Espoon kaupunki Pöytäkirja 188. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / / Söderskoginaukea, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 40. kaupunginosa, Espoon keskus, 41. kaupunginosa, Kaupunginkallio ja 46. kaupunginosa Latokaski Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh Davy Beilinson, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Söderskoginaukean, alue , Espoon keskus, Kaupunginkallio ja Latokaski, asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten pohjaksi: 1.1 Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Espoonväylä, joka on Länsiväylän ja Kehä III:n yhdistävä pääkatu. 1.2 Söderskoginaukean kaava-alueen maankäyttö suunnitellaan toiminnallisena kokonaisuutena yhdessä Bosmalmin alueen kanssa 1.3 Alueen suunnittelussa selvitetään mahdollisuudet tehostaa maankäyttöä tukeutuen olevaan yhdyskuntarakenteeseen. 1.4 Espoonväylä suunnitellaan siten, että sen linjaus on sujuva ja palvelee hyvin nykyistä ja tulevaa maankäyttöä. Espoonväylä ja uusi maankäyttö suunnitellaan siten, että melu-, ilmanlaatu- ja liikenneturvallisuustilanne Finnoontien varressa paranee ilman, että aiheutetaan nykyiselle tai tulevalle maankäytölle uusia vastaavia haittoja. 1.5 Espoonväylä suunnitellaan siten, että alueen luontoarvot eivät vaarannu. Ekologisen yhteyden säilymiseen Keskuspuiston itä- ja länsiosien välillä kiinnitetään erityistä huomiota. 1.6 Suunnittelussa huomioidaan alueen maisemalliset arvot, Söderskogin kartanon alue sekä Söderskogin viljelyalueen asema maakunnallisesti

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 arvokkaana kulttuuriympäristönä. Lisäksi huomioidaan muut alueen historialliset ja esihistorialliset arvot. 1.7 Liikenne suunnitellaan ympäristön ja toimintojen asettamien vaatimusten mukaisesti siten, että autoliikenteen lisäksi jalankulun ja pyöräilyn reitit ovat käyttäjiä houkuttelevia, selkeitä ja turvallisia. Tarvittavat lisäykset ja muutokset alueen nykyisiin yhteyksiin suunnitellaan siten, että Keskuspuiston ulkoilureitit ja virkistysyhteydet ovat toimivia. 1.8 Suunnittelussa huomioidaan joukkoliikenteen yhteystarpeet ja toimintaedellytykset sekä pitkän tähtäimen suunnitelmat joukkoliikenteen kehittämiseksi. 1.9 Espoonväylän ja muun suunniteltavan maankäytön ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tasolla siltä alueelta, jolle kaavalla arvioidaan olevan olennaisia vaikutuksia. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että: - kohta 1.1 muutetaan kuulumaan: Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Espoonväylä, joka on Länsiväylän ja Kehä III:n yhdistävä pääkatu (suunnitteluohjeena nopeusrajoitus 60 km/h). - kohta 1.3 muutetaan kuulumaan: Alueen suunnittelussa selvitetään mahdollisuudet tehostaa maankäyttöä tukeutuen olevaan yhdyskuntarakenteeseen ottaen huomioon Keskuspuiston keskeinen merkitys espoolaisille. Suunnittelussa varmistetaan viheryhteyksien sekä luontoarvojen säilyminen. - lisätään uusi kohta 1.4a: Jatkosuunnittelussa arvioidaan Finnoontien pohjoisosassa esitettyä uuden erillisen tien rakentamista vanhan tien rinnalle eri näkökulmista. Vaihtoehtoina kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa yhtä katua Söderskogin kartanon pohjoispuolelle esim. mahdollisimman paljon vanhaa Finnoontietä hyödyntäen tai vanhan tiepohjan osittaista entisöintiä, maisemointia ja muuttamista esim. jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. - kohdan 1.6 loppuun lisätään: Kulttuurihistoriallisesti ydinalue on Söderskogin kartano lähialueineen, jota tulee perusteellisesti arvioida osana tätä ratkaisua. Teiden risteäminen 2-tasoisena ei sovellu Söderskogin kartanon lähialueen maisematilaan.