulutuksessa tarpeettomana tai turhana oman ohjaustyön kannalta. Useat tuutorit totesivat, että koulutus oli hyödyllinen eikä mikään sinänsä ollut turhaa tai tarpeetonta. He kokivat, että ohjaukseen liittyvät asiat ovat ylipäätään kiinnostavia. Osalla tuutoreista oli pitkä kokemus ryhmäohjauksesta. Palautteesta ilmeni, että he olivat kuitenkin hyötyneet koulutuksesta: syventäneet ohjaustaitojaan tai kerranneet aiemmin opittua ja ennen kaikkea pohtineet ohjaukseen liittyviä asioita, kuten seuraava kommentti osoittaa: Vaikka hirveästi ei olekaan tullut uusia asioita, kuitenkin on tullut uutta näkökantaa kaikkiin esillä olleisiin asioihin. Parasta antia on ollut ko. asioiden äärellä olo. Tärkeää oli, että koulutus avasi tilan ja ajan pohtia ohjaustyötä, joka useimmiten työkiireiden ohella saattoi jäädä vähäiseksi. Yksi tuutori esimerkiksi totesi, että hänen pitäisi vielä järjestää aikaa perehtyä paremmin koulutuksen antiin. Muutamat tuutorit mainitsivat, etteivät jotkin luennot tai kokonaisuudet tarjonneet uusia näkökulmia tai ohjaustyötä tukevia menetelmiä. Tuutorit korostivat erityisesti toivoneensa käytännön ohjaustyötä tukevien menetelmien saamista koulutuksesta, moni koki näitä saaneensakin. Osa koulutuksen teemoista tai kokonaisuuksista ei kuitenkaan vastannut odotuksia tai tukenut ohjaajan työtä, kuten seuraavat kommentit osoittavat: Kaikki ohjaustyötä tekevät tietävät, millaisia ongelmia opiskelijoilla on. Olisin toivonut, että vierailijat puhuisivat asiantuntijoina asiantuntijoille. Ei pidä aliarvioida yleisöä. Aloitusseminaarin anti oman ohjaustyön näkökulmasta ei ollut maata mullistava, mutta paikallaan koska jostainhan aina aletaan. [ ] Pienryhmien ohjaus kerrasta oli vähän turhautunut olo ja sellainenkin olo että eikö pienryhmien ohjaukseen ole oikeasti keksitty mitään uutta? Sosiaalisen median koulutus koettiin toisaalta hyvänä kokonaisuutena, toisaalta vähiten antoisana kokonaisuutena. Osa tuutoreista kaipasi lisäkokemusta ja lisätietoa sosiaalisesta mediasta, osa koki sosiaalisen median olevan ylimääräistä ja hyödytöntä. Yksi tuutoreista koki sosiaalisen median koulutuksen näin: Sosiaalinen media ohjaamisen tukena. Ikävin ja vähiten antoisa kerta. Ehkä tietyllä tavalla yleissivistävä. Jäi jotenkin kauhistunut olo, mediaa vyöryi päälle niin monenlaista, tuntui uuvuttavalta, miten ja millä ajalla niihin ehtii paneutua ja miettiä mitä haluaisi käyttää. Itse olen sossumedian [sosiaalisen median] suhteen konservatiivi, en ole sossumedian [sosiaalisen median] ilosanoman elvyttämä. En ole, enkä haluakaan facebookiin, twitteriin, en halua jakaa valokuviani enkä videoleikkeitä, en kirjoittaa blogia yms. 11

12 3.2 Kokemukset tuutorien välisestä yhteistyöstä Tuutorikoulutuksen yhtenä tavoitteena oli ryhmäyttää tuutoreita ja mahdollistaa erilaisten verkostojen luominen. Tiedustelimme, millaisena tuutorit olivat kokeneet yhteistyön muiden koulutukseen osallistuneiden kanssa. Tuutorit kokivat ryhmäytyneensä oman korkeakoulun tuutorien ja avainohjaajien kanssa hyvin ja kertoivat kokemusten jakamisen olevan tärkeää (ks. taulukko 8). Sen sijaan korkeakoulujen välinen yhteistyö ei ollut toteutunut kovinkaan hyvin. Varsinaista ohjaajien verkostoitumista tai yhteistyötä ei vielä kaikkien tuutorien