-VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 VÄLIRAPORTTI Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry (ent. Turun Seudun Alzheimer-yhdistys ry) Minna Rosendahl, toiminnanjohtaja Sanna Kytölä, kehittämispäällikkö Teija Vesala, toimistosihteeri

2 SISÄLTÖ 1. HANKKEEN TAUSTA JA TARKOITUS + ORGANISAATIOKAAVIO 2. HANKKEEN TOIMINTAMUODOT 2.1. Ohjausryhmä Toteutus ja arviointi Muistihoitaja / Dementiayhdyshenkilöverkosto Selvitys ja analyysi muistihoitajien työnkuvasta ja odotuksista verkostoyhteistyölle v Toteutus ja arviointi Kuntien yhteistyö Kuntien dementiahoidon nykytila-analyysin tulokset Toteutus ja arviointi Seutukunnallinen toiminta Toteutus ja arviointi Oppilaitosyhteistyö Toteutus ja arviointi Yhdistysten ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyöverkostot Toteutus ja arviointi Tiedotus- ja markkinointi Toteutus ja arviointi vuonna TALOUS 4. KOKO HANKKEEN VUOSIKOHTAINEN SEURANTA JA ARVIOINTI 4.1. Sisäinen seuranta ja arviointi 4.2. Ulkopuolinen hankearviointi 2

3 1. HANKKEEN TAUSTA JA TARKOITUS Suomalainen yhdistystoiminta elää voimakkaassa murroksessa ja erilaisten muutospaineiden alla. Muistiasiakkaiden ja heidän omaistensa elämänlaadun parantamiseksi tehtävä järjestö- ja kehittämistyö vaativat entistä laajempaa, suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää toimintaa ja uusien verkostojen ja toimintarakenteiden luomista. Varsinais-Suomen Muistiyhdistys haluaa vastata näihin haasteisiin Varsinais-Suomen MuistiLuotsi -hankkeen avulla maakunnallisen toiminnan ja asiantuntijuuden pysyvyyden ja jatkuvuuden takaamiseksi. Hankkeen tarkoituksena on kehittää Varsinais-Suomeen muistihäiriö- ja dementiatyön asiantuntija- ja tukipalvelukeskus. Varsinais-Suomen Muistiluotsi on käynnistynyt Ray:n rahoittamalla tuella vuonna 2007 ja hankesuunnitelma pohjautuu Alzheimer-keskusliiton vuosien strategian mukaisesti valtakunnalliseen Muistiluotsi-verkostoohjelmaan. Ohjelman visiona on luoda vuoteen 2010 mennessä maan kattava asiantuntijaja tukipalvelukeskusverkosto eli ns. MuistiLuotsi - verkosto, jonka avulla vapaaehtoistyö voimistuu, verkostoyhteistyö vahvistuu ja muistihäiriöisille ja dementoituville ihmisille suunnatut palvelut lisääntyvät ja kehittyvät. Varsinais-Suomen MuistiLuotsi verkottuu muiden maakunnallisten MuistiLuotsien kanssa osallistuen yhteisten toimintamallien kehittämiseen. Varsinais-Suomen MuistiLuotsi hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry (ent. Turun Seudun Alzheimer-yhdistys). Varsinais-Suomi koostuu viidestä seutukunnasta: Turun seutu, Vakka-Suomen seutu, Loimaan seutu, Turunmaan seutu ja Salon seutu, joista neljä ensimmäistä kuuluvat Varsinais-Suomen MuistiLuotsin toiminta-alueeseen. Vuoden 2009 alussa kuntajaon vuoksi kuntien määrä pieneni 26 kuntaan. Tällä alueella hankkeen kohderyhmänä ovat muistisairautta sairastavat henkilöt ja heidän läheisensä, toiminta-alueen muu väestö, alueen kuntien ja kuntayhtymien toimijat ja päättäjät sekä sosiaali- ja terveydenhoitolan ammattihenkilöstö ja opiskelijat. Hankkeessa huomioidaan myös alueen ruotsinkielinen kohderyhmä. Hankkeen sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita ovat mm. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, alan oppilaitokset, yksityiset dementiahoidon palveluntuottajat ja muut yleishyödylliset yhdistykset, esim. Turun Seudun Omaishoitajat ja läheiset ry. Varsinais-Suomen MuistiLuotsi -hanketta vetää toiminnanjohtaja, joka vastaa toiminnan koordinoimisesta yhdistyksen hallituksen ja ohjausryhmän linjausten pohjalta. Hän vastaa myös MuistiLuotsin tiedottamisesta, yhdistys- ja yritysyhteistyöstä ja koko yhdistyksen maakunnallisen työn jatkuvasta kehittämisestä. Työparina toiminnanjohtajalla on kehittämispäällikkö, jonka tehtäviin kuuluvat seutukunnallisen toiminnan ohjaaminen, kuntayhteistyö ja muistihoitaja / yhdyshenkilöverkoston koordinointi toiminnanjohtajan tuella. Vuoden 2009 keväästä kehittämispäällikön työtehtäviin on kuulunut myös yhdistyksen kehittämishankkeiden koordinointi. Toiminnanjohtaja ja kehittämispäällikkö ovat myös osa yhdistyksen johtoryhmää. Lisäksi hankkeessa on osa-aikainen toimistosihteeri, jonka tehtäviin kuuluvat MuistiLuotsiin keskitetyt monipuoliset toimistotehtävät, kuten laajojen yhteistyötahojen ja - henkilöiden yhteystietojen kokoaminen, kuntakontaktitietojen ajan tasalla pitäminen, tiedotusmateriaalin postitus, laatiminen ja välittäminen, tilastointi jne. 3

4 4

5 Valtakunnallisen MuistiLuotsi verkosto-ohjelman päämääränä on: edistää sairastuneiden oikeutta tutkimuksiin, hoitoon sekä oikeanlaisiin tukipalveluihin sosiaali- ja terveydenhuollossa innostaa dementoituvia henkilöitä ja heidän läheisiään sekä muita asiasta kiinnostuneita kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan parantaa dementoituvien henkilöiden ja heidän läheistensä kotona asumisen mahdollisuuksia lisätä tietoa dementoivista sairauksista sekä sairastuneiden että heidän läheistensä tukemisen mahdollisuuksista herättää sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kiinnostusta muistihäiriö- ja dementiatyöhön. mallintaa dementoivien sairauksien diagnostiikkaa ja hyvää hoitoa ja osoittaa niiden tuloksellisuutta vahvistaa Alzheimer- ja dementiayhdistysten roolia osana sosiaalisen tuen kokonaisuutta Varsinais-Suomen MuistiLuotsi nostaa esille yhteisten valtakunnallisen ohjelman mukaisten tavoitteiden ohella seuraavia painopistealueita: 1) Seutukunnallisen ja paikallisen toiminnan käynnistäminen, kehittäminen ja tukeminen. paikallisen vertaistuen vahvistaminen, vapaaehtoistyön tukeminen ja koordinointi alaosastojen perustaminen ja niiden toiminnan rakentaminen maakunnallisia tavoitteita tukevaksi (myös ruotsinkielisten alueiden) 2) Muistihoitaja / Muistiyhdyshenkilöverkoston luominen yhdyshenkilöiden löytäminen alueen kunnista verkoston koordinointi, tukeminen ja koulutus 3) Varsinais-Suomen Alzheimer-yhdistysten asiantuntijuuden vahvistaminen kehittämishankkeista ja yhdistystoiminnasta saadun pääoman jatkuvuuden turvaaminen ja välittäminen alueen palvelurakenteisiin ja kehittämishankkeisiin verkostoituminen verkoston avulla toteutettava Varsinais-Suomen dementiatyön nykytilaanalyysi ja sen pohjalta tarpeellisen koulutuksen ja yhteistyön suunnittelu alueellisen vaikuttamistyön vahvistaminen vahva yhteistyö kuntien, alan oppilaitosten, yhdistysten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksellä on omat www sivut, joilta saa päivitettyä tietoa MuistiLuotsista. Tiedottamisen lisäämiseksi hanketta varten on tehty myös suomen- ja ruotsinkieliset esitteet. 5