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 - kohta 1.8 muutetaan kuulumaan: Suunnittelussa huomioidaan joukkoliikenteen yhteystarpeet ja toimintaedellytykset sekä pitkän tähtäimen suunnitelmat joukkoliikenteen kehittämiseksi. Kaupunginhallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan Espoonväylältä Espoon keskukseen ja edelleen Kehä III:lle johtava Finnoontie-Espoonväylä kuuluu Espoon tärkeimpiin poikittaisiin katuyhteyksiin. sekä Vision yhteydessä ajantasaistetaan myös arviot Espoonväylästä taloudellisia ja ekologisia seikkoja painottaen sekä selvitetään myös mahdollisuus uuden väylän korvaamiseksi esimerkiksi raideliikenteellä. Tavoitteena on, että nyt käsittelyssä olleita selvityksiä tarkemmat taloudelliset ja toiminnalliset väliarviot ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan käytettävissä syksyllä 2014 lähivuosien taloussuunnitelmia laadittaessa. - tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Stefan Ahlman. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Söderskoginaukean, alue , Espoon keskus, Kaupunginkallio ja Latokaski, asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten pohjaksi: 1.1 Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Espoonväylä, joka on Länsiväylän ja Kehä III:n yhdistävä pääkatu (suunnitteluohjeena nopeusrajoitus 60 km/h). 1.2 Söderskoginaukean kaava-alueen maankäyttö suunnitellaan toiminnallisena kokonaisuutena yhdessä Bosmalmin alueen kanssa 1.3 Alueen suunnittelussa selvitetään mahdollisuudet tehostaa maankäyttöä tukeutuen olevaan yhdyskuntarakenteeseen ottaen huomioon Keskuspuiston keskeinen merkitys espoolaisille. Suunnittelussa varmistetaan viheryhteyksien sekä luontoarvojen säilyminen. 1.4 Espoonväylä suunnitellaan siten, että sen linjaus on sujuva ja palvelee hyvin nykyistä ja tulevaa maankäyttöä. Espoonväylä ja uusi maankäyttö suunnitellaan siten, että melu-, ilmanlaatu- ja liikenneturvallisuustilanne Finnoontien varressa paranee ilman, että aiheutetaan nykyiselle tai tulevalle maankäytölle uusia vastaavia haittoja.

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Jatkosuunnittelussa arvioidaan Finnoontien pohjoisosassa esitettyä uuden erillisen tien rakentamista vanhan tien rinnalle eri näkökulmista. Vaihtoehtoina kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa yhtä katua Söderskogin kartanon pohjoispuolelle esim. mahdollisimman paljon vanhaa Finnoontietä hyödyntäen tai vanhan tiepohjan osittaista entisöintiä, maisemointia ja muuttamista esim. jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. 1.6 Espoonväylä suunnitellaan siten, että alueen luontoarvot eivät vaarannu. Ekologisen yhteyden säilymiseen Keskuspuiston itä- ja länsiosien välillä kiinnitetään erityistä huomiota. 1.7 Suunnittelussa huomioidaan alueen maisemalliset arvot, Söderskogin kartanon alue sekä Söderskogin viljelyalueen asema maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä. Lisäksi huomioidaan muut alueen historialliset ja esihistorialliset arvot. Kulttuurihistoriallisesti ydinalue on Söderskogin kartano lähialueineen, jota tulee perusteellisesti arvioida osana tätä ratkaisua. Teiden risteäminen 2- tasoisena ei sovellu Söderskogin kartanon lähialueen maisematilaan. 1.8 Liikenne suunnitellaan ympäristön ja toimintojen asettamien vaatimusten mukaisesti siten, että autoliikenteen lisäksi jalankulun ja pyöräilyn reitit ovat käyttäjiä houkuttelevia, selkeitä ja turvallisia. Tarvittavat lisäykset ja muutokset alueen nykyisiin yhteyksiin suunnitellaan siten, että Keskuspuiston ulkoilureitit ja virkistysyhteydet ovat toimivia. 1.9 Suunnittelussa huomioidaan joukkoliikenteen yhteystarpeet ja toimintaedellytykset sekä pitkän tähtäimen suunnitelmat joukkoliikenteen kehittämiseksi. Kaupunginhallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan Espoonväylältä Espoon keskukseen ja edelleen Kehä III:lle johtava Finnoontie-Espoonväylä kuuluu Espoon tärkeimpiin poikittaisiin katuyhteyksiin. sekä Vision yhteydessä ajantasaistetaan myös arviot Espoonväylästä taloudellisia ja ekologisia seikkoja painottaen sekä selvitetään myös mahdollisuus uuden väylän korvaamiseksi esimerkiksi raideliikenteellä. Tavoitteena on, että nyt käsittelyssä olleita selvityksiä tarkemmat taloudelliset ja toiminnalliset väliarviot ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan käytettävissä syksyllä 2014 lähivuosien taloussuunnitelmia laadittaessa Espoonväylän ja muun suunniteltavan maankäytön ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tasolla siltä alueelta, jolle kaavalla arvioidaan olevan olennaisia vaikutuksia. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Stefan Ahlman.