mukaan ollut tapahtunut. Tuutorit olivat kuitenkin tietoisia muista ohjaajista. He myös kokivat, että yhteistyö ja ryhmäytyminen oman korkeakoulun koulutettavien kanssa oli tärkeämpää kuin toisten korkeakoulujen tuutorien kanssa. Yksi tuutori totesi, että ryhmäytymistä korkeakoulujen välillä on tapahtunut riittävästi. Muutamat myös korostivat, että korkeakoulujen väliset kulttuurierot ja käytäntöjen erot opiskelijoiden ohjauksessa ovat niin isoja, että yhteistä kokemuspintaa on hankala löytää, vaikka opiskelijan ohjauksen haasteet olisivat yhtäläiset. Vain muutamat kokivat, että yhteistä kokemusten jakamista ei ollut syntynyt oikeastaan lainkaan. Taulukko 8. Tuutorien kokemukset koulutettavien välisestä yhteistyöstä. Kokemus koulutettavien välisestä yhteistyöstä N Oman korkeakoulun tuutorien välinen ja avainohjaajan kanssa tehty yhteistyö onnistunut hyvin 13 Oman korkeakoulun koulutukseen osallistuvat tuutorit ovat tulleet tutuiksi, muut koulutukseen 6 osallistujat jääneet etäisiksi Vielä ei ole ollut kovinkaan paljon yhteistä kokemusten jakamista 3 Korkeakoulujen väliset kulttuurierot suuria, yhteistä jakamista ei ole syntynyt Toiveita koulutukselle lukuvuonna ja tuutorikoulutuksen kehittämiseksi Kysyimme tuutorien toiveista lukuvuodelle ja he toivoivat etenkin kokemusten jakamista ja yhteisiä tapaamisia muiden koulutukseen osallistuvien kanssa (ks. taulukko 9). He kokivat tapaamiset ja ajatusten vaihdon eri alojen ohjaajien ja opettajien kanssa antoisiksi. Ohjaajien välisen yhteistyön toivottiin jatkuvan etenkin pienryhmäohjauskokemusten vaihdon tiimoilta sekä esimerkiksi jonkin ohjaukseen liittyvän teeman puitteissa. Lisäksi tuutorit toivoivat tukea ja apua opiskelijoiden pienryhmäohjauksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja käynnistämiseen, lisää luentoja ohjaukseen liittyvistä aihealueista sekä välineitä ohjaustyön tekemiseen. Muutamat toivoivat työnohjausta. 12

13 Taulukko 9. Tuutorien toiveita koulutukselle lukuvuonna Toiveita koulutukselle lukuvuonna N Yhteiset tapaamiset ja kokemusten jakaminen 11 Tukea opiskelijoiden ura-, opinnäytetyö-, opiskeluryhmän ohjaamiseen ja ryhmän käynnistämiseen 6 Lisää luentoja ja koulutuksia 4 Ohjaustyötä tukevia menetelmiä 2 Työnohjausta 2 Kysyessämme tuutoreilta näkemyksiä koulutuksen kehittämiseksi esiin nousivat seuraavat asiat: Lisää tietoa koulutuksessa olleista teemoista ja aiheista, etenkin uraidentiteetistä ja uraohjauksesta nälkä kasvaa syödessä. Koulutuspäivien järjestäminen tiiviimmälle ajanjaksolle ja/tai muutamien päivien jaksoissa, ei muutamien tuntien pituisinä pätkinä. Koulutuksen järjestäminen samanaikaisesti ohjausharjoittelun kanssa, jolloin luennot olisivat tukeneet opiskelijoiden pienryhmäohjauksen suunnittelua ja ohjausta. Eri korkeakouluissa työskentelevien tuutorien välisen yhteistyön lisääminen. Enemmän aikaa ja tilaa tuutorin oman pienryhmäohjauksen suunnitteluun. Tuutoriryhmät aloitteleville ja kokeneille ohjaajille. 13