6 2. HANKKEEN TOIMINTAMUODOT MuistiLuotsi-hankkeeseen kuuluvia toimintamuotoja ovat ohjausryhmätyöskentely, muistihoitaja / muistiyhdyshenkilöverkosto, kuntayhteistyö, seutukunnallinen toiminta ja seutukunnalliset alaosastot, oppilaitosyhteistyö, yhdistysten yhteistyöverkosto ja yksityisten palveluntuottajien verkosto. Vuosien aikana MuistiLuotsin verkostoyhteistyöhön liittyviä paikallisia palavereja on ollut 74 kpl. MuistiLuotsin suunnitteluun ja kehittämiseen liittyviä sisäisiä tai valtakunnan verkostoon liittyviä palavereja oli 39 kpl ja ohjausryhmätyöskentelyyn tai sen valmisteluun liittyviä palavereja 17 kpl. Vuoden 2009 aikana MuistiLuotsin verkostoyhteistyöhön liittyviä paikallisia palavereja oli 45 kpl. MuistiLuotsin suunnitteluun ja kehittämiseen liittyviä sisäisiä tai valtakunnan verkostoon liittyviä palavereja oli 27 kpl ja ohjausryhmäkokouksia oli 3 kpl. Kuntayhteistyöhön liittyviä palavereja ja tapahtumia oli 26 kpl ja yhdistyksen kehittämistoiminnan koordinointiin liittyviä palavereja oli 39 kpl. Syksyllä 2008 on aloitettu keskusliiton ohjauksella MuistiLuotsi - palvelukuvaus, jonka avulla kirjataan ja kuvataan yhdistyksen toimintaa ja Muistiluotsin osuutta organisaation sisällä. Tarkastelun lähtökohtana ovat asiakkaat, asiakasryhmät, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit sekä niihin liittyvät palvelut ja tuotteet. Vuonna 2009 työn alla oli lähinnä taustatietojen päivitys ja asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden sekä alaosastojen kuvaaminen. Palvelukuvaukseen liittyviä palavereja oli 5 kpl ja työ jatkuu edelleen. 2.1 OHJAUSRYHMÄ Hankkeen ohjausryhmällä on tärkeä rooli MuistiLuotsin toiminnan linjaamisessa ja toiminnan rakenteiden luomisessa. Ohjausryhmä toimii aktiivisesti tuoden asiantuntija- ja seutukunnallista tietoa toiminnan kehittämiseen. Ohjausryhmässä linjataan MuistiLuotsin seutukunnallisten resurssien käyttöä, toiminnan painopistealueita ja maakunnallista vaikuttamistyötä. Ohjausryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa ja kokoonpanoa täydennetään tarvittaessa vierailevilla asiantuntijoilla. Hanketta hallinnoivan Varsinais- Suomen Muistiyhdistyksen hallitus tekee hankkeeseen liittyvät tarvittavat päätökset ohjausryhmän suositusten pohjalta. Hankkeen alkuvuosien tavoitteena oli koota ohjausryhmä ja pieni ohjausryhmä sekä selkiyttää niille kuuluvat työtehtävät. Nämä tavoitteet saavutettiin aikataulussa. Kokoonpano on onnistunut ja kaikki pyydetyt lupautuivat mukaan. Pieni ohjausryhmä otti vastuun nykytila-analyysin ohjauksesta ja jatkossa kokoontuu tarvittaessa. Ohjausryhmän aloitettua toimintansa vuosittain on ollut vähintään kaksi ohjausryhmätapaamista. Ohjausryhmässä on käsitelty mm. nykytila-analyysin ja muistihoitajakyselyn tuloksia sekä käsitelty uusien alaosastojen perustamis- ja toimintasuunnitelmia ja MuistiLuotsin asemaa organisaatiossa. Ohjausryhmä antoi siunauksensa myös MuistiLuotsin alahankkeelle Ensitieto ja tuki muistisairauden varhaisvaiheessa, jonka hankesuunnitelma toteutettiin yhteistyössä Salon Muistiyhdistyksen kanssa. Ohjausryhmän kokoonpano on toimiva, 6

7 mutta varsin suuri. Kuntayhdistymisten tuomien muutosten ja kiireiden vuoksi on ohjausryhmän koollesaanti ollut vaikeaa vuodesta 2008 alkaen Toteutus ja arviointi 2009 Ohjausryhmän kokoonpano v. 2009: Turun Seudun Alzheimer-yhdistyksen edustajat: hallituksen jäsenet Kari Salonen ja Riitta Karjalainen Turun, Loimaan, Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukuntien edustajat: Turku: palvelupäällikkö Eija Salmiosalo, Turku Loimaa: terveyskeskuslääkäri Eija Toriseva, Loimaan ktt:n ky Vakka-Suomi: vanhustyönjohtaja Jaana Palmroos, Taivassalo Turunmaa: vanhustyönjohtaja Gun Siren, Parainen TY:n, VSSHP:n, TYKS:n neurologian klinikan edustaja: professori, neurologi Kari Majamaa Ammattikorkeakoulun edustaja: koulutusalanjohtaja Inger Westerlund, Yrkeshögskolan Sydväst Muistiliiton edustaja: alueohjaaja Henna Nikumaa Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna Kokousten välillä on lisätty sähköpostitiedotusta ja pyritty kokouksen sisällöissä keskittymään konkreettisiin kehittämisajatuksiin ja vuoropuheluun. Kokouksissa on käsitelty mm. kuntayhteistyön toimintamallia ja Kuntoutussäätiön tuottaman ulkoisen arvioinnin sisältöä ja kehittämisehdotuksia. Ohjausryhmä arvioi omaa ja hankkeen toimintaa SWOT-analyysin avulla (sivu 8). Ohjausryhmän vahvuuksia ovat mm. säännölliset ja hyvinvalmistellut kokoukset ja Muistiliiton alueohjaajan rooli ohjausryhmässä. Heikkouksia ovat mm. vähäinen osallistuminen ja tiedonkulun vaikeudet. Ohjausryhmän mahdollisuuksina nähtiin hyvä yhteistyö ja tiedotuksen vahvistaminen. Ohjausryhmän asiantuntemus on hyvä ja laaja, mutta osallistujat ovat hyvin kiireisiä omassa työssään. Ohjausryhmän koolle saaminen onkin ollut hyvin haasteellista myös vuonna Hankkeen työntekijöille ohjausryhmän jäsenten ajan tasalla pitäminen onkin ollut monesta syystä vaikeaa, mm. osaa ohjausryhmän jäsenistä on ollut vaikea tavoittaa. Ohjausryhmäläisten on ollut näin myös vaikea hahmottaa laajaa hankekokonaisuutta, jos heillä ei ole ollut aikaa osallistua ja sitoutua säännölliseen ohjausryhmätyöskentelyyn. Ohjausryhmätyöskentelyä onkin pyritty kehittämään enemmän syventäväksi vuoropuheluksi, jossa tuetaan ohjausryhmäläisiä vaikuttamiseen ja osallistumiseen. Kokouskäytäntöjen kehittäminen ei ole kuitenkaan vaikuttanut osallistumisaktiivisuuteen. 7

