YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Hallintotieteen valintakoe Vastaajan nimi

Transkriptio

1 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO Hallintotieteen valintakoe Valintakokeen yhteispistemäärä on max 40 pistettä eli tehtävä I max 15 p., II max 10 p. ja III max 15 p. Muista kirjoittaa nimesi jokaiselle valintakoesivulle sille varattuun paikkaan. Tehtävä I (max 15 pistettä) Kunta X sijaitsee Pohjois-Suomessa ollen pinta-alaltaan km2. Lähimpään kaupunkitaajamaan (asukasluku asukasta) X -kunnasta on matkaa noin 130 kilometriä. Kunnan X väestötiheys on 1,7 asukasta/km2. Kunta on muuttotappiokunta. Asukasluku vuonna 2008 oli 4 245, vuoteen 2030 mennessä kunnan asukasmäärän ennustetaan vähenevän noin 13 prosenttia. Kunnan ikärakenne vuonna 2008 oli seuraava: vuotiaita 18 %, vuotiaita 57 %, vuotiaita 12 %, sekä yli 75 -vuotiaita 13 %. Vuonna 2030 kunnan ikärakenteen ennustetaan olevan seuraava: alle 14 -vuotiaita 12 %, vuotiaita 48 %, vuotiaita 22 % ja yli 75 -vuotiaita 18 %. Kunta on vahva maatalouskunta, jossa maa- ja metsätalouden osuus elinkeinorakenteesta on 20 % palveluiden osuuden ollessa 52 % ja teollisuuden 11 %. Teollisuus on enimmäkseen mekaanista puunjalostusteollisuutta ja palveluelinkeinoista erityisesti matkailu (kalastus- ja luontomatkailu) on viime vuosina kasvattanut merkitystään. Kunnan alueella sijaitsee myös kaksi vesivoimalaitosta. Kunnan X talouden tilanne on keskimääräistä heikompi. Talouden ongelmat johtuvat osin luvulla tehdyistä valtionosuusjärjestelmämuutoksista jotka ovat olleet tälle valtionosuuksista riippuvaiselle kunnalle epäedullisia luvulla kunnan tappiollinen elinkeinotoiminnan tukeminen sekä laajat investoinnit ovat heikentäneet talouden tilaa. Kunta on joutunut tekemään suurehkoja korjausinvestointeja, muun muassa homeremontit päiväkotiin, yläasteelle ja terveyskeskukseen, sekä keskuskeittiön remontoinnin ja laajentamisen. Kuntaan on myös rakennettu uusi kirjasto vuonna 2004 sekä vanhusten palvelutalo vuonna Palvelutarpeiden muutosten vuoksi investointeja on todennäköisesti tehtävä myös lähivuosina. Kunta on vuosina tehnyt toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Kunnassa on nostettu tulovero- ja kiinteistöveroprosentteja sekä myyty omaisuutta (kiinteistöt). Lisäksi kunnassa on lomautettu henkilöstöä (koko henkilöstö kahtena vuonna 2 viikoksi) ja lakkautettu kaksi ala-asteen koulua (tällä hetkellä kunnassa on kolme alaastetta, yksi yläaste ja yksi lukio). Vaikka talouden tasapainottamistoimenpiteiden tarve tunnustetaankin, on henkilöstön suhtautuminen ollut kriittistä erityisesti lomautuksia kohtaan. Myös kunnan luottamushenkilöhallinnon suhtautuminen talouden tasapainottamiseen ja siihen liittyviin keinoihin on ollut välillä ristiriitaista luvun alussa kunta neuvotteli kuntaliitoksesta naapurikuntansa kanssa, mutta asian käsittely raukesi luottamushenkilöiden ja kuntalaisten vastustukseen. Kunta ei ole myöskään mukana PA- RAS -hankkeen (kuntien palvelurakenneuudistus) mukaisessa yhteistoiminta-alueen muodostamisprosessissa vedoten pitkiin etäisyyksiin perustuviin erityisolosuhteisiin. Kunta on kuitenkin aloittanut yhteistyön naapurikunnan kanssa muun muassa yhdistämällä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä. Haluja laajempaankin kuntien väliseen yhteistyöhön olisi, joskin yhteistyömahdollisuuksia