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 Selostus Söderskoginaukean tavoitteena on luoda asemakaavalliset toteuttamisedellytykset Espoonväylälle, nykyiseen maankäyttöön tukeutuvalle täydennysrakentamiselle sekä virkistysalueille. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti alueen maisema-, luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot, pohjavesialue sekä Espoonväylän liikenteen vaikutukset. Alueen laajuus on noin 180 ha. Suunnittelualue on nykytilassaan pääosin rakentamaton. Ympäröiviin asuinalueisiin liittyen maankäyttöä on mahdollista lisätä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu lehtikuulutuksella Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Alueen kuvaus, maakunta-, yleis- ja asemakaava Sijainti Alue sijaitsee Espoon keskuksen, Kaupunginkallion ja Latokasken kaupunginosissa Finnoontien molemmilla puolilla. Suunnittelualue kattaa valtaosan Söderskogin peltoaukeasta, Lugnetin pientaloalueeseen rajautuvan metsän Finnoontien länsipuolella, Malminmäen pohjoispuolisia metsäalueita sekä osan Keskuspuistosta. Alue rajautuu pohjoisessa Saarniraivion ja Sunan sekä etelässä Malminmäen olemassa oleviin asuinalueisiin. Espoonväylän eri vuosikymmeninä laaditut suunnitteluvaihtoehdot kulkevat kaikki suunnittelualueen läpi. Koko alueen pinta-ala on noin 180 ha. Kuvaus Suunnittelualueen maasto vaihtelee länsi- ja eteläosien metsäisistä rinteistä keskiosan avoimeen Söderskogin peltomaisemaan sekä aluetta rajaaviin nykyisiin pientaloalueisiin. Alueen läpi kulkee pohjoiseteläsuunnassa Finnoontie. Suunnittelualueeseen sisältyy osa Finnobäckenin luonnontilaista purolaaksoa. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa sekä vaiheittain toteutettavan maakuntakaavan uudistuksen myötä Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä alueen pohjois- ja eteläosat on merkitty taajamatoimintojen alueiksi ja keskiosa virkistysalueeksi. Alueen läpi kulkee pohjois-eteläsuunnassa seututie (Espoonväylä) sekä siirtoviemäri (sv) ja siirtoviemärin ohjeellinen linjaus (sv1). Itä-länsisuunnassa alueen läpi kulkee maakaasun runkoputki (k). Alueen kaakkoiskulmassa on pohjavesialue (pv). Yleiskaavat Suunnittelualueen eri osissa on voimassa yhteensä neljä eri (osa)yleiskaavaa. Pohjoisosalla aluetta on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I (PYK-1), jonka ympäristöministeriö on vahvistanut PYK-1:ssä on osoitettu mm. Lugnetin, Saarniraivion ja Sunan asuinalueet, virkistysalueita sekä Espoonväylän linjaus vuoden 1985 yleissuunnitelman mukaan. Itäosassa suunnittelualuetta on voimassa Keskuspuisto I -osayleiskaava, jossa määritelty Keskuspuiston itäinen osa. Osayleiskaavassa on osoitettu myös osa Espoonväylän linjausta. Finnoontien ja Espoonväylän välinen alue on tässä osayleiskaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi ympäristöksi, jolla suojeluarvoltaan merkittävät rakennukset ja tiestö tulisi säilyttää.