8 SWOT ANALYYSI OHJAUSRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ JA MUISTILUOTSIHANKKEESTA Koottu Henna Nikumaan etukäteen lähettämistä ja ohjausryhmässä annetuista kommenteista. VAHVUUDET HEIKKOUDET säännölliset ohjausryhmän kokoukset ohjausryhmän kokoukset hyvin valmisteltuja keskusjärjestön tuki hankkeelle, alueohjaaja ohjausryhmässä yhdistyksen vahva johtamisjärjestelmä, vahva johtamisosaaminen yhdistyksen iso organisaatio: jouston mahdollisuudet hankkeen takana valtakunnallinen koordinaatio (Muistiliitto) sekä valtakunnallinen verkosto (Muistiluotsiverkosto) hanke sitoutunut valtakunnalliseen ohjelmaan, jonka myös rahoittaja hyväksynyt toiminta on Muistiluotsi-kriteerien mukaista yhdistys tunnettu ja vahva toimija hyvä imago toimiva matala organisaatio substanssiosaamista löytyy, ei puuhastelua ohjausryhmän jäsenten tuen saaminen / pyytäminen kokousten ulkopuolella vähäistä onko ohjausryhmätyöskentelyn periaatteet/tavoitteet kaikille jäsenille selkeät? ruotsinkielisen työn projektityöntekijän pitkä sairausloma hukkuuko kansalaisjärjestölähtöinen toiminta yhdistyksen laajan palvelutuotannon alle? ohjausryhmän jäsenet eivät osallistu kokouksiin laajan hankkeen ymmärtäminen ja sen vaiheista tietäminen on vaikeaa ohjausryhmälle suuri työmäärä MAHDOLLISUUDET jatkorahoitus (RAY Ak) Muistiluotsin kansalaisjärjestölähtöiselle toiminnalle tämän toimintalohkon kuvaaminen ja merkityksen perusteleminen jäsenmäärän kehitys yhdistyksellä hyvä maine: asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden luottamus ansaittua yhdistyksellä korkean osaamisen ja avoimen yhteistyökykyisyyden imago tiivistetyt tiedot ohjausryhmälle voivat helpottaa ymmärtämistä tarvetta on, vain taivas kattona hyvän yhteistyön mahdollisuus muistiasiat kiinnostavat suurta yleisöä UHAT jatkorahoituksen kannalta maakunnallisuuden elementin puuttuminen kansalaisjärjestölähtöisessä toiminnassa ja sen kuvaamisessa alueellinen vaikuttamistyö ei konkretisoidu yhdistyksen hallitustyöskentelyn linjausten välittyminen toimintaan? nojaako toiminta liiaksi operatiivisen johtamiseen? kuntien taloudellinen tilanne ja priorisointi missä väliin putoajat? 8

9 2.2. MUISTIHOITAJA / MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTO Muistihoitaja/yhdyshenkilöverkosto koostuu muistihoitajista ja muistiyhdyshenkilöistä. Verkoston jäsenet toimivat oman kuntansa / kuntayhtymänsä dementiatyön asiantuntijoina ja koordinaattoreina. He informoivat hankkeen työntekijöitä oman kuntansa dementoituvien henkilöiden hoitoketjusta, tiedottavat omassa kunnassaan erilaisista tapahtumista, koulutuksista ja uudesta kirjallisuudesta ym. Pilottikuntien yhdyshenkilöt osallistuvat myös kuntayhteistyöhön sekä voivat järjestää yhdessä alaosaston vastuuhenkilön kanssa tempauksia ja tilaisuuksia. Muistihoitaja toimii terveys- tai sosiaalitoimessa avohoidossa ja on nimetty kuntansa / kuntayhtymänsä muistihoitajaksi. Hänen työnkuvassaan korostuvat muistiasiakkaiden tutkimus ja hoito, esim. muistitestaukset. Muistiyhdyshenkilö on kiinnostunut muistiasioista, mutta hänellä ei ole kunnassaan/kuntayhtymässään virallista nimitystä tai asemaa muistihoitajana. Työnkuva voi myös vaihdella ja vain osa asiakkaista olla muistipotilaita. Hankkeen tavoitteena on luoda muistihoitaja / yhdyshenkilöverkosto koko Varsinais- Suomen Muistiyhdistyksen hallinnoimalle alueelle. Tämä tarkoittaa, että jokaisessa 26 kunnassa olisi ainakin yksi muistihoitaja / yhdyshenkilö sekä sairaalapoliklinikoiden muistihoitajat. Verkoston jäsenet saavat MuistiLuotsi - hankkeelta ohjausta, tukea, tietoa, maksutonta koulutusta ja vertaistukea. Hanke järjestää verkostolle yhteisiä tapaamisia kahdesti vuodessa. MuistiLuotsi hankkeen alussa luotiin muistihoitaja ja yhdyshenkilöverkosto koko Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen hallinnoimalle alueelle, yhteensä 26 kuntaan. Verkoston kokoaminen aloitettiin sekä olemalla yhteydessä jo olemassa oleviin muistihoitajiin että kyselemällä kunnista/kuntayhtymistä halukkuutta nimetä alueelleen uusia muistihoitajia tai muistiyhdyshenkilöitä. Verkoston yhteystietoja hyödynnetään myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin Hoitoreitit- sivuilla, joissa alan ammattilaisille tiedotetaan alueen hoitoketjuista ja palveluista. Muistihoitajille ja yhdyshenkilöille järjestetään vuosittain kaksi verkostotapaamista. Aiheina ovat olleet mm. muistisairauksien peruskoulutus, muistihäiriöisen asiakkaan kohtaaminen ja muistihoitajakyselyn alustavat tulokset. Yhteystietolistaa päivitetään vuoden aikana ainakin kaksi kertaa. Muistihoitajiin ja yhdyshenkilöihin pidetään yhteyttä ja heitä informoidaan koulutuksista, verkostotapaamisista ja muista tiedotuksellisista asioista. Muistihoitajat/yhdyshenkilöt ovat olleet tyytyväisiä verkostotapaamisiin, niiden sisältöihin ja toimijoihin. Myös MuistiLuotsin työntekijät ovat olleet itse tyytyväisiä verkostotapaamisten sisältöihin. Verkoston toiminta on kiinnostanut myös muita alueen dementiahoidon ammattilaisia ja verkostoon on ollut enemmän halukkaita, kuin on voitu ottaa. Osallistujat on rajattu tarkkaan oikean kohderyhmän mukaan Selvitys ja analyysi muistihoitajien työnkuvasta ja odotuksista verkostoyhteistyölle v Tea Sundin, sairaanhoitaja-amk, kartoitti omassa opinnäytetyössään muistihoitajien kokemuksia ammatillisen tuen ja koulutuksen tarpeista ja tulevaisuuden haasteista sekä tarpeita oman työn ja muistihoitajaverkoston kehittämiseen. Opinnäytetyön keskeiset tulokset: 9

10 Muistihoitajat kokevat ammattitaitonsa pääsääntöisesti riittäväksi. Nykyinen toimenkuva ei mahdollista tarkempaa paneutumista yksilöllisesti muistisairaan asiakkaan ja hänen omaisensa tilanteeseen. Osaamisen kehittäminen koetaan tärkeäksi; tarvitaan sekä tietojen päivitystä että ammatillisesti syventävää koulutusta muistisairauksista. Muistihoitajan osaamista työyhteisö ei toivotulla tavalla hyödynnä. Muistihoitajan työtä halutaan kehittää kokonaisvaltaisen auttamisen ja tukemisen suuntaan. Muistihoitajaverkoston keskeiseksi toimintatavaksi koetaan koulutus ja yhdistyksen rooli nähdään merkittävänä tukena muistihoitajan työssä, yhdistykseltä saadaan tietoa ja koulutusta muistisairaan asiakkaan kohtaamiseen sekä apua /tukea arjen työhön. Muistihoitajaverkosto koetaan sekä ammattitaidon että vertaistuen kannalta merkittävänä. Tuloksia hyödynnetään verkoston toiminnan suunnittelussa tuleville vuosille Toteutus ja arviointi 2009 Muistihoitajille järjestettiin kaksi verkostotapaamista. jossa kevään aiheena oli Työssä jaksaminen ja muistihoitajan työ ja syksyn aiheena Ikääntyvän alkoholinkäyttö ja alkoholidementia. Tapaamisissa on kerätty palautetta verkoston toimivuudesta ja toiveita tuleville tapaamisille. Verkoston jäsenille on tiedotettu säännöllisesti ajankohtaisista asioista mm. sähköpostin välityksellä ja yhteystietoja on päivitetty. Verkoston jäsenissä ja heidän tiedoissaan on myös tapahtunut koko vuoden muutoksia ja tietojen päivittäminen on edelleen työlästä. Verkostossa toimiminen on ollut innostavaa puolin ja toisin ja osa verkoston jäsenistä on aktivoitunut muistiasioissa myös omalla toiminta-alueellaan. Alkuperäisen suunnitelman mukaan syksyyn oli suunniteltu peruskoulutusta. Verkoston jäsenet eivät kuitenkaan olleet vaihtuneet niin paljon, että peruskoulutusta olisi tarvittu ja teemaksi voitiin vaihtaa paljon toivottu alkoholidementia. Luentojen lisäksi tapaamisissa oli ryhmätöitä ja keskusteluja. Osallistujien palautteen mukaan päivät olivat erittäin onnistuneita niin järjestelyjen kuin sisältöjen suhteen. Osallistujat kokevat verkoston olemassaolon todella tärkeäksi. Muistihoitaja/yhdyshenkilöverkoston toiminta on vakiintunut ja osoittanut tarpeellisuutensa. Muistihoitajien rooli toiminta-alueellaan on vahvistumassa osittain verkoston ansiosta. Alueellisia eroja on edelleen kuitenkin paljon ja muistihoitajien työnkuva on kirjava. Kehitettävää on edelleen myös muistiyhdyshenkilöiden roolissa oman kuntansa muistiasioiden tiedonvälittäjänä. Tällä hetkellä verkostossa on 5 päätoimista muistihoitajaa, 24 oman toimen ohella työskentelevää muistihoitajaa ja 24 muistiyhdyshenkilöä, yht. 63 verkoston jäsentä. 2.3 KUNTIEN YHTEISTYÖ MuistiLuotsi hankkeen kolmantena tavoitteena on kuntayhteistyön vahvistaminen. Valituissa pilottikunnissa tehtiin työskentelyn pohjaksi nykytila-analyysi, jolla selvitettiin kuntien palvelujen tämänhetkistä tilannetta. Analyysin tulosten pohjalta suunniteltiin kuntien kehittämisyhteistyötä, koulutusta ja konsultointia. Kehittämisyhteistyö aloitettiin 10