2 2 heikentävät pitkät välimatkat (kunnan X keskustaajamasta naapurikunnan keskustaajamaan on matkaa 60 kilometriä). Kuntalaiset ovat pääosin tyytyväisiä kunnan peruspalvelujen laatuun ja palvelujen saatavuus on pääosin hyvä. Yhtenä suurena palvelun laatua ja saatavuutta heikentävänä tekijänä on kuitenkin jatkuva lääkäripula. Myös vanhusten kotihoidossa on paikoitellen ilmennyt ongelmia riittämättömän henkilöstön vuoksi. Kunnan toimintamenot ovat vuosina lisääntyneet 5,5-7,4 % per vuosi. Kunnan peruspalvelujen tuottavuus onkin viime vuosina jonkin verran heikentynyt palvelujen järjestämiskulujen lisääntyessä. Tällä hetkellä kunnassa pohditaan talouden taantuman vaikutuksia kunnan talouteen ja kehittymisen edellytyksiin. Lyhytaikaisesti kunnan taloustilannetta helpottaa valtion lupaama tilapäinen taloudellinen tuki valtionosuuslisäysten ja yhteisövero-osuuksien korottamisen muodossa. Seuraava taulukko kuvaa tarkemmin kunnan X tilannetta Koko maa 2008 (aritm. ka.) Kunnan väestömäärä Kunnassa sijaitsevat työpaikat Työttömyysaste 11,9 10,1 9,5 6,9 KUNNAN TALOUDEN INDIKAATTORIT Verotulot ( /asukas) - kunnallisverotulot 1 ( /asukas) - kiinteistöverotulot 2 ( /asukas) - yhteisöverotulot 3 ( /asukas) Valtionosuudet ( /asukas) Lainakanta ( /asukas) Tilikauden yli-/alijäämä ( /asukas) Kumulatiivinen alijäämä ( /asukas) Vuosikate 4 ( /asukas) Omavaraisuusaste 5 (%) Tuloveroprosentti (%) 19,00 19,25 19,5 19,00 Kunnan saamat harkinnanvaraiset rahoitusavustukset valtiolta ( ) Huoltosuhde ,02 1,99 1,51 Sairastavuusindeksi 7 158,6 153,9 158,1 100,0 1 Kunnallisverotuksessa verotettavan tulon perusteella maksettava vero veroäyrin (tuloveroprosentin) hinnan mukaan. 2 Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. 3 Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen valtiolle maksama tulovero, josta (kokonaissummasta) valtio tulouttaa kunnille vuosittain 22,03 % (vuosi 2008) 4 Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka kunnalla juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. 5 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetaso tulisi olla 70 %. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkarasitetta. 6 Huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. 7 Sairastavuusindeksi ilmaisee kunnan väestön sairastavuuden suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=100,0).

3 Koko maa 2008 (aritm. ka.) Kunnan henkilöstömenot, palkat + sivukulut ( /asukas) Kunnan palveluksessa oleva henkilöstö (1 000 asukasta kohden) Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön keski-ikä (vuotta) KUNNAN PALVELU- INDIKAATTORIT Palvelujen ostot ( /asukas) Yleishallinnon nettokustannukset ( /asukas) Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset, netto ( /asukas) Kodinhoitoapua saaneita vanhuskotitalouksia kaikista vanhuskotitalouksista 19,1 18,9 18,8 18,1 - Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 75 vuotta täyttäneistä (%) 3,8 5,5 9,3 5,3 - Lasten päivähoidon käyttökustannukset, netto ( /asukas) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit / asukasta Perusterveydenhuollon menot ( /asukas) Erikoissairaanhoidon menot ( /asukas) Toimeentulotukimenot ( /asukas) Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannukset, netto ( /asukas) - Oman perusopetuksen käyttökustannukset, netto ( /oppilas) - Oman lukiokoulutuksen käyttökustannukset, netto ( /oppilas) - Liikunnan ja ulkoilun käyttökustannukset ( /asukas) - Nuorisotyön käyttökustannukset, netto ( /asukas) - Kirjastotoimen käyttökustannukset netto, käyntiä kohti ( ) - Yleisen kulttuuritoimen käyttökustannukset ( /asukas) , , , ,8 9

