Kaupunginjohtajan esitys

Transkriptio

1 Kaupunginjohtajan esitys

2

3 Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja

4 Lahden kaupunki Koonti: Taloussuunnittelu Taitto: Anu Vesikukka internet:

5 Esipuhe Vuosi 2016 tuo mukanaan uuden kunnan, Lahden kaupungin, joka kokoaa Nastolan ja Lahden voimavarat yhteen asukkaiden ja koko alueen eduksi. Kummankin kunnan vahva teollinen perinne jalostuu entistä monimuotoisemmaksi yritystoiminnaksi, jossa modernit toimintatavat, luovuus ja innostus uuteen korostuvat. Uutta Lahtea rakennetaan tammikuussa 2015 hyväksytyn yhdistymissopimuksen pohjalta maakunnan keskuskaupunkina, jonka päätöksenteko ja toiminta vastaavat nopeasti ja joustavasti yhteiskunnan muutoksiin. Uuteen toimintatapaan kootaan Lahden ja Nastolan parhaat käytännöt. Tavoitteena on matalan organisaation kaupunkiyhteisö, jota leimaa tiivis vuorovaikutus ja asukkaiden aktiivisuus ja vastuu. Suuret yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat ennen kaikkea kaupunkeihin. Yleisen kaupungistumisen myötä kaupunkien päätöksenteko ja tiivis yhteys ympäristöön on ratkaisevaa alueen kehitykselle. Julkisen organisaation on pidettävä huolta kustannuskilpailukyvystään, ja kunnalliset palvelut on pystyttävä asukkaille perustelemaan niiden tarkoituksenmukaisuuden, toimivuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Maan viidenneksi suurimmalla kaupunkiseudulla, pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä, on erinomaiset menestymisen edellytykset, ja samalla sen myönteinen kehitys on tärkeää koko maan tulevaisuuden kannalta. Valtion suunnittelemat kuntia koskevat muutokset, soteuudistus ja muut, vaikuttavat koko kuntakäsitteeseen. Lahti on neuvotellut muiden päijäthämäläisten kuntien kanssa alueellisesta sote-ratkaisusta, jolla pyritään seuraavan vuoden kuluessa rakentamaan uusi hyvinvointikuntayhtymä, joka kokoaisi koko alueen sosiaali- ja terveyspalvelut yhden järjestäjän puitteisiin ja samalla loisi luontevan polun tulevaan kunnista ja kuntarajoista riippumattomaan sote-järjestelmään. Itsehallinnollisten sote-alueiden, joilla voisi olla muitakin tehtäviä, muodostamisen jälkeen kuntien uusi rooli painottuisi elinvoimaan ja sivistykseen. Uusi laajempi Lahden kaupunki voi näissäkin muuttuvissa oloissa erillisiä kuntia paremmin valvoa alueen ja sen asukkaiden etua ja turvata vetovoiman ja kasvun. Kaupunki vastaa tulevaisuudessakin alueen elinvoimasta, ja Lahdessa panostetaan erityisesti yritysten toimintaympäristöön. Lahden ja Nastolan yhdistyminen antaa maankäytölle, liikennehankkeille ja työllisyyden parantamiselle uusia mahdollisuuksia. Kaupungin elinvoimalle on tärkeää elävä, kiinnostava kaupunkikeskusta, sitä täydentävä Nastolan nauhataajama sekä verkostomaisesti toimivat kaupunginosat. Kylät ja maaseutualue korostavat uuden Lahden monipuolisuutta. Koko alueen kannalta tärkein yksittäinen hanke on Lahden eteläinen kehätie, jonka rakentamisesta ja rakennuskustannusten jaosta on tehty Liikenneviraston, Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan kesken valtuustoissa hyväksytty aiesopimus. Lahti on valmis yhteistyössä valtion kanssa hakemaan tierahoitukselle uutta pohjaa ja pilotoimaan mallia kehätien toteutuksessa. Kuntien yhdistyessä elinkeinopolitiikkaa vahvistetaan. Yhteydenpitoa oman alueen yrityksiin lisätään, ja kaupungin ja elinkeinoyhtiöiden yhteistyötä tiivistetään. Elinkeinotoimen kirjo ulottuu vetovoimaa kasvattavista toimista konkreettiseen yrityksiin kohdistuvaan myyntityöhön. Koulutukseen ja yrityksiä palvelevaan tutkimusja kehitystyöhön kiinnitetään erityistä huomiota. Työllisyyden hoito ja syrjäytymisen ehkäisy vaatii uusia toimia. Erityisenä hankkeena laajennetaan kuntouttavan työtoiminnan paikkojen tarjontaa kaupungin organisaatiossa moninkertaiseksi. Merkittävä osa valtion maksamasta yhdistymisavustuksesta suunnataan Nastolan alueen ja koko uuden Lahden vetovoimaa ja kaupungin elinkeinopolitiikkaa vahvistaviin toimenpiteisiin ja konkreettisiin työllisyystoimiin. Nopeasti kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän vuoksi talousarviossa on varauduttu lisäämään maahanmuuttajille tarkoitettua valmistavaa opetusta, jonka valtio korvaa kaupungille. Vuoden aikana voidaan joutua maahanmuuttajien palveluihin tarvittavia resursseja vielä tarkistamaan. Uudistuvan Lahden kaupungin talouden on oltava tasapainossa. Talouskasvu Suomessa ei anna tähän juurikaan vetoapua, päinvastoin valtion toimet kiristävät kuntataloutta. Kuntien yhdistymisestä saatavat synergiahyödyt helpottavat talouden tasapainossa pitämistä, mutta lisäksi on välttämätöntä, että maan hallituksen antama liikkumavara kuntien palvelujen järjestämisessä ja palvelumaksuissa käytetään täysimääräisesti hyväksi. Palvelut järjestetään jatkossakin asukkaiden tarpeet huomioiden ja alueellisesti kattavasti, mutta toimintatapoja uudistaen ja sähköisiä palveluja yhä enemmän hyödyntäen. Kaupunkilaiset saavat myös tarvitsemaansa asiakaspalvelua uusista yhteispalvelupisteistä Lahden ja Nastolan keskustasta. Palvelutaso pystytään säilyttämään tiukasta talouslinjasta huolimatta. Tämä edellyttää myös yhdistymisen jälkeen jatkuvaa rohkeaa toimintojen ja rakenteiden uudistamista, valmiutta ja intoa muutokseen niin henkilökunnalta ja päättäjiltä kuin asukkailtakin. Uuden Lahden talouden tavoitteet on asetettu yhdistymissopimuksessa. Tavoitteet täyttyvät, kun talousarvio ja -suunnitelma päätyvät niukasti positiiviseen tulokseen ja

6 menojen kasvu on noin 1 % vuodessa. Ensi vuodelle arvioitu vuosikate, 41 miljoonaa euroa, ylittää lievästi tälle vuodelle ennustetun. Vuosille 2017 ja 2018 vuosikatteen arvioidaan vahvistuvan 5 miljoonalla eurolla vuosittain. Lahden asukkaille verot pysyvät tämän vuoden tasolla, nastolalaisten verotus kevenee hieman. Kummankin yhdistyvän kunnan henkilöstö on ollut kiitettävällä tavalla mukana uuden toimintaorganisaation muodostamisessa. Henkilöstön sitoutuminen ja kustannustietoisuus kummassakin kunnassa ovat pohjana vuoden 2015 toiminta- ja taloustavoitteiden saavuttamiselle ja ovat tukeneet vuoden 2016 rakentavaa budjettivalmistelua. Lahden kaupungin palveluksessa työskentelee vuoden vaihteessa runsaat henkilöä, ja seuraavien kahden vuoden kuluessa henkilöstömäärä vähenee kolmella sadalla. Määrätietoinen henkilöstöpolitiikka tekee tämän mahdolliseksi luonnollisen vaihtuvuuden kautta, ilman irtisanomisia tai lomautuksia. Lahden kaupungin kasvua tukeva investointiohjelma jatkuu. Suurimpia investointikohteita ovat pääterveysaseman peruskorjaus ja uudistaminen sekä koulujen ja päiväkotien korjaukset ja uudisrakentaminen. Koko loppuvuosikymmenelle ulottuu Lahden keskusta-alueen kouluverkon useita peruskorjauksia ja käyttötarkoituksen muutoksia käsittävä kokonaisuus, jolla parannetaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion toiminnallisia edellytyksiä ja saadaan tilat nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Nastolassa investoinnit toteutetaan yhdistymissopimuksen mukaisina. Investoinnit vuonna 2016 ovat noin 76 miljoonaa euroa, vuosina 2017 ja 2018 yli 80 miljoonaa euroa. Taloussuunnittelukauden nettoinvestoinnit kasvattavat kaupungin velkamäärää noin 75 miljoonalla eurolla. Kaupungin omaan toimintaan otettujen lainojen määrä on vuoden 2015 lopussa noin euroa asukasta kohti ja kohoaa euroon asukasta kohti vuoden 2018 lopussa. Kaupungin taseeseen kertynyt ylijäämä kohoaa suunnitelmakauden lopussa noin 140 miljoonaan euroon. Uusi Lahti saa myös uudenlaisen poliittisen rakenteen. Kaupunginhallitukseen tulee kaksi jaostoa, joiden vastuualueet korostavat toisaalta elinvoiman ja työllisyyden, toisaalta konserni- ja tila-asioiden merkitystä. Nastolan aluejohtokunta täydentää uutta päätöksentekojärjestelmää. Poliittisen työ resursointia vahvistavat kokopäiväisen korvauksen saavan kaupunginhallituksen puheenjohtajan lisäksi puolipäivätoimiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat ja kolmen keskeisen lautakunnan puheenjohtajat. Viime tammikuun päätös uuden Lahden muodostamisesta oli rohkea ratkaisu. Sen myönteiset vaikutukset ovat olleet nähtävissä jo talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelussa. Uusi vahvempi keskuskunta antaa paremmat edellytykset vakaaseen palvelutuotantoon ja tehokkaaseen edunvalvontaan ja tukee koko Lahden kaupunkiseudun menestymisen mahdollisuuksia edelleen voimistuvan keskinäisen kilpailun Suomessa. Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja

7 5

8 6 Sisällysluettelo Yleisperustelut... 7 Taloudelliset lähtökohdat... 8 Yleistä... 8 Kuntatalous... 8 Lahden kaupungin väestö, työttömyys ja talous... 9 Lahden ja Nastolan taloustilanne Taloussuunnitelma Verotulot Käyttötalouden valtionosuudet Investoinnit Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Laadinnan lähtökohdat Yhdistymissopimuksen linjauksia Strategia Lahden kaupungin organisaatiokaavio Henkilöstö Hyvinvoinnin edistäminen Lahden kaupungin tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvion rakenne Talousarvion sitovuus Taloutta ohjaavat kriteerit Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen Käyttötalousosa Kaupunginhallituksen toimiala Yleishallinto ja Konsernipalvelut vastuualueet yhteensä Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Tukityöllistäminen Tarkastustoimi Määrärahavaraus (ei sitova): Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Sosiaali- ja terveystoimiala Hallintopalvelut, Terveyspalvelut, Vanhustenpalvelut ja kuntoutus ja Hyvinvointipalvelut vastuualueet yhteensä Toimeentuloturva Erikoissairaanhoito Sivistystoimiala Hallintopalvelut Lasten ja nuorten kasvu Osaaminen ja tieto Wellamo-opisto Liikunta ja kulttuuri Kaupunginmuseo Kansainväliset urheilutapahtumat Tekninen ja ympäristötoimiala Hallintopalvelut Maankäyttö ja aluehankkeet, Kaupunkiympäristö ja Rakennus- ja ympäristövalvonta vastuualueet yhteensä Joukkoliikenne Tuloslaskelmaosa Talousarvion tuloslaskelmat Korkotulot ja -menot Muut rahoitustulot ja -menot Investointiosa Kiinteä omaisuus Talonrakennusinvestoinnit Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Arvopaperit ja osuudet Rahoitusosa Lahden kaupungin rahoituslaskelma Antolainat Lainanotto, pitkäaikaiset lainat Taseyksiköt Lahden Tilakeskus Lahden Ateria Lahden Servio Lahden Tietotekniikka Lahden kaupunginorkesteri Lahden kaupunginteatteri Liitteet Toiminnan tunnusluvut Kaupunkikonserni Konsernin tytäryhteisöt

9 7 Yleisperustelut Taloudelliset lähtökohdat Laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen

10 8 Taloudelliset lähtökohdat Yleistä Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt (VM, ). Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää vähäiseksi. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 prosenttia. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 prosenttia ja vastaavasti tuonti laskee 0,2 prosenttia. Investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 1,3 prosenttia. Työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 prosenttia. Huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Keskeiset ennusteluvut, VM Bruttokansantuote markkinahintaan -1,4-1,1-0,4 0,2 1,3 1,4 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 1,6 0,0 0,0-0,2 3,4 3,5 Kokonaistarjonta -0,6-0,8-0,3 0,1 1,9 2,0 Tavaroiden ja palvelujen vienti 1,2 1,1-0,7 0,9 3,0 3,3 Kulutus 0,4 0,0 0,3 0,8 0,5 0,6 Investoinnit -2,2-5,2-3,3-1,3 5,4 4,2 Kokonaiskysyntä -0,6-0,5-0,2-0,2 1,9 2,0 kotimainen kysyntä -1,2-1,1 0,0-0,6 1,4 1,4 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Kuluttajahintaindeksi, muutos % 2,8 1,5 1,0-0,1 1,1 1,5 Kuntatalous Kuntatalouteen kohdistuu tulevina vuosina suuria menopaineita. Väestön ikääntyminen lisää terveys- ja hoivapalvelujen sekä investointien tarvetta. Samalla yksittäisten terveydenhuoltotoimenpiteiden kustannukset kasvavat hoitojen kehittyessä. Kuntien verotulot kasvavat vuosina maltillisesti. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jakoosuuden poistuminen supistaa verotuloja vuonna Kuntien verotulot vahvistuvat kuitenkin jälleen työllisyystilanteen parantuessa. Lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa perushinnat sekä rahoitus tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia, kasvattaa kuntien valtionosuuksia vuonna Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle puolestaan alentaa kuntien valtiolta saamia siirtoja vuonna Kuntatalouden vakauden kannalta on tärkeää, että hallitusohjelmassa kaavaillut kuntataloutta vahvistavat toimet saadaan täsmennettyä ja toteutettua täysimääräisenä ja että tavoiteltu säästövaikutus saavutetaan. Erityisen tärkeää on toteuttaa mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa rakenteellisia uudistuksia, jotka rajoittavat tulevia menopaineita. Myös kuntien on jatkettava omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan.

11 9 Lahden kaupungin väestö, työttömyys ja talous Tilannekatsauksessa on yhteenlaskettu Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan lukumäärätiedot vastaamaan yhdistyvistä kunnista muodostuvaa uutta Lahden kaupunkia. Tekstissä jäljempänä uudesta Lahden kaupungista käytetään ilmaisuja kaupunki tai Lahti. Väestö Kaupungin väkiluku oli vuoden 2014 lopussa , joka kasvoi vuodessa 0,26 prosenttia eli 314 henkilöllä. Kahden viimeisimmän vuoden aikana väestön kasvu on ollut hidasta verrattuna vuosiin , jolloin vuosikasvu oli keskimäärin runsas 700 henkilöä. Vuosina väestömäärä on kasvanut yhteensä henkilöllä. Väkiluvun kasvu perustui vuonna 2014 yksinomaan muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli 151 vähemmän kuin kuolleita. Muuttovoitto oli 465, josta 170 tuli muista kunnista ja loput 295 siirtolaisuudesta. Taloustaantuma on vähentänyt maassamuuttoa, minkä myötä alueen muuttovoitto on laskenut. Vielä vuosina muuttovoitto muista kunnista oli vuodessa keskimäärin lähes 400 henkilöä. Kaupungin väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Viimeisen viiden vuoden aikana vuotiaiden määrä on laskenut liki henkilöllä, ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvanut noin henkilöllä. Vuoden 2014 väkiluvun kasvusta huolimatta laski vuotiaiden määrä 547 henkilöllä ja vuotiaiden 268 henkilöllä. Myös alle kouluikäisten määrä oli pienessä laskussa. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi 895 henkilöllä. Ikärakenne vuonna 2014 (Lahti+ Nastola) 24,2 % 26,7 % 12,5 % 12,7 % 7,1 % 7,8 % 6,6 % 2,4 % 0 6 v v v v v v v. 85 v. Lähde:Tilastokeskus Vuoden 2014 lopussa väestöstä oli lapsia 15 prosenttia, nuoria vuotiaita 13 prosenttia, vuotiaita 51 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 22 prosenttia. Väestöstä yhdeksän prosenttia oli yli 75-vuotiaita ja kaksi prosenttia 85-vuotiaita tai sitä vanhempia. Työikäisten osuus oli alhaisempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, ja eläkeikäisten osuus oli keskimääräistä korkeampi. Väestön pääasiallinen toiminta Viimeisimmän tilastoinnin mukaan vuoden 2013 lopussa hieman alle puolet väestöstä eli 48 prosenttia kuului työvoimaan, joista työllisiä oli ja työttömiä Väestöstä eläkeläisiä oli 26 prosenttia, lapsia 15 prosenttia ja opiskelijoita kahdeksan prosenttia. Lukumääräisesti eläkeläisiä oli , lapsia ja opiskelijoita

12 10 Viiden vuoden aikana työvoiman määrä on pienentynyt reilulla sadalla henkilöllä ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvanut yli henkilöllä. Työttömyyden lisääntyessä taloudellinen huoltosuhde heikkenee. Vuonna 2013 jokaista työllistä kohti oli 1,51 asukasta. Vuonna 2012 kaupungin työllisestä toimi 18 prosenttia teollisuudessa, 17 prosenttia terveys- ja sosiaalipalveluissa ja 13 prosenttia kaupan alalla. Teollisuustyöntekijöiden määrä on pienentynyt viidessä vuodessa yli viidenneksellä kun taas sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa että koulutuksessa työskentelevien määrä on kasvanut yli 10 prosenttia. Keskitulot Kaupungin väestön keskitulot olivat vuoden 2013 lopussa euroa ja koko maassa keskimäärin euroa. Vuodesta 2000 keskitulo on kasvanut Lahdessa euroa (51 %) ja koko maassa euroa (47 %). Keskitulolla tarkoitetaan valtionveronalaisia tuloja jaettuna tulonsaajien lukumäärällä (tilastoissa ei ole huomioitu tulottomien osuutta). Vuosien aikana keskitulo on noussut eniten Espoossa, euroa. Myös Kuopiossa ja Helsingissä keskitulot kasvoivat enemmän kuin maassa keskimäärin. Vähiten keskitulot kasvoivat Turussa, Oulussa ja Tampereella, alle euroa, Lahdessa kasvua oli vajaa euroa vuosien aikana. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus Vuonna 2012 työpaikkoja oli , joka oli 557 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja liki vähemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Työpaikoista vain 17 prosenttia oli teollisuudessa, josta on kadonnut lähes työpaikkaa viidessä vuodessa. Teollisuustyöpaikkojen sijaan on syntynyt erilaisia palvelutoimintojen työpaikkoja. Vuonna 2012 terveys- ja sosiaalipalvelujen osuus oli 18 prosenttia ja kaupan 14 prosenttia kaikista työpaikoista. Viiden vuoden aikana työpaikkojen lisäys on ollut terveys- ja sosiaalipalveluissa yli 1 100, hallinnossa runsas 400 ja koulutuksessa liki 400. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus oli 106,8, joten alueella oli siis enemmän työpaikkoja kuin työllisiä työntekijöitä. Työttömyys Suurimpien kaupunkien työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 2015 korkein Joensuussa (20,2 %) ja Jyväskylässä (19,8 %), matalin Espoossa (11,6 %), Vantaalla (13,3 %) ja Helsingissä (13,7 %). Lahden työttömyysaste oli heinäkuussa 18,9 prosenttia, viidenneksi korkein suurista kaupungeista. Vuoden 2014 heinäkuuhun verrattuna työttömyysaste on noussut eniten Joensuussa 1,9 prosenttiyksikköä sekä Jyväskylässä ja Kuopiossa, 1,7 prosenttiyksikköä. Lahdessa kasvua oli 0,9 prosenttiyksikköä ja vähiten kasvua oli Kouvolassa, 0,4 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste on noussut selvästi maltillisemmin kuin monessa muussa suuressa kaupungissa. Lahden työttömyysasteen nousua helpottaa väestön ikärakenne, kun osa työttömistä siirtyy vanhuuseläkkeelle. Kesällä suurten yliopistokaupunkien työttömyystilannetta vaikeuttaa opiskelijoiden siirtyminen työvoimatoimistojen asiakkaiksi. Vuoden 2015 alusta työttömyysaste on laskenut vain Kouvolassa, vähiten kasvua oli Porissa ja Lahdessa 0,1 prosensttiyksikköä. Muissa suurissa kaupungeissa työttömyysaste on kasvanut selvästi yli prosenttiyksikön vuodenvaihteesta ja Joensuussa 2,3 prosenttiyksikköä.

13 11 Lahden ja Nastolan taloustilanne Vanhan Lahden kaupungin talouden näkökulmasta vuosi 2014 oli erinomainen. Nettomenot vähenivät yli kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja vuosikate nousi alkuperäisen talousarvion mukaisesta 32,7 milj. eurosta noin 53,0 milj. euroon. Vuoden 2014 lopussa taseessa oli kumulatiivista ylijäämää 125,7 milj. euroa. Nastolan kunnan tulos toteutui vuonna 2014 vallitsevaan taloustilanteeseen nähden tyydyttävästi. Alkuperäisessä talousarviossa tulokseksi arvioitiin euron ylijäämä. Sosiaali- ja terveysmenojen odotettiin ylittyvän, mutta ne kehittyivät aiempiin vuosiin verrattuna maltillisesti, joten ylitys ei toteutunut. Vuoden 2014 lopussa taseessa oli kumulatiivista ylijäämää 3,2 milj. euroa. Yhdistymissopimus rajaa yhdistyvien kuntien vuoden 2015 taloutta siten, että toimintakatteet ovat korkeintaan: - Lahti 521,4 milj. euroa - Nastola 66,6 milj. euroa. Vanhassa Lahdessa paineet tukityöllistämisen työmarkkinatuen menojen kasvun osalta tunnistettiin heti vuoden 2015 alussa. Talousarviokirjaan on vuodesta 2014 lähtien kirjattu valtuuston päätöksenä, että vuoden aikana tehtävien talousarviomuutosten kate haetaan ensisijaisesti toimialojen ja lopuksi kaupungin talousarvion sisältä. Työmarkkinatuen vajaan neljän miljoonan euron lisätarve katettiin linjauksen mukaisesti kaupungin talousarvion sisältä. Talousohjelman linjauksia noudattaen Lahden talous on saatu pidettyä alkuperäisen talousarvion mukaisena. Nastolan kunnan linjausten mukaisesti talousarvioon kohdistuvat muutospaineet tulee kattaa palvelualueiden sisältä. Menojen ylityspaineet ovat aiempien vuosien tapaan erityisesti erikoissairaanhoidossa, oman palvelutuotannon osalta ei ole tiedossa merkittäviä ylityspaineita. Talousarviokirjan 2016 vertailutiedoiksi on tilinpäätöksen 2014 ja talousarvion 2015 osalta koottu kuntien yhdistetyt luvut. Vertailutiedot ovat informatiivisia, eivät suoraan kaikin osin vertailukelpoisia, johtuen kuntien toimintokokonaisuuksien erilaisista rakenteista ja kirjanpidon erilaisista käytännöistä. Taloussuunnitelma Talousarviossa toimintatuotot ovat 236,2 milj. euroa (+1,3 %) ja toimintakulut ovat 838,3 milj. euroa (+1,8 %) verrattuna vuoden 2015 yhdisteltyyn Lahden ja Nastolan talousarvioon. Käyttötalousmenojen kasvu hidastuu vuosina painuen miinukselle vuonna 2017 (-1,6 %). Tämä johtuu siitä, että suunnitelmassa on huomioitu perustoimeentulotuen käsittelyn ja maksatuksen siirtyminen valtiolle vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Käyttömenot kääntyvät pieneen kasvuun (0,4 %) vuonna Vuosikate on 40,9 milj. euroa, tilikauden tulos 0,5 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 0,7 milj. euroa. Vuosikate paranee vuoteen 2015 verrattuna, mutta tilikauden tulos heikkenee johtuen poistosuunnitelmien yhtenäistämisestä vuodelle 2016 sekä satunnaisten erien pienenemisestä kolmanneksella. Investointitarpeet pysyvät edelleen korkealla tasolla koko suunnitelmakauden ajan. Investointitaso laskee kuitenkin lähes 40,0 milj. euroa vuodesta Rahoituksen osalta merkittävää on, että kaupungin omaan palvelutuotantoon tarvittava lainanotto on vain 2,6 milj. euroa. Omaisuuden myynneillä (34,5 milj. euroa) pystytään hillitsemään lainanottotarvetta. Omaisuuden myynnit koostuvat Vesilaitoksen myynnistä Lahti Aqua Oy:lle sekä omaisuusjärjestelyistä Päijät-Hämeen Koulutuskonsernin kesken. Lahden talousasemaa yhdistymistilanteessa vahvistaa taseessa oleva 137,3 milj. euron ylijäämä. Taloussuunnitelmassa on huomioitu Kuntatalousohjelman (VM 35a 2015) linjaamia kuntataloutta vahvistavia maksuperustemuutoksia, jotka mahdollistavat korotuksia tuloarvioihin. Kuntatalousohjelmassa on ennakoitu kaikkien kuntien osalta mahdollisiksi sivistystoimialan maksujen osalta 32 milj. euron tulojen lisäys ja sosiaali- ja terveystoimialan osalta 150 milj. euron tulojen lisäys (VM; ISSN ,pdf). Lahden taloussuunnitelmassa on edellytetty päivähoitomaksuja ja koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhomaksuja korotettavaksi syyslukukauden 2016 alusta lukien yhteensä 0,35 milj. euroa siten, että kokovuosivaikutus vuonna 2017 on 0,85 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2016 alusta toteutettavilla asiakasmaksujen korotuksilla saadaan lisätuloja 2,65 milj. euroa. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on huomioitu seuraavat Lahden ja Nastolan yhdistymissopimuksessa ( ) määritellyt linjaukset: - toiminnalliset tavoitteet on johdettu yhdistymissopimuksessa määritellyistä kahdeksasta strategisesta perustavoitteesta - yhdistymishallitus sai tiedoksi talousarviovalmistelutilanteen elokuun aikana - aluejohtokunnalle, joka perustetaan nykyisen Nastolan alueelle, on varattu määrärahat Elinvoima ja kilpailukykypalvelut vastuualueen määrärahakokonaisuudesta - Lahden ja Nastolan kuntien henkilöstön sijoittumissuunnitelma valmistui kesäkuussa yhdistymisavustuksen käytöstä ja toimenpiteiden vaikutuksista on valmisteltu suunnitelma

14 12 - talousarvion ja -suunnitelman tavoitteena on tasapainoinen kuntatalous yhdistymissopimuksen periaatteen mukaisesti. Taloussuunnitelmassa on huomioitu syksyllä 2015 kärjistynyt pakolaiskriisin aiheuttama turvapaikanhakijoiden tulo Lahteen. Hennalaan entiselle kasarmialueelle on perustettu hätämajoitusyksikkö, johon on syyskuun 2015 lopussa sijoitettu 500 turvapaikanhakijaa. Kaupungin välittömin menoerä on valmistavan opetuksen järjestäminen oppivelvollisuusikäisille turvapaikanhakijoille, mutta tilanne heijastuu myös kaupungin muihin toimintoihin ja valtionosuuksiin. Perusopetuksessa aiheutuviin kustannuksiin on talousarviossa varauduttu 0,5 milj. euron määrärahalisäyksellä, ja valtionosuustuloissa on otettu huomioon valtion vastaavat avustukset. Turvapaikanhakijoiden kaikista kustannuksista vastaa valtio. Taloussuunnitelmassa ei ole vielä huomioitu soteuudistusta, joka toteutuu aikaisintaan , eikä valmistelussa olevaa paikallista sote-toimintojen keskittämistä, joka toteutuisi Eteläisen kehätien kustannusvaikutuksia ei ole talousarviossa vielä mukana, koska niiden ajoittuminen eri vuosille ei vielä ole selvillä. Verotulot Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta eli kunnallisverosta, yhteisöverosta sekä kiinteistöverosta. Valtionvarainministeriö esittää muutamia veroperustemuutoksia tuleville vuosille. Kunnallisvero Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja yli 200 milj. eurolla. Muita esitettyjä muutoksia, jotka vähentävät kuntien verotuloja vuonna 2016, ovat budjettiesityksen perusteella mm. ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus ja yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus. Kuntien verotuloja taas lisää asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen. Budjettiesityksen mukaan muutokset vähentävät kuntien verotuloja nettomääräisesti noin 244,5 milj. eurolla. Kunnallisverolaskelmat vuodelle 2016 perustuvat vanhassa Lahdessa vuonna 2015 voimassa olevaan 20,25 veroasteeseen yhdistymissopimuksen mukaisesti. Nastolan osalta veroasteen (20,75) pieneneminen 0,5 prosenttiyksikköä vähentää kunnallisverotuottoa noin 1,2 milj. euroa. Kunnallisverokertymä vuodelle 2016 on arvioitu olevan 392,3 milj. euroa, jossa kasvua vuoteen 2015 verrattuna on noin 1,5 prosenttia. Yhteisöveroon on tulossa ainoastaan yksi, mutta sitä merkittävämpi muutos kuntien osalta. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 260 milj. euroa alhaisemmaksi. Kuntien yhteinen jako-osuus yhteisöverokertymästä vuodelle 2016 on 30,92 prosenttia, jolloin Lahden osuus on 19,7 milj. euroa. Tämä on 3,3 milj. euroa Lahden ja Nastolan vuoden 2015 talousarviota pienempi. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Kiinteistövero Valtionvarainministeriö esittää kolmea muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,60 prosenttiyksikön sijasta. Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin. Kiinteistöverolaskelmat vuodelle 2016 perustuvat Lahdessa vuoden 2015 voimassa oleviin veroasteisiin. Nastolan osalta veroasteiden muutos vähentää kiinteistöverotuottoa nettona noin euroa. Lahden saaman kiinteistöverotuoton arvioidaan vuonna 2016 olevan 36,3 milj. euroa, missä kasvua Lahden ja Nastolan vuoden 2015 talousarvioon nähden on noin 0,6 prosenttia. Kiinteistöveroprosentit verotuskohteittain Lahti Nastola Lahti Raja-arvot eriteltynä Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,15 1,25 1,15 0,80 1,55 Vakituinen asuinrakennus 0,55 0,55 0,55 0,37 0,80 Muu kuin vakituinen asuminen 1,15 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 1,25 3,00 1,00 4,00 Yleishyödyllinen yhteisö 0,55 0,60 0,55 0,00 1,55 Voimalaitos 2,85 2,85 0,60 3,10