14 4 Avainohjaajien kokemuksia koulutuksesta Tiedustelimme avainohjaajien kokemuksia tuutorikoulutuksen onnistumisesta, käytännönjärjestelyistä, tuutorien yhteistyöstä ja verkostoitumisesta sekä mahdollisista koulutusta koskevista jatkokehittämisideoista ja jatkohyödyntämisestä. Avainohjaajat arvioivat koulutuksen onnistuneen hyvin. He olivat tyytyväisiä suunnittelemiinsa ja toteuttamiinsa koulutuksen sisältöihin. Etenkin opintopsykologinen kokonaisuus, uraohjaus, uraidentiteetti ja työelämätietous koettiin onnistuneina ja tarpeellisina kokonaisuuksina. Avainohjaajien mukaan koulutus tarjosi tuutoreille runsaasti käyttökelpoisia ohjausmenetelmiä ohjaustyöhön. Tosin koulutuksen sisällöt pyrittiin käsittelemään tehokkaasti lyhyessä ajassa. Annettu koulutus koettiinkin pintaraapaisuna erilaisista ohjausteemoista. Avainohjaajat kuitenkin kertoivat, että monilla tuutorikoulutukseen osallistuneilla opettajilla ja ohjaajilla oli runsaasti tietoa ohjaukseen liittyvistä teemoista ja ohjaustyöstä, jonka vuoksi useiden teemojen pintapuolinen käsittely oli hyvä ratkaisu. He arvioivat, että tuutorit pystyivät yhdistämään koulutuksen annin olemassa olevaan tietoonsa ja että koulutus herätteli ja vauhditti tuutoreita pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta. Avainohjaajat kokivat erilaisten ohjaustyötä tukevien harjoitusten tekemisen koulutuksessa hedelmällisenä ja hyvänä työtapana, jossa tuutorit saivat konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia harjoituksia opiskelijoiden kanssa voi tehdä ja miten ne toimivat. Tuutorit olivat myös kertoneet olevansa tyytyväisiä saadessaan käyttöön avainohjaajien testaamia ja hyväksi havaitsemia ohjausmateriaaleja. Sosiaalisen median esittely koettiin hyödylliseksi, mutta sen käyttö jäi vähäiseksi koulutuksen aikana. Korkeakoulujen käyttöön otettuja Ning-yhteisösovelluksia hyödynnettiin lähinnä koulutukseen liittyvien asioiden tiedottamiseen sekä materiaalin jakoon, mutta esimerkiksi sovelluksen keskustelualuetta ei juurikaan hyödynnetty. Avainohjaajat kertoivat, että tuutorit osallistuivat aktiivisesti koulutukseen ja olivat innostuneita koulutuksesta, vaikkakin he olivat kovin kiireisiä ja työllistettyjä. Kunkin korkeakoulun tuutorien keskinäinen kokemusten vaihtaminen ja ryhmäytyminen onnistui avainohjaajien arvion mukaan hyvin. Erityisesti keskustelu monialaisessa ryhmässä koettiin antoisana. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tuutorien ryhmäyttämistä pidettiin haasteellisena korkeakoulujen toimintaympäristöjen ja lukuvuosirytmien erilaisuuden vuoksi. Positiivista oli se, että verkostoitumista oli tapahtunut koulutuksen myötä muuhun korkeakoulun ohjaushenkilöstöön ja/tai tukipalveluihin. Avainohjaajien mukaan koulutuksen järjestäminen avainohjaajapareittain paikkakuntakohtaisesti oli toimiva ratkaisu. Koulutukset järjestettiin korkeakoulujen tiloissa, josta avainohjaajat totesivat, että luokkahuoneet koulutustiloina eivät ollut kovin toimivia. Sen sijaan he kokivat esimerkiksi pienet seminaarihuoneet tai nojatuolein sisustettu vuorovaikutusluokka ovat sopivina tiloina tämäntyyppiseen koulutukseen. 14