11 pilottikuntatoiminnalla, mutta hankkeen tavoitteena on myöhemmin koko toiminta-alueen muistihäiriö- ja dementiapalveluiden kehittäminen. Pilotointia tarjottiin eri seutukuntiin seitsemälle erikokoiselle kunnalle tai kaupungille. Mukaan lähti kuusi: Auran kunta, Loimaan kaupunki, Paraisten kaupunki, Taivassalon kunta, Naantalin kaupunki ja Turun kaupungin pohjoinen alue. Nykytila-analyysin teki Irmeli Vähämäki, jolla oli jo aiempaa kokemusta Pirkanmaan Dementiayhdistyksen vastaavan nykytila-analyysin toteuttamisesta.(analyysin tulokset ). Raportti tuloksista valmistui syksyllä 2008 ja kyselyyn vastanneille järjestettiin infotilaisuus loppuvuodesta. Kehittämisyhteistyön, koulutuksen ja konsultoinnin jatkosuunnittelu aloitettiin vuoden 2008 lopulla ja pilottikuntiin oltiin jo alustavasti yhteydessä kirjeitse, jossa kerrottiin kunnille jatkotyöskentelystä Kuntien dementiahoidon nykytila-analyysin tulokset V Pilottikuntien päättäjille ja johtaville viranhaltijoille suunnattiin vuoden 2008 keväällä kysely, jossa kartoitettiin dementiahoidon nykytilaa. Kyselyyn liittyi myös toinen osio, joka suunnattiin hoitohenkilöstölle. Kyselylomakkeita hoitajille lähetettiin 102 kappaletta ja niitä palautui 92 kappaletta. Nykytila-analyysin keskeiset tulokset: Hoitajien kyselyn tuloksia verrattiin Jaana Verhan -97 tekemään laajaan kyselyyn (Alzheimerin-keskusliiton julkaisusarjassa Raportti 1/1999). Kaikilla osa-alueilla vastaajien ammattitaito oli kohentunut kymmenen vuoden takaisesta. Muistisairauksista tiedetään enemmän, tautien ominaispiirteitä hallitaan paremmin, kuntouttava työote on mukana hoidossa sekä kuntoutuksen merkitys sairauden eri vaiheissa nähdään merkityksellisenä. Hoitajien asenteissa on tapahtunut myös merkittävää muutosta. Koulutuksella on suuri osuus, mutta myös muistisairauksien esiin tulo yhteiskunnassa yleisesti, diagnostiikan parantumien jne. ovat edistäneet asiaa. Kyselystä nousee muutamia kehittämistä vaativia asioita mm: varhaisvaiheen tunnistamisen ongelma (mahdollisimman varhainen diagnoosi) ja siihen annettavien palveluiden puute. haasteellisesti käyttäytyvien henkilöiden hoitaminen. Vastaaminen käytösoireisiin vielä enemmän lääkkeettömin keinoin. työnohjausta ei mielletä pelkästään ammatillisen kehittämisen välineeksi. muistisairaisiin ei aina suhtauduta kuin aikuisiin. Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset ovat rohkaisevia ja kertovat siitä, että kuntien dementiatyö on kehittynyt ammatillisesti. Vertaistuen ja omaisten aseman parantamiseen pitää tehdä jatkuvasti kovasti töitä, joten yhdistyksen tekemä työ nähdään merkityksellisenä. Yhdistys on usein ainoa taho, joka palvelee varhaisvaiheen asiakasta ja omaista antaen ensitietoa ja vertaistukea Toteutus ja arviointi 2009 Kuntayhteistyön jatko käynnistettiin sopimalla pilottikuntien tapaamiset, joissa käytiin läpi kuntien omaa muistisairaiden hoidon tilaa ja kartoitettiin lyhyesti asiakkaan palvelujatkumo/hoitopolku. Tapaamisiin kutsuttiin johtavia viranhaltijoita sosiaali- ja terveystoimesta. Yhteisestä tarkastelusta nousevien tarpeiden ja nykytila-analyysin tulosten perusteella MuistiLuotsin kehittämispäällikkö kokosi yhteenvedon kunnan 11

12 nykytilanteesta mahdollisine kehittämisehdotuksineen. Tämän jälkeen pilottikuntien ammattihenkilöstölle tarjottiin muistikoulutusta esiin nousseiden tarpeiden perusteella. Kuntaliitoksista johtuen pilottikuntien omat palautetilaisuudet olivat aikataulullisesti haastavia järjestää. Viranhaltijoiden oli vaikea irrottautua palaveriin kiireiden vuoksi. Myös liitoksista johtuvien virka- ja nimikemuutosten vuoksi oli ongelmallista miettiä koolle kutsuttavan ryhmän kokoonpanoa. Kuntien tapaamisissa olikin vaihtelevasti osallistujia. Kuntia pyrittiin palvelemaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, esim. Turun osalta kehittämispäällikkö oli mukana Turun ikäpoliittisen strategian dementiatyön työryhmässä. Palautetilaisuudet olivat onnistuneita ja hedelmällisiä ja kuntien johtavat viranhaltijat arvioivat yhteistyön toimivaksi. Pilottikuntien muistikoulutukset sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille toteutuivat pääasiassa suunnitellusti. Aiheina koulutuksissa ovat olleet Ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen, Perustietoa muistisairauksista ja Muistisairauksiin liittyvät käytösoireet ja niiden hoito. Luennoitsijoina ovat olleet yhdistyksen työntekijät sekä vierailevat asiantuntijalääkärit, esim. neurologi ja psykiatri. Turun kaupungin koulutus siirtyi aikatauluongelmien vuoksi seuraavaan vuoteen ja Länsi-Turunmaan koulutus epäonnistui kieliongelmien vuoksi. Uusi koulutus on sovittu järjestettäväksi keväällä Muiden kuntien koulutukset olivat onnistuneita ja saivat hyvää palautetta. Pilottikuntien koulutuksiin osallistui v aikana 574 henkilöä. Kuntien kanssa tehtävän työn avulla on löydetty uusia tulevaisuuden yhteistyömuotoja, jotka vahvistavat myös yhdistyksen asiantuntijaroolia toiminta-alueella. Esim. Naantalin kaupungin kanssa on jo sovittu yhteistyön jatkosta mm. myytävien palveluiden ja muun hankeyhteistyön muodossa. Kuntayhteistyö on hankkeessa koettu erittäin tärkeäksi ja kehitetty malli toimivaksi. Malli sopii tarkemmin kuvattavaksi ja tuotteistettavaksi tulevaisuutta varten. Kuntayhteistyön tuotteistaminen jatkuu kun hanke etenee. 2.4 SEUTUKUNNALLINEN TOIMINTA Varsinais-Suomen MuistiLuotsin tavoitteena on luoda seutukuntiin toimivat alaosastot, joiden perustamisessa mukana ovat hankkeen työntekijät yhdessä paikallisen vapaaehtoisen vastuuhenkilön / vastuuhenkilöiden kanssa. Alaosasto järjestää vapaaehtoisten johdolla alueellaan perheitä tukevaa toimintaa, esimerkiksi juttutupakokoontumisia ja innostaa myös muita mukaan vähitellen voimistuvaan vapaaehtoistoimintaan. Alaosaston vapaaehtoiset vetäjät tekevät yhteistyössä MuistiLuotsin työntekijöiden kanssa oman alueensa toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen. Yhdistyksellä on jo vuosia ollut Turun seutukunnassa vapaaehtoisten ohjaamana omaisten juttututoimintaa, jonka tuki vahvistui MuistiLuotsin käynnistyttyä. Lisäksi MuistiLuotsi - hanke alkoi tukea yhdistyksen jäsentoimikuntaa, jossa vapaaehtoiset järjestävät virkistystoimintaa jäsenistölle. Juuri ennen hankkeen aloitusta oli perustettu myös Vakka-Suomen seutukunnan alaosasto, jota veti vapaaehtoistyönä kotisairaanhoitaja/muistihoitaja Eeva Lainio. MuistiLuotsi-hankkeen alussa tehtiin alaosastojen perustamis- ja toimintasuunnitelma, joka pohjautui Vakka-Suomen pilottialaosaston toimintaan. Hankkeen seuraavassa vaiheessa tehtiin suunnitelma alaosastojen perustamisesta myös Loimaan ja Turunmaan seutukuntiin. MuistiLuotsi-hankkeen tarkoituksena on innostaa muistiasiakkaita ja heidän läheisiään sekä muita asiasta kiinnostuneita kansalais-ja vapaaehtoistoimintaan. Käytännön 12