15 13 Kokonaisverotulot Verotuksella koottava tulo vuoden 2016 talousarviossa on 448,3 milj. euroa, jossa on kasvua 0,6 prosenttia Lahden ja Nastolan verotuloihin. Verotulot jakaantuvat verolajeittain seuraavasti: TP TA+ LTA:t TA Muutos-% /2016 Kunnan tulovero ,5 % Yhteisövero ,3 % Kiinteistövero ,6 % Yhteensä ,6 % Käyttötalouden valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Rakenteellisesti valtionosuusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta: 1. varsinaisesta valtionosuudesta, jolla myös tasataan kuntien kustannus- ja tarve-eroja ja 2. kuntien välisestä tulopohjan tasauksesta. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Vuonna 2016 Lahden valtionosuuksien arvioidaan olevan 190,0 milj. euroa, jossa on lisäystä edellisvuoden Lahden ja Nastolan valtionosuuksiin noin 14,0 milj. euroa. Arvio perustuu pääosin Kuntaliiton alustaviin laskelmiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista ja sivistystoimialan arvioihin opetus- ja kulttuuritoimen muista valtionosuuksista. Vuoden 2016 valtionosuusarvioita nostaa kustannustenjaon tarkistus ja valtion päätöksistä johtuvien verotulomenetysten kompensaatio. Valtionosuusjärjestelmän mukainen kunnan peruspalvelujen valtionosuus on eritelty seuraavassa taulukossa. Lahden saama verotulotasaus vuonna 2016 arvioidaan olevan noin 24,4 milj. euroa. Järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu myös hallinnollisesti kahdesta osasta: 1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Alustavan arvion mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön muut valtionosuudet ovat noin -6,1 milj. euroa. Kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus on noin 300 euroa asukasta kohti. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelalle vuoden 2017 alussa. Siirto vähentää Lahden saamaa peruspalvelujen valtionosuutta vuonna 2017 noin 7,7 milj. euroa ja vuonna 2018 noin 9,9 milj. euroa. Valtionosuuslaskelmat ovat vielä alustavia, joten niihin saattaa tulla muutoksia. TA Arvio Valtionosuudet, milj. euroa Muutos % Peruspalvelujen valtionosuudet (ilman tasauksia) 162,2 171,7 5,9 % Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 22,8 24,4 7,0 % Järjestelmämuutoksen tasaus -0,6 0,0-100,0 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -8,4-6,1-27,4 % Valtionosuudet yhteensä 176,0 190,0 8,0 %

16 14 Investoinnit Investointisuunnitelmat esitetään viiden vuoden ajalta. Kokonaisuus on koottuna kirjan investointiosaan. Taloussuunnitelman nettoinvestoinnit ovat 248,7 milj. euroa. Investoinneista yli puolet on talonrakennusinvestointeja, jotka kohdistuvat toimitilojen peruskorjauksiin ja korvausinvestointeihin, joilla turvataan omaisuuden arvon säilymistä ja korvataan vanhentuneita tiloja. Korkea investointitarve tulee säilymään tulevina vuosina johtuen mittavista rakennusten peruskorjaustarpeista. Julkinen käyttöomaisuus (kadut, valaistus, satamat jne.) on noin neljännesosa suunnitelmakauden bruttoinvestoinneista. Miljoonat Kiinteä omaisuus Talonrakennusinvestoinnit Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Arvopaperit ja osuudet Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Talousarvion rahoitusosaan sisältyvässä rahoituslaskelmassa esitetään pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot, kuten antolainat ja niiden lyhennykset, kaupungin lainanotto ja lainojen lyhennykset. Kaupungin rahoitustarve muodostuu pääosin investointimenoista, lainan lyhennyksistä sekä tytäryhtiöille myönnettävistä lainoista. Rahoitusosuudet ja myyntitulot vähentäen jää nettoinvestoinniksi 75,9 milj. euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa otetaan talousarviovuonna 107,0 milj. euroa ja pitkäaikaisia lainoja lyhennetään 53,8 milj. eurolla. Nettolainanotoksi jää 53,2 milj. euroa. Kaupungin lainakantaan sisältyy sisäisen pankin kautta konserniyhteisöille välitetyt lainat. Vuoden 2016 aikana nostetaan pitkäaikaisia antolainoja arviolta 84,0 milj. euroa. Vuoden 2016 lopussa antolainoja ennakoidaan olevan 521,9 milj. euroa. Lainanotto, lyhennykset sekä pitkäaikaiset lainat Milj. euroa TP TA+LTA TA TS TS Lainanotto 169,4 143,0 107,0 100,0 105,0 Lyhennykset -58,0-56,4-53,8-53,6-62,3 Nettolainanotto 111,4 86,6 53,2 46,4 42,7 Kaupungin koko lainamäärä 623,4 710,0 763,2 809,6 852,3 Lainat /asukas 5 254, , , , ,3 Antolainat tytäryhteisöille 471,0 476,6 521,9 525,8 535,9 Kaupungin omat lainat 152,4 233,4 241,3 283,8 316,4 Kaupungin omat lainat euroa/asukas 1 284, , , , ,4 Asukasluku

17 15 Laadinnan lähtökohdat Yhdistymissopimuksen linjauksia Yhdistymissopimuksen taloutta ohjaavat linjaukset on huomioitu talousarviovalmistelussa. Yhdistymishallitus hyväksyi laadintaohjeet vuoden 2016 talousarviolle ja vuosien taloussuunnitelmalle. Laadintaohjeiden mukaisesti tämän talousarvion valmistelun lähtökohtina ovat olleet Lahden sekä Nastolan taloussuunnitelmien pohjatiedot, yhdistymissopimuksessa sovitut toimintatavat ja toimialojen esitykset ja niistä keväällä 2015 käydyt kehysneuvottelut kansantalouden ja kuntatalouden kehitysennusteet suunnittelukaudelle mm. seuraavilta tahoilta Valtiovarainministeriö Suomen Kuntaliitto yhdistymissopimuksen mukaisesti Lahden kaupungin taloudenhoidon pääperiaatteena on tasapainoinen kuntatalous. Strategia Strategia on kaupungin ja erityisesti kaupunginvaltuuston keskeinen johtamisen väline ja parhaimmillaan jaettu ymmärrys yhteisestä päämäärästä. Se on yhteinen tahdonilmaisu tavoiteltavasta tulevaisuudesta, aiotusta muutoksesta, uudistumisesta ja kehittymisestä. Vuoden 2016 huhtikuussa valmistuu kaupungin uusi strategia, joka pohjautuu Lahden ja Nastolan yhdistymissopimukseen. Taustalla ovat myös kuntien nykyiset strategiat ja niissä tunnistetut vahvuudet. Strategiaa tarkastellaan uudestaan jo vuonna 2017, kun uusi valtuusto aloittaa toimintansa. Tiheä sykli tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää paitsi itse strategiaa myös sen laatimisen prosessia. Yhdistymissopimuksessa määritellyt, ohessa kuvatut kahdeksan tavoitetta muodostavat strategian lähtökohdan: Työpaikkoja lisätään avoimella sektorilla Asukaslukua kasvatetaan yhdellä prosentilla vuodessa Kaupungin talous saadaan kestävälle pohjalle Yhdyskuntarakennetta kehitetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla Palvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta kehitetään Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lisätään Lahtea kehitetään nuorten kaupunkina Kaupungin neuvotteluasemaa vahvistetaan valtakunnallisesti. Strategian avulla määritellään koko kaupunkikonsernin toiminnan keskeiset suuntaviivat ja tavoitteet, sekä avataan ne muutosohjelmiksi ja edelleen toimintasuunnitelmiksi. Muutosohjelmien tärkeä pohja on yhteisesti jaettu ymmärrys strategialla tavoitellusta suunnasta. Olennaista on valmistella kokonaisuutta laajassa yhteistyössä niin kaupunkikonsernin sisällä kuin myös kaupunkilaisten ja yhteisöjen kanssa. Muutosohjelmista johdetut toimialakohtaiset strategiatulkinnat eli toimintasuunnitelmat toimivat talousarviovalmistelun tukena ja niiden kautta johdetaan sekä sitovat tavoitteet, että seurantaan käytettävät mittarit. Strategian toteutuminen ja talouden suunnittelu kulkevat näin rinnakkain. Strategian toteutumista voidaan seurata talouden seurannan rinnalla ja arvioida strategian toteutumisedellytyksiä. Toimintatapa mahdollistaa myös muutosohjelmien ja niistä johdettujen toimintasuunnitelmien rullaavan päivittämisen vastaamaan kulloisiakin tarpeita. Strategian laajempi päivittäminen tapahtuu neljän vuoden välein. Lahden ja Nastolan yhdistymissopimus löytyy Lahti.fi verkkosivuilta.

18 Lahden kaupungin organisaatiokaavio

19 17 Henkilöstö Vuonna 2015 on valmisteltu henkilöstöjärjestöjen kanssa voimassa olevat henkilöstöpoliittiset linjaukset ja niitä tukevat ohjeet. Uudistukset pohjautuvat vuonna 2014 Lahden henkilöstötoimikunnan perusteelliseen työhön. Vuonna 2016 henkilöstöpoliittisista linjauksista toimeenpantava keskeinen kohde on johtamisen ja esimiestyön valmennusten nk. Lahti-malli, jossa kohderyhmittäin räätälöidään valmennukset ja toteutetaan pitkälti oman henkilöstön valmentamana, mikä osaltaan on yksi osaamisen kehittämisen tapa. Esimiestyön kehittämisen tuloksia ja niistä johdettavia mittareita on käytettävissä vuonna 2015 tehdyssä työhyvinvointikyselyssä sekä esimiesten 360 arvioinnissa, jossa vertailutiedot löytyvät vuodelta Henkilöstötiedolla johtaminen mahdollistuu entistä paremmin SAP HR-järjestelmän käyttöönotolla. Yhdistymissopimuksen mukainen kaupungin strategia laaditaan 2015 ja siitä johdetut toimialojen strategiatulkinnat ovat vuorossa keväällä Yhdistymissopimuksen edellyttämä henkilöstöohjelma tehdään vuoden 2016 aikana. Henkilöstöohjelmalla tuetaan kaupungin strategian toteuttamista. Uusi henkilöstöohjelma määrittelee henkilöstöjohtamisen strategiset tavoitteet ja painopisteet. Kaupungin talouden tasapainottamistoimet edellyttävät jatkossakin henkilöstöltä uudistumiskykyä, sisäistä liikkuvuutta ja osaamisen monipuolistamista suunnitelmallisemmalla tavalla. Täyttölupakäytäntö on ohjannut sisäisten työmarkkinoiden käyttöä, mikä on parantanut sisäistä liikkuvuutta. Suunnitelmallista urapolkujen käyttöä ja uudelleen sijoittelua varsinkin päällikkö- ja johtajatason tehtävissä on tarpeen lisätä uudenlaisen osaamisen ja organisaation kehittymisen kannalta. Liikkuvuuden lisääminen edellyttää toimivaa henkilöstösuunnittelua ja osaamisen johtamista kaupunkitasoisesti. Yhdistyminen tuo tervettä haastetta organisaatioon, kun erilaisista organisaatiokulttuureista tulevat ryhmät tekevät yhteistyötä. Työhyvinvoinnin säilyttäminen ja kehittäminen korostuvat esimiestyössä ja itsensä johtamisessa tulevina vuosina. Esimiesten läsnäolo ja henkilöstön kuuntelu sekä rakentava vuorovaikutus korostuvat. Työhyvinvoinnin onnistumista parantaa, kun huomioidaan aikaisemmin Lahdessa tehdyt kaksi työhyvinvointikyselyssä esille noussutta kehittämisaluetta: ristiriitoja ratkotaan avoimesti ja rakentavasti sekä työmäärän tasainen jakaantuminen työyhteisössä. Vuorovaikutteisuus korostuu tilanteessa, jossa Lahden sisällä seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävien kokoaminen ja kaupunkiorganisaatiosta irtautuminen on valmisteilla. Taloussuunnitelmakaudella taloudellisten paineiden vuoksi tavoitteena on henkilöstömäärän väheneminen rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten seurauksena. Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana on muutosten toteuttaminen luonnollisen vaihtuvuuden pohjalta ilman irtisanomisia. Nastolan ja Lahden yhdistymisprosessissa on jo tunnistettu se, että tavoitteellinen henkilöstösuunnittelu tuottaa tulosta. Kaupungin elinkeinojen kehittäminen ja panostukset kehittämistyöhön vaikuttavat myönteisesti työllisyyteen, talouteen ja kaupunkikuvaan, mikä vahvistaa myös kaupungin houkuttelevuutta työnantajana. Henkilöstömäärä Kaupunginhallituksen toimiala* vakinaiset määräaikaiset Sosiaali- ja terveystoimiala vakinaiset määräaikaiset Sivistystoimiala** vakinaiset määräaikaiset Tekninen ja ympäristötoimiala vakinaiset*** määräaikaiset Kaikki yhteensä Vakinaiset yhteensä vakinaisten osuus (%) 81,4 % 84,0 % 85,9 % 87,3 % 87,6 % Määräaikaiset yhteensä määräaikaisten osuus (%) 18,6 % 16,0 % 14,1 % 12,7 % 12,4 % * sis. Lahden Tilakeskuksen, Lahden Aterian, Lahden Servion ja Lahden Tietotekniikan **sis. Teatterin ja orkesterin ***sis vesilaitoksen henkilöstöä 11

20 18 Hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Lisäksi seurataan kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Näistä raportoidaan valtuustolle vuosittain ja kerran valtuustokaudessa valmistellaan laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvoinnin seurantatietojen kokoaminen on käynnistynyt ja sähköinen hyvinvointikertomus valmistuu syksyllä 2016, silloin päivitetään myös muiden hyvinvointia tukevien suunnitelmien laatimisaikataulut. Indikaattoritiedot saadaan viiveellä, joten tietoja joudutaan siirtymäkauden ajan tarkastelemaan erillään toisistaan. Hyvinvointityössä on tunnistettu monia uhkia. Aikaisemmissa hyvinvointikertomuksissa molempien yhdistyvien kuntien osalta on hyvinvoinnin erityisiksi kehittämiskohteiksi valittu työllisyyden edistäminen, alkoholin kulutuksen vähentäminen kaikissa ikäryhmissä, kaikenikäisten liikunnan edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, suuret terveys-ja tuloerot ja niiden aiheuttama suhteellinen köyhyys ja syrjäytymisen uhka. Suurimpina kansanterveysongelmina mainittiin väestön ylipainoisuuden nousu. Liikunnan osalta varsinkin erityisliikunta, matalan kynnyksen elintapa ja liikuntaryhmät on ennaltaehkäisevinä toimina nähty keskeisiksi. Nastolan Hyvän Olon neuvottelukunta on todennut, että erityisen hyvää huolta tulee pitää nastolalaisista lapsista, nuorista ja perheistä esimerkiksi ennaltaehkäisevän neuvola- ja perhetyön avulla. Työttömyys kasaantuu yhä enemmän suuriin kaupunkeihin. Vaikka sukupuolten ero työttömyyden jakautumisessa on tasoittumassa, ikäryhmien väliset erot kärjistyvät. Pitkittyvät työttömyysjaksot ja syrjäytyminen työelämästä uhkaavat yhä nuorempia ikäluokkia, sillä pitkäaikaistyöttömistä yhä useampi on alle 40- tai yli 55-vuotias. Kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman tavoitteena on kaupungin työttömyysprosentin puolittaminen vuoden 2014 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmassa on esitetty konkreettisia, työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Kaupunkikonsernin yrityspalveluprosesseja kehitetään ja toimijoiden rooleja selkeytetään sekä lisätään aktiivisesti yrittäjyyttä kaupungissa. Talousarviovuonna toteutetaan erillisen nuorisotakuusuunnitelman toimenpiteitä ja osallistutaan nuorisotakuun kuntakokeiluun sekä aktiivisesti edistetään työllisyystoimissa ns. yhden luukun mallin toteuttamista. Edelleen painotetaan vaikeammin työllistyville lahtelaisille suunnattuja palveluja, kuten kuntouttava työtoiminta ja Päijät-Hämeen maakunnan kattava työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Kaupunginhallituksen alainen elinvoima- ja työllisyysjaosto vastaa työllisyysasioista ja asiat jaostolle valmistelee elinvoima- ja kilpailukykypalvelut. Koska työllisyys- ja elinvoimaohjelman toteutus edellyttää tiivistä yhteistyötä alueen yritysten, alueen muiden kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa uusien työpaikkojen aikaansaamiseksi, jaoston perustamisen yhteydessä yleiskaavaan, elinkeinopolitiikkaan ja koko alueen elinvoimaan liittyvien kysymysten ratkaisuja mietitään uudella tavalla. Alkoholihaittojen ehkäisyyn on tarve puuttua entistä määrätietoisemmin, koska ongelma on pahentunut jopa nopeammin kuin maassa keskimäärin. Haitallisen alkoholinkäytön varhainen toteaminen ja siihen puuttuminen vähentää muun muassa ennenaikaisia sydänkuolemia. Päijät-Hämeessä ehkäisevä työ kohdistuu ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön, ongelmapelaamisen ja pelihaittojen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Vuoden 2016 aikana PETE Päijät-Häme järjestää alueella erilaisia mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä koulutuksia, joilla lisätään peruspalveluissa olevan henkilöstön varhaisen puuttumisen ja puheeksi ottamisen taitoja. Aluekoordinaatioon varataan 20 prosenttia yhden työntekijän työajasta ja lisäksi Nastola-Iitti alueen aluekoordinaattorina toimii koulukuraattori oman tehtävänsä ohessa. Terveysliikuntaohjelman tavoitteena on vähentää arjen istumista, lisätä liikuntaa kaikissa ikäryhmissä sekä vahvistaa yhteistyötä kaupungin eri organisaatioiden välillä. Erityisesti lisätään tietämystä terveysliikunnan positiivisista vaikutuksista liikuntaneuvonnan ja tiedottamisen avulla sekä edistetään toimintatapojen ja ympäristön muutosta liikunnallisemmaksi. Lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia tuetaan kouluverkon sekä kävely- ja pyöräteiden yhteisellä suunnittelulla. Elokuussa 2016 voimaan tulevien esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelmassa korostetaan myös koululaisten liikkumisen lisäämistä. Syrjäytymisen haasteeseen kaupunki vastaa monien palvelujen avulla. Toimialat ovat vuoden 2016 talousarviossa asettaneet hyvinvointisuunnitelmiin pohjautuvia toiminnallisia tavoitteita. Sosiaalipalvelujen palvelumallia kehitetään uuden sosiaalihuoltolain tavoitteiden mukaisesti siten, että palvelujen painopiste siirtyy vahvemmin varhaiseen tukeen ja siten ehkäistään syrjäytymiskehitystä. Asukkaiden aiempaa aktiivisempi osallistaminen palvelujensa ja elinympäristönsä suunnitteluun ehkäisee myös syrjäytymistä. Yhdistymissopimukseen on kirjattu, että kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia laajennetaan ennakkoluulottomasti. Osallisuusohjelmatyö on aloitettu, ohjelma valmistuu kesäkuussa 2016.

21 19 Yhdistymissopimuksessa yhdeksi kaupungin strategisista perustavoitteista on nostettu kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina. Esimerkkinä lukuisista nuorisotakuun toteuttamiseen liittyvistä kehittämistoimenpiteistä on loppuvuodesta 2015 avattava Ohjaamo Lahti - palvelupiste, joka pyrkii ratkaisemaan moniammatillisesti nuorten työttömyyteen ja elämäntilanteisiin liittyviä ongelmia yhden luukun periaatteella yhdessä nuorten itsensä kanssa.

22 20 Lahden kaupungin tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Tuloslaskelma, TA+ LTA:t 2015 TA 2016 Muutos-% 15/16 TS 2017 Muutos-% 16/17 TS 2018 Muutos-% 17/18 Toimintatuotot ,3 % ,3 % ,2 % Valmistus omaan käyttöön ,9 % 500 0,0 % 500 0,0 % Toimintakulut ,8 % ,6 % ,4 % TOIMINTAKATE ,9 % ,0 % ,5 % Verotulot ,6 % ,0 % ,4 % Valtionosuudet ,0 % ,3 % ,6 % Rahoitustuotot- ja kulut ,5 % ,3 % ,6 % Korkotuotot ,7 % ,9 % ,4 % Muut rahoitustuotot ,9 % ,7 % ,2 % Korkokulut ,3 % ,5 % ,9 % Muut rahoituskulut ,8 % 252 0,0 % 252 0,0 % VUOSIKATE ,7 % ,4 % ,6 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % ,2 % ,3 % Satunnaiset erät ,0 % 0-100,0 % 0 0,0 % TILIKAUDEN TULOS ,9 % 49-90,9 % ,1 % Poistoeron lisäys tai vähennys ,0 % 125 0,0 % 125 0,0 % Rahastojen lisäys tai vähennys 0 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,6 % ,7 % ,3 % Rahoituslaskelma, TA+ LTA:t 2015 TA 2016 Muutos-% 15/16 TS 2017 Muutos-% 16/17 TS 2018 Muutos-% 17/18 TOIMINNAN RAHAVIRTA ,6 % ,0 % ,9 % Vuosikate ,7 % ,4 % ,6 % Satunnaiset erät ,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät ,9 % ,9 % ,0 % INVESTOINTIEN RAHAVIRTA ,4 % ,5 % ,4 % Investointimenot ,7 % ,7 % ,8 % Rahoitusosuudet investointimenoihin ,0 % 150-6,3 % ,7 % Pysyvien vast. hyöd. luovutustulot ,5 % ,6 % ,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta ,0 % ,3 % ,5 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset ,1 % ,3 % ,4 % Antolainasaamisten muutokset ,0 % ,4 % ,0 % Antolainasaamisten vähennykset ,8 % ,4 % ,9 % Lainakannan muutokset ,2 % ,9 % ,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,6 % ,5 % ,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,5 % ,3 % ,3 % Lyhytaikaisten lainojen muutos ,0 % 0 0,0 % Oman pääoman muutokset 0 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ,6 % ,4 % ,2 % RAHAVAROJEN MUUTOS ,9 % ,3 % ,7 %

23 21 Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvion rakenne Kuntalain 110 :ssä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Kaupungin taloussuunnitelma laaditaan vuosittain kolmivuotisena. Kaupunginvaltuusto hyväksyy sen talousarvion yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista. Yleisperusteluihin tai talousarvion liitteeksi sisällytetään vähintään kerran valtuustokaudella tarkistettava strategia. Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot esitettynä sitovuustasolla. Toimialojen suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet. Toimialojen tuloslaskelmiin tulee sisällyttää tehtäväalueiden toimintatulot ja -menot sekä suunnitelmapoistot. Tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että suunnitelmavuosien osalta on esitetty talousarvion liitteinä. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot, suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta sekä satunnaiset erät. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot, jotka tarvittaessa eritellään hankekohtaisesti. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointi-osasta ja rahoitusosan taulukoista. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviossa kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden lisäksi valtuustoon nähden sitoviksi voidaan määritellä määräraha, tuloarvio tai toimintakate. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä, jolloin puhutaan bruttobudjetoidusta tai nettobudjetoidusta vastuualueesta. Kaupunginvaltuustoon nähden sitova erä on bruttobudjetoiduilla vastuualueella menojen yhteissumma (määräraha) ja nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate eli toimintatulojen ja menojen erotus. Taseyksiköt laativat omat tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat, joiden sitovuus on tilikauden yli-alijäämä. Sitovat erillisohjeet Nettobudjetoiduissa yksiköissä voidaan menoja lisätä vain jos menoa vastaava tuloylitys on varmistettu Ellei lainsäädännöstä muuta johdu on maksujen ja taksojen määräytymisen yleisperiaatteena omakustannushinnoittelu. Lisäksi valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen antamaan maksuista ja taksoista tarkemmat ohjeet talousarvion toimeenpanoohjeissa Talousarviovuoden aikana ilmenevät määrärahojen ylityspaineet ja mahdollisuudet menojen alituksiin tai tulojen ylityksiin tulee tuoda esiin talouden seurantaraportissa. Mahdolliset muutokset viedään kaupunkitasoisesti valtuuston käsittelyyn Tietojärjestelmähankinnoissa on noudatettava tietohallintojohtajan ohjeita. Yhdistymisavustuksen käyttö Kaupunki saa yhdistymisavustusta yhteensä 4,0 milj. euroa, josta 1,5 milj. euroa käytetään elinkeinojen vahvistamiseen, työllisyyden parantamiseen ja kolmannen sektorin toiminnan tukemiseen, 2 milj. euroa käytetään palkkojen yhdenmukaistamiseen ja ICTjärjestelmien yhtenäistämiseen ja 0,5 milj. euroa muutoksen hallintaan ja työhyvinvointiin. Yhdistymisavustuksen käyttö päätetään kaupunginhallituksen käyttösuunnitelman yhteydessä. Yhdistymisavustuksen kohdistuksilla vahvistetaan Nastolan alueen ja koko uuden Lahden vetovoimaa, kaupungin elinkeinopolitiikkaa sekä panostetaan konkreettisiin työllisyystoimiin, toiminnan tehostamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin muutoksessa.

24 22 KÄYTTÖTALOUSOSA SITOVATASO Kaupunginhallituksen toimiala Yleishallinto Konsernipalvelut Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Tukityöllistäminen Tarkastustoimi Määrärahavaraukset Käyttömaisuuden myyntivoitot/-tappiot Taseyksiköt Lahden Tilakeskus Lahden Ateria Lahden Servio Lahden Tietotekniikka Sosiaali- ja terveystoimiala Hallintopalvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut ja kuntoutus Hyvinvointipalvelut Toimeentuloturva Erikoissairaanhoito Sivistystoimiala Hallintopalvelut Lasten ja nuorten kasvu Osaaminen ja tieto Wellamo-opisto Liikunta ja kulttuuri Kaupunginmuseo Taseyksiköt Lahden kaupunginorkesteri Lahden kaupunginteatteri Tekninen ja ympäristötoimiala Hallintopalvelut Maankäyttö ja aluehankkeet Kaupunkiympäristö Rakennus- ja ympäristövalvonta Joukkoliikenne määräraha ja tuloarvio toimintakate toimintakate määräraha ja tuloarvio ei sitova tilikauden ylijäämä(alijäämä) ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja -tappioita tilikauden ylijäämä (alijäämä) tilikauden ylijäämä (alijäämä)) tilikauden ylijäämä (alijäämä) määräraha ja tuloarvio toimintakate määräraha ja tuloarvio toimintakate määräraha ja tuloarvio määräraha ja tuloarvio toimintakate määräraha ja tuloarvio toimintakate tilikauden ylijäämä (alijäämä) tilikauden ylijäämä (alijäämä) toimintakate määräraha ja tuloarvio toimintakate

25 23 TULOSLASKELMAOSA Lahden kaupungin tuloslaskelma Korkotulot ja -menot (ilman sisäisiä eriä) Muut rahoitustulot ja -menot RAHOITUSOSA Lahden kaupungin rahoituslaskelma Antolainat Lainanotto ja lyhennykset INVESTOINTIOSA Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat Kiinteä omaisuus Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Arvopaperit ja osuudet Talonrakennusinvestoinnit Kaupunginhallitukseen nähden sitovat Kiinteistöjen ostot Kaupunginhallituksen toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Sivistystoimiala Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden Tilakeskus Lahden Ateria Lahden Servio Lahden Tietotekniikka Lahden kaupunginorkesteri Lahden kaupunginteatteri SITOVATASO nettoarvio nettoarvio SITOVATASO nettoarvio nettoarvio SITOVATASO vastuualueen menot vastuualueen menot vastuualueen menot vastuualueen menot investointisuunnitelman loppusumma hankeryhmän menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot Irtaimen omaisuuden menot

26 24 Taloutta ohjaavat kriteerit Kaupungin myöntämien avustusten kriteerit Kaupungin myöntämät avustukset jakautuvat kolmeen ryhmään: toistuvaisavustukset, toiminta-avustukset, tapahtuma- ja maksuvapautusavustukset. - Toistuvaisavustukset; rinnastetaan ostopalveluihin, laaditaan anojan kanssa avustusehdot sisältävä puitesopimus. Hakuaika on toukokuun loppuun mennessä. Toistuvaisavustuksen saajat määritellään vuosittain toimialan käyttösuunnitelmassa. - Toiminta-avustukset; myöntäjä julistaa yhdistyksille ja seuroille myönnettävät avustukset vuosittain julkisesti haettavaksi. Saamisen ehtona on määräaikaan mennessä jätetty asianmukainen anomus. - Tapahtuma-avustukset; yksittäisiin tapahtumiin ja maksuvapautusavustuksia kaupungin tila- ja aluevuokriin sekä henkilökuntakorvauksiin haetaan ilman haettavaksi julistamista ensisijaisesti asianomaiselta toimialalta. Toistuvais- ja muut avustukset myöntää se viranomainen, jonka toimialaan anojan pääasiallinen toiminta liittyy. Myönnettäessä noudatetaan kilpailulainsäädäntöä sekä säännöksiä julkisista hankinnoista. Myöntämisen perusteita: - Avustuksia myönnetään avustussääntöön ja harkintaan perustuen vuosittain talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa. - Avustuksen saajan tulee olla lahtelainen. - Avustuksilla tuetaan Lahden kaupungin strategisten päämäärien ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Perusteena otetaan huomioon myös positiivinen vaikutus kaupungin elinkeinoelämälle. Myöntämisperusteet kirjataan päätökseen. - Avustusten myöntämisessä noudatetaan yhden myöntäjän periaatetta. Jos jokin kaupungin toimielin on myöntänyt toiminta-avustuksen esim. yhdistykselle, ei samalle yhdistykselle tule enää myöntää toisen kaupungin toimielimen avustusta. Avustuksen käytöstä on annettava selvitys myöntäjälle. Riittävänä selvityksenä pidetään tilinpäätöstietoja, jotka toistuvais- ja toiminta-avustusten osalta tulee edelliseltä tilikaudelta (avustusvuodelta) toimittaa myöntäjälle huhtikuun loppuun mennessä ja muissa avustuksissa kirjallista selvitystä avustuksen käytöstä mahdollisten tositteiden lisäksi. Kaupungin viranhaltijoilla on oikeus tarkastaa avustettavan tahon tilit siinä laajuudessa kuin avustuksen käytön valvonta edellyttää. Mikäli hakija on antanut virheellisiä tietoja tai avustusta ei ole käytetty myönnettyyn tarkoitukseen, voidaan avustus periä takaisin. Avustuksen saajalle toimitetaan myöntämispäätöksen liitteenä sitoumuslomake, jossa saaja sitoutuu käyttämään avustuksen esitettyyn tarkoitukseen ja toimittamaan tilinpäätösasia-kirjat tai muun selvityksen määrärajassa sekä antamaan kaupungille mahdollisuuden yhteisön hallinnon ja tilien tarkastamiseen. Sosiaali- ja terveystoimialalla ja sivistystoimialalla on lisäksi toimialaansa koskevat avustussäännöt. Hankinnan kriteerit Julkisella hankinnalla tarkoitetaan tavara-, palvelu- sekä rakennusurakkahankintoja, jotka tehdään organisaation ulkopuoliselta toimijalta. Hankinnan kilpailuttamiseksi on valittava hankinnan luonteeseen soveltuva, hankintalainsäädännön mukainen menettelytapa. Kynnysarvot ylittäviin hankintoihin sovelletaan hankintalakia (2007/348). Lain mukaisesti hankintayksikön (toimiala tai taseyksikkö) on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä, toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen sekä suunniteltava toimintansa taloudellisesti siten, että hankinnat toteutetaan tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen (HL 2 ). Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin sen mukaan kuin tarjouspyynnössä on esitetty. Hankintalain perusteella kilpailutettavien (kynnysarvot ylittävät) hankintojen ja yhteishankintatuotteiden kilpailutusprosessi tulee suorittaa hankintapalvelujen kautta. Kynnysarvot alittavissa hankinnoissa noudatetaan kaupungin omia hankintaohjeita. Myös pienhankintoja koskevat hankintojen perusperiaatteet. Alle euroa olevat aine- ja tarvikeostot sekä alle euroa olevat palveluostot yksikkö voi ostaa ilman kilpailutusta, pääsääntöisesti sähköisiä ostojärjestelmiä käyttäen. Kilpailutetut tavarat ja palvelut tulee ostaa sopimusten mukaisilta toimittajilta. Irtaimen omaisuuden (aktivoinnin) kriteerit Irtaimen omaisuuden hankintakriteeri, joka oikeuttaa hankinnan kirjattavaksi investointikuluihin, eli aktivoitavaksi, on seuraava: yksittäinen hyödyke voidaan kirjata irtaimen omaisuuden hankinnaksi silloin, kun se tulee olemaan käytössä useampana kuin kahtena tilikautena ja hankintahinta on vähintään euroa. Ensikertainen kalustus muodostaa poikkeuksen kriteeriin silloin, kun ensikertaiseen tai tilan uudelleen kalustukseen esim. luokkatilan tai sairaalan osaston kalustuksen uusimisesta tai saneerauksen jälkeisestä kokonaiskalustuksesta muodostuu yhteensä yli euron hankinta. Ensikertaisen kalustuksen hankintoihin ei kirjata talousarviovuonna kuluvia hyödykkeitä, kuten pientarvikkeita ja -laitteita, sekä vuode- tai muuta vaatteistoa, joiden hankinnat tulee suorittaa käyttötalouden määrärahoilla.