15 Koulutuksen kehittämisideoina avainohjaajat mainitsivat seuraavat asiat: Koulutuksen muokkaaminen entistä käytännönläheisemmäksi, opettajat ja ohjaajat tarvitsevat konkreettisia esimerkkejä pienryhmäohjauksen organisoimiseksi sekä yksittäisten opiskelijoiden että ryhmien ohjaamiseksi. Tiettyjen koulutuksessa käsiteltyjen kokonaisuuksien/teemojen syventäminen, erityisesti uraohjaus-, uraidentiteetti- ja työelämätietous-osioiden laajentaminen. Uutena kokonaisuutena/teemana koulutukseen ohjaajana jaksaminen ja menetelmiä opiskelijaryhmien ryhmäyttämiseen. Koulutuksen ajoittaminen niin että koulutus ulottuu ura-, opinnäytetyö-, opiskeluryhmien ajalle. Koulutukseen osallistuvien tuutorien toiveiden huomioiminen koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä sekä tuutorien asiantuntemuksen hyödyntäminen osana koulutusta, sillä monella koulutukseen osallistuvalla tuutorilla oli paljon ohjauskokemusta tai muuta ohjausosaamista. Myös koulutuksen ajankohdista olisi hyvä neuvotella tuutorien kanssa. Huomio koulutustiloihin. Pienet ja viihtyisät tilat ryhmäyttävät ja mahdollistavat läheisen ilmapiirin luomisen. Toisaalta lyhyemmät koulutussessiot ja toisaalta pidemmät koulutussessiot voisivat olla toimivampia. Lyhyet koulutukset (3-4 tuntia kerrallaan) pystyy ajoittamaan pidemmälle aikavälille ja opittua ehti sulatella paremmin tapaamisten välillä. Pidempiin koulutuksiin olisi helpompi osallistua, jolloin koulutettavat varaisivat koko päivän koulutusta varten. Tuutorikoulutuksen järjestämisen myötä avainohjaajat ovat pohtineet myös koulutuksen kehittämistä. Innostusta ja kiinnostusta on eri korkeakouluissa vastaavan koulutuksen järjestämiseen eri kohderyhmälle, lyhyempänä ja mahdollisesti vain tiettyjä teemoja sisältävänä kokonaisuutena. Korkeakouluissa on toteutettu jo nyt lyhyempiä koulutuksia samoista teemoista ja tarkoituksena on tarjota lisäkoulutusta tuutorien toivomista teemoista. Tuutorikoulutus on tuonut myös ideoita henkilöstön täydennyskoulutukseen ja korkeakoulujen työyhteisöjen sisäiseen kehittämiseen. 15

16 5 Yhteenveto ja kehittämisideoita Tuutorien ja avainohjaajien kokemuksien mukaan Valtti-projektin tuutorikoulutus onnistui hyvin ja koulutukselle asetetut tavoitteet saavutettiin. Koulutuksen teemat ja sisällöt olivat ajankohtaisia, tuutorit kokivat saaneensa koulutuksesta käytännön työkaluja omaan ohjaustyöhön, yhteistyötä ja verkostoja syntyi ja keskustelut muiden opettajien ja ohjaajien kanssa koettiin tärkeiksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että tuutorikoulutus tuki osaltaan korkeakouluohjauksen kehittämistä ja koulutuksesta saatuja kokemuksia ja sisältöjä kannattaa kehittää eteenpäin. Positiivisia kokemuksia saatiin muun muassa seuraavista asioista: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteinen koulutuksen suunnittelu ja organisointi toteutuivat hyvin. Tosin korkeakoulujen erilainen lukuvuosirytmi asetti jonkin verran haasteita. Koulutuskokonaisuus oli toimiva. Yhteinen kokonaisuus sekä paikkakuntakohtaiset ja korkeakoulukohtaiset koulutusosuudet olivat hyvä ja järkevä ratkaisu. Tällä tavoin pystyttiin huomioimaan paremmin eri korkeakoulujen tarpeet ja toimintatavat ja avainohjaajat saivat suunnittella ja toteuttaa koulutuksen omaan asiantuntemukseensa nojaten. Eri alojen ja korkeakoulujen ohjaajien ja koulutettavien välinen yhteistyö on ollut hedelmällistä ja tarjonnut mahdollisuuksia asiantuntemuksen jakamiseen ja erilaisten näkökulmien saamiseen. Myös tietoisuus muista ohjausalan henkilöistä omassa ja muissa korkeakouluissa on vahvistunut. Lopuksi nostamme esiin asioita, joita kannattaa ottaa huomioon koulutuksen