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa Keskuspuisto II - osayleiskaava, jossa on osoitettu Finnoontien länsipuolelle virkistysalueita, maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, maatilojen talouskeskusten alue sekä hautausmaa ja siihen liittyvä pysäköintialue ja katuyhteys Söderskogin kartanon kohdalta. Eteläosassa suunnittelualuetta on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (EEYK). EEYK sai Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen myötä lainvoiman lukuun ottamatta alueita, joita KHO:n päätöksellä kumottiin. Espoon eteläosien yleiskaavassa Keskuspuiston osayleiskaavojen alue on osoitettu oikeusvaikutuksettomaksi, ja tälle osalle on osoitettu virkistys- ja maa- ja metsätaloustoimintoja. Näiden eteläpuolelle on osoitettu nykyisellään säilyviä sekä uusia ja olennaisesti muuttuvia asuntoalueita sekä virkistysalueita. Finnoontien ja Nöykkiönkadun yhteydet on myös esitetty ja näiden risteykseen keskustatoimintojen alue (C). Espoonväylä on osoitettu likimain yleissuunnitelman ja yleissuunnitelman tarkistuksen mukaiselle linjaukselle. Asemakaavat Suunnittelualue on suurelta osin asemakaavoittamaton. Alueella voimassa olevat asemakaavat ja asemakaavan muutokset: Saarnilaakso, alue : Espoonväylän katualue, virkistysalueita ja Sunan asuinalueen eteläisin osa. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Latokaski IIC: Malminmäen pohjoisimmat asuinalueet sekä virkistysalueita. Sisältää osan Nöykkiönkadun jatkeesta. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Malminmäki, alue : Malminmetsän virkistysalue, Nöykkiönkadun jatkeen osa, asuinalueita sekä liikerakentamista Malminmäessä. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Maanomistus Alueella on useita maanomistajia, joista merkittävimmät ovat Espoon kaupunki, Söderskogin kartanon maat omistava perikunta sekä Espoon seurakuntayhtymä. Kulttuurihistoria Söderskogin viljelyalue kuuluu maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Kyseessä on pääkaupunkiseudulla harvinainen, asutuksen keskellä säilynyt, maisemallisesti arvokas viljelyaukea, jossa ja 1800-lukujen rakennuskantaa. Söderskogin tilan ja luvuilta olevat rakennukset sijaitsevat pienehköllä peltoaukeiden ympäröimällä mäellä. Kokonaisuuteen kuuluu kaksi hyvin säilynyttä

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 torpparakennusta, molemmat mahdollisesti 1800-luvun alusta. Viljelyaukeat rakennuksineen muodostavat mielenkiintoisen maisematilan. Söderskogin kartanon ja torppien lisäksi alueelta ja sen ympäristöstä tunnetaan Finnoontien varrelta keskiaikaisia kylätontteja sekä lukuisia irtolöytöjä. Finnoontie on historiallinen tieyhteys, joka näkyy Söderskogin alueella jo Kuninkaankartastossa ( ). Ympäristö ja luonnonarvot Suunnittelualue kattaa osan Keskuspuistosta, joka on Nuuksion kansallispuiston jälkeen Espoon suurin yhtenäinen virkistysaluekokonaisuus, jonka laajuus on kokonaisuudessaan n. 880 hehtaaria. Espoon keskuspuisto sijaitsee keskeisellä paikalla Espoon tiiveimmin rakennettujen alueiden välissä ja koostuu laajoista metsistä, niityistä, soista ja muista usein luonnontilaisista alueista. Keskuspuiston kautta kulkee tärkeä ekologinen yhteys mereltä Nuuksion järviylängölle. Suunnittelualueen eteläosassa Keskuspuistossa tai siihen rajoittuvilla alueilla on tiedossa tärkeitä luontoarvoja: liito-oravien ja lepakoiden elinympäristöjä, Finnobäckenin luonnontilainen purouoma sekä Keskuspuiston itä- ja länsiosien välillä kulkeva melko kapea ekologinen yhteys. Suuri osa suunnittelualueesta on nykytilassaan viljeltyä, joten näillä alueilla luonnonarvot ja luonnon monimuotoisuus on vähäisempää. Pellot ja niiden reuna-alueet ovat kuitenkin tärkeitä mm. lintu- ja lepakkolajeille. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Söderskoginaukean keskeisin tavoite on Espoonväylän toteuttaminen siten, että Espoon keskuksen ja Etelä-Espoon väliset liikenteelliset ongelmat saadaan ratkaistua heikentämättä Keskuspuiston luontoarvoja ja virkistyskäyttöä ja vaarantamatta Söderskogin alueen muita arvoja. Espoonväylä on Espoon pohjois-eteläsuunnan merkittävimpiä puuttuvia liikenneyhteyksistä. Kadun toteutus on tarpeen siksi, että pohjoiseteläsuuntaan kulkee Espoossa vain neljä merkittävämpää väylää (Kehä I, Kehä II, Finnoontie ja Kauklahdenväylä), mikä määrä ei nykyisen ja tulevaisuudessakin kasvavan asukasmäärän kaupungissa riitä tarpeisiin. Espoonväylän toteutuksen ohessa asemakaavoituksella pyritään tiivistämään kaupunkirakennetta osoittamalla nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen tukeutuvaa uudisrakentamista sille suotuisille paikoille. Suunnittelualueen koko muuttunee jatkovaiheessa Espoonväylän ja muun maankäytön suunnitelmien tarkentuessa. Söderskoginaukean ja Bosmalmin kaava-alueet on jatkotyössä mahdollista yhdistää tai tarvittaessa jakaa eri kaava-alueisiin myöhemmän tilanteen vaatimalla tavalla.

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 Alueen jatkosuunnittelussa tutkitaan erityisesti Espoonväylän linjausvaihtoehtojen toteutuskelpoisuutta, Keskuspuiston itälänsisuuntaisen ekologisen yhteyden ratkaisukeinoja, virkistysyhteyksiä, rakentamisen kustannuksia sekä melun ja päästöjen aiheuttamia rajoituksia. Lisäksi tutkitaan katujen ja korttelialueiden sijoittumista, rakentamistehokkuutta ja rakennusoikeuden lopullista määrää sekä määritellään mahdolliset suojelukohteet ja eri vyöhykkeiden rakentamistapa tarkasti. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Tärkeimpien luonnonympäristön tai kasvuston erityispiirteiden säilyminen pyritään turvaamaan suunnitteluratkaisuilla. Myöhemmissä kaavavaiheissa tavoitteiden mukaista toteutusta ohjataan asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Keskuspuiston itä-länsisuuntaisen ekologisen yhteyden sekä etelään Finnoon kautta merelle suuntautuvan viheryhteyden säilyminen huomioidaan suunnitelmissa. Viheraluekokonaisuudet liittävätkin asemakaava-alueen samalla osaksi laajempaa viheralueverkostoa myös virkistyskäytön eduksi. Suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä tunnetaan liitooravien elinalueita. Näiden lisäksi Finnobäckenin purouoma, sen läheisyydessä olevat lepakoiden elinympäristöt sekä muut tunnetut luontoarvot säilytetään ja jatkovaiheessa näistä kaava-alueille ulottuvat osat osoitetaan kunkin tilanteen ja tarpeen mukaan kaavalla suojeltavaksi. Liikenne ja melusuojaus Alueen katuverkko suunnitellaan siten, että Espoonväylä toimii pääkatuna ja Finnoontie kokoojakatuna. Näiden lisäksi tarvittavat muut kadut ovat pääosin tonttikatuja, joiden määrä ja sijainti ratkeavat maankäytön suunnittelun yhteydessä. Espoonväylän toteutus helpottaa Finnoontien varren nykyisiä liikennemelusuojaukseen liittyviä ongelmia siirtäessään liikenteen sille paremmin suunniteltuun paikkaan. Finnoontien ja Espoonväylän yhteenlaskettu vuorokausiliikenne on ennustetilanteessa 2030-luvulla noin ajoneuvoa vuorokaudessa, joista valtaosa kulkee Espoonväylää. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta Espoonväylän toteutus rauhoittaa Finnoontien ympäristöä. Espoonväylän varteen suunnitellaan omat reittinsä jalankulkua ja pyöräilyä varten. Myös Keskuspuiston ulkoilureittejä tullaan kehittämään ja sujuva ja turvallinen liikkuminen pyörällä ja kävellen Espoonväylän suuntaisesti sekä alueen läpi ulkoiluteille varmistetaan. Melusuojaustarpeita on tutkittu Espoonväylän yleissuunnitelman tarkistuksessa (2008) ennustevuoden 2030 liikennemäärillä. Melutarkasteluja tullaan täydentämään kaavaprosessin edetessä ja suunnitelmien tarkistuessa.