27 25 Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen Yhdistymishallitus päättää 1. hyväksyä ehdotuksen Lahden kaupungin vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi, 2. hyväksyä vuoden 2016 talousarvioehdotukseen sisältyvän talousarviorakenteen, 3. hyväksyä talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden yleisperusteluissa esitetyn mukaisena, 4. antaa kaupunginjohtajalle valtuuden nostaa vuoden 2016 aikana maksuvalmiuden turvaamiseksi lyhytaikaista luottoa siten, että luottoa on samanaikaisesti nostettuna enintään 150 milj. euroa, 5. antaa kaupunginjohtajalle valtuuden myöntää vuoden 2016 aikana lyhyt- ja pitkäaikaista luottoa kaupungin määräysvallassa oleville yhteisöille ja säätiöille yhteensä enintään 120 milj. euroa. Valtuutuksen enimmäismäärään ei sisällytetä konvertoinneista (lainan ennenaikainen takaisinmaksu ja lainan nosto uusilla ehdoilla) johtuvaa luoton myöntämistä, 6. antaa kaupunginjohtajalle valtuuden hyväksyä vuoden 2016 aikana korko- ja valuuttariskeiltä suojautumistoimenpiteitä (johdannaissopimuksia) 150 milj. euron rajaan asti, valtuutuksen enimmäismäärään ei sisällytetä johdannaissopimuksia, jotka ovat otettu lainan noston yhteydessä ja liittyvät nostettavan luoton koron ja/tai valuutan muuttamiseen, 7. edellyttää, että vuoden aikana tehtävien talousarviomuutosten kate haetaan ensisijaisesti toimialojen talousarvioiden tai laajemmin kaupungin talousarvion sisältä sisäisillä siirroilla, 8. edellyttää, että kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tarjotaan laajamittaisesti koko kaupunkiorganisaatiossa, 9. merkitä tiedoksi kaupungin henkilöstösuunnitelman taloussuunnitelmakaudelle

28 26

29 27 Käyttötalousosa Bruttomenot, milj. Kaupunginhallituksen toimiala 76,81 milj. Sosiaali- ja terveystoimiala 409,71 milj. Sivistystoimiala 224,31 milj. Tekninen ja ympäristötoimiala 46,35 milj.

30

31 29 Kaupunginhallituksen toimiala Yleishallinto ja Konsernipalvelut vastuualueet yhteensä Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Tukityöllistäminen Tarkastustoimi Määrärahavaraukset: Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Bruttomenot, milj. 76,8 409,7 224,3 46,4 Kaupunginhallituksen toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Sivistystoimiala Tekninen ja ympäristötoimiala

32 30 Bruttomenot, milj. Yleishallinto Konsernipalvelut Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Tukityöllistäminen Tarkastustoimi 19,63 milj. 24,07 milj. 8,57 milj. 24,01 milj. 0,42 milj.

33 31 Kaupunginhallituksen toimiala Tuloslaskelma TP TA+LTA:t TA TS TS Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Määrällinen henkilöstötarve (LKM) Lukumäärä Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Eläkkeelle jääviä, arvio Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 663,5 688,7 661,3 606,1 595,5 Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) Henkilöstövuokratyövoima ( ) Taulukossa on mukana: Yleishallinto, Konsernipalvelut, Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Tarkastustoimi, Lahden Tilakeskus, Lahden Ateria, Lahden Servio ja Lahden Tietotekniikka

34 32 Toimialan toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle (3.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Talouden tasapaino mitattuna tulorahoituksen osuudella kaupungin investointeihin Investointien tulorahoitus, % (=100*vuosikate/investointien omahankintameno) 60 % ( % > ,1 %) Strateginen perustavoite: Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lahden kaupunki ja sen tytäryhteisöt siirtyvät asteittain käyttämään uusiutuvilla energialähteillä tuotettua energiaa (sähkö + lämpö) Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmitysenergian osuus lämpöenergian kulutuksesta 80 % 2020 loppuun mennessä (tot. 2014: 38 %, aiempi tavoite 40 % vuoden 2015 loppuun mennessä) Sertifioidun uusiutuvan energian sähkön osuus sähkönkulutuksesta 10 % vuoden 2020 loppuun mennessä (v.2014 alle 1 %) Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimialan päätöksentekoelimenä toimii kaupunginhallitus ja koko konsernin osalta päätöksiä valmistellaan elinvoima ja työllisyysjaostoon sekä konserni- ja tilajaostoon. Kaupunginhallituksen toimialan muodostavat Yleishallinto, Konsernipalvelut, Elinvoima ja kilpailukykypalvelut, Tarkastustoimi sekä tukipalveluita tuottavat taseyksiköt: Lahden Tilakeskus, Lahden Ateria, Lahden Servio ja Lahden Tietotekniikka. Lisäksi toimialalle sisältyy tuloarvio käyttöomaisuuden myyntivoitoista. Tarkastustoimi toimii itsenäisenä toimija osana kaupunginhallituksen toimialaa. Tuottavuustoimenpiteet Kaupunkitasoinen henkilöstötiedolla johtaminen: SAP HR:ää hyödynnetään kattavasti esimiesten henkilöstötiedolla johtamisen välineenä. Tavoitteena on realistinen henkilöstösuunnittelu yhdistäen SAP talous- ja HR - järjestelmiä esim. henkilöstösuunnittelussa ja budjetoinnissa. Hallinto ja toimistotehtävät: Hallinto- ja toimistotehtävien hoitamista kehitetään rakenteellisesti ja toiminnallisesti. Tehtäväkokonaisuuksia kootaan entistä enemmän ja toimintatapoja yhtenäistetään. Henkilöstösuunnitelma Kaupunginhallituksen toimialalla työskentelee vuoden 2016 alussa yhteensä 663 vakituista henkilöä, joista Yleishallinnossa ja Konsernipalveluissa 79, Elinvoima ja kilpailukykypalveluissa 9, Tarkastustoimessa 2 ja taseyksiköissä yhteensä 573 vakituista henkilöä. Työkierto, kaupungin sisäinen liikkuvuus ja tehtäväkuvausten laajentaminen ovat edelleen ensisijaiset keinot henkilöstötilanteen ja toimintaympäristön muuttuessa. Näköpiirissä on kuitenkin myös paineita uudenlaisen osaamisen hankkimiseen. Niitä aiheuttavat mm. henkilöstöpoliittisten linjausten toteuttaminen, erityisesti johtamisen ja esimiestyön kehittämisen osalta sekä uusiin järjestelmiin liittyvät tuki- ja ylläpitomallit. Henkilöstön laadullisessa kehittämisessä tärkeimpiä piirteitä ovat henkilöstön osaamisen laajentaminen muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin mm. tehtäväkierron avulla sekä muutoksen hallinta. Työhyvinvoinnin osalta tavoitteeksi on nostettu tehtäväkuvien tarkastelu ja sitä kautta roolien selkeyttäminen työyksiköiden sisällä. Lisäksi vuonna 2015 toteutetun työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella kehityskohteeksi on nostettu myös tiedonkulku yksiköiden välillä. Lahti-Pisteiden palvelutarjonnan kehittäminen: Sujuva asiakaspalvelu edellyttää, että toimialat vastaavat palvelulupaukseensa asiantuntijoidensa saavutettavuudesta. Lahti-Pisteet kehittävät yhdessä toimialojen kanssa asiantuntijoiden saavutettavuutta sähköisen etäyhteyden kautta sekä tukevat esimiehiä heidän asiakaspalveluihin liittyvässä työnjohtamisessa ja asiakaspalvelutaitojen kehittämisessä.

35 33 Yleishallinto ja Konsernipalvelut vastuualueet yhteensä Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toimintakulut 43,7 milj. Toimintatuotot 8,7 milj. 2,0 24,1 19,6 Yleishallinto Konsernipalvelut Yleishallinto Konsernipalvelut 6,7 Toiminnan kuvaus Yleishallintoon kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, konserni- ja tilajaosto sekä elinvoima- ja työllisyysjaosto, kaupunginjohtajan ja sisäisen tarkastuksen toiminnat. Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin toimielin, jonka vahvaa asemaa kuntalaki korostaa. Kaupunginhallitus vastaa hallinnosta ja taloudesta sekä valmistele valtuustossa käsiteltävät asiat. Konsernipalveluissa toimivat hallintopalvelut, talouspalvelut, kehityspalvelut ja henkilöstöpalvelut. Konsernipalvelut vastaavat ja ohjeistavat seuraavista kokonaisuuksista: - kaupunginhallituksen ja valtuuston päätösvalmistelu - henkilöstö- ja taloushallinnon linjaukset - kaupungin tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri - konsernin omistajaohjaus - kaupunkitasoinen viestintä ja markkinointi - kehitys- ja lakipalvelut. Hallintopalveluja tuottavat arkisto-, laki- ja viestintäpalvelut sekä kaupunginkanslia ja omistajaohjaus palveluyksiköt. Talouspalveluissa hoidetaan kaupungin hankinta- ja rahoituspalvelut sekä taloussuunnittelu ja taloudenohjaus. Vastuualue sisältää lisäksi kaupunkitasoiset määrärahat mm. kunnallisveron kantokustannuksiin ja eläkemaksuihin. Kehityspalvelut huolehtivat kaupungin tietohallinnosta, prosessi- ja projektityön kehittämisestä sekä asiakasohjauksesta, joka sisältää Lahti-Pisteiden toiminnot ja kehittämisen. Henkilöstöpalvelut vastaavat kaupunkitasoisesta henkilöstöpolitiikasta, työhyvinvoinnista, palvelussuhdeasioista, yhteistoiminnasta sekä osaamisen kehittämisestä. Vastuualueella tuotetaan henkilöstöpäällikköpalveluja ja se sisältää määrärahavaraukset pääluottamusmiesten ja työhyvinvointivaltuutettujen toimintoihin. Toimintaympäristö ja sen muutokset Yleishallinnon määrärahoissa on huomioitu yhdistymisestä johtuvat laajempien kokoonpanojen (valtuusto ja hallitus) aiheuttamat kustannukset sekä yhdistymissopimuksen mukaiset kaupunginhallituksen jaostot ja luottamushenkilöpalkkiot. Yleishallintoon on varattu pelastuslaitoksen toimintaan kaupungin maksuosuus 10,0 milj. euroa. Vastuualue sisältää vahinkorahastosääntöjen (säädöskokoelma 2010/4) mukaisesti euron varauksen, josta voidaan korvata kaupungin omaan tai vastuulla olevaan omaisuuteen kohdistuvia vahinkoja. Kaupungin myöntämistä avustuksista päätetään käyttösuunnitelmien yhteydessä. Lahden keskusta eheytyksen avustus on siirtynyt Elinvoima ja kilpailukykypalvelujen päätettäväksi ja Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen sekä Lahden kansainvälisen urkuviikon avustukset sivistystoimialan päätettäviksi.

36 34 Konsernipalveluissa koordinoidaan ja seurataan Yleishallintoon varatun kuntien yhdistymisavustuksen käyttöä. Yhdistymisavustus on budjetoitu taloussuunnitelmassa menoihin ja tuloihin seuraavasti: 2016 vuonna 2,0 milj. euroa, 2017 vuonna 1,5 milj. euroa ja 2018 vuonna 0,5 milj. euroa ja sen käytöstä on säädetty kuntien yhdistymissopimuksessa. Toiminnan painopistealueet - Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen laajennettujen kokoonpanojen päätösvalmistelu ja toiminnan tuki - Kaupunkitasoinen henkilöstötiedolla johtaminen (HR ja henkilöstösuunnittelu) - Yhdistymisavustuksen käytön koordinointi ja seuranta - Hankinnasta maksuun prosessin sähköistäminen. Konsernipalvelujen toiminnassa otetaan käyttöön yhdistymisen valmistelussa esiin nostetut parhaat käytännöt, noudatetaan taloudellisuutta ja etsitään uusia entistä tehokkaampia toimintatapoja. Kaupungin toimintaprosesseja yhdistetään ja kehitetään sekä lisätään henkilöstön yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi tuetaan osallistumista kaupungin uudistamiseen kaikilla tasoilla. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle (3.) Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Henkilöstöohjelmalla tuetaan kaupungin strategian toteuttamista Uusi henkilöstöohjelma määrittelee henkilöstöjohtamisen strategiset tavoitteet ja painopisteet Henkilöstöohjelma on tehty Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: PM-ostojärjestelmän käytön vakiinnuttaminen toimialalla PM-ostojärjestelmän kautta tehtävät erilliset aine- ja tarvikeostot (lasketaan euromääräisesti, pois lukien ne hankinnat, joista on tehty sopimus) Vähintään 80 % on tehty PMostojärjestelmän kautta Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas 363 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,9 Sairauspoissaolot pv/hlö 12,9 7 7 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 2,93 3,5 3,7

37 35 Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toiminnan kuvaus Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen kokonaisuudella edistetään kaupungin strategian, kilpailukyky- ja elinkeinostrategian, kaupunkiseudun MAL-, kasvu- ja kehityskäytäväsopimusten sekä työllisyys- ja elinvoimaohjelman mukaisen toiminnan toteutumista. Kokonaisuuteen sisältyvät elinkeinoyhtiöiden, korkeakoulutoiminnan sekä Nastolan aluetoimikunnan määrärahavaraukset. Lisäksi tuetaan strategisesti merkittävää kehittämistoimintaa sekä osarahoitetaan Lahdessa toteutettavia hankkeita. Vastuualueen tavoitteita toteutetaan omana toimintana sekä merkittävässä määrin kehitysyhtiöiden ja kumppanuuksien avulla. Nastolan aluejohtokunta on uusi toiminto. Lisäksi kaupungin omaa elinkeinotoimea vahvistetaan. Toimintaympäristö ja sen muutokset Elinkeinotoimi, Lahden alueen yritystoiminnan edellytyksiin vaikuttavat edelleen voimakkaasti kansainvälinen taloustilanne ja Suomen kilpailukyvyn ongelmat. Verrattain korkea työttömyysaste heikentää paikallista ostovoimaa, mikä heikentää paikallislähtöistä kasvun tukea elinkeinoelämälle. Venäjän epävarma tilanne on heijastunut myös lahtelaiseen elinkeinoelämään ja erityisesti matkailuun. Teollisuuden investointiaktiivisuus on kuitenkin noussut vuoden 2015 osalta, ja uusia työpaikkoja on syntynyt alueen yrityksiin. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Lahden vetovoima asuinpaikkana on pysynyt verrattain hyvänä ja muuttovoitto vahvistaa väestömäärän ohella myös verotulopohjaa. Keskipitkän aikavälin tarkastelussa Lahdella on edellytykset olla yksi kansallisesti positiivisen kasvun alueista sekä hyödyntää metropolialueen läheisyyttä. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n sekä Lahti Region Oy toteuttavat kaupungin elinkeinotavoitteita. LADEC:in kuntarahoitusta pienennetään vuoden osalta noin 7 prosenttia ja toimintaa siirretään liitossopimuksen mukaisesti kaupungin omaksi toiminnaksi. Muutokset edellyttävät uuden työnjaon luomista ja yhteistyön tiivistämistä. Seudun elinkeinopoliittinen strategia päättyy vuoden 2015 loppuun mennessä, mikä edellyttää kaupungin strategian kanssa vuorovaikutuksessa tehtävää elinvoima- ja kilpailukykyohjelman ja seudun elinkeinostrategian päivittämistä. Korkeakoulutoiminta, Lahden Yliopistokampus jatkaa Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Aalto-yliopiston ja Lahden kaupungin väliseen yhteistyösopimukseen perustuvaa toimintaa. Tavoitteena on vahvistaa korkeakoulutuksen vaikuttavuutta alueen kilpailukykyyn nostamalla väestön osaamistasoa sekä lisäämällä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Yliopistokampus ja Lahden ammattikorkeakoulu tiivistävät edelleen yhteistoimintaansa. Yhtenä näkyvimmistä hankkeista on korkeakoulutoiminnan keskittäminen Niemen kampukselle. Aluejohtokunta, kuntaliitossopimukseen perustuen perustetaan Nastolan aluejohtokunta, jolle osoitetaan oma budjetti sekä henkilöstöresurssi. Aluejohtokunnan tarkoituksena on vahvistaa nastolalaisten osallisuutta kaupungin kehittämisessä. Strategiset kehittämispanostukset, muotoilun kokonaisuutta kerätään Lahden malliksi maan hallitukselle jätetyn kärkihankehakemuksen mukaisesti. Urheilumarkkinointimäärärahan käyttökohteena on erityisesti vuoden 2017 MM-hiihtojen järjestämisen velvoitteisiin osallistuminen kaupungin osalta ja lisäksi tapahtumakaupunkiverkoston, OKM:n sekä Olympiakomitean ja Valon alaisen Sport Finland-tapahtumatoimiston toimintaan osallistuminen. Yhteyspalvelujen avulla koordinoidaan kaupungin edunvalvontatoimia, tehdään kaupungin tavoitteita tunnetuksi ja lisätään vaikuttavuutta konsernissa tehtävään vaikuttamistyöhön. Toiminnan painopistealueet - Kuntaliitoksen myötä tukityöllisyyskokonaisuuden kanssa muodostettu vastuualue on uusi, mikä edellyttää synergiaa synnyttävän toimintamallin vakiinnuttamista ja tietoon perustuvan ohjausmallin käyttöönottoa.

38 36 Toiminnalliset tavoitteet Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy Strateginen perustavoite: Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla (1.) Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa (2.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Tietoon perustuva yritysten ja toimintaympäristön uudistaminen, niiden kilpailukyvyn parantaminen ja kasvun tukeminen Lahti on kiinnostava, nopeasti kasvava ja kokeileva alue uusille yrityksille Työpaikkojen määrän kasvu avoimella sektorilla (Tilastokeskus) Työpaikkojen määrän nettokasvu 1000/v Lahti Region Oy Strateginen perustavoite: Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla (1.) Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa (2.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lahden ja seudun vetovoiman kasvattaminen potentiaalisten kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden, tapahtumavieraiden sekä asukkaiden keskuudessa Sponsor Insight -jatkuva kuukausittainen trackingkiinnostuneisuus kohderyhmässä Matkailu: 47 %/v > 50 %/v Asuminen: 38 %/v > 40 %/v Korkeakoulutoiminta Strateginen perustavoite: Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla (1.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Korkeakoulutus vastaa alueen tarpeisiin sekä luo kilpailukykyä yrityksille ja asukkaille Korkeakoulututkinnot +5 % Ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja hankkeisiin Ulkopuolisen rahoituksen määrä 2,2-kertainen kaupungin avustukseen nähden Täydennyskoulutuksen osallistujamäärä Avoimen korkeakoulutuksen osallistujamäärä 1500 henkilöä 800 henkilöä Nastolan aluejohtokunta Strateginen perustavoite: Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen (6.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Aktiivinen vuorovaikutus kaupungin Asukastyytyväisyys (kysely) 4/5 kehittämisessä

39 37 Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Talous: Kustannus/asukas YHTEENVETO Elinkeinotoimi LADEC Oy Lahti Region Oy Korkeakoulutoiminta LUT HY P-H kesäyliopisto Yhteiskirjasto HY/Kaupunkitutkimus Aluejohtokunta Strategiset kehittämispanostukset Tulot Suomen Muotoilusäätiö Kansainvälinen designsäätiö Kaupunkimarkkinointi urheiluun Strategiset kehittämiskohteet Yhteyspalvelut Henkilöstö YHTEENSÄ

40 38 Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Tukityöllistäminen Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toiminnan kuvaus Työllisyystoimien tavoitteena on edistää vaikeasti työllistyvien työnhakija-asiakkaiden sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työmarkkinakelpoisuutta ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille erilaisten tukitoimien avulla. Toimintaympäristö ja sen muutokset Lahden työttömyyden suurimpia ongelmia ovat vaikea rakenteellinen työttömyys sekä jyrkästi noussut pitkäaikaistyöttömyys. Myös nuorten työttömyys on jäänyt korkealle tasolle. Vuonna 2015 voimaantulleet lakimuutokset lisäsivät kaupungin työllisyydenhoidon vastuita merkittävästi ja samalla vaikeuttivat työllisyydenhoidon toteuttamista. Tukityöllistämisen määräraha-arvioissa epävarmuutta tuovat todennäköiset valtionosuuksien leikkaukset sekä valtion tulevat työllisyyslinjaukset. Toiminnan painopistealueet Lahden työllisyydenhoidon kokonaisorganisointi kuntaliitoksen myötä. Työllisyystoimia kohdistetaan nuorisotyöttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden vähentämiseen. Kärkihankkeita ovat nuorisotakuun kuntakokeilu sekä Päijät-Hämeen yhteisen TYP-toiminnan luominen. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasvolyymeja lisätään kaupungin omasta organisaatiosta tarjottavilla työtoiminnan paikoilla. Samalla kiinnitetään erityistä huomiota toimintatapojen tehostamiseen tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialan sekä TE-hallinnon kanssa. Kaupungin toimialat ja taseyksiköt ottavat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita vähintään viisi prosenttia suhteutettuna vakinaiseen henkilöstömääräänsä. Toimintatavan käyttöönottoon ohjataan resursseja. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Nuorten ja vaikeasti työllistyvien aktivointi- ja kuntoutustoimet sekä sijoittuminen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille tai muuhun heille soveltuvaan palveluun Suoraan tai Lahti-lisällä työllistettyjen henkilöiden sekä kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeiluiden asiakasmäärä Kaupungin toimialoilla ja taseyksiköissä vuoden 2016 aikana aktivoidut kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat Yhteensä pitkäaikaistyötöntä tai alle 30-vuotiasta henkilöä Kaupungin toimialat ja taseyksiköt tarjoavat kuntouttavaa työtoimintaa siten, että osallistujamäärä vastaa 5 %:a vakinaisen henkilöstön määrästä. Positiivinen sijoittuminen aktivointitoimien jälkeen 30 % asiakkaista Strateginen perustavoite: Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Sosiaalisten kriteerien toteutuminen hankinnoissa Hankintojen lukumäärä Työllistettyjen hlömäärä (työllistetty, kesäharjoittelija, opso yms.) hlöä

41 39 Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Tukityöllistäminen Talous: Kustannus/asukas Toiminta: Aikuissosiaalityöstä nuorisopalvelujen työllisyyspalveluihin ohjautuneet ja kiinnittyneet nuoret 46 hlöä 40 hlöä 50 hlöä

42 40 Tarkastustoimi Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toimintaympäristö ja sen muutokset Lahden kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja sen alaisuudessa toimiva tarkastustoimisto sekä tilintarkastaja. Niiden toiminta on kaupungin muusta organisaatiosta ja johdosta riippumatonta, mikä on huomioitu myös uudessa kuntalaissa (410/2015). Sen mukaan tarkastuslautakunta valmistelee kaupunginhallitukselle esityksen tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Kaupunginhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksistä vain kaupungin hallintosäännön ja talousarvioesityksen yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä. Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyvät Ennen yhdistymistä valittujen lautakuntien toimikausi jatkuu siihen saakka, kunnes vuoden 2015 tilinpäätökset on vahvistettu. Yhdistyneiden kuntien tarkastuslautakunnan toimikausi alkaa vuoden 2016 alussa. Tämä tarkoittaa sitä, että alkuvuodesta 2016 Lahdessa toimii kolme tarkastuslautakuntaa. Lahden kaupunki ja Nastolan kunta ovat molemmat valinneet oman tilintarkastajan vuosiksi Nämä tilintarkastajat tarkastavat sopimusten mukaan vuoden 2015 tilinpäätöksen ja antavat omat kertomukset. Uuden kuntalain mukaan tarkastuslautakunta valvoo kuntalain 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Kuntalain 147 :n siirtymäsäännöksen mukaan säännöstä sovelletaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Tarkastuslautakunta on pyytänyt kuntalain 84 :ssä tarkoitetut sidonnaisuusilmoitukset Lahden kaupungin viranhaltijoilta jo vuonna Ennen lain voimaantuloa ilmoituksen antaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Toiminnan painopistealueet Tarkastuslautakunnan toiminta perustuu kuntalakiin ja Lahden kaupungin ulkoisen tarkastuksen johtosääntöön. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain arviointikertomuksen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista sekä hallinnon toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Lautakunta voi tarvittaessa antaa erillisraportteja yksittäisistä asioista. Neljän vuoden toimintakauden aikana käydään läpi kaikkien toimialojen ja yksiköiden keskeisimmät toiminnot. Tarkastuslautakunnan on myös huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta tekee esityksen tilintarkastajan valinnasta ja tytäryhteisöjen tilintarkastajien nimeämisestä. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajan arvioitu työpanos lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseksi on 70 päivää vuodessa. Vuonna 2016 tilintarkastukseen käytetään arviolta 85 päivää, koska vuodelta 2015 tarkastetaan erikseen Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan tilinpäätökset. Tarkastuslautakunta jatkaa yhteistyötä muiden suurten kaupunkien tarkastuslautakuntien kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämät havainnot johtavat toimintojen kehittämiseen vuoden kuluessa niiden esittämisestä 60 %

43 41 Määrärahavaraus (ei sitova): Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Ei valtuustoon nähden sitova Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toiminnan kuvaus Tehtäväalueelle on budjetoitu meno- ja tuloarviot käyttöomaisuuden myyntivoittoihin ja-tappioihin (ei KV sitova).

44

45 43 Sosiaali- ja terveystoimiala Hallintopalvelut, Terveyspalvelut, Vanhustenpalvelut ja kuntoutus ja Hyvinvointipalvelut vastuualueet yhteensä Toimeentuloturva Erikoissairaanhoito Bruttomenot, milj. 76,8 409,7 224,3 46,4 Kaupunginhallituksen toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Sivistystoimiala Tekninen ja ympäristötoimiala

46 44 Bruttomenot, milj. Hallintopalvelut Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut ja kuntoutus Hyvinvointipalvelut Toimeentuloturva Erikoissairaanhoito 7,94 milj. 38,98 milj. 107,71 milj. 99,08 milj. 23,62 milj. 132,38 milj.