13 vapaaehtoistyön tukimuotoina ovat olleet mm. yhteinen suunnittelu (vuosittaiset toimintasuunnitelmat), tiedotusapu, mediayhteistyö, verkostojen luominen, hanketyöntekijöiden käynnit ja tietoiskut alaosastoissa, puhelin- ja sähköpostituki, vertaisohjaajien koulutus sekä vapaaehtoisille järjestetyt virkistystilaisuudet. Alaosastojen toimintakuvauksia tehtiin yhteistyössä Länsi-Suomen läänin MuistiLuotsien kanssa. Varsinais-Suomen MuistiLuotsi-hankkeen alaosastojen perustamiskuvaus on seuraavanlainen: ALAOSASTON PERUSTAMISPROSESSI (Keski-Suomi, Varsinais-Suomi) YKSITYISET PALVLEUNTARJOAJAT kk 4. Yhteydenotto + tapaaminen alueen kunta ja yksityiset palveluntuottajat tilanne- ja tarvekartoitus osallistuminen/resurssit Tarve Toiminnan suunnittelu ja puitteiden määrittely/ kehittäminen, sitoutuminen Asiakkaiden/jäsenten toiveiden kuuleminen, yhdessä suunnittelu ja osallistaminen Vuoropuhelu ALAOSASTO Emoyhdistyksen tuki 2. 1 kk asiakas Motivaatio /tahto Vastuuhenkilöiden kartoitus ja valinta kk Kiinnostus Yleisöfoorumin suunnittelu/ järjestäminen Luento ammattihenkilöstölle Yhdistystoiminnan/projektin esittely Tiedotus, artikkeli paikallislehteen Alaosaston perustaminen osana yleisötilaisuutta KUNTA / KUNTALAISET EMOYHDISTYS Neuvonta, ohjaus, tuki Tiedotus Motivaation ylläpito; koulutus, resurssit, kehittäminen, vaikuttaminen Toteutus ja arviointi 2009 Turun seutukunnan omaisten juttutupien toiminta on vakiintunut niin vetäjien kuin osallistujienkin osalta. Kaikki vertaisohjaajat ovat kokeneita vapaaehtoisia, joilla on omakohtainen kokemus muistisairaiden rinnalla elämisestä. Juttutupa I ja III ovat tarkoitettu henkilöille, joiden läheisellä on muistisairaus ja jotka ovat aktiivisesti mukana läheisensä hoidossa. Juttutupa II on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat jo menettäneet 13

14 muistisairaan läheisensä tai läheinen on siirtynyt ympärivuorokautiseen hoitoon. Vertaisohjaajina toimivat Riitta Graan, Mirja Saarikannas ja Tuula Savander. Vuonna 2009 juttutupien vertaisohjaajille järjestettiin vertaistukiohjaajien jatkokoulutus, jonka tarkoituksena oli saada ideoita ryhmien ohjaamiseen, vaihtaa kokemuksia ja saada vertaistukea toisilta ohjaajilta. Jatkokoulutus järjestettiin yhteistyössä MuistiLuotsin, Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n ja Omaiset Mielenterveystyön tukena Lounais- Suomen yhdistys ry:n kanssa. Vuoden aikana juttutupakokoontumisia oli 52 kpl, käyntimääriä on tilastoitu 501 kpl. Vapaaehtoisista koostuva jäsentoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, jolloin suunniteltiin yhteystyössä virkistystoimintaa jäsenistölle. Jäsentoimikunta kaipasi toimintaansa lisää aktiivisia vapaaehtoisia ja uusi toimikunnan jäsen löytyikin syksyllä. Jäsentoimikunnassa ovat mukana aktiiviset jäsenet Tuula Kurki, Raili Engdahl ja Ulla Lehtimäki. Toimikunta järjesti vuoden aikana 5 tilaisuutta, joissa oli yhteensä 93 osallistujaa. V aikana toimikunnan järjestämänä oltiin mm. retkellä Hyrsylän mutkassa, kasvitieteellisessä puutarhassa, Aboa Vetus-museossa ja juutalaisessa Synagogassa. Jäsentoimikunnan tilaisuudet ovat olleet hyvin suosittuja ja saaneet osallistujilta paljon kiitosta. Vakka - Suomen seutukunnan alaosaston toiminta on vakiintunut ja se toimii hyvin. Alaosaston vapaaehtoinen ammattivetäjä on pysynyt koko ajan samana ja vetäjän tukena toimii yhteiskumppaneista koostuva työryhmä. Alaosasto järjestää noin kerran kuukaudessa omaisille tapaamisia niin, että samaan aikaan järjestetään omaa toimintaa myös muistisairaille. Vuoden aikana kokoontumisia on ollut 9 kpl, joissa on tilastoitu käyntimääriä 60 (omaisia 51, muistisairaita 9). Alaosasto on ollut aktiivinen myös verkostoitumisessa, sillä he ovat käyneet tapaamassa myös Turun seutukunnan vapaaehtoisvetoisia juttutupia. Alaosasto toimii hyvin itsenäisesti ja haluaa vakiinnuttuaan keskittyä pääasiassa keskusteluun ja vertaistukeen. Loimaan seutukunnan alaosastotoiminta käynnistyi yleisötilaisuudella tammikuussa Yleisötilaisuudesta ja alaosaston perustamisesta saatiin hyvä kirjoitus paikalliseen Loimaa - lehteen ja toiminta käynnistyi heti vireästi. Alaosaston vetäjäksi löytyi vapaaehtoinen ammattihenkilö, eli muistikerhon ohjaaja Tiina Läksy, joka toimi vetäjänä alkuvuoden. Kesällä etsittiin uutta vapaaehtoista ja tällä välillä tapaamiset olivat MuistiLuotsin kehittämispäällikön vastuulla. Loppuvuodesta alaosaston vapaaehtoisena vetäjänä aloitti perushoitaja Leila Tamminen kehittämispäällikön tuella. Alaosasto kokoontui noin kerran kuukaudessa, aiheina on ollut vertaistuen lisäksi tietopuolisia teemoja, mm. muistisairauksien ennaltaehkäisy ja sosiaalietuudet sekä ilta omaisten voimavaroista. Vuoden aikana kokoontumisia on ollut 9 kpl, joissa tilastoituja käyntimääriä on ollut 132 kpl. Turunmaan alaosasto käynnistyi helmikuussa 2009 kaksikielisellä yleisötilaisuudella. Alaosaston vetäjäksi lupautuivat vapaaehtoiset ammattihenkilöt, eli toimintaterapeutti Hanne-Maarit Suokas apuvetäjänään lähihoitaja Daniela Isberg. Hanne Suokkaan siirryttyä yhdistykseen projektityöntekijäksi keväällä, on Daniela Isberg pikku hiljaa siirtymässä varsinaiseksi vetäjäksi. Kaksikielinen alaosasto kokoontuu noin kerran kuukaudessa tarkoituksena vertaistuen ja muistitietouden tarjoaminen muistisairaille ja heidän omaisilleen. Alaosaston toiminnasta tiedottaminen on ollut alueella haasteellista, eikä toiminnan tarkoitus tai kohderyhmä ole ollut kaikille paikallisille toimijoille selvää. Verkostoituminen alueella on ollut osittain vaikeaa johtuen esim. suomen- ja ruotsinkielisen väestön kulttuurieroista. Vaikka toimintaa tarjotaan kaksikielisenä, haluaa 14