4 4 Tehtävän I kysymykset: (vastaustilaa on kaksi seuraavaa sivua) a) Tarkastele ja analysoi kunnan X talouden tilaa edellä olevan kuvauksen sekä taulukon tunnuslukujen pohjalta. Mitä tunnusluvut kertovat kunta X:n tämänhetkisestä talouden tilasta ja kunnan peruspalvelujen kulurakenteesta? Vertaillessasi tunnuslukuja ja indikaattoreita tuo esiin kunnan talouden tilan kannalta ja palvelujen järjestämisen kannalta suurimmat ongelmat? (max. 7 pistettä) b) Olet kunnan X kunnanjohtaja ja olet laatimassa luottamushenkilöille suunnitelmaa kunnan talouden tasapainottamiseksi vuosille Minkälaisia sosiaali- ja terveystoimeen sekä opetus- ja kulttuuritoimeen kohdistuvia a) tulojen lisäämiseen, menojen karsimiseen ja tuottavuuden parantamiseen sekä b) palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyviä toimenpiteitä ehdottaisit kuntasi luottamushenkilöille? Perustele toimenpidevalintasi, pohtien myös toimenpiteiden seuraukset, mahdollisuudet, haasteet ja riskit kunnan kokonaistoiminnalle. (max 8 pistettä)

5 Vastaus tehtävään Ia (vastaustilaa on tämä yksi sivu) 5

6 Vastaus tehtävään Ib (vastaustilaa on tämä yksi sivu) 6

7 7 Tehtävä II (max 10 pistettä) Käytä tässä tehtävässä oheismateriaalia, joka on osa kirjasta Harisalo (2008): Organisaatioteoriat. Tehtävä II on kolmiosainen: (vastaustilaa on kaksi seuraavaa sivua) a) Kuvaile pohdinnoin ja perusteluin mitä on organisaatiokulttuuri. (max 5 pistettä) b) Aikaisemmin hyvin yhteen hiileen puhaltaneen organisaatioon on syntynyt erilaisia kuppikuntia ja yhteishenki on huonontunut. Pohdi ja selosta mitä johtajan tulee tehdä, jotta organisaatio saadaan uudelleen toimintakykyiseksi, sekä mistä tämä edellä kuvattu muutos organisaatiossa on johtunut? (max 2,5 pistettä) c) Analysoi ja vertaile organisaatiokulttuuritutkimuksen kehityshistorian kautta voimavaroja, jotka vaikuttavat organisaation menestykseen, kehittämiseen ja tuloksiin. (max 2,5 pistettä)

8 Vastaus tehtävään IIa (vastaustilaa on tämä yksi sivu) 8

9 Vastaus tehtävään IIb (vastaustilaa on puoli sivua) 9 Vastaus tehtävään IIc (vastaustilaa on puoli sivua)

10 Tehtävä III (max 15 pistettä) 10 Käytä tässä tehtävässä oheismateriaalia, joka on osa tutkimusraportista Stenvall, Syväjärvi & Vakkala (2008): Kun romppeet ovat paikoillaan. Onnistunut kuntafuusio pehmeä vai kova henkilöstövoimavarojen johtaminen? Tehtävä III on kolmiosainen: (vastaustilaa on kolme seuraavaa sivua) a) Kotikuntasi on yhdistynyt toisen kunnan kanssa. Pohdi ja perustele kuntaorganisaation muutosta ja toiminnallisia haasteita yhdistymisen yhteydessä. (max 5 pistettä) b) Analysoi millaisia asioita työyhteisöt kohtaavat ja kokevat onnistuneessa muutostilanteessa? Perustele myös vastauksesi. (max 5 pistettä) c) Julkishallinnon työtehtävät ovat hyvin tieto- ja osaajavaltaisia. Pohdi ja selosta miten yksittäinen työntekijä kokee ja elää muutostilannetta. (max 5 pistettä)

11 Vastaus tehtävään IIIa (vastaustilaa on tämä yksi sivu) 11

12 Vastaus tehtävään IIIb (vastaustilaa on tämä yksi sivu) 12

13 Vastaus tehtävään IIIc (vastaustilaa on tämä yksi sivu) 13