kehittämiseksi. Koulutuksen ajoittaminen niin että koulutus ulottuu ura-, opinnäytetyö-, opiskeluryhmien ohjaamisen ajalle. Koulutustilan viihtyvyyteen ja tilajärjestelyjen muunneltavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Koulutus olisi hedelmällistä järjestää muissa kuin korkeakoulujen tiloissa. Monilla koulutettavilla on monipuolinen ohjaamisen ja opettamisen osaamisen tausta. Heidän asiantuntijuuttaan voisi hyödyntää paremmin koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Koulutuskokonaisuutta kannattaa kehittää vielä enemmän sisällöiltään opiskelijoiden ajankäytön ja opiskelu- ja opinnäyteprosessien hallintaan sekä erityisesti uran ja tulevaisuuden suunnitteluun. Lisäksi koulutukseen on syytä sisällyttää vielä enemmän konkreettisia ohjaustyötä tukevia menetelmiä. Sosiaalisen median hyödyntämistä ohjauksessa on syvennettävä ja kehitettävä. Sosiaalinen media ohjauksen välineenä oli melkein kaikille tuutoreille uutta ja koulutus tarjosi kokemuksen ja näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen ohjauksessa. Sosiaalisen median ympäristöjä hyödynnettiin kuitenkin vähäisessä määrin osin kiireestä johtuen. Tuutorien väliselle yhteistyölle ja verkostoitumiselle on tärkeää luoda tilaa ja aikaa myös jatkossa. Koulutus mahdollisti tutustumisen, ja toimintaa verkostojen ja yhteistyön jatkuvuudelle ja syventämiselle tarvitaan. 16

17 LIITE 1. Tiedote tuutorikoulutuksen sisällöistä ja toteutuk- sesta VALTTI -KOULUTUS TUUTORIOHJAAJILLE JA OPETUSHENKILÖSTÖLLE Koulutuksessa tuetaan ohjaajia heidän oman ohjaustoimintansa kehittämisessä. Koulutuksessa käsitellään opiskelijaryhmien vetämistä - opiskeluprosessin ohjausta, uraohjausta ja työelämävalmennusta. Koulutus sisältää teoriatietoa ja konkreettisia harjoituksia. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina -projektin tuutoriohjaajille. Tuutoriien lisäksi luennoille voivat osallistua ohjauksesta kiinnostuneet korkeakoulujen opettajat ja ohjaajat, kuitenkin maksimissaan 20 henkilöä. Koulutusjaksot: 1) Luennot (avoimia myös muille kiinnostuneille) Opintopsykologinen kokonaisuus Opiskelukykyisyys ja opiskelutaidot Elämänhallinnan tukeminen Erilaiset oppijat Ryhmädynamiikka Korkea-asteen ohjaus, uraohjaus ja työelämävalmennus opintojen edistämiseksi Viivästymiseen vaikuttavat tekijät ja niiden huomiointi ohjauksessa. Ryhmämallit vertaistukitoimintana: lopputyöryhmämalli, uraryhmämalli. 2) Tuutoriohjaajien ohjausharjoittelu (luentojen lisäksi) Opiskelu- ja uraryhmän vetäminen 1-2 ryhmän vetäminen (ryhmässä 5 10 opiskelijaa, kokoontumiskertoja 10 12). Ryhmätapaamisia ja verkko-ohjausta tapaamisten välillä. Ohjaajayhteistyö Oman asiantuntemuksen jakaminen ja jäsentäminen ryhmätapaamisissa ja verkossa. 17

18 Laajuus: 1. opintopsykologinen kokonaisuus n. 14 h 2. korkea-asteen ohjaus ja uraohjaus opintojen edistämiseksi n. 56 h 3. ohjausharjoittelu n h Kokonaistuntimäärä yhteensä n. 210 h Tuutoriohjaajien koulutus sisältää kaikki koulutusjaksot. Koulutuksesta saa todistuksen. Tuutorikoulutukseen on sitova ilmoittautuminen! Toteutusaika ja -paikka: Luennot huhti toukokuussa Tuutoriohjaajien opiskelu- ja uraryhmät lukuvuonna Tarkemmat tiedot koulutuksessa vuodenvaihteessa Koulutuspaikkakunta Oulu/Vaasa/Rovaniemi. 18