15 osa asiakkaista palvelun vain omalla äidinkielellään. Myös osalla alueen ammattihenkilöstöstä on ollut ennakkoluuloja uuden toiminnan suhteen. Tästä johtuen myös paikallinen tiedon välittäminen on ollut vähäistä. Vuoden 2009 aikana kokoontumisia on ollut 9 kpl ja osallistujia 31 kpl, aiheina ovat olleet vertaistuen lisäksi mm. paikallisiin palveluihin tutustuminen, muistisairauksien ennaltaehkäisy ja sosiaalietuudet. Vuoden 2009 aikana on vapaaehtoisten ohjaajien avulla järjestetty siis 84 kokoontumista, joissa on tilastoitu yhteensä 817 käyntiä. MuistiLuotsin avulla tuettu vapaaehtoisten järjestämä toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta vaikeuksiakin on ollut. Vapaaehtoiset ovat selvinneet vaativasta tehtävästään hienosti, mutta tarvitsevat säännöllistä tukea ja ohjausta tehtävässään. Myös virkistys ja keskinäinen kokemustenvaihto on ollut tärkeää ja vapaaehtoisille järjestettiinkin v kaksi omaa virkistystilaisuutta; yhteinen lounas ja saaristolaivaretki. Vapaaehtoisten keskinäisen keskustelun ja tapaamisten järjestäminen on kuitenkin haasteellista heidän erilaisten elämäntilanteidensa ja eri seutukuntien pitkien välimatkojen vuoksi. MuistiLuotsi- hankkeen avulla on kuitenkin kaiken kaikkiaan onnistuttu käynnistämään ja tukemaan uudenlaisia alueellisia vapaaehtoistyön muotoja, joten näiltä osin tavoitteisiin on päästy erinomaisesti. Myös vapaaehtoisia tukevat työntekijät tarvitsevat erityisosaamista, vuonna 2009 työntekijät osallistuivat mm. Happy Housen järjestämään vapaaehtoistoiminnan työpajaan, jossa tarkoituksena mm. saada vinkkejä vapaaehtoistyön koordinointiin ja kirjallisen ohjeistuksen laatimiseen. 2.5 OPPILAITOSYHTEISTYÖ Oppilaitosyhteistyö on merkittävässä asemassa MuistiLuotsi -hankkeen toimintasuunnitelmassa. Tavoitteena on herättää alan opiskelijoiden kiinnostusta muistihäiriö- ja dementiatyöhön. Oppilaitosten opetusohjelmaan pyritään lisäämään erityisosaamisen opettamista, johon kuuluu perustiedon ohella syventäviä opintoja ja uusien opintokokonaisuuksien suunnittelua ym. Oppilaitokset osallistuvat myös Varsinais-Suomen Muistiluotsi -hankkeen eri osa-alueiden toteuttamiseen ja arviointiin mm. opinnäytetöiden muodossa. Oppilaitosyhteistyössä ovat olleet mukana Naantalin ammattiopisto, Kärsämäen AKK, Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos. Turun AMK, Yrkeshögskolan Novia ja Turun Yliopiston hoitotieteen laitos. Vanhustyön vetovoimaisuutta ja mielenkiintoa pyritään lisäämään valtakunnallisen Muistimarkkinat imagokampanjan avulla. Varsinais-Suomessa kampanjatilaisuuksia pidettiin vuosina ja ne kohdennettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoille. Oppilaitoksissa järjestetttiin tapahtumapäiviä, joihin alan yrityksillä ja hoitolaitoksilla oli mahdollisuus tulla mainostamaan omaa toimintaansa. Lisäksi MuistiMarkkinat tapahtumapäivän aikana opiskelijat kuulivat tietoiskuja vanhustyöstä. Hankkeen aikana on tehty luontevaa arjen yhteistyötä. Työmuotoina ovat olleet mm. opiskelijaryhmien vierailut eri kouluista, yhdistyksen työntekijöiden vierailut kouluissa ja yhdistyksen tarjoamat käytännön harjoittelupaikat. Lisäksi opiskelijat ovat tehneet opinnäytetöitään MuistiLuotsihankkeeseen. 15

16 Toteutus ja arviointi vuonna 2009 Alkuvuodesta 2009 pidettiin Muistimarkkinat-tapahtuma Kaarinan Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa (KSTO) yhteistyössä MuistiLiiton kanssa. Mukana oli palvelujen tuottajia muistiasiakkaan hoitopolulta päivätoiminnasta aina laitoshoitoon saakka. Lisäksi käytiin Turun Ammatti-insitituutissa puhumassa lähihoitajaopiskelijoille, jotka olivat valitsemassa suuntautumisvaihtoehtoaan. Sosionomi-AMK-opiskelija( Novia) Minna Tainio aloitti opinnäytetyön tekemisen Turunmaan alaosastosta ja sosionomi-amk-opiskelijat Nina Suma ja Tarja Lindvall (Turun AMK) aloittivat opinnäytetyön muistiyhdyshenkilöverkoston arvioinnista. Toiminnanjohtaja aloitti myös mentoroinnin Turun AMK:n kliinisen asiantuntija ylempi AMK-opiskelijalle Riitta Holmille. Loppuvuodesta tarjottiin TY:n hoitotieteenlaitokselle aihetta gradu-työhön. MuistiLuotsi-hanke suunnitteli yhteistyössä KSTO:n kanssa opintokokonaisuutta. Aiheena oli Muistisairaiden hoito- ja kuntoutustyön opinnot. Päätettiin järjestää yhteistyössä syksyllä 2009 alkanut 15 op:n kokonaisuus, jossa oppilaitos toimii päävastuullisena järjestäjänä ja yhdistys tuottaa asiantuntijapalveluita palvelutuotantona. MuistiLuotsi hallinnoi muita yhdistyksen kehittämishankkeita, joten MuistiLuotsin avulla sovittiin Aktiivinen arki -hankkeen ulkoisesta arvioinnista Turun AMK:n hyvinvointipalveluiden kanssa. Yhteistyö on ollut monipuolista ja antoisaa. Tavoitteisiin on päästy hyvin sekä opiskelijoiden alalle innostamisessa että yhteistyömuotojen ja verkostojen laajentamisessa. Oppilaitosten kanssa tehtävässä työssä on vahvistunut molemminpuolinen arvostus sekä tietoisuus osaamisalueista ja yhteistyön vaihtoehdoista. Haasteita on tuonut hankkeen ja oppilaitosten aikataulujen yhteensovittaminen opinnäytetöissä YHDISTYSTEN JA YKSITYISTEN PALVELUNTUOTTAJIEN YHTEISTYÖ- VERKOSTOT Varsinais-Suomen Muistiyhdistys on jo vuosia tehnyt hyvää yhteistyötä toiminta-alueensa paikallisten yhdistysten kanssa ja tätä yhteistyötä on jatkettu MuistiLuotsi-hankkeessa. Hankkeen avulla on kartoitettu ja kirjattu yhteistyötahoja ja heidän kanssa tehtävän työn toimintamuotoja.yhteistyöyhdistykset on kuvattu seuraavalla sivulla. Osa alueen yhdistyksistä tekee MuistiLuotsin kanssa hyvinkin tiivistä yhteistyötä esim. yhteisissä hankkeissa, koulutuksissa, messutilaisuuksissa ja tiedotuksessa. Myös yksityisten palvelutuottajien kanssa on tehty yhteistyötä jo pitkään mm. koulutus- ja dementiahoidon kehittämisasioissa. 16