47 45 Sosiaali- ja terveystoimiala Tuloslaskelma TP TA+LTA:t TA TS TS Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Määrällinen henkilöstötarve (LKM) Lukumäärä Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Eläkkeelle jääviä, arvio Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) Henkilöstövuokratyövoima ( )

48 46 Toimialan toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Tuotetaan asiakaslähtöiset palvelut Asiakastyytyväisyys tutkimus Yli 90 % kyselyyn vastaajista ovat toimialalle tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä Sote-uudistuksen täytäntöönpano Sote-uudistuksen eteneminen Selvitykset etenemisestä on tehty Toimintaympäristö ja sen muutokset Taloussuunnitelmakaudella ratkeaa valtakunnallisen sote-uudistuksen suuntaviivat. Päijät- Hämeessä tavoitteena on yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut jo ennen sote-uudistusta siten, että toiminta alkaisi Toiminta keskitetään uudistettuun Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään. Vuoden 2016 aikana Nastolan alueella asuvien sosiaali- ja terveyspalvelut ostetaan yhdistymissopimuksen mukaisesti Peruspalvelukeskus Aavalta järjestämisvastuun ollessa Lahden kaupungilla. Vuonna 2017 kaikkien lahtelaisten palvelut suunnitellaan siten, että palvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden voimaan tullut sosiaalihuoltolain uudistus siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten välistä yhteistyötä. Laissa määritellään tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalihuoltoa ja sosiaalipalveluja järjestetään. Lain toimeenpano tapahtuu vuoden 2016 aikana. Muutos edellyttää palveluprosessien ja toimintatapojen uudelleen arviointia ja lisää sosiaalihuollon menopaineita. Harjukadun kiinteistön peruskorjaus valmistuu vuoden 2018 loppupuoliskolla, jolloin Pääterveysaseman ja keskustan klinikoiden toiminta siirtyy Paavolasta uudistettuihin tiloihin. Sosiaali- ja terveystoimialan asiakasmaksuja on korotettu 2,65 milj. euroa ja vuoden 2017 osalta 3,15 milj. euroa. Kuntatalousohjelmassa on ennakoitu kaikkien kuntien sosiaali- ja terveystoimialojen osalta 150 milj. euron tulojen lisäys. Tuottavuustoimenpiteet Yhteistyössä sivistystoimen kanssa on päädytty lukuvuoden 2016 alusta alkaen järjestelyyn, että myös erityislasten aamu- ja iltapäivähoidon järjestäminen siirtyy sivistystoimen vastuulle. Muutoksen tavoitteena on, että lapset voivat olla päivät samassa paikassa ja pitkistä tyytymättömyyttä herättävistä ja kalliista taksikyydeistä voidaan luopua. Kokonaisuutena muutos on Lahden kaupungin kustannuksia alentava ja mahdollistaa koulunkäyntiavustajien työajan lisäämisen. Henkilöstösuunnitelma Kokonaishenkilöstömäärä vähenee taloussuunnittelukaudella. Strategisten tavoitteiden toteuttaminen onnistuu arvioimalla ja kehittämällä henkilöstörakennetta, hyödyntämällä kaupungin sisäisiä työmarkkinoita sekä henkilöstön vaihtuvuutta, varmistamalla osaaminen sekä täsmennetyllä täyttölupamenettelyllä. Lyhyisiin sijaisuuksiin ei palkata sijaista vaan tehtävät jaetaan työntekijöiden kesken. - Johtaminen ja esimiestyö: Palvelurakenneuudistuksessa korostuu muutosjohtamisen ja hyvän yhteistyön merkitys. Kehitämme henkilöstöä osallistavaa johtajuutta ja esimiestyötä; henkilöstön mahdollisuuksia osallistua muutoksen suunnitteluun lisätään entisestään - Osaaminen ja ammattitaito: Henkilöstöä eläköityy ja vaihtuu vuosittain merkittävä määrä, joka asettaa haasteita osaamisen ennakoinnille ja kehittämiselle - Rekrytoinnissa hyödynnetään kaupungin sisäisiä työmarkkinoita. - Työhyvinvointitutkimuksen tuloksena syntyneitä hyvinvoinnin kehittämistoimenpiteitä viedään eteenpäin esim. tiedonkulkua, työyhteisöviestintää sekä yhteistyötä tullaan kehittämään. Työelämän muutostarpeisiin vastataan mm. käyttöönottamalla joustavia työaikoja. Vuonna merkittävimpiä henkilöstömäärään vaikuttavia toiminnallisia muutoksia ovat: Vanhusten palveluissa ja kuntoutuksessa korvataan pitkäaikaista laitoshoitoa tehostetun palveluasumisen ostopalveluilla. Asiakasohjausta, kotona asumista tukevia palveluja ja kotihoitoa vahvistetaan lisäämällä henkilöstöä. Jalkarannan sairaalan muuttaminen akuutti- ja kuntoutussairaalaksi vuosina Hyvinvointipalveluissa uuden sosiaalihuoltolain toteuttaminen vaatii lisäresursseja lastensuojelussa- ja sosiaalipalveluissa vuodesta 2016 alkaen. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen (Apilakatu), toiminnan vakinaistaminen omaksi toiminnaksi vuonna 2016 sekä perustoimeentuloturvan tehtävien siirtyminen Kelaan vuonna Terveyspalveluissa mahdollinen apteekkipalvelujen yhdistyminen alueellisesti vuonna Hallintopalvelujen uusi vastuualue tuottaa keskitetysti hallinto-, talous-, henkilöstö- ja tukipalvelut, jonne sijoittuu myös uusi SAP HR-palvelukeskus.

49 47 Hallintopalvelut, Terveyspalvelut, Vanhustenpalvelut ja kuntoutus ja Hyvinvointipalvelut vastuualueet yhteensä Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toimintakulut 253,7 milj. Toimintatuotot 45,4 milj. 7,9 39,0 0,4 6,7 99,1 Hallintopalvelut Terveyspalvelut 17,8 Hallintopalvelut Terveyspalvelut 107,7 Vanhusten palvelut ja kuntoutus Hyvinvointipalvelut 20,4 Vanhusten palvelut ja kuntoutus Hyvinvointipalvelut Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja perusterveydenhuolto tuottaa kuntalaisten peruspalveluja avohoidossa, suun terveydenhuollossa ja kliinisissä tukipalveluissa, lääkinnällistä kuntoutusta, sairaalapalveluja, ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja sekä palveluasumista. Palvelutuotantoon kuuluvat lisäksi terveysneuvonnan palvelut, psykososiaaliset palvelut, sosiaali-, lastensuojelu- sekä vammais- ja kehitysvammapalvelut. Hallintopalvelut tuottaa toimialan yhteisesti hoidettavat henkilöstö-, talous- ja tukipalvelut. Toimintaympäristö ja sen muutokset Lahti on keskimääräistä ikääntyneempi kaupunki ja ikääntyminen on edelleen nopeaa. Palvelua tarvitsevien määrä kasvaa noin 3,5 prosenttia joka vuosi. Palvelutarpeen kasvu näkyy sekä vanhustenpalveluissa että terveyspalveluissa. Lahdessa väestön sosiaaliekonominen asema on heikompi kuin maassa keskimäärin: työttömyys, pienituloisuusaste, koulutustaso, koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, yksinhuoltajuus, toimeentulotukea saavat taloudet. Pitkittyvän talouden taantuman seuraukset alkavat näkyä palvelutarpeen kasvuna hyvinvointipalveluissa. Toiminnan painopistealueet Terveyspalvelut - Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnoissa huomioidaan erityisesti ennenaikaisesti menetettyihin elinvuosiin (PYLL) liittyvät toimenpiteet; kohonneen verenpaineen ja kolesterolin tehokas löytäminen ja hoito, painonhallinta ja liikunnan edistäminen, tupakasta vieroituksen tehostaminen uusin menetelmin, haitallisen alkoholin käytön varhainen toteaminen ja puuttuminen sekä aivohalvauksen ehkäisy löytämällä ja hoitamalla verenohennuksella riskiryhmäpotilaat - Terävöitetään asiakaslähtöistä toimintaa terveyshyötymallin mukaisesti, pohjautuen lääkäri hoitaja -työparimallityöskentelyyn - Saatavuuden ja tuottavuuden saaminen hyvälle tasolle - Vaikuttavien palvelujen aikaansaamiseksi tulee huomio kiinnittää osaavaan henkilöstöön, palveluhenkisyyteen, ammattiryhmien työnjakoon sekä ennakoivaan työtapaan - Kuntalaisten osallisuutta ja omatoimisuutta lisätään ottamalla heidät mukaan palvelusuunnitteluun ja hoidon toteuttamiseen - Suun terveydenhuollossa laajennetaan klinikkamalli toimimaan viitenä päivänä viikossa. Klinikka toimii kolmessa hoitohuoneessa yhden vastuuhammaslääkärin ja kolmen suuhygienistin työpanoksella. Vanhusten palvelut ja kuntoutus - Päätehtävänä on edistää lahtelaisten ikäihmisten ja kuntoutusta tarvitsevien mahdollisuutta toimia, vaikuttaa ja tehdä valintoja - Asiakkaita ja potilaita tuetaan toimivilla palveluratkaisuilla - Toimitaan verkostomaisesti yhdessä kumppaneiden kanssa - Henkilöstö on ammattitaitosta ja sitoutunutta - Toiminnan tuloksia seurataan ja palveluprosesseja parannetaan jatkuvasti - Palveluissa hyödynnetään teknologiaa

50 48 - Palvelurakenteen kehittäminen jatkuu, pääpaino on uuden akuutti- ja kuntoutussairaalan käynnistämisessä Jalkarannan sairaalassa ja pitkäaikaisen sairaalahoidon korvaamisessa tehostetun palveluasumisen palveluilla. Uusi toimintamalli edellyttää myös vahvaa panostusta kotihoitoon sekä kotona asumista tukeviin palveluihin - Vanhusten palvelurakenneuudistuksen ykköstavoite on ikääntyneiden kotona asumisen mahdollistaminen edellyttää ikääntyneiden osallisuuden vahvistamista yhteiskunnassa, muistisairauksien varhaista toteamista ja suunnitelmallista hoitoa - Geriatrista akuuttihoitoa ja saattohoitoa tulee voida nykyistä enemmän viedä ikääntyneen kotiin ja palveluasumiseen - Vastuualueen palvelut tuotetaan monituottajamallin mukaisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Hyvinvointipalvelut - Huomioidaan uuden sosiaalihuoltolain tavoitteet ja palveluprosesseja kehitetään - Tuotetaan kuntalaisten palvelutarpeiden mukaiset sosiaalipalvelut siten, että painotetaan hyvinvoinnin edistämisen, ennaltaehkäisevän työn sekä varhaisen tuen ensisijaisuutta - Tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasaantumista ja monimutkaistumista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa - Keskeinen tehtävä on syrjäytymisen ja huonoosaisuuden vähentäminen ja ennaltaehkäisy - Keskitytään vaikeimmassa asemassa olevien asiakkaiden sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin sekä nuorten mielenterveys -ja päihdepalveluihin - Palvelurakennetta uudistetaan siten, että avopalvelut ja peruspalvelut ovat ensisijaisia. Hallintopalvelut - Järjestää toimialan yhteisesti hoidettavat henkilöstö-, talous- ja tukipalvelut - Varmistaa toimintojen sujuvuuden vastuualueilla ja ohjaa, kehittää ja koordinoi toimialan talous-, henkilöstö- ja tukipalveluita. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Palvelujen saatavuus hyvällä tasolla Keskimääräinen aika vastaanotolle vrk pääsyyn Suun terveydenhuollossa laajennetaan klinikkamallin pilotointia viiteen päivään viikossa Parantaa hoidon saatavuutta ja lyhentää jonotusaikoja Klinikalla käy 3500 asiakasta vuodessa Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Palvelurakenteen muutos: Korvaamme laitoshoitoa palveluasumisen ratkaisuilla ja tehostamme akuuttisairaanhoidon ja kuntoutuksen palveluprosesseja Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % Laitoshoidon ja palveluasumisen kattavuus 75 vuotta täyttäneessä väestössä, % Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on suurempi kuin vuonna vuotta täyttäneiden laitoshoidon kattavuus laskee ja palveluasumisen kattavuus nousee. Jalkarannan sairaalan pitkäaikaishoito sairaalan uuden osan osalta on korvattu tehostetun palveluasumisen ostopalveluilla (170 sairaansijaa) Jalkarannan akuutti- ja kuntoutussairaalan uuden toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto Jalkarannan akuutti- ja kuntoutussairaalan toiminta on käynnistetty uuden toimintamallin mukaisesti

51 49 Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Palvelurakenteen muutoksella painopistettä siirretään korjaavista toimista ehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen Kehitämme ehkäisevän työn ja varhaisen tuen toimintatapoja Asiakasohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen malli on otettu käyttöön Lapsiperheiden oma palvelulinja on otettu käyttöön Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Palvelurakenteen muutos: Edistämme ikäihmisten kotona asumista Kehitämme ikäihmisten asiakasohjausprosessia ja kotona asumista tukevia toimintatapoja Kehitetään Päijät-Hämeen liiton hankkeessa maakunnallinen ikääntyneiden asiakasohjauksen malli Vakiinnutetaan tuettu kotona kuntoutumisen toimintamalli sekä kehitetään kotisairaalatoimintaa Uudistetaan kotihoidon ja palveluasumisen lääkäripalveluja siten, että ne tukevat nykyistä paremmin kotona asumista Otamme käyttöön kotona asumista tukevia uusia etähoiva- ja turvateknologiaratkaisuja Kotiin annettavien palvelujen virtuaalikäynti-toimintamalli on vakiinnutettu Kehitetään kotona asumista tukeva teknologia-alusta ratkaisu osana valtakunnallista yhteistyötä Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,69 Sairauspoissaolot pv/hlö 19,1 18,1 17,1 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 8,7 8,7 8,7 Valtakunnalliset tuottavuusmittarit 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Asumisvuorokauden kustannus ja sen muutos Terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon yksikkökustannus Terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon kustannusmuutos 4,2 % 6,6 % 2,0 % Tehostetun palveluasumisen yksikkökustannus Tehostetun palveluasumisen kustannusmuutos 6,7 % -9,0 % 10,8 %

52 50 Toimeentuloturva Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toiminnan kuvaus Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön tai perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätöntä toimeentuloa turvaava tuki. Toimeentulotuen tarpeen kehitys riippuu yhteiskunnallisesta tilanteesta. Palvelutarpeeseen vaikuttavat olennaisesti työttömien määrä ja elinkustannusten hintojen kehitys. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimeentulotuen asiakasmäärä on kasvanut edelleen maltillisesti edellisvuoteen verrattuna. Talouksia oli kuukausittain 150 enemmän kuin edellisenä vuonna hyväksyttiin lakimuutos, jonka perusteella perustoimeentulotuen käsittely ja maksatus siirtyvät Kelan tehtäviksi vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toiminnan painopistealueet - Palvelu- ja käsittelyprosesseja kehitetään sujuviksi siten, että asiakkaat saavat viivytyksettä palvelua - Palvelussa panostetaan uusien ja nuorten asiakkaiden ohjaukseen ja neuvontaan ja lapsiperheiden tuen tarpeeseen. Toiminnallinen tavoite Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Toimeentulotuen sujuva käsittely Toimeentulotuen saatavuustakuuseen 100 % vastaaminen Luodaan toimiva yhteistyömalli perustoimeentulotuen Kelasiirrolle Toimintamalli on valmis 100 % Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas 196

53 51 Erikoissairaanhoito Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toiminnan kuvaus Erikoissairaanhoidon päätehtävä on tuottaa erikoissairaanhoidon, päivystyksen sekä ensihoidon palvelut alueen kunnille. Toimintaympäristö ja sen muutokset Päivystyskeskuksessa aloittaa vuonna 2016 Akuutti geriatrinen päivystysyksikkö Akkuna, joka palvelee erityisesti ikäihmisiä. Toiminnan painopistealueet - Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä hoidonohjausta ja -porrastusta kehitetään yhteistyössä - Seudullisen akuuttigeriatrian arviointiyksikkö Akkunan tavoitteena on parantaa ikäihmisten päivystys- ja akuuttitilanteiden hoitoa osana seudullisen päivystyskeskuksen toimintaa. Lisäksi yksikkö tarjoaa geriatrista konsultaatioapua Akuutti24:lle ja erikoissairaanhoidolle. Toiminnallinen tavoite Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Saumattomat hoitoketjut Päivystyskeskuksessa kehitetään geriatrista toimintaa ja ikääntyneiden päivystyspalveluja Ikääntyneiden sairaala- ja päivystyspalvelujen käyttö sekä uusintakäynnit Akuutti24:ssa vähenevät Asiakaspalautteet Asiakaspalautteet liittyen hoitoketjun toimimattomuuteen vähenevät Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas 1 099

54 52

55 53 Sivistystoimiala Hallintopalvelut Lasten ja nuorten kasvu Osaaminen ja tieto Wellamo-opisto Liikunta ja kulttuuri Kaupunginmuseo Kansainväliset urheilutapahtumat Bruttomenot, milj. 76,8 409,7 224,3 46,4 Kaupunginhallituksen toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Sivistystoimiala Tekninen ja ympäristötoimiala

56 54 Bruttomenot, milj. Hallintopalvelut Lasten ja nuorten kasvu Osaaminen ja tieto Wellamo-opisto Liikunta ja kulttuuri Kaupunginmuseo Kansainväliset urheilutapahtumat 2,04 milj. 163,81 milj. 21,31 milj. 4,42 milj. 27,62 milj. 3,92 milj. 0,70 milj.

57 55 Sivistystoimiala Tuloslaskelma TP TA+LTA:t TA TS TS Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Määrällinen henkilöstötarve (LKM) Lukumäärä Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Eläkkeelle jääviä, arvio Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) Henkilöstövuokratyövoima ( ) Taulukossa on mukana kaupunginorkesteri ja kaupunginteatteri

58 56 Toiminnan kuvaus Sivistystoimiala vastaa opetus-, kasvatus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä niihin liittyvien asioiden suunnittelusta, valmistelusta, toimeenpanosta ja seurannasta. Toimiala edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, elämänhallintaa, oppimista ja osallisuutta sekä kaupunkiseudun vetovoimaisuutta. Lasten ja nuorten hyvinvointityö on toimialan keskeinen painopistealue. Hyvinvointityössä kehitetään tukea tarvitsevien lasten kasvatus- ja opetusjärjestelyjä yhteistyössä varhaiskasvatus-, perusopetus-, lukiokoulutus- ja nuorisopalvelujen sekä sosiaali- ja terveystoimialan kanssa. Sivistystoimialan päätöksenteko tapahtuu - sivistyslautakunnassa Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen sekä Osaamisen ja tiedon vastuualueen asioiden osalta, - liikunta- ja kulttuurilautakunnassa Liikunnan ja kulttuurin vastuualueen asioiden osalta ja - Wellamo-opiston johtokunnassa Wellamo-opiston toiminnan osalta. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimialan tavoite on pitää yllä tulevaisuuteen suuntaavaa ja kehittämismyönteistä yhteisen tekemisen ilmapiiriä. Päivähoidossa kokonaispalvelutarjonnan kysynnän vaihteluun vaikuttavat ulkoiset tekijät, kuten alueen työllisyyden muutokset ja yksityisten tuottajien tarjonta ja suosio. Mittavat investointitarpeet jatkuvat edelleen päiväkotija koulurakentamisessa ja niillä on merkittävä vaikutus vuokrakuluihin. Tuottavuustoimenpiteet Hallintopalveluissa tavoitteena on henkilöstömäärän vähentäminen toiminnan ja palveluverkon uudelleen järjestelyillä pääsääntöisesti eläköitymistä hyödyntäen. Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen palvelutuotanto sopeutetaan käytettävissä olevien resurssien mukaiseksi. Taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa käytetään hyödyksi se liikkumavara, jonka valtion uusi lainsäädäntö ja määräykset tekevät mahdolliseksi toiminnan toteuttamisessa ja maksutasoissa. Perusopetuksessa vähennetään opetukseen käytettävää resurssia 5,4 prosenttia ja opetusryhmien kokoa kasvatetaan keskimäärin kahdella oppilaalla, kun luovutaan kohdennetusta valtionavustuksesta syyslukukaudella Tuottavuustoimilla saavutetaan 36 htv:n säästö. Lisäksi toteutetaan säästötoimenpiteitä erityisen tuen opetusjärjestelyissä. Tuottavuushyöty yhteensä 0,9 milj. euroa. Liikunta ja kulttuuri vastuualueelle kootaan hajasijoitettuja avustusmäärärahoja, joiden avulla voidaan yhtenäistää tukitoimenpiteitä ja tehostaa niiden vaikutuksia. Tavoitteena on luoda myönteisiä vaikutuksia Lahden alueen tapahtumien ja muun liikunta-ja kulttuuritoiminnan elinvoimaisuuteen ja pitkän tähtäimen tulevaisuuteen. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstökuluja vähennetään toimialarajat ylittävän kaupunkitasoisten sisäisten työmarkkinoiden avulla. Strategisten tavoitteiden toteuttaminen sekä talouden ja henkilöstökustannusten tasapainottaminen tapahtuu täsmennetyn täyttölupamenettelyn kautta tehtävien uudelleenjärjestelyin, henkilöstön tehtäväkiertoa lisäämällä ja osaamista kehittämällä. Tavoitteena on kehittää toimialan hallinto- ja toimistotyötä niin, että toteutetaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Eläkkeelle siirtyvien tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin. Toimialan vakinaista henkilöstömäärää vähentävät perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoratkaisut. Lukiokoulutuksessa opiskelijoiden määrän kasvusta johtuen opettajien määrä on hiukan kasvanut. Mikäli koulutuskonserni luopuu omasta Nastolassa järjestettävästä lukiokoulutuksesta lukuvuoden alusta, kasvaa lukiokoulutuksen opettajamäärä 12 henkilöllä alkaen. Taide- ja muotoilukoulu Taikan henkilöstö siirtyi Wellamo-opistoon alkaen (+4,5 htv). Liikuntapalveluissa vuosina määräaikaisen henkilöstön tarve liittyy vuoden 2017 MM-kisoja ja vuoden 2016 esikisoja koskevan järjestämissopimuksen velvoitteiden täyttämiseen. Sivistystoimialan hallintopalvelujen henkilöstöstä yksi siirtyy Konsernipalveluihin ja yksi Lahden Tietotekniikkaan vuoden 2016 alusta.

59 57 Hallintopalvelut Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toiminnan kuvaus Hallintopalvelut avustavat ja tukevat toimialan lautakuntatyötä, toimialajohtoa, vastuualueita ja palveluyksiköitä johtamisessa, kehittämisessä, valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Hallintopalveluihin sisältyvät toimialatasoiset hallinto-, talous-, henkilöstö-, viestintä- ja kehittämispalvelut. Toimintaympäristö ja sen muutokset Hallintopalvelut panostavat omalta osaltaan kaupungin toimintaprosessien käyttöönottoon. Palvelutuotannon tuottavuuden kehittäminen sekä järjestämistapojen muutokset edellyttävät toimintajärjestelmän jatkuvaa kehittämistä ja nopeaa reagointikykyä. Toimialan laatutyön koordinointi on osa hallintopalvelujen kehittämistyötä. Hallintopalvelut tarjoavat henkilöstöpalveluja. Työhyvinvoinnin lisääminen ja työnantajakuvan vahvistaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä asiantuntevan henkilöstön työssäjaksamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä myös sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Toimialan vastuulla on maakunnan sivistystoimen palvelutuotannon kehittämisen koordinointi ja kuntien yhteistyön ylläpitäminen. Sivistystoimen kehittämisohjelmalla tähdätään alueen kilpailuaseman vahvistamiseen. Toiminnan painopistealueet - Kaupungin strategian toteuttaminen - Palvelurakenteen ja palvelutuotannon uudistamistyö - Toiminta- ja johtamisjärjestelmän kehittäminen - Henkilöstöhallinnon ja osaamisen kehittäminen - Toimialan sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen - Toimialatasoinen toimistotyön kehittäminen - Mittareiden ja tunnuslukujen kehittäminen. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Sivistystoimialan ylimmän johdon (vastuualuejohtajat ja palveluyksiköiden johtajat) lisäksi keskijohto sitoutetaan palveluprosessien uudistamistyöhön Uusien toimintatapojen määrä Jokaisessa yksikössä on saatu aikaan tuottavuutta edistäviä toimintatapoja Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas 17,10 16,23 16,06 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,7 3,7 3,7 Sairauspoissaolot pv/hlö 14,0 13,0 12,0

60 58 Lasten ja nuorten kasvu Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toiminnan kuvaus Lasten ja nuorten kasvun vastuualue sisältää varhaiskasvatuspalvelujen, perusopetuksen ja nuorisopalvelujen palveluyksiköiden toiminnan sekä yhteiset palvelut yksikön käyttömenot. Vastuualueen yhteinen palvelutuotanto lisää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Vastuualueen keskeisinä tehtävinä ovat hyvinvointityön edistäminen kaupunkitasolla sekä palveluyksiköiden yhteisten prosessien ja alueellisen yhteistyön kehittäminen ja koordinointi. Lasten ja nuorten kasvu - vastuualueen toimijoiden yhteistyö toteutuu ydinprosessien mukaisesti. Ydinprosessit ovat: - hyvä oppiminen ja kasvu - osallisuus ja yhteisöllisyys - hyvinvointi ja turvallisuus. Varhaiskasvatuspalvelujen toiminta-ajatuksena on tarjota lahtelaisille lapsiperheille laadukasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta perheiden tarpeita vastaavasti. Perusopetuspalvelut huolehtii kaupungin perusopetuksesta sekä osaltaan esiopetuksesta ja koululaisten aamuja iltapäivätoiminnasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Nuorisopalvelut edistävät nuorten hyvinvointia yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tuella ja toiminannalla. Toimintaympäristö ja sen muutokset Vuoden 2016 toiminnan suunnittelussa ja resursoinnissa varaudutaan sisällöllisesti uusien esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien käyttöönottoon, ja rakenteellisesti palveluverkkoesityksen mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi seurataan ja varaudutaan hallitusohjelman linjauksiin varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä nuorisopalvelujen osalta. Varhaiskasvatuksen asiakasmäärän ennustetaan lisääntyvän noin 150 lapsella 2015 vuoden 7 245:stä lähes 7 400:aan vuonna Perusopetuksen oppilasmäärän ennustetaan lisääntyvän noin 110 oppilaalla syksyn 2015 reilusta :stä lähes :een vuonna Kaupunki järjestää valmistavaa opetusta ja perusopetusta oppivelvollisuusikäisille turvapaikanhakijoille, oleskeluluvan saaneille ja pakolaisille. Talousarviossa on varauduttu lain edellyttämän ja kotouttamista edistävän perusopetuksen järjestämiseen aiempaa suuremmassa määrin. Koulutuksen on arvioitu nostavan kaupungin kustannuksia noin 0,5 milj. euroa, ja se tulee katetuksi vastaavilla valtion avustuksilla. Asiakasmaksuja on korotettu päivähoidon ja koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhomaksujen osalta. Korotusta on tehty syyslukukauden 2016 alusta lukien yhteensä 0,35 milj. euroa ja kokovuosivaikutus vuonna 2017 on 0,85 milj. euroa. Kuntatalousohjelmassa on ennakoitu kaikkien kuntien osalta mahdollisiksi sivistystoimialan maksujen osalta 32 milj. euron tulojen lisäys. Nuorisopalvelujen toiminnoissa ja palveluissa panostetaan erityisesti erilaisiin nuorisotakuutoimenpiteisiin ja syrjäytymistä ehkäiseviin palveluihin Lahden nuorisotyöttömyyden ollessa edelleen korkealla tasolla. Toiminnan painopistealueet - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ( ) - Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto syksyllä 2016 ja toimintakulttuurin kehittäminen (kehittämishanke ) sekä yhteiset tilajärjestelyt - Alueellista yhteistyötä kehitetään ja arvioidaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kesken moniammatillinen yhteistyö ja maatieteelliset palvelualueet huomioiden - Nuorisotakuun toimenpiteiden toteuttaminen, jolla taataan peruskoulun päättäneille jatkokoulutus mahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin - Toimitaan kestävän kehityksen toimintamallin mukaisesti - Erityislasten aamu- ja iltapäivähoidon järjestämisen siirtyminen sivistystoimen vastuulle, jolloin minimoidaan kuljetuskustannukset - Toimialan palveluverkkoa ja tilojen yhteiskäytön selvittäminen eri toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi.

61 59 Palveluverkko Varhaiskasvatuksessa palvelurakenteen kehittämistä edesauttavat uudet investoinnit, tilatarkastelun ulottaminen koulukiinteistöihin sekä yksityisen päivähoidon tukeminen. Pienempiä ja huonokuntoisempia yksiköitä sekä ryhmäperhepäiväkoteja, kuten Kiveriön päiväkoti sekä kolme ryhmäperhepäiväkotia poistuvat käytöstä. Uusina toimintoina aloittavat esiopetusryhmän Villähteen ja Erstan koulujen tiloissa. Keskusta-alueelle tarvitaan uudet tilat korvaamaan Humpulan päiväkodin väliaikaisen tilaelementin ja Onnelantien päiväkodin Huvila -rakennuksen. Osana kouluverkkoratkaisua näiden päiväkotien toiminta siirtyy nykyiseen Harjun kouluun, johon tehdään tarvittavat muutostyöt rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjaus olisi ollut välttämätön, vaikka rakennus säilyisi koulukäytössä. Onnelantien Huvila -rakennuksen osalta varaudutaan väliaikaiseen väistötilaan jo vuonna Mustikkamäen päiväkodin väliaikaiset tilat korvaavaa tilaa esitetään eteläisen alueen kouluverkkoratkaisun yhteydessä. Hallinnollisesti yhdistetään Mukkulan, Kunnaksen ja Saksalan päiväkodit alueen toisiin päiväkoteihin Kokonaisuutena Lahden ja Nastolan kunnallisten päivähoitopaikkojen määrä on noin vuonna 2015 ja noin vuonna 2016 (toiminnan tunnusluvut kirjan liitteissä). Yksityisen hoidon tuen kuntalisän korotus vuonna 2015 lisää yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrää ja samalla varaudutaan päivähoidon ostopalvelusopimuksien päättymiseen vuonna Vuonna 2015 aloitti kaksi uutta yksityistä päiväkotia ja vuoden 2016 alusta aloittaa kolmas ja näissä on yhteensä paikkoja yli 200 lapselle. Päättyvillä ostopalvelusopimuksilla rahoitetuissa päiväkodeissa on ollut yli 200 paikkaa, ja on toivottavaa, että ainakin osa näistä päiväkodeista jatkaa yksityisen hoidon tuen varassa. Kaupungin keskusta-alueella toteutetaan kokonaisratkaisu, jolla voidaan uudistaa esi- ja perusopetusta sekä luoda keskustaan perusopetusyksikkö, joka mahdollistaa pedagogisesti korkeatasoisen toiminnan erilaisine painotuksineen taloudellisesti mielekkäällä tavalla Tiirismaan, Lotilan ja Harjun koulut yhdistetään hallinnollisesti, jolloin luodaan edellytykset Harjun koulun toiminnasta luopumiselle nykyisessä muodossaan. Koulun toiminta siirtyy Lotilan ja Tiirismaan yhteyteen vaiheittain Tiirismaan koulurakennuksen perusparannuksen jälkeen, alakoulun osalta elokuusta 2017 alkaen. Lotilan- Tiirismaan uuden koulukokonaisuuden tarkennettu selvitys- ja suunnittelutyö käynnistettiin vuoden 2015 alussa yhdessä koulujen henkilöstön, huoltajien ja oppilaiden kanssa. Lotilan-Tiirismaan koulukokonaisuus sisältää keskustan alueen luokkien perusopetuksen, Kariston alueen oppilaiden luokkien opetuksen sekä nykyiset painotetun musiikin, englanninkielisen opetuksen, A-kielien ja erityisen tuen opetuksen. Keskustan alueen perusopetuksen palveluverkkoratkaisu edellyttää Tiirismaan lukion toiminnan siirtymistä toiseen kiinteistöön (ks. kohta Lukiokoulutus). Keskustan alueen palveluverkkoratkaisun seurauksena vältytään lisäinvestoinnilta Kariston alueella luokkien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi. Keskustan alueen perusopetuksen järjestäminen edellyttää Tiirismaan koulunkiinteistön peruskorjauksen toteuttamista kiireellisenä. Anttilanmäen koulukiinteistön jatkokäyttö ja peruskorjauksen toteuttaminen voidaan ratkaista keskustan palveluverkkopäätöksen jälkeen. Anttilanmäen suomenkielisen esi- ja perusopetuksen siirtyminen Lotilan-Tiirismaan kokonaisuuteen sisältyy esitykseen keskustan palveluverkosta. Ruotsinkielisen koulun ja päivähoidon mahdollista sijoittumista Anttilanmäen koulukiinteistöön selvitetään yhteistyössä ruotsinkielisten säätiöiden ja Lahden Tilakeskuksen kanssa. Keskustaalueen investointikokonaisuus on noin 7,0 milj. euroa, joka lisää vuodessa toimialan käyttökustannuksia noin 0,5 milj. euroa (ei sisällä Tiirismaan tulevan peruskorjauksen vuokravaikutuksia). Eteläisen alueen kouluinvestoinneista ja palveluverkosta päätetään vuosien 2014 ja 2015 selvitysten ja suunnittelutyön perusteella, joiden mukaisesti palveluverkkoa uudistetaan pedagogisin, toiminnallisin ja taloudellisin perustein. Investointeihin ja palveluverkkoon toteutettavat muutokset huomioidaan vuosien talousarvioissa ja päätöksenteossa. Eteläisellä alueella toteutetaan seuraavat palveluverkon muutokset. Launeen koulun nykyinen rakennus korvataan uudisrakennuksella; nykyisen koulun tontille rakennetaan tarkennetulla tilamitoituksella uusi yhtenäinen peruskoulu. Eteläisen alueen luokkien opetus järjestetään uudessa yhtenäisessä peruskoulussa ja osa oppilaista ohjataan Salpausselän peruskouluun. Launeen kiinteistön yhteyteen voidaan sijoittaa myös esiopetusta ja päiväkoti sekä alueen nuorisotilat. Salinkallion koulu yhdistyy hallinnollisesti Launeen kouluun ja Salinkallion kiinteistön käytöstä luovutaan. Renkomäen koulua laajennetaan ja 60 kiinteistön vanha osa peruskorjataan. Kiinteistöön sijoittuu esiopetuksen ja vuosiluokkien kolmisarjainen peruskoulu. Eteläisen alueen Investointikokonaisuus on noin 40 milj. euroa, joka lisää sivistystoimialan käyttökustannuksia noin 0,6 milj. euroa vuodessa. Itäisen alueen lähitulevaisuuden investoinneista ja palveluverkkoratkaisusta on päätetty Lahden ja Nastolan yhdistymissopimuksessa. Taloussuunnittelukaudella toteutetaan Villähteen, Rakokiven ja Kukkasen kouluhankkeet. Itäisen alueen investointikokonaisuus on vajaat 40 milj. euroa, joka lisää toimialan käyttökustannuksia noin 2,0 milj. euroa vuodessa. Pohjoisen alueen oppilasmäärät kasvavat voimakkaasti 2020-luvulle tultaessa, minkä vuoksi alueella tulisi toteuttaa kiireellisenä hankkeena Kivimaan koulun luokkien kiinteistön korvaaminen uudisrakennuksella. Pohjoisen alueen investointikokonaisuus on noin 20 milj. euroa,