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10 Mitoitus Alueen maankäytöstä on toistaiseksi vasta hyvin karkeita hahmotelmia, joiden mukaan Lugnetin pientaloalueen laajentaminen pienimittakaavaisella rakentamisella sekä Malminmäen kaupallisen keskittymän tiivistäminen ja täydennysrakentaminen lisäävät rakentamista. Suunnitelmia tarkennetaan kaavaprosessin edetessä ja myös mitoitus voi muuttua olennaisesti. Selvitykset ja viranomaisneuvottelut Alueen suunnittelussa on käytetty apuna Espoon kaupunginmuseon ja Espoon ympäristökeskuksen asiantuntemusta sekä seuraavia selvityksiä: - Espoonväylän yleissuunnitelman tarkistus. Pöyry Espoonväylän vaikutusalueen luontoselvitys. Enviro Espoonväylän-Lugnetin alueen luontoselvitys. Enviro Espoonväylän vaikutusalueen lepakkoselviys. Nina Hagner-Wahlsten Espoonväylän alueen lepakkokartoituksen päivitys ja Lugnetin alueen lepakkokartoitus. Bathouse Espoon Keskuspuiston luontoarvot Söderskogin peltoja ympäröivällä alueella. Päivi Korhonen Espoon virtavesiselvitys osat I ja II. Aki Janatuinen Espoonväylän vaikutusalueen pintavesiselvitys. Pöyry (päiväämätön) - Puolarmetsän pohjavesiselvitys. Jaakko Pöyry Infra Espoon eteläosien historiallisen ajan kylänpaikkojen yleiskaavainventointi. Museovirasto Missä maat on mainiommat Uudenmaan kulttuuriympäristöt. Uudenmaan liitto Söderskoginaukean maisemaselvitys. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Espoonväylän ympäristövaikutusselvitys, vaihe 1/2. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013 Lisäselvityksiä tehdään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. Söderskoginaukeaa koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin Viranomaisneuvottelun lisäksi on pidetty työneuvottelu ELY-keskuksen ja kaupunginmuseon edustajien kanssa sekä joukkoliikennepalaveri HSL:n edustajien kanssa Sopimusneuvottelut Asemakaavasta käydään tarvittaessa sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto.

11 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 11 Kokouksessa nähtävillä oleva aineisto - Söderskoginaukean maisemaselvitys (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2013) - Espoonväylän ympäristövaikutusselvitys, vaihe 1/2 (FCG, 2013) - Espoonväylän-Lugnetin alueen luontoselvitys (Enviro 2011) - Espoonväylän alueen lepakkokartoituksen päivitys ja Lugnetin alueen lepakkokartoitus 2011 (Bathouse 2011) - Espoonväylän yleissuunnitelman tarkistus välillä Finnoon kiertoliittymä - Hösmärintien liittymä (Pöyry, 2008) Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

12 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 12