17 Varsinais-Suomen MuistiLuotsin yhteistyökumppaneita: 17

18 Toteutus ja arviointi vuonna 2009 Kevään aikana ollut 8 yhteistyöpalaveria eri yhdistysten kanssa, suurimpana foorumina NICE-yhteistyöryhmä, jossa kokoontuu yli 10 työntekijää eri omaishoitoa sivuavista yhdistyksistä. Lisäksi ryhmässä on mukana kaupungin vanhusten kohtaamispaikka Poiju ja srk:n vapaaehtoisvälitys. Yhteistyöstä on virinnyt mm. yhdessä järjestettäviä vapaaehtoisten koulutuksia ja virkistyspäivä. Lisäksi työskentely on lisännyt keskinäistä tiedonkulkua ja yhdistystyöntekijöiden välistä vertaistukea. Tapaamiset ovat lisänneet myös esim. toiminnanjohtajien keskinäistä puhelintukea. Haasteena toiminnalle on ollut eri yhdistysten projektityöntekijöiden vaihtuminen ja toisaalta yhteistyöryhmän laajenemispaineet uusien yhdistysten halutessa mukaan toimintaan. Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen MuistiLuotsin hallinnoimassa kehittämistoiminnassa käynnistyi uusi Ray:n C-avustuksella toimiva Aktiivinen arki -hanke, joka toimi Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen Oiva & Oili hankkeen sisarhankkeena. MuistiLuotsin toiminnanjohtaja osallistui Oiva&Oili -hankkeen ohjausryhmään ja kehittämispäällikkö yhdistyksen oman Aktiivinen arki -hankkeen ohjausryhmään. Aktiivisen arjen ja Oiva&Oilin työntekijät ovat olleet tiiviissä yhteistyössä keskenään kehittäen hyviä yhteisiä toimintatapoja. MuistiLuotsin kehittämispäällikkö ja toiminnanjohtaja toimivat koko vuoden hanketyöntekijöiden tukena, v yhteisiä palavereja Aktiiviseen arkeen liittyen oli yht. 11 kpl. Toinen vuonna 2009 MuistiLuotsin alaisessa kehittämislinjassa alkanut toimintamuoto oli Ray:n Ak-avustuksella käynnistynyt Ensitieto ja tuki muistisairauden varhaisvaiheessa -hanke yhteistyössä Salon Muistiyhdistyksen kanssa. Yhteistyö yhdistysten välillä on käynnistynyt erinomaisesti ja on virittänyt ajatuksia mahdollisista muista yhteistyön muodoista ja hankkeista. Haasteita on tuonut se, että hankkeen työntekijät toimivat kahdessa eri toimipaikassa, Salossa ja Turussa. MuistiLuotsin resursseja on tarvittu paljon uuden hankkeen raamittamiseksi ja yhteisten toimitapojen löytämiseksi. MuistiLuotsi-hankkeen toiminnanjohtaja ja kehittämispäällikkö ovat mukana hankkeen ohjausryhmässä ja hankkeeseen liittyviä muita palavereja oli 13 kpl. Näiden lisäksi hanketyöntekijät ovat saaneet paljon käytännön ohjausta ja tukea. Yhdistysyhteistyön muina muotoina ovat olleet mm. vapaaehtoisten vertaisohjaajien jatkokoulutus (Turun Omaishoitajat ja Läheiset ja Omaiset Mielenterveystyön tukena), vapaaehtoistyötä ohjaavien työntekijöiden työpajapäiviin (Happy House) osallistuminen ja seutukunnallisen vapaaehtoistoiminnan yhteistyön kehittäminen (Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset). Turun Seudun Lihastautiyhdistyksen kanssa aloitettu mahdollisen yhteisen hankkeen suunnittelutyö. Yritysyhteistyötä on tehty eri toimijoiden kesken. Hoitokotien kanssa on tehty mm. koulutusyhteistyötä. Lääketehtaat ovat osallistuneet mm. muistihoitajaverkoston tilaisuuksiin. Kuntoutussäätiön Ruissalon kylpylän kanssa suunniteltiin yhdessä mm. Kelan kuntoutuskurssien järjestämistä. Kurssit eivät valitettavasti toteutuneet, sillä kurssit eivät pärjänneet kilpailutuksessa. Uudenlaista yritysyhteistyötä on kehitelty toimitiloja suunniteltaessa. MuistiLuotsi on ollut mukana yhteistyössä, jossa on suunniteltu uudenlaista yhteistä alueellista palvelukonseptia muistiasiakkaille. V sovittiin Turun Katariinakoti OY: n Emmikodin ja Muistiyhdistyksen vuokratoimitilojen rakentamisesta yhteiseen kiinteistöön Turun Runosmäkeen tiiviissä yhteistyössä kiinteistön rakennuttajan YH Lännen ja urakoitsija 18

19 rakennusliike Palmbergin kanssa. Alueellista monitoimijakeskusta on ollut suunnittelemassa myös Turun kaupungin vanhuspalvelut. Toimitilojen rakentaminen alkoi syksyllä Yksityisten palvelutuottajien kanssa tehtävä yhteistyö on ollut toimivaa, mielenkiintoista ja tarpeellista yhdistyksen tulevaisuuden näkökulmasta. Yhteistyökumppaneiden määrää tulisi vielä lisätä ja sille olisi tarvetta, mutta hankkeen tähän asti käytettävissä olevat resurssit rajaavat toimintaa. Tätä yhteistyötä pyritään lisäämään heti, jos resursseja vapautuu hankkeen muilta osa-alueilta. 2.8 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Valtakunnallisen Muistiluotsin ohjelman liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: lisätä verkostohankkeen näkyvyyttä ja avoimuutta yhtenäistää ja tehostaa yhteistyötahojen toimintaa, pitää yllä korkeaa työskentelymotivaatiota nostaa ja pitää yllä hankkeen sisältötuntemusta niin projektiorganisaation sisä- kuin ulkopuolellakin lisätä tietoutta, aktivoida kehittämistoimintaa ja vauhdittaa ohjelman mukaisen toiminnan käynnistämistä tehostaa yhteistyötä ja lisätä aitoa kumppanuutta eri toimijoiden kesken parantaa tiedon saatavuutta pitää yllä luottamuksen ilmapiiriä Hanketyöntekijät vastaavat tiedotuksesta yhdessä. Tiedotuksen avoimuus projektiorganisaation sisällä ja sen ulkopuolella varmistetaan tiedottamalla tasaisin väliajoin toiminnan edistymisestä. Tiedottamisessa painotetaan täsmällisyyttä ja selkeyttä. Lisäksi hankkeesta tehdään väli- ja loppuraportit. Hankkeesta ja sen toiminnoista tiedotetaan hyvissä ajoin yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Sisäisen tiedotuksen muotoina ovat olleet MuistiLuotsi - toiminnan tiedottaminen verkoston jäsenille, esim. muistihoitajille, yhdyshenkilöille ja pilottikuntien viranhaltijoille. Tiedotustapoina on ollut mm. verkoston tapaamiset, postitukset, sähköpostit sekä yhdistyksen omat kotisivut. Lisäksi hankkeen etenemisestä on tiedotettu säännöllisesti valtakunnan MuistiLuotsi-verkoston koordinaattorille, joka on vastannut mahdollisesta tiedottamisesta edelleen muille valtakunnan verkoston jäsenille. Ulkoinen tiedotuksen muotoina ovat olleet mediatiedotus, kotisivutiedotus, yleisötilaisuuudet, infotilaisuudet pilottikuntien edustajille, esitetiedotus, messut ja tapahtumat. Yksittäisenä laajempana tiedotustilaisuutena mainittakoon yhdistyksen omat 20-vuotisjuhlat vuonna 2008, jossa tavoitteena oli Muistiluotsin toiminnan mainostamista jäsenistölle, alan ammattihenkilöstölle, yhteistyökumppaneille sekä medialle. MuistiLuotsi oli hyvin esillä 20-vuotisjuhlissa, jossa oli kuulijoita yli Toteutus ja arviointi vuonna 2009 Sisäisen tiedotuksen painopisteenä oli muistihoitaja/yhdyshenkilöverkoston tiedotus. Pilottikuntien muistiyhdyshenkilöt saivat keväällä 2009 pilottikuntien nykytila-analyysin ja osallistuivat kunnan tapaamiseen ja koulutukseen, jossa käytiin läpi nykytila-analyysin tuloksia. Muiden kuntien muistiyhdyshenkilöille analyysin tuloksista tiedotettiin syksyllä. 19