62 60 joka lisää toimialan käyttökustannuksia noin 0,7 milj. euroa vuodessa. Nuorisopalveluissa toteutetaan kohdennettuja säästötoimenpiteitä. Palveluverkkoa tiivistetään ja toimintaa keskitetään keskustan alueella. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina (7.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lasten ja nuorten kasvu vastuualueella huolehditaan nuorisotakuun edellyttämien toimenpiteiden toteutumisesta Asiakaslähtöinen toiminta ja puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Peruskoulunsa päättäneiden jatkokoulutusmahdollisuudet ja niiden toteutuminen Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan jatkokoulutusmahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin Strateginen perustavoite: Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina (7.) Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen (6.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää oppimista, kasvua ja hyvinvointia Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden toteutumista ja yhteisöllisyyden vahvistamista tuetaan kehittämällä neuvottelukäytäntöjä ja osallisuusrakenteita vastuualueen toimintayksiköissä. Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää oppimista, kasvua ja hyvinvointia Arviointikriteerit: Lapset tuntevat itsensä hyväksytyksi ja olonsa turvalliseksi päiväkodissa Esi- ja perusopetuksen oppilaat tulevat mielellään opetukseen ja kokevat olonsa turvalliseksi päivän aikana Ennaltaehkäisevät ja systemaattiset toimintamallit hyvinvoinnin edistämiseksi ja kiusaamisen estämiseksi ovat käytössä vastuualueen palveluyksiköiden toiminnassa (Päijät-Hämeen seudullisen esi- ja perusopetuksen arvioinnin 2016 tulokset) Lapsilla ja nuorilla on turvallinen olo koulussa, ennaltaehkäisevät ja systemaattiset toimintamallit ovat käytössä kiusaamisen estämiseksi Tavoitteen mukainen toimintakulttuuri on kuvattu vuoden 2016 esija perusopetuksen opetussuunnitelmassa

63 61 Toimintaa kuvaava mittari 2014* tavoite 2015* tavoite 2016 Varhaiskasvatuspalvelut Talous: Kustannus/asukas Henkilöstö: Työtyytyväisyys 4/5 4/5 4/5 Sairauspoissaolot pv/hlö 17,00 16,00 16,00 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 4/5 4/5 4/5 Perusopetus Talous: Kustannus/asukas Kustannus/oppilas Opetuskustannus/oppilas Opetuksen järjestämiskustannus/oppilas Opetuskustannus/oppitunti Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,6 3,74 3,8 Sairauspoissaolot pv/hlö 12,0 11,5 11,0 Oppituntia/perusopetuksen kok. henkilötyövuosi Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos Peruskoulun edellisenä keväänä suorittaneista ilman 1,7 % 1,7 % 1,7 % opiskelupaikkaa Oppivelvollisuuden olevat suorittaneiden osuus ikäluokasta 98,3 % 98,3 % 98,3 % Nuorisopalvelut Talous: Kustannus/asukas (brutto) 37,85 38,92 40,00 Kustannus/asukas (netto) 31,84 33,18 34,36 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,90 3,90 3,90 Sairauspoissaolot pv/hlö 12,20 11,50 11,50 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 4,2 4,2 4,2 Valtakunnalliset tuottavuusmittarit 2014* tavoite 2015* tavoite 2016 Varhaiskasvatuspalvelut Päivä- ja perhepäivähoidon suoritekustannus/lapsi Päiväkotihoito: /lapsi ** Yksikköhinnan kasvu vastaa Perhepäivähoito: /lapsi ** yleistä kustannustason nousua Perusopetus Yksikkökustannus brutto, /opiskelija ja sen muutos Yksikkökustannus /oppilas *suuntaa antava vertailutieto ** Lahden kaupungin vuoden 2014 valtakunnallinen tuotattavuusmittaritieto

64 62 Osaaminen ja tieto Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toiminnan kuvaus Osaaminen ja tieto -vastuualueeseen kuuluvat lukiokoulutus, kirjasto- ja tietopalvelut sekä Wellamo-opisto. Vastuualueen yhteiset toiminnat, lukiokoulutus sekä kirjasto- ja tietopalvelut ovat samaa sitovuustasoa. Wellamo-opisto nettoyksikkönä on omana sitovuustasonaan. Lahden kaupungin lukiokoulutus järjestää toisen asteen koulutusta, jonka tavoitteena on monipuolisen jatkoopintokelpoisuuden saavuttaminen. Lahden kaupunginkirjasto toimii alueensa maakuntakirjastona. Vastuualueen toiminnalla pyritään edistämään erilaisia kansalaisvalmiuksia kuten tietoyhteiskunnan vaatimia kansalaistaitoja, monikulttuurisessa ympäristössä toimimisen ja elinikäisen oppimisen taitoja. Vastuualueen yksiköt toimivat myös maakunnallisina kehittäjinä omilla palvelualueillaan. Kirjasto- ja tietopalvelut tuottavat asukkaille palveluverkkonsa puitteissa kirjallisuus- ja tietopalveluja sekä mediaja musiikkipalveluja tarjoamalla asiakkaille sisältöjä, kokoelmia ja sähköisiä palveluja sekä niihin liittyvää ohjausta, opastusta ja tapahtumatoimintaa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Lukiokoulutuksessa lukuvuoden alusta tulevat voimaan uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, jotka ovat pohjana lukiokoulutuksen opetussuunnitelmalle. Salpauksen lukio siirtyy alkaen kaupungille. Lukion siirtyminen tarkoittaa noin euron lisäkustannusta lukiokoulutukselle. Lahden lukiokoulutuksen opiskelijamäärä tulee nousemaan siirron myötä yli opiskelijaan. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kuntayhtymän yhtiökokous päättää asiasta syksyllä Tiirismaan lukio siirtyy Muotoiluinstituutilta mahdollisesti vapautuviin tiloihin, lisäksi tilaa jää laajentumiseen opiskelijamäärän kasvaessa. Tiirismaan ja Kannaksen lukiot muodostavat noin opiskelijan lukiokampuksen. Wellamo-opisto siirtyy Aikuiskoulutuskeskuksesta Muotoiluinstituutin tiloihin, jolloin tilat saadaan täyteen. Tyhjäksi jääneeseen Aikuiskoulutuskeskukseen sijoitetaan muuta toimintaa. Tiirismaan lukio siirtyy syksyllä 2015 väistötiloihin Aikuiskoulutuskeskukseen ja edelleen Muotoiluinstituutin tiloihin lukuvuonna , mikäli palveluverkkosuunnitelmat toteutuvat. Muotoiluinstituutin investointikokonaisuus on yhteensä 14,0 milj. euroa, sisältäen muutostyöt ja korjaukset 10,7 milj. euroa, sekä liikuntatilojen rakentamisen 3,3 milj. euroa. Arvioidut lisävuokrat lukiolle ja Wellamo-opistolle (sis. muutos- ja korjaustyöt, liikuntahalli) ovat 1,3 milj. euroa. Lukuvuoden aikana täytyy kaikkien lukiokoulutuksen järjestäjien hakea uudet luvat erityistehtävilleen, jotka tulevat voimaan Lahti-Nastola yhdistymissopimuksen mukaisesti tavoitteena on, että toisen asteen koulutus järjestettäisiin Lahden kaupungin alaisuudessa. Neuvottelut tultaneen käymään lukuvuoden aikana. Kirjasto- ja tietopalveluissa Lahden ja Nastolan kuntien yhdistymisen myötä Nastolan kirjastopalvelut integroidaan osaksi lähipalveluita. Seudullisen kirjastojärjestelmän käyttöönotto, seudullinen kokoelmien yhteiskäyttö sekä hankinta- ja luettelointipalvelujen koordinointi ovat ensisijaisia toimintaympäristön uudistuksia, ja välttämätöntä myös kirjastojen yhdistymisen vuoksi. Lahti- Pisteessä (keskustan yhteispalvelu- ja asiointipiste) palvellaan asukkaita osana pääkirjaston toimintaympäristöä. Toiminnan painopistealueet - Tiivistetään palveluyksiköiden välistä yhteistyötä - Tarjotaan lukiolaisille Wellamo-opiston kursseja. Lukiokoulutus - Uuden opetussuunnitelman myötä kehitetään lukioopetuksen pedagogiikkaa - Uusiin opetusmenetelmiin ja monipuoliseen arviointiin kiinnitetään huomiota - Sähköisiä oppimisympäristöjä sekä opettajien pedagogisia ja teknisiä valmiuksia kehitetään. Kirjastopalvelut - Lisätään kirjastojen käyttömahdollisuuksia ja asiakkaiden omatoimista kirjastojen käyttöä - E-aineistojen ja sisältöjen tarjontaa lisätään ja käyttöä edistetään - Asiakkaita ohjataan ja opastetaan mediataidoissa sekä edistetään lasten ja nuorten media- ja kirjallisuuskasvatusta - Kirjastotilojen käytön ja toimintaympäristöjen uudistamista jatketaan pääkirjastossa ja lähikirjastoissa.

65 63 Toiminnalliset tavoitteet Lukiokoulutus Strateginen perustavoite: Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina (7.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien Laatukyselystä johdetut toimenpi- Lukiokohtaisten lisääminen teet täytäntöönpano toimenpiteiden Uudenlaisen pedagogiikan toteuttaminen Opiskelija- rehtoritapaamisten määrä Uudet opetusmenetelmät ja arviointitavat Vähintään 5 kertaa lukuvuodessa Toteutuneet opetusmenetelmät ja arviointitavat Kirjasto- ja tietopalvelut Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Kirjasto- ja tietopalvelut edistävät asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, tiedonsaantia ja oppimista, kirjallisuus- ja musiikkikokemuksia sekä kansalaisena toimimista Asiakaskäyntien määrä Lainausten määrä Verkkokäyntien määrä kpl kpl kpl Kirjastopalvelujen tuottavuutta ja saatavuutta tehostetaan palveluaukioloa täydentäen pääkirjastossa aamuisin omatoimiaukiololla sekä Ahtialan, Jalkarannan ja Liipolan kirjastojen omatoimiaukiololla aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Lukiokoulutus Talous: Kustannus/asukas Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,80 3,80 3,90 Sairauspoissaolot pv/hlö 12,8 7,0 7,0 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 3,80 3,90 3,90 Kirjasto- ja tietopalvelut Talous: Kustannus/asukas 61,6 63,0 61,5 Käynnin hinta (=toimintakulut/asiakaskäynnit) 5,24 6,00 5,50 Taloudellisuus (=henkilöstö- ja ainekulut/ asiakaskäynnit ja lainaukset) 1,17 1,25 1,20 Henkilöstö: 3,48 3,7 3,7 Työtyytyväisyys 16, Sairauspoissaolot pv/hlö Vaikuttavuus: 11,74 11,00 10,5 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 61, ,5

66 64 Osaaminen ja tieto Wellamo-opisto Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toiminnan kuvaus Wellamo-opiston tarkoituksena on tarjota mahdollisuus paikalliseen vapaan sivistystyön lain mukaiseen opiskeluun. Opisto noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita ja tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä kykyä toimia yhteisöissä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Opiston toimialueella tapahtuu kaksi kuntaliitosta: Lahti ja Nastola sekä Hollola ja Hämeenkoski yhdistyvät alkaen. Opiston toimialueen muodostavat lisäksi Asikkala, Kärkölä, Myrskylä, Orimattila ja Padasjoki. Toiminnan painopistealueet - Järjestää toiminta-alueensa asukkaiden tarpeisiin perustuvaa yleissivistävää koulutusta, joka antaa elämän eri vaiheissa tilaisuuden omaehtoiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen monipuolisesti eri aineissa - Antaa opetusta taito- ja taideaineissa, kielissä, liikunnassa, tietotekniikassa ja yhteiskunnallisissa aineissa - Tarjoaa mahdollisuuden suorittaa yleisiä kielitutkintoja ja tarjoaa taiteen perusopetusta yleisen ja laajan oppimäärän mukaan riippuen ainealueesta. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Wellamo-opisto mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden Opiskelijoiden ikäjakauma 0 20 v.: 12 % v.: 48 % yli 61 v.: 40 % Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua eri elämänvaiheissa omaehtoiseen koulutukseen Seudullisesti suunnattu monipuolinen koulutustarjonta toimii ennaltaehkäisevänä toimintana Kurssien täyttöasteen seuraaminen Täyttöaste 80 % Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Wellamo-opisto Talous: Kustannus/asukas 1,9 2,5 2,5 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,91 3,91 3,91 Sairauspoissaolot pv/hlö 2,5 4,00 4,00 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 4,3 4,1 4,1

67 65 Liikunta ja kulttuuri Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toiminnan kuvaus Liikunnan ja kulttuurin vastuualue sisältää seuraavat palveluyksiköt: liikuntapalvelut, kaupunginmuseo sekä taseyksiköt kaupunginorkesteri ja kaupunginteatteri. Vastuualueen yhteiset palvelut vastaavat aiemman kulttuurikeskuksen palveluista koko vastuualuetta palvelevien toimintojen lisäksi. Yksiköt ovat liikunta- ja kulttuurilautakunnan alaisia ja määrärahojen ko. sitovuustasolle sijoittuu vastuualueen yhteisten palvelujen rahoitus mukaan lukien kulttuurilaitosten/ taseyksiköiden avustukset sekä liikuntapalvelut. Taseyksiköille maksettuja toiminta-avustuksia (kaupungin maksuosuus) on pienennetty perustuen vuoden 2015 valtuuston talousarvion käsittelyn yhteydessä tehtyihin päätöksiin: - Lahden kaupunginorkesterin toiminta-avustusta on pienennetty 2015 vuodesta 2016 vuoteen 2,5 prosenttia ja 2016 vuodesta 2017 vuoteen 2,5 prosenttia. - Lahden kaupunginteatterin toiminta-avustusta on pienennetty 2015 vuodesta 2016 vuoteen 1,0 prosenttia ja 2016 vuodesta 2017 vuoteen 1,0 prosenttia. Sitovuustasolla edistetään vastuualueen tavoitteiden mukaisesti Lahden vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta yksiköiden toiminnan kautta, hankkeiden avulla ja tukemalla lahtelaisia toimijoita avustuksilla. Erityisenä vastuualueen tehtävänä on koordinoida kulttuurin tukimuotoja ja tapahtumatoimintoja. Toimintaympäristö ja sen muutokset Liikunnan ja kulttuurin vastuualueen/sitovuustason osalta tarkastellaan taloussuunnitelmakaudella toimintojen sijaintia yksiköissä ja vastuualueella. Nastolan alueen osakeskuksen sekä Lahden kaupunkikeskuksen alueella olevien liikunta- ja kulttuuripalvelujen organisointikokonaisuus tulee olemaan taloussuunnitelmakauden iso muutosprosessi. Suunnitelmakaudelle ja käyttötalouteen vaikuttavia merkittäviä kokonaisuuksia tulevat olemaan myös liikunta- ja kulttuuritilojen mittava peruskorjaus- ja uudistuskokonaisuus Lahden kaupunkikeskuksen alueella (Urheilukeskus ja muu liikuntarakentaminen ja konserttitalo erityisesti) sekä MM-hiihdot Liikuntapalvelujen menoista yli 60 prosenttia kohdentuu tilojen vuokrakustannuksiin. Kisapuiston luonnonnurmen korvaamiseen tekonurmella varaudutaan Toiminnan painopistealueet - Tuetaan ja kehitetään tapahtumiin, avustuksiin ja kolmannen sektorin toimintaa liittyviä palveluprosesseja - Uudistetaan avustuskäytäntöjä kulttuurin, liikunnan ja tapahtumien osalta Nastolan aluejohtokunnan rooli huomioiden - Tapahtumien osalta otetaan käyttöön arviointityökalu tukemaan avustuksiin liittyvää päätöksentekoa. Vastuualueen/sitovuustason keskeisinä tehtävinä ovat vastuualueen prosessien vetovastuu, markkinointi- ja viestintäyhteistyö, liikunta-, kulttuuri- ja tapahtumapolitiikka, 3. sektorin yhteistyö ja avustuspolitiikka, kansainvälisyysasiat sekä yhteinen toimintajärjestelmätyö. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Rakennetaan yhtenäinen tapahtumien tukemisen malli ja kohdennetaan tapahtumatuki ja kolmannen sektorin muu tuki elinvoimaisiin ja kehittyviin tapahtumiin ja toimintaan Tapahtumien itsearviointityökalun käyttö tukipäätösten valmistelussa Vastuualueelle ja kaupunkikonserniin tulleet avustushakemukset arvioidaan työkalun avulla 75 %:sti

68 66 Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Vastuualueen/sitovuustason avustusten ja tukipolitiikan menettelyt yhtenäistetään Yhtenäisen avustussäännön käyttöönotto ja tukipolitiikan käytäntöjen muuttaminen vastuualue- /sitovuustasolle yksikkötasolta Toteutettu Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas (brutto) 107,85 111,75 111,41 Kustannus/asukas (netto) 88,51 91,05 91,95 Henkilöstö: Työtyytyväisyys - 3,71 3,9 Sairauspoissaolot pv/hlö 9,9 10,0 10,0 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos

69 67 Liikunta ja kulttuuri Kaupunginmuseo Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toiminnan kuvaus Lahden kaupunginmuseo vastaa maakuntamuseona ja aluetaidemuseona toimialallaan Suomen museolaitoksen ja opetus- kulttuuriministeriön alaisen Museoviraston tavoitteiden toteutumisesta mm. tunnistamalla ja vaalimalla muuttuvaa maakunnallista ja lahtelaista kulttuuria. Kaupunginmuseo pyrkii edistämään lahtelaista identiteettiä ja kulttuuria. Toimintaympäristö ja sen muutokset Radio-ja tv-museon peruskorjaus valmistuu vuoden 2016 alkupuolella ja museo avataan sitten, kun uudet perusnäyttelyt ovat remontin jälkeen rakennettu. Hiihtomuseon perusnäyttelyn on tarkoitus valmistua hiihdon MM2017-kisoihin mennessä. Lahden museoiden organisointia ja toimintatapoja tullaan tarkastelemaan samassa kontekstissa kuin Suomen museoita tarkastellaan Suomen museoiden uudistuvassa ja päivitettävässä arviointimallissa. Tavoite on löytää uusia ratkaisuja, joilla saataisiin hajasijoitetut resurssit ja toiminnot tehokkaammin kuntalaisten käyttöön. Tavoitteena on vaikuttavuuden kasvattaminen. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina (7.) Toiminnan painopistealueet - Uusitun Radio- ja tv- museon perusnäyttelyt rakennetaan kiinnostaviksi ja vetovoimaksiksi - Historiallisessa museossa ja taidemuseossa järjestetään näyttelyohjelmaa koko vuodelle Kaikkien museoiden toiminnallista tehokkuutta ja näkyvyyttä parannetaan jota edesauttavat peruskorjaukset ja perusnäyttelyiden uusimiset - Historiallisen museon uuden perusnäyttelyn Lahti vuotta suunnittelu aloitetaan vuoden 2016 aikana ja toteutetaan Lahden kartanon alakertaan vuonna Nastolan kotiseutumuseon rakennusten kunto ja avoinna pito selvitetään - Taidemuseo ja julistemuseo tulevat jatkavat toimintaansa ( ) entisissä tiloissaan - Selvitetään keskitettyjen kokoelmatilojen tilaratkaisuja. - Lahden museot valmistautuvat järjestämään laadukasta näyttelytoimintaa kaikissa museoissaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotis juhlavuonna 2017 ja Lahden hiihdon MM2017-kisavuonna Lahden museoiden kaikkien vuoden 2017 näyttelyiden toteutuksessa Lahti on keskeisessä roolissa. Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lahden museoiden tavoite on vetovoimaisen näyttely-, julkaisu ja tapahtumaohjelman toteuttaminen. Lapset ja nuoret pyritään saamaan tehostetusti mukaan museoiden tarjoamiin palveluihin ja tapahtumiin Lasten ja nuorten osallistuminen museoiden tarjoamiin palveluihin ja tapahtumiin Lisätään lasten ja nuorten osallistumisaktiviteettia Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,9 3,71 3,9 Sairauspoissaolot pv/hlö Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos hyvä hyvä hyvä

70 68 Liikunta ja kulttuuri Kansainväliset urheilutapahtumat Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toiminnan kuvaus Sitovuustason avulla ylläpidetään ja edistetään Lahden kaupungin asemaa kansainvälisesti tunnustettuna liikunta- ja urheilukaupunkina turvaamalla resurssit niille erikseen tapahtumakohtaisesti sovittaville teknisille toimenpiteille, jotka Lahden kaupunki tekee välillisenä tukena tapahtuman järjestämiselle ja jotka aiheutuvat tapahtumista. Erityisenä kohteena taloussuunnitelmakaudella on vuoden 2017 MM-kisojen järjestämissopimuksen kaupungin liikuntasektorille kohdentuvien velvoitteiden täyttäminen ja kisoja edeltävien tapahtumien valmistavat toimenpiteet ja infrastruktuurin parantaminen, sen resursointi ja tasonnosto, josta syystä määrärahan tulee olla omalla sitovuustasollaan. Toimintaympäristö ja sen muutokset Taloussuunnitelmakaudella valmistaudutaan MM-kisojen ja samalla muiden tapahtumien olosuhteiden kehittämiseen nykyaikaiselle tasolle suorituspaikkojen infrastruktuuri-investointien ja tapahtumien kaupungin vastuulla olevan ylläpidon parantamisen kautta. Toiminnan painopistealueet Välillisen teknisen tuen kohdistaminen suurtapahtumien toteuttamiseen tukee Lahden kaupungin asemaa urheiluja liikuntatapahtumakaupunkina ja tätä kautta lahtelaista elinkeinoelämää. Tuettavat tapahtumat voidaan jakaa seuraavasti: - kansainväliset tai kansalliset arvotapahtumat, jotka tuovat kaupunkiin suurta yleisöä paikan päälle ja/tai kansallista/kansainvälistä näkyvyyttä median kautta (taloussuunnitelmakaudella Lahti 2017 erityisesti) - kansainväliset tai kansalliset massatapahtumat, jotka tuovat suuren määrän osanottajia - kansainväliset tai kansalliset tapahtumat (junioritapahtumat), jotka tuovat kaupunkiin suuren määrän osanottajia ja heidän vanhempiaan - yksityiset organisaatiot, jotka tuovat oman henkilökuntansa liikunta/virkistystapahtumaan. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla (1.) Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lahden liikunta-ja urheilutapahtumien määrän lisääminen. MM 2017 järjestämissopimuksen mukaisten kaupungin velvoitteiden täyttäminen Välillistä tukea saavien tapahtumajärjestäjien määrä ja tapahtuman järjestämispäätöksen tekeminen Lahteen Kaupungin välillinen tuki saa aikaan vähintään kuuden suuremman (osanottajamäärältään tai näkyvyydeltään) kansallisen ja/tai kansainvälisen urheilutapahtuman järjestämisen Lahdessa MM 2017 järjestämissopimuksen mukainen toiminta MM 2017 järjestämissopimuksen mukainen toiminta

71 69 Tekninen ja ympäristötoimiala Hallintopalvelut Maankäyttö ja aluehankkeet, Kaupunkiympäristö, Rakennus- ja ympäristövalvonta vastuualueet yhteensä Joukkoliikenne Bruttomenot, milj. 76,8 409,7 224,3 46,4 Kaupunginhallituksen toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Sivistystoimiala Tekninen ja ympäristötoimiala

72 70 Bruttomenot, milj. Hallintopalvelut Maankäyttö ja aluehankkeet Kaupunkiympäristö Rakennus- ja ympäristövalvonta Joukkoliikenne 2,60 milj. 6,13 milj. 17,36 milj. 4,55 milj. 15,72 milj.

73 71 Tekninen ja ympäristötoimiala Tuloslaskelma TP TA+LTA:t TA TS TS Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Määrällinen henkilöstötarve (LKM) Lukumäärä Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Eläkkeelle jääviä, arvio Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 239,0 226,0 208,0 212,5 210,5 Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) Henkilöstövuokratyövoima ( )

74 72 Toiminnan kuvaus Teknisen ja ympäristötoimialan toimieliminä ovat tekninen ja ympäristölautakunta, rakennus- ja ympäristölupalautakunta sekä Päijät-Hämeen jätelautakunta. Lautakunnat edistävät ja ohjaavat kuntalaisten vaikutuskanavana toimien lautakuntien alaisten tulosyksiköiden toiminnan ja tulosten laatua. Toiminnassaan lautakunnat noudattavat niissä edustettuina olevien kuntien valtuustojen tahtoa seuraavasti: - Tekninen ja ympäristölautakunta: Lahti - Rakennus- ja ympäristölupalautakunta: Lahti - Päijät-Hämeen jätelautakunta: Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä. Kaikki vastuualueet toimivat teknisen ja ympäristölautakunnan alaisina. Toiminnan painopistealueet Lahden kaupungin menestyminen edellyttää elinvoimaisuuden ja yhdyskunnan sekä prosessien ja rakenteiden näkökulmista tarkasteltuna onnistumista erityisesti seuraavissa teknisen ja ympäristötoimialan vastuulla olevissa asioissa: - Vetovoimainen keskusta-alue ja viihtyisät asuinympäristöt - Nopeasti kasvava alue, joka houkuttelee yrityksiä ja erityisesti nuoria työikäisiä asukkaita - Kansainvälisesti tunnettu ympäristökaupunki sekä vahva ympäristöosaamisen ja liiketoiminnan keskus - Tiivis kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne sekä erinomainen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmä. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja kehitetään julkisen ja kevyen liikenteen ehdoilla. Tuottavuustoimenpiteet Sähköisten palvelujen kehittäminen ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisääminen: - vuorovaikutteisen kaavoituksen kehittäminen - vanhojen asiakirja-aineistojen digitalisointi saatetaan loppuun. Markkinaehtoisen toiminnan lisääminen: investoinneissa ja ylläpidossa kilpailutetaan edellisiä vuosia suurempi osa, niiltä osin myös urakoiden valvonta hoidetaan omana työnä. Kaupungin kasvun tukeminen / ympäristön hoidon tason nostaminen: - kaavoitetaan vuosittain uusia asunto- ja toimitilatontteja tavoitteena saavuttaa ja ylläpitää vähintään viiden vuoden monipuolinen kaavavaranto, jonka avulla luodaan edellytykset uusien asukkaiden ja yritysten sijoittumiselle Lahteen. Tavoitteena on luoda edellytykset 1 % väestönkasvulle. Maksujen ja taksojen kustannusvastaavuus: - maksuja ja taksoja korotetaan vuosittain vähintään indeksin muutoksen verran tavoitteena saada palvelujen osalta kustannusvastaavat taksat. Tuottavuutta parantavat toimintatavat asetetaan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa toiminnallisiksi tavoitteiksi. Henkilöstösuunnitelma Teknisellä ja ympäristötoimialalla henkilöstön määrä vähenee yksikköjen henkilöstösuunnitelmien mukaisesti suunnittelukauden aikana. Rekrytoinnin painopiste asetetaan sisäiseen rekrytointiin. Systemaattisella työtehtävien arvioimisella, tehtävien muutoksilla, sisäisillä työnkierroilla ja osaamisen lisäämisellä henkilöstömäärä pystytään pitämään vakaana. Rekrytointitilanteissa kiinnitetään myös erityistä huomiota hiljaisentiedon siirtämiseen. Henkilöstön osaamis- ja koulutusastetta nostetaan johdonmukaisesti, koulutuksella valmistaudutaan muuttuviin vaatimuksiin ja työtehtävien muutoksiin. Teknisellä ja ympäristötoimialalla on oma työhyvinvoinnin toimenpidesuunnitelma, jota toteutetaan ja päivitetään yhdessä henkilöstön kanssa. Palkitsemismenettelyä kehitetään yhteisesti sovittujen tapojen mukaisesti.