19 LIITE 2. Valtti-tuutorikoulutuksen tarkempi aikataulu, Oulun yliopisto Tiistai (Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yhteinen osuus) Jotta valmistuisit -aloitusseminaari klo klo klo Tilaisuuden avaus, Sakari Jussi-Pekka, Oulun yliopisto Asiantuntijapuheenvuorot ESR-hankkeet ja korkeakoulujen opintoprosessien kehittäminen kehittämispäällikkö Kirsti Kylä-Tuomola, Opetusministeriö klo Havaintoja opintojen etenemisestä projektin johtaja Sakari Jussi-Pekka, Oulun yliopisto, Ohjaus- ja työelämäpalvelut Valtti-projektin klo Opintopsykologitoiminnan tilastoja Oamkissa yliopettaja PsT Tomi Guttorm, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ryhmäohjauskoulutus osa 1 tietoa ja kokemuksia klo klo klo Tuutorikoulutuksen kokonaisuus (ja Valtti -projekti) Tietoa ja kokemuksia Oulun yliopistossa järjestetyistä opiskelijoiden ura-, opinnäytetyö-, opiskelu-ryhmistä klo klo Kahvitauko Tietoa ja kokemuksia Oulun seudun ammattikorkekoulussa järjestetyistä ura-, opinnäytetyö-, opiskelu-ryhmistä Keskustelua 19

20 Keskiviikko (Oulun yliopiston oma osuus, Jaana O. Liimatainen) Ryhmäohjauskoulutus osa 1I ohjausta käytännössä klo klo klo klo klo Tutustuminen tuutorien ja avainohjaajan kesken. Välineenä Kättelytehtävä, jossa kysymyksenä: "Mikä toi sinut tähän koulutukseen?". Keskustelua tehtävästä. Lounas Tuutorikoulutuksen sisältö, Ning-yhteisösovelluksen esittely, lyhyesti Valttiprojektin ESR-asioita Tauko Ryhmätehtävä: Minä ryhmäohjaajana, jossa välineenä Ukot puussa tehtävä (kuva, jossa kuvan hahmot on sijoitettu eri paikkoihin puuta) Keskustelua tehtävästä. klo Ryhmätehtävä Miksi valmistuminen venyy? post-it-lappu-tehtävänä. Keskustelua tehtävästä. Torstai (Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yhteinen osuus aamupäivällä, Oulun yliopiston oma osuus iltapäivällä) Pienryhmäohjaus klo klo klo Professori emerita Liisa Lautamatin koulutus pienryhmäohjauksesta Lounas Pohdintakeskustelu aamupäivän Liisa Lautamatin pienryhmäohjauskoulutuksen ja tuuutorkoulutuksen opintopsykologisen kokonaisuuden tunnelmista / Jaana O. Liimatainen klo Luento ja keskustelua ryhmädydamiikasta ja strukturoidusta ryhmämallista / Jaana O. Liimatainen ja Tiina Hämäläinen Perjantai (Oulun yliopiston oma osuus) Ura-ajattelu ja Valtin uraryhmät klo Luento ja keskustelua ura-ajattelusta / Jaana O. Liimatainen Oma osaaminen tehtävä dialogitehtävänä, Peavyn harjoitus "Toivomani tulevaisuus ja mahdolliset tulevaisuudet" A-URA -palvelusta ( ja "Missä olet viiden vuoden päästä" tehtävä 20

21 klo klo klo Lounas Luento ja keskustelua uraryhmämallista / Jaana O. Liimatainen Luento ja keskustelua graduryhmämallista / Kaisa Karhu Tiistai (Oulun yliopiston oma osuus) Sosiaalinen media ja uratietous klo klo klo Luento ja keskustelua sosiaalisesta mediasta ja digitaalisesta portfoliosta ohjauksessa Tiina Hämäläinen Lounas Luento ja keskustelua uratietoudesta / Jaana O. Liimatainen Keskiviikko (Oulun yliopiston oma osuus) Monenlaiset oppijat klo klo klo Luento ja keskustelua monenlaisista oppijoista / Kaisa Karhu ja Oulun yliopiston opintopsykologi Päivi Räty Lounas Luento ja keskustelua osaamisen oivaltamisesta, kuinka työelämänäkökulmasta siihen voi käyttää esimerkiksi portfolio vs. HOPS:aa / Kaisa Karhu 21