20 Verkoston jäsenille tiedotettiin säännöllisesti verkoston toiminnasta ja muistiasioista yleisesti, mm. sähköpostitiedotteita lähetettiin heille 12 kpl vuoden aikana. Verkoston tiedotus sai kiitosta ja se koettiin riittäväksi. Muistihoitaja/yhdyshenkilöverkoston tiedotuksen avulla saadaan samalla informoitua myös laajempaakin kohderyhmää, kun verkoston jäsenet tiedottavat asioista eteenpäin omalla alueellaan. Sisäisenä tiedotuksena on esitelty myös valtakunnallista Muistiluotsia, joka on ollut esillä esim. esitteiden ja julisteiden muodossa verkoston sisäisessä toiminnassa. Valtakunnan MuistiLuotsin hankekoordinaattoriin on oltu yhteydessä puhelimitse ja sähköpostitse sekä tiedotettu säännöllisesti Varsinais-Suomen MuistiLuotsin etenemisestä (esim. väliarvioinnit - ja raportit, toimintasuunnitelmat). Ulkoinen tiedotuksen aiheina v olivat alaosastojen perustaminen ja toiminta, kuntayhteystyön nykytila-analyysi ja koulutukset. Alkuvuodesta 2009 järjestettiin Turunmaan ja Loimaan seudun alaosastojen perustavat yleisötilaisuudet, joita ennen tiedotettiin asiasta seutukunnan kunnille, yhteistyökumppaneille, eläkeläisjärjestöille, seurakunnille ja yhdistyksille sekä tiedotettiin mm. kauppojen ja apteekkien ilmoitustauluilla. Yleisötilaisuudet kiinnostivat myös mediaa ja molemmista tehtiin lehtiuutinen. Kaikkien alaosastojen tiedotusta jatkettiin myös syksyllä, alaosastoista tehtiin esitteet ja toiminnasta tiedotettiin mm. sähköpostitse. Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnissa alaosastotiedotus on tavoittanut hyvin kohderyhmän, mutta Turunmaalla kaksikielisyys lisää haasteita tiedottamiseen. Pilottikuntatyöskentelyssä tarkoituksena oli laajemminkin tiedottaa kuntien nykytilaanalyysin tuloksista, mutta aihe ei kiinnostanut odotetulla tavalla. Medioista Loimaa-lehti teki jutun analyysin tuloksista ja Muistiliiton Muisti-lehti julkaisi Irmeli Välimäen artikkelin asiasta. Pilottikuntien ammattihenkilöstön koulutustiedotus (sähköposti, kirjeposti, kotisivut) onnistui hyvin ja osallistujia oli runsaasti. Koulutusten materiaalit julkaistiin jälkeenpäin myös yhdistyksen kotisivuilla, josta ne olivat kaikkien hyödynnettävissä. Hankkeen yleisessä tiedotuksessa kiinnitettiin huomiota kotisivujen sisältöön ja säännölliseen päivittämiseen. Vuonna 2009 Varsinais-Suomen MuistiLuotsi aloitti tiedottamisen myös valtakunnallisen MuistiLuotsi-hankkeen kotisivuilla. MuistiLuotsi oli esillä myös erilaisissa paikallisissa tapahtumissa, esim. yleisötilaisuuksissa ja messuilla. Yhdistyksen nimenmuutosta odotettiin koko vuosi ja se hankaloitti jonkin verran tiedotustyötä, mm. hanke- ja yhdistysesitteiden painattaminen ei onnistunut suunnitellussa aikataulussa. Suunnitteilla oli myös tarkennetun tiedotus- ja markkinointisuunnitelman tekeminen vuosille Suunnitelman tekeminen siirrettiin kuitenkin vuoden 2010 alkuun, jolloin hankkeen loppuvuosien toimintamuodot vahvistuvat ja yhdistyksen nimi- ja toimitilamuutokset ovat varmistuneet. 3. TALOUS Raha-automaattiyhdistys rahoittaa koko hankkeen kokeilu- ja kehittämishankkeille tarkoitetulla C - avustuksella. Hanketta tuetaan avustussuunnitelman mukaisesti niin, että vuodelle 2009 avustussumma oli , lisäksi osa edellisen vuoden avustuksesta siirtyi käytettäväksi tälle vuodelle. Vuonna 2009 hankkeen kokonaiskulut olivat , josta suurimpana kulueränä olivat henkilöstökulut ,78. Muista kuluista mainittakoon mm. erilaiset palvelujen ostot 12892,30 ja vuokrakulut 4659,94. 20

21 4. KOKO HANKKEEN VUOSIKOHTAINEN SEURANTA JA ARVIOINTI Projektirahoittaja RAY ja Muistiliitto ovat sopineet, että maakunnallisten MuistiLuotsien arvioinnissa ei edellytetä ulkopuolista arviointia, vaan tarkempi ulkopuolinen arviointi ja sen pääasiallinen rahoitus keskitetään koordinoituun valtakunnallisen kokonaisuuden arviointiin. Valtakunnallisen arvioinnin suorittaa Kuntoutussäätiö. Niinpä myös Varsinais- Suomen MuistiLuotsin arvioinnin pohjana ovat ensisijaisesti valtakunnallisen hankkeen päämäärät ja tavoitteet, arviointi tehdään Muistiliiton antamien ohjeiden mukaan. Varsinais-Suomen MuistiLuotsi on käyttänyt Kuntoutussäätiön arviointia myös paikallisesti. Lisäksi keskitytään Varsinais-Suomen MuistiLuotsi-hankkeen omien painopistealueiden arviointiin. Kuntoutussäätiön tarjoama ja RAY:n suosittelema Hyvät työkäytännöt ja lupaavat palvelut sekä tuotteet -työpajapäivät toteuttiin keväällä Arvioinnin järjestäjänä oli Kuntoutussäätiö ja ulkopuolisena arvioijana Janne Jalava. MuistiLuotsin vetämän kehittämislinjan sisällä käynnistettiin vuonna 2009 myös sisäisen kehittämisen työpajapäivät, joita veti työnohjaaja Raija Ruoho. Työpajojen aiheina olivat mm. työyhteisön toimivat käytännöt ja yhteiset arvot. Vuonna 2009 saatiin sisäistä koulutusta ja otettiin käyttöön myös MUH-työkalu, jonka tavoitteena on projektinhallinnan vahvistuminen ja kehittyminen. Syksyllä 2008 on aloitettu Muistiliiton ohjauksella myös MuistiLuotsi-palvelukuvaus, jonka avulla kirjataan ja kuvataan yhdistyksen toimintaa ja MuistiLuotsin osuutta organisaation sisällä. Tarkastelun lähtökohtana ovat asiakkaat, asiakasryhmät, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit sekä niihin liittyvät palvelut ja tuotteet. Vuonna 2008 työn alla oli lähinnä taustatietojen kirjaaminen ja kuvauksen rakenteen suunnittelu. Vuonna 2009 mm. päivitettiin palvelukuvauksen taustaosiot sekä kuvattiin asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Palvelukuvauspalavereja vuonna 2009 oli viisi kpl ja työ jatkuu edelleen SISÄINEN SEURANTA JA ARVIOINTI Yleistä Turun Seudun Alzheimer-yhdistyksen hallitus ja projektin ohjausryhmä seuraavat ja arvioivat hankkeen toimintaa ja etenemistä. Myös projektin työntekijät arvioivat itse hanketta ja pitävät säännöllistä tilastoa toiminnasta. Projektin työntekijät arvioivat mm. hankkeen etenemistä ja aikataulua sekä välitavoitteiden saavuttamista. Arviointi tehdään kaksi kertaa vuodessa ja siinä käytetään työntekijöiden laatimaa lomaketta. Arvioinnin perusteella laaditaan seuraavan vuoden tarkennettu toimintasuunnitelma. Vuosi 2007 Hankkeen työntekijät tekivät vuoden 2007 väliarvioinnin joulukuussa. Arvioinnin mukaan kaikki tärkeimmät toiminnalliset tavoitteet saavutettiin aikataulussa. Muutamia tarkennuksia toimintasuunnitelmaan tehtiin tuleville vuosille: 21