75 73 Hallintopalvelut Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toiminnan kuvaus Hallintopalvelut järjestää toimialan yhteisesti hoidettavat henkilöstö-, talous-, ym. palvelut. Se varmistaa hallinnon toimivuuden ohjaamalla, kehittämällä ja koordinoimalla toimialan vastuualueiden hallintoa. Toiminnan painopistealueet - Toiminnan uudistaminen ja tehostaminen muun muassa sähköisiä palveluja kehittämällä kaupungin strategian mukaisesti. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimialalla keskitetään hallintopalveluihin: - henkilöstöhallinto - taloushallinto - päätöksentekopalvelut - arkistointi ja tiedonohjaus - hankkeiden hallinnointi Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Palvelujen laatua ja vaikuttavuutta parantamalla edistetään asukkaiden hyvinvointia Asiakaskyselyllä mitattu tyytyväisyys saataviin palveluihin Tyytyväisten osuus vähintään 80 % (tulos 2014: 87,5) Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas 22,9 21,0 19,1 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,86 4,20 4,20 Sairauspoissaolot pv/hlö 6,5 5,0 5,0 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 87,5 80,0 80,0

76 74 Maankäyttö ja aluehankkeet, Kaupunkiympäristö ja Rakennus- ja ympäristövalvonta vastuualueet yhteensä Sitova määräraha ja tuloarvio Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toimintakulut 28,0 milj. Toimintatuotot 23,1 milj. 4,6 6,1 2,1 Maankäyttö ja aluehankkeet Kaupunkiympäristö Rakennus- ja ympäristövalvonta 7,9 13,2 Maankäyttö ja aluehankkeet Kaupunkiympäristö Rakennus- ja ympäristövalvonta 17,4 Toiminnan kuvaus Kaupunkiympäristö luo perusedellytykset kaupungin kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle vastaamalla yleisten alueiden hallinnasta, kehittämisestä, ylläpidosta ja liikennejärjestelmän suunnittelusta. Yksikkö vastaa myös seudullisesta joukkoliikenteen ja jätehuollon suunnittelusta ja pysäköinninvalvonnasta. Maankäyttö ja aluehankkeet -vastuualue luo perusedellytykset kaupungin kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle huolehtimalla kaavoituksesta, kiinteistönmuodostuksesta, kartasto- ja sijaintitietojen ylläpidosta, kaupungin maapolitiikasta, maastomittauksesta, kaupungin asuntotoimesta sekä kaupungin merkittävien aluekehityshankkeiden toteuttamisesta. Rakennus- ja ympäristövalvonta luo perusedellytykset kaupungin ja rakennusvalvonnan osalta myös Kärkölän kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunki- ja maaseutuelämälle huolehtimalla lainsäädännössä rakentamiselle ja rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden, kuten kaavoituksen, hyvän kaupunkikuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten sekä yleisen edun huomioon ottamisesta rakentamisessa ja rakennusten käytössä, huolehtimalla ympäristöterveydenhuollosta sekä ympäristönsuojelusta ja -hoidosta, vesiensuojelusta, luonnonsuojelusta, maaainesten oton valvonnasta ja ympäristötiedon jakamisesta. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kaupunkiympäristö, liikennesuoritteen kasvu on vuosittain noin 2 3 prosenttia ja liikenteen lisääntyvä kulutus lisää liikenneväylien kunnostustarpeita. Vuosittain otetaan käyttöön uusia asuin- ja toimitila-alueita ja uusia rakennettuja viheralueita. Kaupungin kasvun edellyttämä tonttituotanto tarkoittaa jatkuvaa panostusta näiden uusien alueiden rakentamiseen, hoitoon ja ylläpitoon vuosittain noin 0,2 milj. eurolla. Yleisten alueiden ylläpito on kilpailutettu Nastolan aluetta lukuun ottamatta ja kaupungin talouden kannalta palvelu on taloudellisesti tuotettua ja laadullisesti hyvää. Vielä kilpailuttamaton alue hoidetaan toistaiseksi vuosisopimuksella ja kun rekisterijärjestelmät saadaan kuntoon, kilpailutetaan se osana lähialueiden kilpailutusta. Ylläpidon laatutason arvioinnissa käytetään asukas- ja asiantuntijaraatien arviointeja. Urakoitsijoilla on myös mahdollisuus saada urakkasumman lisäksi bonuspalkkioita, jos alueiden hoitotaso on asukas- ja asiantuntijaraatien arviointien mukaan parempi kuin sopimuksissa on minimitasoksi määritelty. Sovitun laatutason alituksista seuraa sanktioita. Kaupungin keskustan kehittäminen ja siihen liittyvät hankkeet etenevät ja niihin tarvitaan merkittävästi rahoitusta suunnitelmakaudelle. Maankäyttö ja aluehankkeet, kuntien yhdistyminen edellyttää monia toiminnallisia uudelleen järjestelyjä muutaman lähivuoden aikana. Arkistojen digitalisointi, paikkatietoaineistojen tietojen perusparannus, Nastolan ase-

77 75 makaavoitetun alueen kiinteistöjen tonttijakojen laatiminen ja tonttien sekä yleisten alueiden lohkominen muodostavat työmäärältään ja vaikutuksiltaan merkittävän hankkeen, joka on vietävä läpi ripeästi. Kaavoituksen, kiinteistömuodostuksen ja sähköisten asiakaspalvelujen toiminnallisten järjestelmien tarvitsemat perustiedot on saatava tarkistettua ja yhtenäistettyä koko uuden kunnan alueella. Jo rakennettujen alueiden uusiutuminen ja käyttötarkoitusten muutokset aiheuttavat aikaisempaa enemmän rakennusten purkuja, pilaantuneen maaperän puhdistustöitä sekä rakenteellisia melun- ja tärinäntorjuntaratkaisuja. Nämä lisäävät selvitystarpeita kaavoitusvaiheessa ja edellyttävät myös riittäviä taloudellisia resursseja toteutuksessa. Kaavoituksen ja kiinteistönmuodostuksen taksoja sekä tonttien luovutushintoja tarkistetaan vuosittain vähintään inflaation edellyttämällä tavalla. Tulokertymän ennakointiin tuo epävarmuutta maankäyttösopimusten vuotuinen vaihtelu, johon tulevina vuosina tulee varautua. Rakennus- ja ympäristövalvonta, rakennustuotanto on jatkunut yllättävän vilkkaana vuoden 2015 aikana. Rakennusvalvonnan osalta talousarvio on laadittu vuosien osalta sen varaan, että rakentaminen säilyy lähes nykyisellä tasolla. Terveydensuojelun toiminnassa ei vuonna 2016 tapahdu merkittäviä muutoksia. Ympäristövalvontaan liittyvä viranomaistoiminta Hollolan kanssa päättyy vuoden 2016 alussa. Pinta-alaltaan merkittävä Lahden kaupungin laajeneminen tuo lisävelvoitteita panostaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, vesistöjen hoitoon ja luonnonsuojeluun sekä ennaltaehkäisevään ympäristönsuojeluun, ympäristöneuvontaan ja asukasyhteistyöhön. Ekologinen kestävä kehitys edellyttää koko kaupunkikonsernissa uusia työtapoja ja laajaa yhteistyötä koko organisaation kanssa. Viranomaistoiminnassa lisäpanoksia tarvitaan eiluvanvaraisten toimintojen valvontaan ja niiden aiheuttamien ympäristöhäiriöiden vähentämiseen. Toiminnan painopistealueet Kaupunkiympäristö - Varmistaa resurssit kaupungin kasvun mahdollistamiseksi priorisoimalla investointikohteet sisäisesti niin, että uudisrakentamiseen tarvittavien alueiden kunnallistekniikka voidaan toteuttaa - Panostukset keskustan viihtyvyyteen ja toimivuuden parantamiseen jatkuvat, kehittäminen kohdistuu aluksi pääosin toriin ja torin ympäristöön ja myöhemmin muihin keskustan katuihin - Joukkoliikenteen nettotuloksen seuranta on merkittävässä roolissa talouden hallinnassa (sitovuus käyttökate) - Seudullisen jätehuollon jätteenkuljetusrekisterin kehittäminen ja jätehuoltoon liittymisen seurannan aloittaminen - Seudullinen jätetaksa uudistetaan ja tavoitteena on valmistella asumisessa syntyvän lietteen osalta kuljetusjärjestelmäpäätös - Asiakaspalvelua parannetaan lyhentämällä hakemusten käsittelyaikoja. Maankäyttö ja aluehankkeet - Hankitaan maa-alueita, kaavoitetaan riittävä määrä asumisen ja yritystoiminnan tonttimaata sekä panostetaan elinympäristön ja asukkaiden viihtyisyyden huomioon ottamiseen kaikessa toiminnassa - Kansalaisten osallistumista kehitetään - Yleiskaavoitus (Lahden yleiskaava 2016, koko uuden kunnan yleiskaavatyön käynnistäminen), Radanvarren alueen kehittäminen (asemanseudut), Hennalan alueen asemakaavoitus, keskusta-alueiden (Lahti, Rakokivi) kehittäminen. Rakennus- ja ympäristövalvonta - Toiminta-alueen kasvun mahdollistaminen joustavan lupakäsittelyn avulla sekä elinympäristön ja asumisviihtyisyyden parantaminen rakennetun ja luonnon ympäristön kunnosta huolehtimalla - Asukkaiden hyvinvointiin sekä elinympäristön terveellisyyteen ja toimivuuteen kohdistuvat tehtävät, toiminnassa korostuvat erityisesti ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Kärkölän osalta vuoden 2016 talousarvioesitys perustuu seuraaviin talouslukuihin: Menot Lupatulot Netto

78 76 Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Keskusta-alueen vetovoimaa vahvistetaan ja tehdään elinvoimaa kasvattavia investointeja jatkamalla keskustan kehittämistä Valmius (vaihe) Keskustan yleissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan mm. torin ympäristössä ja Aleksilla Strateginen perustavoite: Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Kaupungin kasvun ja elinvoiman kehittymisen edellyttämä viiden vuoden kaavavalmis tonttivaranto Tavoitteen saavuttamisen edellyttämä vuotuinen kaavoitusmäärä - uusia pientalotontteja 100 kpl - muuta asumista k-m 2 - yritystoimintaan k-m 2 Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla (1.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Palvelujen laatua ja vaikuttavuutta parantamalla edistetään asukkaiden hyvinvointia Viranomaistoimenpiteiden käsittelyaika (pv): Rakennuslupien käsittelyaika Rakennuslupahakemuksista 80 % käsitelty 21 päivän kuluessa siitä, kun hakemus on toimitettu asianmukaisena. (Tulos 2014: 84 % luvista käsiteltiin tavoiteajassa) Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmasto- ja ympäristövaikutuksien pienentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa Elintarvikevalitusten selvitystyön aloitus Valvontakäyntien määrä Kaupungin uuteen strategiaan perustuvan ympäristöohjelman saaminen valmiiksi päätöksentekoon Elintarvikkeita koskeviin valituksiin liittyvä selvitystyö on aloitettu viimeistään seuraavana työpäivänä. (Tulos 2014: tavoite saavutettiin) Valvontasuunnitelmassa määritelty taso Ympäristöohjelma hyväksytty vuoden 2016 aikana

79 77 Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Kaupunkiympäristö Talous: Kustannus/asukas Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,31 4,2 4,2 Sairauspoissaolot pv/hlö 9,3 9,3 9,3 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos Tyytyväisyys katujen ylläpitoon 65,6 % 70 % 70 % Maankäyttö ja aluehankkeet Talous: Kustannus/asukas 52,1 50,4 48,0 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,82 4,20 4,20 Sairauspoissaolot pv/hlö 7,63 7,0 7,0 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 88,2 % 90 % 90 % Asuinalueiden palvelujen saavutettavuus (kyselyn tulos) 75,9 % 85 % 85 % Rakennus- ja ympäristövalvonta Talous: Kustannus/asukas (rakennusvalvonta) 10,2 9,8 10,5 Kustannus/asukas (terveysvalvonta) 9,6 8,4 10,1 Kustannus/asukas (ympäristöpalvelut) 18,8 15,8 15,5 Henkilöstö: Työtyytyväisyys (rakennusvalvonta) 4,14 4,20 4,20 Työtyytyväisyys (ympäristöpalvelut) 3,85 4,20 4,20 Sairauspoissaolot pv/hlö (rakennusvalvonta) Sairauspoissaolot pv/hlö (ympäristöpalvelut) 16, Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos (rakennusvalvonta) 90 % 90 % 90 % Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos (ympäristöpalvelut) 87 % 90 % 90 % Vuoden 2016 määrärahoilla toteutetaan muun muassa seuraavaa: uusia väyliä rakennetaan 2,2 km keskeneräisiä väyliä rakennetaan valmiiksi 3,6 km vanhoja väyliä perusparannetaan 6,0 km uusia tunneleita ja siltoja rakennetaan 0 kpl uusia puistoja ja leikkialueita rakennetaan 1,2 ha vanhoja puistoja ja leikkialueita saneerataan 2,3 ha metsänhakkuut m 3

80 78 Kaupunkiympäristö Joukkoliikenne Sitova toimintakate Määrärahat TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Toimintakate Toimintaympäristö ja sen muutokset Joukkoliikenteen kilpailutetut liikennöintisopimukset ovat toimineet hyvin. Uusittu lippujärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön helmikuussa Vuoden 2016 aikana seurataan uuden lippujärjestelmän toimivuutta sekä viimeistellään joukkoliikenteeseen liittyviä toimintoja ja viestintää. Suunnitelmakaudella seurataan toteutetun uuden kilpailutetun joukkoliikenteen toimivuutta, käyttäjämääriä, lipputuloja ja tehdään tarvittavia tarkistuksia. Joukkoliikenteeltä edellytetty nettomenojen väheneminen kuluvaan vuoteen verrattuna koostuu merkittävältä uuden järjestelmän käyttöönoton tuomasta ja muusta tehostumisesta, mutta lisäksi edellytetään lähes euroa kerättäväksi lippujen hintojen korotuksin. Käytännössä korotukset kohdistuisivat ainakin arvokorttikertamaksuihin ja kuukausilippuihin. Korotusten jälkeenkin Lahden maksutasot ovat useiden vertailukaupunkien maksuja edullisemmat samalla kun palvelutaso on suhteellisen korkea. Toiminnan painopistealueet - Tavoitteena on, että joukkoliikenteen kulkumuotoosuus kaksinkertaistuu vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoteen Aktiivinen toiminnan kehittäminen ja palvelutason seuranta ja käyttökatteessa pysyminen ovat painopistealueita. Kilpailutettu joukkoliikenne aloitettiin Palvelutaso nousi Lahden kaupungin alueella merkittävästi. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Toteutetaan erinomainen julkisen liikenteen järjestelmä, jolla joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa Kulkumuoto-osuus % Vuoden 2009 tasosta vuoteen 2016 linja-autoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa 5 prosentista 10 prosenttiin Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Talous: Kustannus/asukas

81 79 Tuloslaskelmaosa Talousarvion tuloslaskelmat Korkotulot ja -menot Muut rahoitustulot ja -menot Ylijäämä taseessa milj. Toimintatulot/-kulut % Vuosikate/poistot % Vuosikate /asukas 137,3 28,2 % 93,8 % 339

82 80 Talousarvion tuloslaskelmat Lahden kaupungin tuloslaskelma (sis. taseyksiköt ja sisäiset erät) TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys tai vähennys Rahastojen lisäys tai vähennys TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Ylijäämä taseessa milj. 127,8 136,6 137,3 137,5 139,6 Toimintatulot/-kulut % 29,8 % 28,3 % 28,2 % 27,7 % 27,6 % Vuosikate/poistot % 145,9 % 97,4 % 93,8 % 100,1 % 104,1 % Vuosikate /asukas Asukasmäärä

83 81 Tuloslaskelma, taseyksiköt eriteltynä (sis. sisäiset erät) Kaupunki ilman taseyksiköitä Taseyksiköt Yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys tai vähennys Rahastojen lisäys tai vähennys TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

84 82 Vuoden 2016 talousarvion tuloslaskelma Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin eli käyttömenoihin, rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin poistoihin. Tuloslaskelmassa summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja -menot. Yhdistely tehdään tuloslaskelmakaavan tilien tarkkuudella. Tuloslaskelman välituloksina esitetään mm. seuraavat tiedot: Toimintakate on toimintatulojen ja -menojen erotus eli käyttötalouden nettomenot. Vuoden 2016 talousarviossa käyttötalouden nettomenot verrattuna vuoden 2015 yhdisteltyyn Lahden ja Nastolan talousarvioon kasvavat 1,9 prosenttia. Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Jotta terveen talouden kriteerit toteutuisivat, tulisi vuosikatteen pitkällä aikavälillä olla samaa suuruusluokkaa kuin nettoinvestoinnit. Vuosikatteen riittävyyttä voidaan verrata investointien lisäksi myös käyttöomaisuuden poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää kattamaan omaisuuden kulumista mittaavat poistot. Vuoden 2016 tuloslaskelmasta ilmenee, että rahoituserien jälkeen saatava vuosikate, 40,9 milj. euroa, kattaa käyttöomaisuuden poistoista 93,8 prosenttia. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu Kuntaliiton suosituksen mukaan ja ne ovat 43,6 milj. euroa. Poistosuunnitelma tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2016 aikana. Satunnaisiin tuottoihin on budjetoitu Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tulouttamia ylijäämän palautuksia yhteensä 3,25 milj. euroa liittyen Kannaksenkadun ja Hoitajankadun sekä Sammonkadun kiinteistöjärjestelyihin. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Vuoden 2016 tulos on 0,5 milj. euroa. Tilikauden tulosta voidaan vielä käsitellä rahastojen ja/tai varausten muutoksilla eli niin sanotuilla tuloksen käsittelyerillä. Tuloslaskelman viimeinen rivi osoittaa tilikauden yli-/alijäämän, joka vuonna 2016 on 0,7 milj. euroa ylijäämäinen. Korkotulot ja -menot Korkomenot kaupungin ottamista lainoista ovat talousarviovuonna 20,5 milj. euroa ja korkotuloja kertyy 13,6 milj. euroa. Korkotuloista pääosan kaupunki saa konserniyhtiöille myöntämistään lainoista. Korkotuloihin sisältyy Lahden Tilakeskuksen ja eräiden muiden taseyksiköiden maksama sisäinen korkoerä. Määräraha, nettositovuus TP TA+LTA TA TS TS Korkotulot ja -menot Menot Tulot Netto Muut rahoitustulot ja -menot Muihin rahoitustuloihin kirjataan mm. kaupungin tytäryhtiöiltään saamat osinkotulot ja takauspalkkiot. Osinkotuloksi on talousarviossa 2016 arvioitu noin 11,1 milj. euroa. Kaupunki pyrkii osinkotuotoissaan vakaaseen tuottotasoon, ottaen kuitenkin huomioon yhtiöiden tuloskehitys ja toiminnallisessa ympäristössä tapahtuvat muutokset siten, että turvataan sekä yhtiöiden kilpailukyky ja investointimahdollisuudet että kaupungin kohtuulliset tuottotavoitteet. Muihin rahoitusmenoihin kirjataan lainojen nostoprovisiot ja muut lainauskustannukset, valtion verotilityskorot ja -korotukset sekä muut rahoituskulut. Määräraha, nettositovuus Muut rahoitustulot ja - menot TP TA+LTA TA TS TS Menot Tulot Netto

85 83 Investointiosa Kiinteä omaisuus Talonrakennusinvestoinnit Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Arvopaperit ja osuudet Kiinteä omaisuus Talonrakennusinvestoinnit Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Arvopaperit ja osuudet 5,2 38,9 20,0 8,1 3,9 milj. milj. milj. milj. milj.

86 84 Investoinnit Alla olevassa yhteenvedossa on esitetty kaupungin kokonaisinvestointien euromääräinen kohdentuminen eri investointiryhmiin. Teknisen ja ympäristötoimialan Maankäyttö ja aluehankkeet vastuualueen hallinnoima kiinteän omaisuuden investointitaso on arvioitu tasaiseksi koko suunnitelmakauden ajalle ja tehtäväalueelle kohdistuu tonttien myyntivoittotavoitteita. Kaupunkiympäristö vastuualueen hallinnoiman julkisen käyttöomaisuuden investoinneilla kehitetään keskusta-aluetta, uusitaan valaistusta ja lisätään asuinalueiden viihtyvyyttä. Lisäksi panostetaan laajasti kadunrakennushankkeisiin. Lahden Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit vaihtelevat vuosittain. Suunnitelmakaudella jatkuvat edelleen koulurakennusten mittavat uudis- ja perusparannusinvestoinnit mm. keskustan ja eteläisen Lahden koulukiinteistöjen osalta. Lahden Tilakeskuksen investoinneilla on suuri vaikutus toimialojen käyttötalouteen erityisesti sivistystoimialalla. Lahden Tilakeskus etsii yhdessä maankäytön kanssa aktiivisesti mahdollisesti myytäväksi soveltuvia kiinteistöjä, joista kaavamuutoksin voidaan saada ostajia kiinnostavia kohteita, ja sitä kautta talousarvioon asetettu myyntivoittotavoite toteutettua. Arvopaperit ja osuudet vaihtelevat vuosittain tehtävien päätösten mukaisesti. Vuonna 2016 on arvopapereissa ja osuuksissa esitetty Nastolan vesilaitoksen ja Lahti Aqua Oy:n välillä tehtävät omistusjärjestelyt sekä Päijät- Hämeen koulutuskonsernin ja Lahti -konsernin välillä tapahtuvat omistusjärjestelyt eräiden kiinteistöjen osalta. Elinkeinorahasto lakkautetaan vuoden 2015 loppuun mennessä ja sinne kirjatut omaisuuserät yhdistetään kaupungin taseeseen. Yhteenveto investoinnit euroa TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Kiinteä omaisuus Menot Tulot Talonrakennusinvestoinnit Menot Tulot Julkinen käyttöomaisuus Menot Tulot Irtain omaisuus Menot Tulot Arvopaperit ja osuudet Menot Tulot Elinkeinorahasto Menot Tulot Investoinnit yhteensä Bruttomenot Bruttotulot (sis. Myyntivoitot ja rahoitusosuudet) Netto Vuosien 2014 ja 2015 luvut on yhdistelty ilman Vesilaitosta

87 85 Kiinteä omaisuus Kiinteä omaisuus, määräraha ja tuloarvio, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Kiinteistöjen ostot, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Netto Menot Yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin tapahtuvasta maanhankinnasta päättää pääsääntöisesti Tekninen ja ympäristölautakunta sille myönnetyn määrärahan puitteissa. Määräraha kattaa myös eri tarkoituksiin ostetut rakennetut kiinteistöt ja hankittavilla kohteilla olevan puuston. Määrärahavarauksesta osoitetaan myös maankäyttösopimuksissa kaupungille tulevien maa-alueiden kirjanpidollinen meno. Suunnitelmallisen raakamaanhankinnan rinnalla kaupungin tulee varautua maanhankintaan perusteluissa erityistapauksissa käyttämällä kiinteistökaupan etuostooikeutta ja lunastusmenettelyä sekä olemalla aktiivinen mahdollisissa pakkohuutokaupoissa. Etuosto-oikeuden käyttämisasioissa päätösvalta on kaupunginhallituksella. Etuosto-oikeutta käytettäessä osoitetaan rahoitus Teknisen ja ympäristölautakunnan maanhankintaan varatuista määrärahoista. Jos yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta merkittäviltä alueilta tulee mahdollisuus hankkia maa-alueita, voidaan näiden kauppojen rahoittamiseksi turvautua erityisjärjestelyihin. Kiinteän omaisuuden myynti, TA+ LTA:t TP TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntituloarvio Tasearvo Myyntivoitto/- tappio Tulot Investointiosaan budjetoidaan aktivoitujen pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot. Myyntitulo budjetoidaan investointitulona koko luovutusarvon määräisenä. Kiinteän omaisuuden myyntituloista budjetoidaan investointiosaan täten kauppahintaa vastaava osuus. Edellä olevassa taulukossa on esitetty arvioitu myyntitulo, tasearvo ja myyntivoitto-/tappio. Mikäli myytävä, kaavoitettu tonttimaa on hankittu kaupungin omistukseen kauan sitten, on hankintahinnan osuus pieni. Maan hankinta-arvo taseessa on keskimäärin 1,1 euroa/neliömetri. Talousarvioesityksessä on ohjeiden mukaisesti annettu informaatio kiinteän omaisuuden luovutuksen kauppahinnoista kokonaisuudessaan erotellen investointiosaan kirjautuvat myyntitulot (taseen hankintaosuus) ja käyttötalouteen kirjautuvat myyntivoitot/-tappiot.

88 86 Talonrakennusinvestoinnit Talonrakennusinvestoinnit yhteensä, Menot yhteensä, 1000 TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Perusparannukset Korvausinvestoinnit Uusinvestoinnit Keskeneräiset investoinnit Yhteensä Tulot yhteensä, 1000 TP 2014 TA+LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Perusparannukset Korvausinvestoinnit Uusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myynti Yhteensä Perusparannukset Perusparannukset, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Kustannustaso: Haahtela-indeksi 83 Perusparannuksilla turvataan omaisuuden arvon säilyminen. Lisäksi tavoitteena on rakennusten korjausvelan pieneneminen. Samalla tilat korjataan teknisesti ja toiminnallisesti ajanmukaisemmiksi.

89 87 Kaupunginhallituksen toimialan hankeryhmä, TA+ LTA:t TP TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Erittely Kaupungintalon perusparannus Toimialan pienet työkohteet yhteensä Yhteensä Kaupunginhallituksen toimialan hankeryhmässä on varattu rahoitusta kaupungin keskushallinnon ja taseyksiköiden käytössä olevien rakennusten korjaustöihin. Suurin yksittäinen hanke on kaupungintalon talotekniikan perusparannus, jonka yhteydessä korjataan myös tornin rakenteet. Sosiaali- ja terveystoimialan hankeryhmä, TA+ LTA:t TP TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Erittely Kaupunginsairaalan uudistaminen Kaupunginsairaalan muut korjaustyöt Jalkarannan sairaalan muutostyöt Toimialan pienet työkohteet yhteensä Yhteensä Kaupunginsairaalan uudistamishankkeen perusparannusja muutostyöt alkoivat vuonna 2015 ja tilat valmistuvat syksyllä Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 44 milj. euroa. Lisäksi kaupunginsairaalassa on varauduttu tekemään rakennuksen kunnosta johtuvia pienempiä korjaustöitä. Jalkarannan sairaalassa tehdään vuoden 2016 aikana muutostyöt kuntoutus- ja akuuttisairaalaksi. Nastolan terveysaseman peruskorjaus on kirjattu yhdistymissopimukseen toteutettavaksi vuosien aikana. Hankkeen sisällöstä on kuitenkin mahdollista päättää vasta, kun yleisemmät linjaukset sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisestä on tehty.

90 88 Sivistystoimialan hankeryhmä, TA+ LTA:t TP TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Erittely Länsiharjun koulun perusparannus Renkomäen koulun perusparannus Lotilan koulun muutostyöt Muotoiluinstituutin muutostyöt ja korjaukset Villähteen koulun perusparannus Kukkasen koulun perusparannus Kunnaksen koulun perusparannus Myllypohjan koulun perusparannus Kivimaan uimahallin perusparannus Sopenkorvenkatu 9:n perusparannus Päiväkotien perusparannukset yhteensä Urheilukeskuksen perusparannukset yht Toimialan pienet työkohteet yhteensä Yhteensä Länsiharjun koulun perusparannus toteutetaan vuosina siten, että tilat valmistuvat syksyksi Renkomäen koulun perusparannus toteutetaan samanaikaisesti koulun laajennuksen kanssa, ja tilat valmistuvat syksyksi Lotilan koulun muutostyöt liittyvät keskusta-alueen ratkaisuun, jolla muodostetaan uusi koulukokonaisuus Lotilan ja Tiirismaan kouluista. Kannaksenkadulta Muotoiluinstituutilta ja Koulutuskeskus Salpaukselta vapautuvat tilat muutetaan Tiirismaan lukion ja Wellamo-opiston käyttöön. Samassa yhteydessä tehdään tarpeelliset tekniset korjaukset. Tilat valmistuvat vuodenvaihteessa 2019/2020. Villähteen koulun perusparannus valmistuu syksyksi 2019 ja Kukkasen koulun perusparannus syksyksi Kunnaksen ja Myllypohjan koulujen perusparannukset on ajoitettu taloussuunnittelukauden lopulle. Hankkeiden sisältö riippuu suuresti Lahden ja Nastolan taajamien välisen alueen kehityksestä. Kivimaan uimahallin tekninen perusparannus on ajoitettu vuodelle Suunnitelman toteutusta tarkastellaan uudelleen huhtikuun 2016 loppuun mennessä siinä yhteydessä, kun kaupunginvaltuustolle tuodaan käsiteltäväksi linjaukset uimahallikapasiteetin lisäämiseksi ja 50 metrin altaan toteuttamiseksi. Tarkasteltavat vaihtoehdot ovat aiemmin esillä olleet Laune ja Kivimaa sekä mahdollisesti Ranta-Kartanoon sijoittuva vaihtoehto. Sopenkorvenkatu 9:ssä sijaitsevien museon konservointija säilytystilojen tekninen perusparannus on ajoitettu taloussuunnittelukauden lopulle. Kaikista em. sivistystoimialan hankkeista laaditaan hankesuunnitelmat, joiden perusteella tehdään päätökset hankkeiden sisällöstä ja kustannuksista. Villähteen koulun hankesuunnitelma on jo hyväksytty vuonna Urheilukeskuksessa on varauduttu rakennusten ja rakennelmien kunnosta johtuviin korjauksiin sekä vuoden 2017 hiihdon pohjoismaisten lajien MM-kisojen edellyttämiin investointeihin, joihin odotetaan saatavan valtionosuutta vuosittain 10 prosenttia investointien kustannuksista. Teknisen ja ympäristötoimialan hankeryhmä, TA+ LTA:t TP TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Tevin talosta luovutaan ja siihen ei enää investoida.

91 89 Muun vuokraustoiminnan hankeryhmä, TA+ LTA:t TP TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Erittely Toimialan pienet työkohteet yhteensä Yhteensä Määräraha on varattu korjauksiin, joita tehdään konserniyhtiöille sekä kaupunkikonsernin ulkopuolisille tahoille vuokratuissa tiloissa. Korvausinvestoinnit, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Kustannustaso: Haahtela-indeksi 83 Korvausinvestoinnit tarkoittavat vanhojen tilojen korvaamista uusilla silloin, kun entiset tilat ovat teknisesti ja/tai toiminnallisesti vanhentuneet, eikä niiden perusparannus ole tarkoituksenmukaista. Korvausinvestoinneilla pienennetään korjausvelkaa, kun huonokuntoisista rakennuksista luovutaan, ja ne korvataan uusilla. Samalla toiminta tehostuu, kun uudet tilat pystytään suunnittelemaan kaikilta osin ajanmukaisiksi. Lisäksi uudet rakennukset voidaan suunnitella ja rakentaa energiatehokkaammiksi ja näin edistää kaupungin energiansäästötavoitteiden toteutumista. Sivistystoimialan hankeryhmä, TA+ LTA:t TP TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Erittely Jalkarannan monitoimitalo 310 Liipolan monitoimitalo 70 Rakokiven koulu Launeen koulu Renkomäen koulun laajennus Kivimaan yläkoulu Mustikkamäen korvaava päiväkoti Muotoiluinstituutin rakennuksen liikuntatilat Isorannan leirikeskus, leiritupa Yhteensä Jalkarannan ja Liipolan vuonna 2015 valmistuneiden monitoimitalojen urheilukentistä osa muutetaan tekonurmikentiksi vanhempainyhdistysten aloitteen pohjalta vuonna Rakokiven uusi koulu valmistuu keväällä 2018 korvaten nykyisen huonokuntoisen koulurakennuksen. Launeen uusi yhtenäiskoulu rakennetaan nykyisen koulurakennuksen tilalle ja se valmistuu vuoden 2018 lopussa. Renkomäen koulun laajennus, joka valmistuu syksyksi Kivimaan yläkoulun huonokuntoiset tilat korvataan uusilla tiloilla, jotka valmistuvat syksyksi Käytöstä poistetun Mustikkamäen päiväkodin uudet tilat rakennetaan joko Launeen tai Renkomäen koulun yhteyteen. Launeen, Renkomäen ja Kivimaan kouluhankkeiden

92 90 sisällöstä ja kustannuksista päätetään hankesuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Muotoiluinstituutin rakennuksen vanhin osa puretaan, ja sen paikalle rakennetaan uudet liikuntatilat, jotka palvelevat Tiirismaan ja Kannaksen lukioiden sekä Wellamoopiston käyttöä. Liikuntatilat rakennetaan samanaikaisesti rakennuksen muutostöiden ja korjausten kanssa, ja ne valmistuvat vuodenvaihteessa 2019/2020. Isorannan leirikeskuksen uusi leirituparakennus korvaa vanhan, huonokuntoisen rakennuksen. Uusinvestoinnit yhteensä, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto kustannustaso: Haahtela-indeksi 83 Uusinvestoinnit ovat uudisrakennushankkeita tai laajennuksia, jotka johtuvat toiminnan laajentumisesta tai laatutason parantamisesta väljyyttä lisäämällä. Sivistystoimialan hankeryhmä, TA+ LTA:t TP TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Erittely Villähteen koulun laajennus Myllypohjan koulun laajennus Yhteensä Villähteen koulun laajennus valmistuu syksyksi Myllypohjan koulun laajennus liittyy samanaikaisesti toteutettavaan koulun perusparannukseen. Muun vuokraustoiminnan hankeryhmä, TA+ LTA:t TP TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Kannaksenkadun ja Hoitajankadun kiinteistöjärjestelyt.

93 91 Keskeneräiset hankkeet, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Keskeneräiset hankkeet -määräraha on varattu edelliseltä vuodelta jatkuviin, keskeneräisiin hankkeisiin, joiden toteutuksen aikataulu on muuttunut siten, että edellisen vuoden määrärahoja on jäänyt käyttämättä. Rakennusten myynti, ei valtuustoon nähden sitova Yhdistymissopimuksen perustavoite: Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle (3.) Rakennusten myynti, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntituloarvio Tasearvo Myyntivoitto/- tappio Investointiosaan budjetoidaan aktivoitujen pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot. Myyntitulo budjetoidaan investointitulona koko luovutusarvon määräisenä. Rakennusten myyntituloista budjetoidaan investointiosaan täten kauppahintaa vastaava osuus. Edellä olevassa taulukossa on esitetty arvioitu myyntitulo, tasearvo ja myyntivoitto-/tappio. Mikäli myytävä omaisuus on hankittu kaupungin omistukseen kauan sitten, on tasearvo poistojen johdosta pieni silloin, kun kyse on poistonalaisesta käyttöomaisuudesta.

94 92 Julkinen käyttöomaisuus Julkinen käyttöomaisuus, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Kadunrakennus, TA+ LTA:t TP TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Kadunrakennus Tonttituotannon vaatimaa rakentamista Perhossaaren asuinalue Leikolantien asuinalueen rakentamisen aloittaminen Vappulanmetsän asuinalue Asuinympäristön viihtyvyys Hennalan alueen rakentamisen aloittaminen Patomäen asuinalueen saneerauksen aloittaminen Kestävä kehitys- tiiviyttä lisääviä rakenteita 895 Lepinkäisenkadun jatkaminen Niemen Campusalueen kevyenliikenteenjärjestelyt Julkinen liikenneliikennemuodon käyttöä edistäviä hankkeita 45 Reitistömuutosten edellyttämät pysäkkijärjestelyt Kevytliikennekevyenliikenteen kulkutapaa edistäviä hankkeita 534 Nostavantien klv:n rakentaminen Koiskalantien klv:n rakentaminen Asukkaiden hyvinvointi ennalta ehkäisevä toiminta -liikenneturvallisuus Tapparakadun akk:n ja melunsuojauksen rakentaminen Patomäen saneeraus Ylätien liikenneturvallisuusjärjestelyt Omaisuuden arvon säilyttäminen Joutjoen putkistosiltojen uusiminen Katujen uudelleen päällystys Muut 659

95 93 Satamat, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Satamat 300 Satama-alueiden ja rantarakenteiden peruskorjaus 45 Laivalaitureiden ja venepaikkojen rakentaminen 240 ja peruskorjaus Pienet peruskorjaukset 15 Valaistus, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Valaistus Vanhojen elohopeavalaistusten uusimisen jatkaminen Uudisrakentamisen yhteishankkeet kadunrakennusohjelman kanssa 830 Liikennevalot, TA+ LTA:t TP TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Liikennevalot 250 Liikennevalojen ohjausjärjestelmän uusiminen 150 Liikennevalojen peruskorjaukset 100

96 94 Liikunta-alueet, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Liikunta-alueet 430 Lotilan monitoimikentän rakentaminen 150 Reitistöjen elohopeavalaistusten uusimisen jatkaminen 85 Kisapuiston alueen yleisilmeen parantaminen 90 Pienet perusparannukset 105 Investointisuunnitelmassa on varauduttu vuosina korvaamaan Kisapuiston luonnonnurmi tekonurmella. Kisapuiston jalkapallokentän katsomorakennuksen uudistamisen toteutus- ja rahoitusvaihtoehtoja selvitetään. Viheralueet ja leikkipaikat, TA+ LTA:t TP TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Viheralueet ja leikkipaikat Ruopan ja Ilinanpuisto, Kariston puistoalueet, 425 Rakokiven viheralueet, keskustan puistoalueiden kunnostuksia Uuden leikkialueen rakentaminen, usean vanhan 465 alueen saneerauksia, Kangasvuokon leikkialue, Perhepuisto, Riekonpuiston leikkialue, leikkialueiden aidat Mukkulan frisbeerata, hauta-alueet, edellisvuoden kohteiden viimeistely 300 Kasvun edellyttämät hankkeet, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Kasvun edellyttämät hankkeet Matkakeskus 300 Aleksanterinkadun ja Kauppakadun kehittäminen Muut keskustahankkeet 320 Itäisen keskuksen erillishankkeet 385 Keskeneräiset hankkeet, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto

97 95 Irtain omaisuus Irtain omaisuus, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Irtain, kaupunginhallituksen hankeryhmä, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Erittely hankesuunnitelmasta 20 Kaupungintalon tilajärjestelyt 20 Irtain, sosiaali- ja terveystoimialan hankeryhmä, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Erittely hankesuunnitelmasta 700 Kaupunginsairaalan muutostyöt 400 Korvausinvestoinnit 300 Irtain, sivistystoimialan hankeryhmä, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Erittely hankesuunnitelmasta Perus- ja lukio-opetus Varhaiskasvatuspalvelut 500 Wellamo-opisto 10 Kirjasto- ja tietopalvelut 340 Kaupunginmuseo 750 Liikuntapalvelut 200 Nuorisopalvelut 200

98 96 Irtain, teknisen- ja ympäristötoimialan hankeryhmä, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Erittely hankesuunnitelmasta 200 Teknisten ja mittauslaitteiden hankinta sekä ilmanlaadun seurannan edellyttämän kaluston uusiminen 200 Irtain, Lahden Tilakeskus, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Kaupungin omistamien rakennusten keittiöt on vuokrattu suoralla sisäisellä vuokrasopimuksella Lahden Aterian käyttöön. Lahden Tilakeskus hoitaa ko. tilojen keittiölaitehankinnat. Investointimääräraha kohdistetaan irtaimen omaisuuden investointeihin, jotka vuokralaisten toimesta rahoitetaan jälkikäteen lisävuokrilla. Vain osa pienistä keittiötiloista on jäänyt sopimusjärjestelyn ulkopuolelle. Irtain, Lahden Ateria, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Erittely hankesuunnitelmasta - Etelä-Lahden aluekeittiö 71 Lahden Aterian investoinnit koostuvat irtaimen omaisuuden hankinnoista. Vuonna 2016 valmistuvaan aluekeittiöön hankitaan toimistokalusteita, ruuankuljetus- ja tasovaunuja, lattianpesukone ja omavalvontajärjestelmä. Irtain Lahden Tietotekniikka Irtain, perustietotekniikkahankinnat TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Määräraha on varattu kehittämiseen ja sisäisten järjestelmien päivityksiin.

99 97 Irtain, tietojärjestelmähankkeet, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Määräraha on varattu toimialojen ja taseyksiköiden tietojärjestelmähankkeisiin. Erittely Nykyisten järjestelmien päivitys tai lisäosien hankinta Sosiaali- ja terveystoimiala 380 Terveydenhuollon järjestelmien kehittäminen 250 Sosiaalitoimen järjestelmien kehittäminen 70 Muut kehittämishankkeet 60 Sivistystoimiala 380 Opetusohjelmien hankinnat 50 Oppimisympäristön kehittäminen 50 Kirjastojärjestelmän uusiminen 200 Sähköisen asioinnin kehityshankkeet 50 Päivähoitojärjestelmän kehittäminen 30 Tekninen ja ympäristötoimiala 120 Paikkatietojärjestelmän kehittäminen 80 Sähköisen asioinnin kehityshankkeet 40 Kaupunginhallituksen toimiala/yhteiset hankkeet 1920 Internet-järjestelmän uusiminen 200 SAP-hankkeet Yksittäiset kehittämishankkeet, pienkehitys 200 Uudet moduulit 900 SAP-konsolidointi 200 Asiointipalvelujen kehittäminen 300 Raportoinnin kehittäminen 120 Irtain, Lahden kaupunginteatteri, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Erittely hankesuunnitelmasta Esitystekninen kalusto 150

100 98 Arvopaperit ja osuudet Määrärahavaraus elinkeinopoliittisten hankkeiden edellyttämiin omarahoitusosuuksiin ja konserniyhtiöiden osakepääomien mahdollisiin korotuksiin. Arvopaperit ja osuudet, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto Erittely Lahti Aqua Oy Lahden Jäähalli Oy (vuoteen 2020 asti) Kohdentamaton erä 500 Arvopaperit ja osuudet, myynnit, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Myyntituloarvio Tasearvo Myyntivoitto/- tappio Erittely Vesilaitoksen myynti Lahti Aqua Oy:lle Sammonkatu 8 myynti Spatium Toimitilat Oy:lle Peruspääoman palautus PHKK:lta, Kannaksenkatu ja Hoitajankatu Peruspääoman palautus PHKK:lta, Sammonkatu Elinkeinorahasto Elinkeinorahasto, TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menot Tulot Netto

101 99 Rahoitusosa Lahden kaupungin rahoituslaskelma Antolainat Lainanotto, pitkäaikaiset lainat Nettolainanotto, milj. Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Investointien omahankintameno, milj. 53,2 53,8 % 22,7 % 75,9

102 100 Lahden kaupungin rahoituslaskelma TP 2014 TA+ LTA:t 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Tunnusluvut Investointien omahankintameno, milj. 84,7 110,8 75,9 89,4 83,3 Investointien tulorahoitus, % 67,3 % 35,9 % 53,8 % 51,8 % 61,5 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 42,2 % 18,4 % 22,7 % 31,5 % 32,5 % Asukasmäärä

103 101 Vuoden 2016 rahoituslaskelma Talousarvion rahoituslaskelma muodostuu kaupungin varsinaisen toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma näyttää, kuinka paljon kaupungin varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoituksen rahavirta osoittaa, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Toiminnan rahavirran laskennan perustana ovat talousarviovuodelle budjetoidut tuloslaskelman vuosikate, 40,9 milj. euroa sekä satunnaiset erät 3,3 milj. euroa. Vuosikatteeseen ja satunnaisiin eriin sisältyvät pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja - tappiot oikaistaan tulorahoituksen korjauserissä. Nämä erät otetaan huomioon rahoituslaskelman kohdassa Investointien rahavirta. Tulorahoituksen korjauserissä vähennetään vuosikatteesta myös pakollisen eläkevarauksen vuotuinen 0,5 milj. euron purku. Eläkevastuuvaraus on pakollinen niissä kunnissa, jotka ns. vanhan eläkesäännön perusteellä itse maksavat työntekijöidensä eläkkeitä. Käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2016 ovat 76,1 milj. euroa. Koko suunnitelmakaudella käyttöomaisuusinvestoinnit ovat 249,2 milj. euroa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot saadaan pääasiassa tonttien ja kiinteistöjen myynneistä. Vuonna 2016 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloissa on mukana pääoman palautuksia Päijät-Hämeen Koulutuskonsernilta liittyen Kannaksenkadun ja Hoitajankadun sekä Sammonkadun kiinteistöjärjestelyihin. Rahoituksen rahavirta koostuu antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutoksista sekä mahdollisista muista maksuvalmiuden muutoksista. Antolainauksen muutoksissa esitetään taseen pysyvien vastaavien Sijoituksiin kuuluvien lainasaamisten lisäykset ja vähennykset. Lainankannan muutokset sisältävät pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja talousarviovuoden lyhennykset ja mahdolliset muutokset lyhytaikaisissa lainoissa. Antolainat Kaupunki myöntää talousarviovuonna antolainoja etupäässä tytäryhtiöilleen 84 milj. euroa. Tytäryhtiöiden rahoitus pyritään varmistamaan sisäisen pankin kautta myönnettävillä luotoilla. Sosiaalisen luototuksen lainanottoon vuodelle 2016 on varattu enintään 0,3 milj. euroa. Antolainoja suunnitelmakaudella arvioidaan myönnettävän yhteensä 164 milj. euroa. Määräraha, nettositovuus TP TA+LTA TA TS TS Antolainat Lisäykset Vähennykset Netto Lainanotto, pitkäaikaiset lainat Kaupungin rahoitustarve vuonna 2016 katetaan ottamalla pitkäaikaista lainaa 107 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat talousarviovuonna 53,8 milj. euroa, jolloin nettolainanotoksi jää 53,2 milj. euroa. Suunnitelmakauden aikana pitkäaikaisia lainoja otetaan 312 milj. euroa ja lyhennetään 169,7 milj. euroa. Nettolainanotoksi jää tällöin 142,3 milj. euroa. Määräraha, nettositovuus TP TA+LTA TA TS TS Pitkäaikaiset lainat Lainanotto Lyhennykset Netto

104 102

105 103 Taseyksiköt Lahden Tilakeskus Lahden Ateria Lahden Servio Lahden Tietotekniikka Lahden kaupunginorkesteri Lahden kaupunginteatteri Liikevaihto, milj. 56,4 16,9 11,7 8,8 0,9 2,0 Tilakeskus Lahden Ateria Lahden Servio Tietotekniikka Kaupunginorkesteri Kaupunginteatteri

106 104 Lahden Tilakeskus Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä) ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja -tappioita TP TA+LTA:t TA TS TS TULOSLASKELMA Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys tai vähennys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Käyttöomaisuuden myynti (ei sitova) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP TA+LTA:t TA TS TS RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Tuloslaskelman vuoden 2016 sisäinen vuokra perustuu vuonna 2015 noudatettaviin sisäisen vuokran erillisiin määrittelyperusteisiin Lahdessa ja Nastolassa. Sisäisen vuokran määrittelyssä on huomioitu budjettikehyksen mukainen indeksikorotus 0,65 %.

107 105 Toiminnan kuvaus Lahden Tilakeskus on kunnallinen taseyksikkö, jonka tehtävänä on huolehtia kaupungin omistamasta toimitilakannasta, sen teknisestä kunnosta ja arvosta, tuottavuudesta, tehokkaasta käytöstä ja kehittämisestä sekä asiakaslähtöisesti järjestää kaupunkiorganisaatiolle sen palvelutuotannon tarpeisiin käytettävyydeltään tarkoituksenmukaiset toimitilat ja niihin sovitut kiinteistöpalvelut. Kaupungin konsernitasoisen omistajapolitiikan toteutuminen edellyttää valmistelutehtäviä, joista tilahallinnon osalta vastaa tilakeskuksen johto. Toimintaympäristö ja sen muutokset Lahden ja Nastolan yhdistymisen mukanaan tuomat muutos- ja kehittämistarpeet ovat merkittävimpiä haasteita toimitilahallinnon toiminnan kannalta lähivuosien aikana. Toimitiloihin liittyvät palvelutarpeet johdetaan kaupungin strategisista linjauksista toimialoille asetettavien palveluodotusten kautta. Keskeistä tässä on kaupungin kehittyvä palveluverkkorakenne palvelukonsepteineen ja sen mukanaan tuomat vaatimukset toimitilakannan käytön tehostamiselle. Kasvaneiden investointitarpeiden vastapainoksi tarvitaan kaupungin taloudenhallintaan liittyviä tehostamistoimia ja haastavien energiansäästötavoitteiden toteuttamista sekä toimialojen ja toimintayksiköiden välisen yhteistoiminnan kehittämistä. Toiminnassa ja kehittämistyössä hyödynnetään yhdistyvien kuntien organisaatioissa olevaa ammattiosaamista ja paikallistuntemusta. Käytännön syistä vuoden 2016 sisäiset vuokrat talousarviossa perustuvat molempien yhdistyvien kuntien vielä voimassa oleviin järjestelmiin. Järjestelmät poikkeavat kattavuudeltaan mm. maanvuokran osalta (Lahdessa laskutettu, Nastolassa ei). Kuntien yhdistyminen edellyttää valmistelua ja päätöksentekoa uusista yhtenäisistä sisäisen vuokran määrittämisperusteista, joita noudatetaan vuoden 2017 alusta lukien. Lahden kaupunginvaltuusto päätti ( 133) hyväksyessään vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman, että Lahden Tilakeskuksen tulosta rasittava sisäinen korko (pääomakustannusten osalta) on taloussuunnitelmakauden ajan yksi prosentti vuosittain, aiemman kolmen prosentin sijasta. Tilakeskuksen taloutta rasittavat edelleen korkeat väistötilakustannukset ja ns. imagorakennusten vajaatuottoisuus. Nämä otetaan huomioon, kun määritetään uusia sisäisen vuokran määräytymisperusteita. Konserttitalon perusparannushankkeen valmistuminen ja käyttöönotto vuodenvaihteessa 2015/2016 tarjoaa Lahden Konservatorio Oy:lle uudenveroiset puitteet toimintansa harjoittamiseen. Konservatorion toimiessa kohteen pääkäyttäjänä (koulutustilat) kaupungin sivistystoimialan tehtävänä on vastata rakennuksen yleisötilojen (mm Felix Krohn -sali) käytön järjestämisestä yhteistyössä Sibeliustalo Oy:n kanssa. Kohteen ylläpidosta vastaa päävuokralaisen roolissa Lahden Tilakeskus kattaen kustannuksensa konservatoriolta ja sivistystoimialalta laskutettavilla tilavuokrilla. Kohteen käytön kustannukset ja tuotot sisältyvät toimijoiden talousarviolukuihin ja tarkentuvat näiden käyttösuunnitelmissa vuosittain. Toiminnan painopistealueet Toimitilahallinnon toimintaan kuuluvat keskeisesti omaisuudenhoitajan ja palveluntuottajan roolit. Kaupungin investoinnit toimitilakantaansa ovat taloudellisesti pitkäaikaisvaikutteisia. Investointeja tehdään vain kaupungin toiminnan ja vetovoiman kannalta välttämättömään tarpeeseen. Tavoitteena on toimitiloista aiheutuvien pääomakulujen ja käyttötalouskustannusten optimointi. Näkökulma on kaupunkikonsernitasoinen. Optimointi merkitsee myös tarvetta kiinteistökannan jatkuvasti oikea-aikaiseen kunnossapitoon, jota tukee oikeantasoinen vuokratulorahoitus. Vuokran vastineeksi käyttäjille tulee voida tarjota tilojen käyttötarkoituksen mukainen turvallinen, terveellinen ja viihtyisä työympäristö. Kaupungin palvelutoiminnan kannalta tarpeettomaksi käyvästä tilakannasta luovutaan määrätietoisesti. Tällä tavoin kaupungin rakennusomaisuuteen sitoutunutta pääomaa voidaan vapauttaa muuhun käyttöön, kohdistaa käyttötalousmenoja tehokkaasti hyödynnettävään osaan tilakannasta sekä vapauttaa kaavoitettuja tontteja arvokkaampaan käyttöön. Kaupungin palvelurakennetta ja palveluverkkoa koskevien päätösten jälkeen toimitilakannan luokittelutyö (salkutus) saatetaan vuoden 2016 aikana ajan tasalle ja johdetaan siitä esitykset tilakannan rakennetta parantaviksi toimenpiteiksi uuden Lahden kaupungin alueella. Työhön kytketään myös kaupungin toimitilahallintoa koskevan toimitilaohjelman valmistelu.

108 106 Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lahden Tilakeskuksen toiminnan vaikuttavuutta parannetaan Sisäisille vuokralaisille tehdyllä kyselyllä mitattu tyytyväisyys (%) Lahden Tilakeskuksen toimintaan Tyytyväisiä vähintään 75 % (2014: 79 %) Strateginen perustavoite: Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Kaupungin julkisten rakennusten kokonaisenergiankulutus pienenee vähintään 15 % vuodesta 2005 vuoteen 2016 Lämmön ominaiskulutus (kwh/m 3 ) (Lahti 2005: 47,2 kwh/m 3 ) Sähkön ominaiskulutus (kwh/m 3 ) (Lahti 2005: 16,8 kwh/m 3 ) 37,5 kwh/m 3 (Lahti 2014: 40,7 kwh/m 3 ) 16,7 kwh/m 3 (Lahti 2014: 16,9 kwh/m 3 ) Matalaenergiarakentaminen Korjausvelan määrä omassa rakennuskannassa Osuus uudisrakentamisesta Euroa/h-ala m 2 Kaikki pysyvään käyttöön tuleva uudisrakentaminen on matalaenergiatasoa Määrä alenee (TP2014 Lahti: 124 /m 2 ) Tuottavuustoimenpiteet Tilakeskus noudattaa toiminnassaan kustannuskuria ja tilahallinnon keinoin tukee asiakkaidensa säästötoimenpiteitä. Keskeistä ovat kehittämistoimenpiteet tilakannan rakenteen rationalisoimiseksi sekä tilojen käytön ja ylläpitotoiminnan tehostamiseksi yhteistyössä tiloja käyttävien kaupungin toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa. Toimenpiteitä ovat mm.: - Luovutaan tarpeettomista ja tuottamattomista toimitiloista ajamalla ylläpitokustannukset alas - Luovutaan vajaatuottoisista toimitiloista tavoitteena kaupungin omistuksen keventäminen ja investoinneista vapautuminen - Tehostetaan ja mahdollisuuksien mukaan keskitetään tilojen käyttöä palveluverkkorakenteen asettamin ehdoin - Luodaan tilojen kautta mahdollisuuksia kaupungin eri toimintojen yhdistämiseen ja keskittämiseen - Hyödynnetään toimitilamarkkinoiden joustoja - Selvitetään mahdollisuudet ulkoistaa kaupungin toimintoja ja toimitilojen omistusta - Edistetään toimitilojen ylläpitokustannusten ja käyttömenojen hillitsemistä sekä muuntojoustavaa rakentamista - Hyödynnetään rakennusten elinkaariajattelua ja erilaisia sijaintimahdollisuuksia - Kehitetään rakennusten suunnitelmallista kunnossapitoa Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Lahden Tilakeskus Talous: Kustannus/asukas Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,63 3,70 3,70 Sairauspoissaolot pv/hlö Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 79 % 75 % 75 %

109 107 Henkilöstösuunnitelma Nastolan kunnan teknisen toimen tilapalveluista siirtyy Lahden Tilakeskukseen 15 henkilöä, joista 11 henkilöä kiinteistönhoidon ja korjausrakentamisen tuotantotehtäviin ja 4 henkilöä toimitilahallinnon tehtäviin. Tilakeskuksen henkilöstömäärä alkaen on 50, joka vastaa Lahden Tilakeskuksen ja Nastolan tilapalvelujen yhteenlaskettua henkilöstömäärää syksyllä 2015 ottaen huomioon tilakeskuksessa täyttämättömänä olevat 2 tehtävää. Järjestely tarjoaa mahdollisuuden seurata ja vertailla kiinteistönhoidon oman tuotannon ja vastaavien ostopalvelujen tuottavuutta siirtymäkauden aikana. Eläkkeelle siirtyvien tehtäviä ja tehtäväjakoa tarkastellaan ja tarkennettuja tehtäviä suorittamaan palkataan korvaavaa henkilöstöä. Konsulttipalvelujen korvaamista omilla henkilöresursseilla harkitaan, mikäli henkilöstölisäyksellä voidaan kasvattaa tuottavuutta ja alentaa kustannuksia. Valvontatehtäviä toiminnassa tehostetaan edelleen. Tilakeskuksen organisaatiorakenne järjestellään entistä näkyvämmin asiakaspalvelua huomioivaan suuntaan - aiempaa ryhmäjakoa täydennetään uudella tilapalveluryhmällä, jonka esimiehenä toimii tilapalvelupäällikkö (uusi esimiestehtävä). Määrällinen henkilöstötarve (LKM) Lukumäärä Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Eläkkeelle jääviä, arvio Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) Henkilöstövuokratyövoima ( )

110 108 Lahden Ateria Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP TA+LTA:t TA TS TS TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys tai vähennys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP TA+LTA:t TA TS TS RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

111 109 Toiminnan kuvaus Lahden Ateria toimii kaupunginhallituksen toimialan alaisena nettobudjetoituna taseyksikkönä. Se tuottaa ja tarjoaa korkealaatuisia, taloudellisesti ja ekologisesti tuotettuja ja asiakaskohtaisesti räätälöityjä ateriapalveluja asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimintaympäristö ja sen muutokset Asiakkaiden toimipaikat määrittävät Lahden Aterian toimintaympäristön. Ateriapalveluja tarjotaan siellä, missä asiakkaat toimivat. Toimintavuoden aikana loppuvat Lks/Harjukadun potilaiden ateriapalvelut, kun sairaalapalvelujen laitoshoitoa vähennetään. Uutena toimipaikkana aloittaa vuoden 2016 marraskuussa Etelä-Lahteen, Apilakatu 5 tontille valmistuva aluekeittiö, johon tuotantoa keskitetään kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan noin ateriaa kahdeksaan eri kohteeseen kouluihin ja päiväkoteihin. Aluekeittiön kokonaiskapasiteetti tulee olemaan noin annosta/päivä. Toiminnan painopistealueet Lahden Aterian ja Nastolan ruokapalvelujen yhdistyessä lukien kaikessa toiminnassa noudatetaan yhdistymissopimuksessa sovittuja strategisia linjauksia. Toimintaa kehitetään ja toimintatapoja yhtenäistetään asiakasryhmien tarpeet huomioiden parhaita käytänteitä hyödyntäen. Toiminnassa keskitytään tulevan aluekeittiön tuotanto- ja toimintatavan käynnistämiseen sekä henkilöstön tukemiseen muutostilanteessa koulutuksen, ohjauksen ja tehokkaan tiedottamisen avulla. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen (6.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Tyytyväinen asiakas Asiakaskyselyjen määrä Asiakaskysely Lahden Aterian tarjoamista ateriapalveluista tehdään 10 kohteelle. Kyselyn pohjalta toimintaa ja ruokalistaa kehitetään Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Tehokas ateriapalvelutuotanto Cook & Chill tuotantotapa Tuotantotapa on käytössä aluekeittiössä Tuottavuustoimenpiteet Toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa. Aluekeittiön toimintasuunnitelmassa huomioidaan järkevä ja tehokas tuotannonsuunnittelu, joka sisältää mm. toimivan reseptiikan ja kuljetuslogistiikan. Näillä suunnitelmilla on pienentävä vaikutus henkilöstöresursseihin. Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Lahden Ateria Talous: Kustannus/asukas 139,88 * 141,60 140,10 Henkilöstö: Työtyytyväisyys 4,00 Sairauspoissaolot pv/hlö 20,30 * 19,00 19,00 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 4,00 *) vuoden 2014 tiedot eivät pidä sisällään Nastolan tietoja

112 Henkilöstösuunnitelma Lahden Aterian henkilöstömäärä vähenee merkittävästi aluekeittiön valmistumisen myötä. Henkilöstömäärän muutos toteutetaan eläköitymisen ja normaalin työpaikkavaihdosten kautta. Tämä edellyttää henkilöstön resursoinnin suunnittelua niin määrällisesti kuin osaamisenkin suhteen, henkilöstön sisäisiä siirtoja ja koulutusta. 110 Määrällinen henkilöstötarve (LKM) Lukumäärä Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Eläkkeelle jääviä, arvio Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) Henkilöstövuokratyövoima ( )

113 111 Lahden Servio Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP TA+LTA:t TA TS TS TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys tai vähennys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP TA+LTA:t TA TS TS RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

114 112 Toiminnan kuvaus Lahden Servio tuottaa, järjestää ja kehittää asiakaslähtöisiä, laadukkaita vahtimestari-, erikoisammattimies- ja laitoshuolto- sekä puhdistuspalveluja ympäristöystävällisellä tavalla. Toimintaympäristö ja sen muutokset Lahden Servio toimii kaupunginhallituksen toimialan alaisena taseyksikkönä. Nastolan ja Lahden yhdistyessä palvelujen tuottamista yhdenmukaistetaan työn mitoituksen ja päivitettyjen palvelusopimusten kautta. Lahden Servio seuraa tiiviisti toimialojen palvelurakenneuudistuksia ja yhdessä asiakkaan kanssa palveluja uudelleen muotoillaan tarvittaessa. Toiminnan painopistealueet Yksikön toiminnan painopisteenä on yhtenäisen toimintakulttuurin luominen sekä laatutyön edelleen kehittäminen. Clean Card -sertifikaatin mukaisen laatujärjestelmän laajentaminen puhdistuspalveluihin jatkuu. Laatujärjestelmän avulla vakioidaan toimintatavat sekä palvelujen tuottaminen ja turvataan toiminnan jatkuvuus. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lahden alueelle tarjotaan tukipalveluja yhtenäisillä palvelusopimuksilla Palvelusopimukset on tehty Kaikki entisen Nastolan alueen asiakaskohteet ovat sopimusten piirissä Henkilöstön tehokas resursointi TIIMA- ohjelma on käytössä Koko puhdistuspalvelujen henkilöstö käyttää työajanhallintajärjestelmää Henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti Käytetään yhtä yhtenäistä mitoitusohjelmaa Siivoustyönmitoitukset on päivitetty entisen Nastolan alueen asiakaskohteisiin Tuottavuustoimenpiteet Henkilöstöresurssin tehokasta käyttöä kehitetään organisaation sisällä huomioiden toiminnan muutokset. Uusiin kohteisiin tehdään työmäärämitoitukset sekä laaditaan palvelusopimukset. Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Lahden Servio Talous: Kustannus/asukas Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,97 (v.2013) 3,90 3,90 Sairauspoissaolot pv/hlö 18,6 19,0 19,0 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 3,72 yli 3,20 3,50

115 113 Henkilöstösuunnitelma Lahden ja Nastolan yhdistyessä Lahden Servioon siirtyy 25 työntekijää. Henkilöstön ja tehtävien uudelleen organisointi sekä sopeuttaminen asiakkaiden uusiin tarpeisiin muokkaa organisaatiota kunnes tukipalvelujen tarve vakiintuu. Palvelutuotannon ostopalvelujen käyttö tulee kasvamaan vuoden 2016 aikana verrattuna vuoteen Henkilöstövuokratyövoiman käyttö on ennakoitu pysyvän vuoden 2015 tasolla. Määrällinen henkilöstötarve (LKM) Lukumäärä Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Eläkkeelle jääviä, arvio Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 224,5 257,5 252,0 228,0 227,0 Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) Henkilöstövuokratyövoima ( )

116 114 Lahden Tietotekniikka Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP TA+LTA:t TA TS TS TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys tai vähennys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) *Vuosien 2014 ja 2015 osalta huomioitu vain Nastolan tietotekniikan menot TP TA+LTA:t TA TS TS RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

117 115 Toiminnan kuvaus Lahden Tietotekniikka on kaupungin hallituksen toimialan alainen taseyksikkö, joka toimii tietohallinnon määrittelyiden ja sopimusten mukaisesti sisäisenä ICTpalvelutuottajana, jolla on asiantuntijuus ja kyky kehittää toimintaa taloudellisesti vastuuyksiköiden kanssa. Tuotettuja palveluja ovat: - työasema ja käyttäjätukipalvelut - konesalipalvelut - tietoliikenne- ja puhelinvaihdepalvelut - järjestelmä- ja asiantuntijapalvelut Toimintaympäristö ja sen muutokset Tutkitaan mahdollisuuksia tuottaa palveluita alueellisesti useamman toimijan kanssa yhteistyössä, jolloin saadaan yksikkökustannuksia pienennettyä ja toimintaa tehostettua. Toiminnan painopistealueet - Palveluprosessien suunnitelmallinen kehittäminen ITILmäärittelyihin nojautuen - Elinkaarenhallinnassa olevien ICT-laitteiden tarkempi määrittely ja suosittelu toimialoille kaupungin laitekustannusten pitämiseksi hallinnassa - Oman toiminnanohjausjärjestelmän ominaisuuksien laajempi hyödyntäminen sekä palvelujen tuotteistamisen jatkaminen. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Toiminnan tuottavuutta kehitetään koko organisaatiossa Tuotannonohjausjärjestelmän mittarit ja asiakastyytyväisyyskysely. Laatupalaverit asiakkaiden kanssa 3,7 4,2 Strateginen perustavoite: Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle (3.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Kustannustietoisuuden lisääminen omassa organisaatiossa ja palvelujen uudelleen tuotteistaminen Tuotteistamisaste Lahden Tietotekniikan palvelut on tuotteistettu ja uudet palvelukuvaukset laadittu vuoden 2016 loppuun mennessä Tuottavuustoimenpiteet Lahden Tietotekniikan tuottavuustoimenpiteet keskittyvät omien toimintojen tehostamiseen ja automatisointiin sekä palveluprosessien kehittämiseen. Lahden Tietotekniikan toiminnanohjausjärjestelmää kehitetään edelleen. Logistisia toimintoja yhdistetään ja yksinkertaistetaan Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Lahden Tietotekniikka Talous: Kustannus/asukas Henkilöstö: Työtyytyväisyys 3,53 3,3 4,3 3,3 4,3 Sairauspoissaolot pv/hlö 1,45 3,3 3,3 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 4,02 3,3 4,3 3,3 4,3

118 116 Henkilöstösuunnitelma Lahden Tietotekniikan vakinaisten henkilöiden määrä vuodelle 2016 on 50 ja määräaikaisten 5. Mahdollisesti vapautuvien työtehtävien työnkuvat tarkastellaan erikseen, jolloin työtehtävien työnkuvat mm. vaativuus ja sisältö määritellään tarkasti. Tässä yhteydessä huomioidaan mahdolliset sisäiset henkilösiirrot ja muut urakiertoa tukevat toimenpiteet. Määrällinen henkilöstötarve (LKM) Lukumäärä Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Eläkkeelle jääviä, arvio Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 51,0 51,0 49,6 49,6 49,6 Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) Henkilöstövuokratyövoima ( )

119 117 Lahden kaupunginorkesteri Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP TA+LTA:t TA TS TS TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys tai vähennys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP TA+LTA:t TA TS TS RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

120 118 Toiminnan kuvaus Kaupunginorkesteri tarjoaa monipuolisilla konserteillaan erityisesti lahtelaisille elämänlaatua parantavia, henkistä virkistymistä lisääviä elämyksiä. Orkesteri jatkaa kansainvälisesti näkyvää työtään ja näin toimii yhtenä kaupungin merkittävistä vahvuustekijöistä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Pääosa konserteista soitetaan Sibeliustalossa. Orkesteri tekee myös kansainvälisiä kiertueita ja houkuttelee yleisöä myös Lahden ulkopuolelta. Vuonna 2007 aloitettua orkesteriyhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin kanssa jatketaan. Orkesteri esiintyy aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja seuraa sähköisen tiedonvälityksen kehittymistä. Toiminnan painopistealueet - Lapsille ja nuorille suunnattu toiminta on orkesterin tärkeä, yhteistyötä tehdään päiväkotien ja koulujen kanssa mm. Hei, me sävelletään -projektein ja tarjotaan lapsille ja nuorille räätälöityjä konsertteja. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa (2.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Tasokas, monipuolinen, kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostava ohjelmisto Kuulijat Tuottavuustoimenpiteet Erityyppisten konserttien lippujen hinnoittelulla tavoitellaan tulolisäyksiä. Tehokkailla ja kohdennetuilla markkinointitoimenpiteillä tavoitellaan yleisömäärien kasvua. Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Lahden kaupunginorkesteri Talous: Kustannus/asukas Henkilöstö: Työtyytyväisyys - 3,7 3,7 Sairauspoissaolot pv/hlö 11,6 7 7 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 4,3 4,0 4,4

121 119 Henkilöstösuunnitelma Orkesterin vakituisen henkilökunnan määrä pysyy samana koko suunnitelmakauden. Määräaikaisten lukumäärään vaikuttaa henkilökunnan työ-, opinto- ja muut vapaat sekä avoimet toimet. Suunnitelmakaudella määräaikaisen henkilöstön määrän ei odotetta lisääntyvän. Palkkakuluissa säästetään jättämällä kaksi avointa tointa täyttämättä sekä palkkaamalla sijaisia ja avustajia vain välttämättömissä tilanteissa. Ulkoa ostetun työvoiman euromäärä vaihtelee vuosittain riippuen vierailevien taiteilijoiden palkkioiden suuruudesta ja konserttien määrästä. Osa hallinnon töistä hankitaan ostopalveluina. Määrällinen henkilöstötarve (LKM) Lukumäärä Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Eläkkeelle jääviä, arvio Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) Henkilöstövuokratyövoima ( )

122 120 Lahden kaupunginteatteri Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP TA+LTA:t TA TS TS TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys tai vähennys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP TA+LTA:t TA TS TS RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

123 121 Toiminnan kuvaus Kaupunginteatteri on laadukas, omaleimainen ja ohjelmistoltaan monipuolinen metropolialueen pohjoinen keskusteatteri ja Lahden keskeinen vetovoimatekijä. Teatteri järjestää teatteriesityksiä omana tuotantonaan ja yhteistuotantoina. Ohjelmistonsa täydentämiseksi teatteri järjestää koti- ja ulkomaisia teatterivierailuja ja muita kulttuuriesityksiä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Teatteriyleisö segmentoituu ja sirpaloituu. Suurten ja aktiivisten ryhmäasiakkaiden lukumäärä supistuu, mutta ihmisten tarve elävän taiteen kokemiseen säilyy jatkossakin. Toiminnan painopistealueet - Toiminta sopeutetaan kysyntään ja taloudellisiin reunaehtoihin - Toimintaedellytykset turvataan verkostoitumalla ja tekemällä tuotantoyhteistyötä - Lasten ja nuorten teatteritarjonta jatkuu, osallistutaan aktiivisesti koululaisten kulttuurikasvatusohjelman ja Kulttuurikortin toteuttamiseen - Yleisötyötä kehitetään, jotta ihmiselle voidaan tarjota elävää taidetta sen eri muodoissa. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen perustavoite: Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa (2.) Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Yleisösuhde Katsojamäärä Monipuolinen ohjelmisto Ensi-iltojen lukumäärä 8 Strateginen perustavoite: Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina (7.) Tavoite: Arviointikriteeri/mittari: Tavoitetaso: Lasten ja nuorten teatteritarjonnan turvaaminen Lastennäytelmien ensi-iltoja 1 Lasten ja nuorten näytelmiä ohjelmistossa 3 Tuottavuustoimenpiteet Tarvetta tuottavuustoimille ovat luoneet edeltävän talousarvion suunnitteluperusteista ja Liikunta- ja kulttuuripoliittisesta toimenpideohjelmasta poikkeavat taloudellisen toimintaympäristön muutokset. Teatterin kustannusrakenteeseen vaikuttavat tuottavuustoimenpiteet: - Ensi-iltoja on suunniteltu 8 kappaletta (aik. 9 12) - Ensi-illat sijoitetaan syysnäytäntökauteen, jolloin kysyntä on suurinta - Vakinaisen henkilöstön vähenemä hyödynnetään suunnitelmakaudella (2 3 hlöä) - Ohjelmistot suunnitellaan toteutettavaksi omalla henkilöstöllä, jolloin voidaan minimoida vierailevien taiteilijoiden käyttöä - Asiakasmaksuja korottamalla lisätään toimintatuottoja. Toimintaa kuvaava mittari 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 Lahden kaupunginteatteri Talous: Kaupungin avustus/asukas - vähennettynä valtionosuudella 41,55 41,10 34,21 - vähennettynä valtionosuudella ja sis. vuokrilla 23,86 22,18 18,55 Henkilöstö: Työtyytyväisyys/ 5 3,75 3,77 3,77 Sairauspoissaolot pv/hlö 4,54 3,30 3,30 Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos /5 4,40 4,50 4,50

124 122 Henkilöstösuunnitelma Eläkkeelle siirtyvien tehtävät teatterin hallinnossa ja teatteritekniikassa pyritään järjestämään sisäisin järjestelyin tai yhteistyössä vastuualueen kanssa. Määrällinen henkilöstötarve (LKM) Lukumäärä Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Eläkkeelle jääviä, arvio Henkilötyövuodet Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Ulkoa ostettu työvoima/palvelut Palvelutuotannon ostopalvelut, ( ) Henkilöstövuokratyövoima ( )

125 123 Liitteet Toiminnan tunnusluvut Konsernirakenne Konsernin tytäryhteisöt

126 124 Toiminnan tunnusluvut Yhdistetyt luvut vuoden 2014 ja 2015 osalta ovat informatiivisia, eivät suoraan vertailukelpoisia. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Terveyspalvelut TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Avohoitopalvelut Lääkärikäynnit Hoitajakäynnit Suun terveydenhuolto Lääkärikäynnit Suuhygienisti/hoitajakäynnit Kliiniset tukipalvelut Radiologiatutkimukset Lääketoimitusrivit Koneellisen annosjakelun annokset Vanhustenpalvelut ja -kuntoutus TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Lahden kaupunginsairaala Hoitopäivät Sakkopäiviä keskussairaalassa Vanhusten avopalvelut Kotihoidon käynnit Säännölliset kotihoidon asiakkaat Tilapäiset asiakkaat Palvelutarpeen arvioinnit Omaishoidon tuensaajat Asumispalvelupaikat Hyvinvointipalvelut TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Terveysneuvonta Terveydenhoitajakäynti Lapsiperheiden kotipalvelun käynti Psykososiaaliset palvelut Mielenterveyskuntoutujien määrä palveluasumisessa A-klinikka-asiakkaat Päihdehuollon laitoskuntoutus hoitovrk:t Nuorisovastaanoton asiakaskäynnit Sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityön asiakaskäynnit Aikuissosiaalityön yksikön asiakaskäynnit Lastensuojelu Lapsia ja nuoria avohuollon asiakkaina Lasten perhehoidon asiakkaat Omat lastenkodit ja ostot, asiakkaat

127 125 Hyvinvointipalvelut TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Kehitysvammahuolto Asumispalvelut, oma toiminta / vrk joista ulkopaikkakuntalaiset (myynti) Asumispalvelut, kuntayhtymä ja ostopalv /asiakkaat Perhehoito / sis. myös tilapäisen perhehoidon, asiakasta Vammaispalvelut Kuljetuspalvelujen asiakkaat (sis. sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut) Henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaat Asumispalvelut, oma toiminta /asiakkaat joista ulkopaikkakuntalaiset (myynti) Asumispalvelut, kuntayhtymä ja ostopalv / asiakkaat Omaishoidontuki alle 65-vuotiaat Maahanmuuttajapalvelut Vastaanotetut maahanmuuttajat (pakolaiset ja paluumuuttajat) Tulkkipalvelujen tunnit Asunnottomien palvelut Asunnottomien asuntolapaikat -omatoiminta (31.12.) ostopalvelut (31.12.) Tukiasunnot Perheneuvola TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Asiakkaiden määrä Toimeentuloturva TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Toimeentulotukea saaneet taloudet

128 126 SIVISTYSTOIMIALA Varhaiskasvatuspalvelut TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Alle kouluikäisten lasten sijoittuminen Määrä Päivähoidossa/esiopetuksessa Yksityisen hoidon tuella Kotihoidon tuella Perusopetus TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Oppilasmäärä Vuosiviikkotuntia Vvt/oppilas 1,87 1,86 1,79 1,78 1,76 Nuorisopalvelut TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Osallistuja- ja asiakasmäärä Asiakaspalautteen keskiarvo 4,4 4,1 4,1 4,1 4,1 Erityistuettujen nuorten määrä ja asiakastyytyväisyys 4,4 4,2 4,2 4,2 4,2 Työllisyyspalveluita käyttävien nuorten määrä, joista työllistettyjen nuorten määrä ja sijoittuminen % 58,70 % 50 % 50 % 50 % 50 % Osaaminen ja tieto TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Lukiokoulutus Opiskelijamäärä Kursseja Kursseja/opiskelija 1,08 1,07 1,06 1,07 1,07 Kirjasto- ja tietopalvelut Asiakaskäynnit/asukasluku 11, Kokonaislainaukset/asukasluku 20, Tapahtumien osallistujamäärä/ asukas Media ja kirjastokasvatuksen osallistujamäärä/ asukas Kaupunginmuseo TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Lausunnot (arkeologia ja rakennustutkimus, muut) Hankitut taideteokset (ostot ja lahjoitukset) Kuvanvälitys (määrä) Lapset ja nuoret asiakkaat (18 ikävuoteen saakka)

129 127 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA Hallintopalvelut TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Menot /asukas 23,4 22, ,1 19,1 Kaupunkiympäristö TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Menot /asukas Tulot /asukas Katuja (km) Erillisiä kevyen liikenteen väyliä (km) Hoidettuja puistoja ja liikenneviheralueita (ha) Leikkipuistoja ja leikkialueita (kpl) Metsiä (ha) Katupuita (kpl) Venepaikkoja (kpl) Maankäyttö ja aluehankkeet TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Menot /asukas 52,6 52,1 50,4 48,3 48 Tulot /asukas 124, ,7 109,4 110,3 Kaupungin asemakaavoitettu alue yhteensä (ha) Asemakaavoitettu asumisen k-ala/v Kaupungin maanomistus yht. (ha) Maanostot (ha/v) Maanvuokrasopimukset yht. (kpl) Tonttien luovutus (kpl/v) Rekisteröidyt kiinteistöt (kpl/v) Rakennuspaalutukset (kpl/v) Asuntotoimen hallinnoimat vuokra-asunnot (lkm) Rakennus ja ympäristövalvonta TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Menot /asukas, rakennusvalvonta 10,2 9,8 10,5 10,5 10,5 Menot /asukas, terveydensuojelu 9,6 8,4 10,1 10,1 10,1 Menot /asukas, ympäristöpalvelut 18,8 15,8 15,5 15,5 15,5 Käsitellyt rakennusluvat (kpl) Valmistuneet rakennukset (kpl) Valvottavia rakennuskohteita (kpl) Suoritettavia katselmuksia (kpl) Käsiteltäviä erityissuunnitelmia (kpl) Elintarvikevalvontakohteita (kpl) Elintarviketarkastuksia (kpl) Elintarvikenäytteitä (kpl) Asunnon tarkastuksia (kpl) Kuluttajaturvallisuustarkastuksia (kpl) Eläinsuojelutarkastuksia (kpl) Ympäristöneuvontapalvelut (asiakasmäärä) Valvottavat kohteet (kpl) Luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita (ha)

130 128 TASEYKSIKÖT Lahden Tilakeskus TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Omien tilojen määrä m Omien tilojen määrä m 2 /as 3,65 3,68 3,67 3,8 3,78 Liikevaihto milj. 51,6 52,8 56, ,3 Liikevaihto /as Perusparannusinvestoinnit /m 2 46,5 65,3 60,4 66,8 40,2 Rakennusten kunnossapito /m 2 /kk 1,23 1,4 1,45 1,45 1,45 Lahden Ateria TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Ateriat, kpl/v Siivoustyö, h/v 1271* 1600* Vaatehuoltotyö, h/v 424* 500* Menot/ateria, elintarvikkeet, 0,98 1 0,97 0,96 0,96 henkilöstö, 1,7 1,72 1,6 1,5 1,5 muut, 0,40** 0,64** 0,74 0,85 0,85 Yhdistetyt luvut vuoden 2014 ja 2015 osalta ovat informatiivisia, eivät suoraan vertailukelpoisia *) Tiedot Lahden Aterian osalta **) Nastolan ruokahuollon osalta muihin menoihin laskettu vain vuokramenot Lahden Servio TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Puhdistuspalvelujen asiakaskohteiden pinta-ala, m Puhdistuspalvelujen siivoustyön tunnit, h Vahtimestareiden asiakaskohteet, kpl Lahden Tietotekniikka TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Voitto, % -2,30 % 0,70 % 0,40 % 2,00 % 1,30 %

131 129 Kaupunkikonserni Omistukset esitetty konsernin omistusosuuksina (suoraan yhdisteltyinä, ilman mahd. tulevia yhtiöjärjestelyjä) Taseyksiköt Lahden Tilakeskus Lahden Ateria Lahden Servio Lahden Tietotekniikka Lahden kaupunginorkesteri Lahden kaupunginteatteri TYTÄRYHTEISÖT JA KUNTAYHTYMÄT Alueellinen kehittäminen Lahden seutu - Lahti Region Oy 59,50 % Lahti Events Oy 59,50 % Lahden Messut Oy 63,93 % Lahden Sibeliustalo Oy 100,00 % Lahden Seudun Kehitys Oy LADEC 77,42 % Energon Oy 77,42 % Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymä 69,04 % Adusal Oy 69,04 % Työhönvalmennus Valma Oy 100,00 % Päijät-Hämeen liitto kuntayhtymä 56,44 % LAMK Oy 69,05 % Nastolan Yrityspalvelu Oy 100,00 % Asuntojen ja kiinteistöjen omistaminen ja hallinnoiminen Lahden Talot Oy 100,00 % Lahden Asunnot Oy 100,00 % Lahden Palveluasunnot Oy 100,00 % Kiinteistö Oy Vesijärvenkatu 36 94,17 % Oppilastalo Oy 90,78 % Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 70,26 % Spatium Toimitilat Oy 100,00 % Lahden Jäähalli Oy 36,32 % Lahden Rudolf Steiner -koulun Talo Oy 91,70 % Lahden Terveystalo Oy 82,50 % Musiikkiopiston Omakotisäätiö 100,00 % Osaamiskiinteistöt Oy 73,73 % Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy 66,94 % Radio- ja tv-museosäätiö 50,00 % Kiinteistö Oy Villähteen liikekeskus 29,00 % Kiinteistö Oy Naskunvuo 100,00 % Nastolan Virasto-talokiinteistö Oy 79,40 % Nastolan Kulttuuri-kiinteistöt Oy 80,90 % Kiinteistö Oy Nastonharjun Liiketalo 75,60 % Palvelutuotanto Eteva kuntayhtymä 4,66 % Calpro Oy 57,63 % Hollolan-Lahden vesilaitos kuntayhtymä 40,00 % Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 12,99 % Lahden Musiikkiopisto Oy 50,57 % Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy 72,68 % Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 52,34 % Työterveys Wellamo Oy 59,60 % Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt C-Ella Oy 33,33 % Kiinteistö Oy Lahden Laiturikadun Pysäköinti Oy 25,87 % Lahden Seudun Puhelin Oy 20,94 % Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy 34,60 % Riihelän Huolto Oy 39,25 % Seponkadun pysäköinti Oy 26,00 % Yhdistelemättömät yhteisöt Asunto Oy Kittilän Petsukka 33,33 % Nanoscale Oy 38,55 % Lahti-konserniin yhdistellyt alakonsernit Lahden Talot Oy Lahden Asunnot Oy Lahden Palveluasunnot Oy Kiinteistö Oy Vesijärvenkatu 36 Oppilastalo Oy Lahden Seudun Kehitys Oy - LADEC Energon Oy Lahti Aqua Oy Aqua Palvelu Oy Aqua Verkko Oy LABIO Oy Lahti Energia Oy LE-Sähköverkko Oy C-Ella Oy Lahden Seudun Puhelin Oy Päijät-Hämeen koulutuskonserni ky Adusal Oy Kiinteistö Oy Sammonkatu 8 Osaamiskiinteistöt Oy Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy Infrastruktuurin ylläpito Kiinteistö Oy Hansaparkki 56,88 % Kiinteistö Oy Lahden Siltavouti 93,30 % Lahden Pysäköinti Oy 100,00 % Lahden Sairaalaparkki Oy 62,00 % Lahti Aqua Oy 100,00 % Aqua Palvelu Oy 100,00 % Aqua Verkko Oy 100,00 % LABIO Oy 80,60 % Lahti Energia Oy 100,00 % LE-Sähköverkko Oy 100,00 % Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 58,59 %

132 130 Konsernin tytäryhteisöt Toimintaympäristö Omistajapolitiikan lähtökohtana Lahti -konsernissa on kaupungin resurssien suuntaaminen kaupunkilaisia parhaiten palvelevalla tavalla. Tavoitteellinen omistajuus on konsernin toiminnan ja talouden ohjauksessa merkittävin tekijä. Lahti-konsernin omaisuuden arvo on suuri, sen jälleenhankinta-arvo on noin 1,7 miljardia euroa. Omistajaohjauksen tehtävä on huolehtia Lahti-konsernin omaisuudesta ja pääoman tehokkaasta käytöstä. Strategisen linjaukset ohjaavat Lahti-konsernin yhteisöjen ja säätiöiden omistusta. Omistaja-arvon kehittyminen on strategisten linjausten merkittävin tavoite. Omistaja-arvo voi perustua yhteisön tai säätiön strategiseen merkitykseen omistajalle tai tämän ja julkisen merkityksen yhdistyessä mahdollisuuteen hyödyntää synergiaetuja. Omistamisella voi olla myös puhtaasti taloudellisia tavoitteita, jolloin yhtiöiden tuloutustavoitteet ovat merkittävä osa Lahtikonsernin toiminnallisia tavoitteita. Talousarvio 2016 Toiminnalliset tavoitteet Lahti-konserniin kuuluvat yhteisöt ja säätiöt Yleiset tavoitteet Tytäryhtiöiden tulee toimia kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti Kaikilta yhtiöiltä edellytetään tervettä pitkäjänteistä taloudenpitoa ja kannattavuutta. Kaupunki ei ole varautunut yhtiöiden lisäpääomittamiseen Tytäryhtiöiden tulee hankinnoillaan tukea alueen yritysten innovaatioita ja edistää niiden markkinoille pääsyä ja kilpailukykyä Tytäryhtiöiden tulee soveltaa hankinnoissaan myös sosiaalisia kriteerejä, joilla edesautetaan työttömien työllistämistä ja torjutaan syrjäytymistä Tytäryhteisöjen tulee madaltaa opiskelijoiden kynnystä siirtyä työelämään palkkaamalla kesätyöntekijöitä ja erilaisia harjoittelijoita Tuloutustavoite, TA 2016 Lahden Talot Oy -alakonserni 600 Lahti Aqua Oy -alakonserni 200 Lahti Energia Oy- alakonserni Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 250 Muut 30 Yhteensä Alueellinen kehittäminen Ladec Oy- alakonserni Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Elinkeinotoimelle talousarviossa annetut tavoitteet Lahti Region-Lahden Seutu Oy- alakonserni Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Elinkeinotoimelle talousarviossa annetut tavoitteet Hiihdon MM-kisojen 2017 onnistunut toteutus siten, että se tukee alueen vetovoima Lahden Messut Oy Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Lahden aseman vahvistaminen kasvavana ja elinvoimaisena tapahtumakaupunkina Messujen ja tapahtumien sisällön suuntaaminen kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja strategiaa tukevalla tavalla Aktiivinen ja asiakkaiden tilankäytön tarpeita joustavasti palveleva tilojen ulosvuokraaminen käypään hintaan Yhtiön toiminnan liiketaloudellinen kannattavuus Lahden Sibeliustalo Oy Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Lahden aseman vahvistaminen kasvavana ja elinvoimaisena tapahtumakaupunkina Kulttuuri-, kokous- ja kongressitoiminnan kehittäminen kaupungin elinvoimaa tukevalla tavalla Myönteisen kaupunkikuvan tukeminen Yhtiön toiminnan liiketaloudellisen tehokkuuden kasvattaminen tilanteessa, jossa kaupungin avustus 2016 alenee 5 prosenttia vuodesta 2015 ja erikseen sovittavalla tavalla sen jälkeen Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Toiminnan vakiinnuttaminen uudessa muuttuneessa tilanteessa LAMK Oy Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Ammattikorkeakoulun koulutusalojen houkuttelevuuden lisääminen Vahvan korkeakouluprofiilin ammattikorkeakoulu Päijät-Hämeen Liiton Kuntayhtymä Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Edunvalvontaroolin kehittäminen

133 131 Asuntojen ja kiinteistöjen omistaminen ja hallinnoiminen Lahden Talot Oy -alakonserni Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Tuloutus 0,6 milj. euroa yhdessä tytäryhtiöiden kanssa Vahvistuva rooli uuden Lahden asunto-omistamisen emoyhtiönä erikseen sovittavassa aikataulussa Mitattavien synergiaetujen saavuttaminen uudessa muuttuneessa tilanteessa Opiskelija-asumisen ja nuorisoasumisen erityispiirteiden huomioonottaminen Lahden Talot Oy -konsernin yhtiörakenteessa ja toiminnassa kaupungin kanssa sovittavalla tavalla Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Vuokra-asuminen turvallista, kohtuuhintaista ja energiatehokasta Investointien omarahoitusosuuden kattaminen tulorahoituksella Spatium Toimitilat Oy Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Talousohjelman mukaisten yhtiöjärjestelyjen ja kauppojen toteuttaminen Toiminnan vakiinnuttaminen ja mitattavien synergiaetujen saavuttaminen uudessa muuttuneessa tilanteessa Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Urheilukeskuksen kiinteistökokonaisuuden kehittäminen ja tilojen kunnossapidosta huolehtiminen Toimintaedellytysten turvaaminen tilanteessa, jossa kaupungin avustuksia ei makseta tehtyjen osakejärjestelyjen johdosta Osaamiskiinteistöt Oy Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Kiinteistökokonaisuuden kehittäminen ja tilojen kunnossapidosta huolehtiminen Aktiivinen ja vuokralaisten tilankäytön tarpeita joustavasti palveleva tilojen ulosvuokraaminen käypään hintaan Nastolan Yrityspalvelu Oy, Kiinteistö Oy Naskunvuo, Nastolan Virastotalokiinteistö Oy, Nastolan Kulttuurikiinteistöt Oy, Kiinteistö Oy Nastolanharjun liiketila Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Nastolan hyviä käytäntöjä jatketaan ja mahdolliset yhtiöjärjestelyt sekä toiminnalliset muutokset valmistellaan vuoden 2016 aikana kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaostossa sekä Nastolan Yrityspalvelut Oy:n osalta elinvoima- ja työllisyysjaostosta Infrastruktuurin ylläpito Lahden Pysäköinti Oy -alakonserni Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Toriparkin toiminnan kehittyminen arvioidaan soveltuvin mittarein Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Kilpailukyvyn kehittäminen Lahti Aqua Oy -alakonserni Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Tuloutus 2016 vuonna 0,20 milj. euroa Nastolan vesihuoltoliiketoiminnan sujuva integrointi osaksi konsernia Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Veteen ja vesiosaamiseen sekä ympäristökuormituksen vähentämiseen perustuvien tuote- ja palvelukonseptien kehittäminen ja kaupallistaminen Laajeneminen maakunnalliseksi Valma Oy Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Tulee tuottaa tehokkaasti ja laadukkaasti työllistämisen palveluja asiakkailleen ja vakiinnuttaa asemansa osana Lahti-konsernia Lahti Energia Oy -alakonserni Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Tuloutus 2016 vuonna 10,0 milj. euroa, alustavasti 11,0 milj. euroa vuonna 2017 ja 11,5 milj. euroa vuonna Yhtiöltä edellytetään tämän mahdollistavaa kannattavuutta. Vuosien 2017 ja 2018 osinkotaso täsmennetään myöhemmissä talousarvioissa ottaen huomioon yhtiön markkina- ja talousnäkymät Kyvo3 voimalan laadukas suunnittelu ja toteutuksen käynnistäminen ja rahoituksen valmistelu yhdessä omistajan kanssa Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian määrän kasvattaminen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Tuloutus, kokonaisosinko 2016 on 0,25 milj. euroa Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Jätehuolto-osaamisen kehittäminen kasvuhakuiseksi palveluliiketoiminnaksi Korkea yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste ja energiahyötykäyttö sekä näihin liittyvän yhteistyön kehittäminen

134 132 Palvelutuotanto Calpro Oy Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Toiminnan tehostuminen ja kasvu osakassopimuksen mukaisesti Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Kilpailukyvyn kehittäminen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet Erikoissairaanhoidon laadun ja kustannustehokkuuden kehittäminen ottaen huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittäminen, uudistuva työnjako erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollon vahvistaminen Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Kustannustehokas ja omistajakuntien sote-palveluihin nivelletty erikoissairaanhoito Työterveys Wellamo Oy Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet Kaupungin työnantaja-aseman tukeminen työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistävillä laadukkailla palveluilla Palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti