Psykososiaaliset tekijät ja terveys
|
|
- Riitta Niemi
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Psykososiaaliset tekijät ja terveys 2012 Markku Koskenvuo
2 Psykososiaaliset tekijät Sosiaalinen pääoma Kasvuympäristö: perhe, toveripiiri, koulu Sosiaaliset suhteet, sosiaalinen tuki Voimavaratekijät: koulutus, ammatti, sosiaaliasema Kuormitustekijät: elämänmuutokset, masennus, stressi, vihamielisyys
3 Mitä on stressi? Akuutti stressi: odottamaton menetys tai väkivallan kohteeksi joutuminen, jossa reaktiona lamaantuninen, pelko tai viha Krooninen stressi: vaikea ongelma, ristiriitatilanne tai pysyvä surureaktio, jossa reaktiona käyttäytymisen muutos ja elimistön liiallinen kuormittuminen
4 Miten stressi aiheuttaa sairauden? Sairauden käynnistävä tekijä Sairauden etenemistä vauhdittava tekijä Sairauden parantumista estävä tekijä
5
6 Psykososiaalisten tekijöiden vaikutusmekanismit Terveyskäyttäytymismalli: Vaikutus menee päihteiden käytön, tupakoinnin, liikunnan puutteen jne. kautta Psykososiaalinen malli: Vaikutus masennuksen, huonon sosiaalisen tuen, syrjäytymisen jne. kautta Psykofysiologinen malli: Vaikutus menee autonomisen hermoston kuormituksen kautta. Esim. katekolimyrsky, immunologinen puolustus heikkenee
7 Elämätapahtumat (Life events) Lapsen kuolema Puolison kuolema Muun läheisen kuolema Avioero Työpaikan menetys Väkivallan kohteeksi joutuminen
8 Vihamielisyys (Hostility) Tunnetila (emootio): lievä ärtyminen, täysi raivo Tajunnan sisältö (kognitio): kyynisyys (eli välinpitämättömyys, kylmyys, säälimättömyys), epäluuloisuus, panettelu Käyttäytyminen: verbaalinen, motorinen
9 Vihamielisyyden mittaaminen Haastattelu tai kysely Komponentit: anger-in, anger-out, intensiteetti, valmius, frekvenssi, kyynisyys
10 Vihamielisyyden mittauksen ongelmia Toistettavuus Pysyvyys Mikä jää raportoimatta? Mikä jää alitajuntaa? Mikä olisi reaktio äärimmäisessä tilanteessa? Mikä on todellinen fysiologinen vaste?
11 Minäkuva Harvoin riitautuva Dummy Ei suutu helposti Dummy Helposti ärtyvä Melko usein riitautuva Dummy Helposti suuttuva Dummy Ei ärry helposti
12 Katekoli-myrskyn syyt Voidaanko katekoli-myrskyä ennustaa? Onko seurauksena koronaarispasmi ja koronaariplakin repeytyminen vai fataali rytmihäiriö vai molemmat Voidaanko prosessiin vaikuttaa?
13 Masennuksen mittaus Beck Depression Inventory Mood, Pessimism, Sense of failure, Lack of satisfaction, Guilt feelings, Sense of punishment, Self-dislike, Self-accusation, Suicidal wishes, Crying, Irritability, Social withdrawal, Indencisiveness, Distortion of body image, Work inhibition, Sleep disturbance, Fatigability, Loss of appetite, Weight loss, Somatic preoccupation, Loss of libido Sisältää kaksi faktoria: 1) somaattisten oireideen fatori, 2) itsesyytös-faktori Laihtuminen ei kuuluisi asteikkoon
14 Elämänmuutokset ja masennus Elämänmuutokset tärkein masennuksen riskitekijä Muita riskitekijöitä ovat sosiaalisen tuen puute ja somaattinen sairaus Geneettinen alttius?
15 Miesten masennusindeksin keskiarvo ja ikä Ikä Yhteensä Itsesyytös Somaattiset oireet p-arvon trendi < <
16 Masennus-indeksin keskiarvo ja elämäntapahtumat Miehet Naiset Elämäntapahtumien kvartiilit Vähän Melko vähän Melko paljon Paljon
17 Elämäntapahtumat ja masennuksen riski, 10 muuttujaa vakioitu Elämäntapahtumia Lievä masennus Vähintään keskivaikea masennus ns tai enemmän
18 Masennus-indeksin keskiarvo ja sosiaalinen tuki Miehet Naiset Sosiaalisen tuen laatu Hyvä (84%) Keskiryhmä (10%) Huono (6%)
19 Masennus-indeksin keskiarvo ja sosiaalisen verkoston koko Miehet Naiset Sosiaalisen verkoston koko Suuri (8%) Melko suuri (22%) Keskiryhmä (27%) Melko pieni (34%) Pieni (9%)
20 Masennus-indeksin keskiarvo ja siviilisääty Miehet Naiset Siviilisääty Kumppanin kanssa asuvat Yksin asuvat
21 Masennus-indeksin keskiarvo ja sosiaaliasema Miehet Naiset Sosiaaliasema White collar (9%) Keskiryhmä (45%) Blue collar (46%)
22 Masennusindeksin keskiarvo ja somaattinen sairaus Somaattinen sairaus Miehet Naiset Ei Kyllä p-arvon trendi <0.001 <
23 Masennuksen suhteen diskordantit kaksosparit, pareja 634 Elämäntapahtumat Identtiset Epäidenttiset * 2.86 * * 8.60 * Sosiaalinen tuki hyvä huono *
24 Masennuksen riski aikuisena (BDI>9) ja suhde vanhempiin lapsuudessa Suhde äitiin Suhde isään Ikä ja sukupuoli vakioitu Kaikki tekijät vakioitu Ikä ja sukupuoli vakioitu Läheinen Kaikki tekijät vakioitu 1.26 * * 1.23 * Etäinen 1.68 * 1.34 * 1.57 * 1.31 *
25 Tupakoinnin riski aikuisiässä ikäryhmittäin ja läheisten tupakointi kouluiässä, N= Äiti Isä Veli Sisko Paras ystävä
26 Naisten tupakoinnin riski aikuisena ja suhde äitiin kouluiässä, N = Suhde äitiin Erittäin hyvä 1.00 Hyvä 1.02 Keskiryhmä 1.18 Melko huono 1.26 Huono 2.42 * Ei äitiä 3.61 *
27 Miesten tupakoinnin riski aikuisena ja suhde isään kouluiässä, N = Suhde isään Erittäin hyvä 1.00 Hyvä 1.02 Keskiryhmä 0.96 Melko huono 1.19 Huono 1.48 Ei isää 1.77 *
28 Tupakoinnin riski aikuisiässä ja vanhempien avioero kouluiässä, N = Naiset Vanhemmilla ei eroa 1.00 Vanhemmilla ero 1.68 ( ) Miehet Vanhemmilla ei eroa 1.00 Vanhemmilla ero 1.57 ( )
29 Yksinhuoltajaperheiden lasten terveys (Ringbäck ym. Lancet 2003; 361: ) Niiden ruotsalaisten perheiden lapset, joilla oli sama yksinhuoltaja vuosina 1985 ja 1990 (lapsia ) Näille perheille valittiin verrokkiperheet vanhempien iän perusteella (lapsia ) Vanhemmista hankittiin seuraavat tiedot: sosiaaliluokka, syntymämaa, asuinalue, perheen lasten lukumäärä, sosiaalituki, psykiatriset ja päidesairaudet Seuranta kuolleisuudesta ja sairaalahoidoista vuosina Tulos: yksinhuoltajaperheiden lapsilla päidesairauksien riski yli 2-kertainen, itsemurhariski 2-kertainen ja masennuksen riski lähes 2-kertainen
30 Lapsen kuoleman vaikutus vanhempien kuolleisuuteen (Li ym. Lancet 2003; 361: ) Niitä tanskalaisia vanhempia (N = 21062), joiden lapsi oli kuollut vuosina , verrattiin vanhempiin, joiden lapsi ei ollut kuollut Vanhemmista hankittin seuraavat taustatiedot: ikä, sukupuoli, koulutus, asuinalue, lasten lukumäärä ja yksinhuoltajuus Vanhempien kuolleisuutta seurattiin huomioiden lapsen kuolemansyy, seuranta-aika sekä vanhempien sukupuoli ja kuolemansyy
31 Lapsensa menettäneiden vanhempien kuolemansyy ja riski Isät Äidit Kaikki *** Luonnolliset ** Syövät * Verenkierto Liikenne *** Itsemurhat ***
32 Lapsensa menettäneiden vanhempien kuoleman luokka ja riski Lapsen kuolinikä Luonnolliset Väkivaltaiset < kuukausi kk vuotta ** 3-9 vuotta ** vuotta 1.53 *** 2.54 **
33 Lapsensa menettäneiden äitien kuoleman riski ja seuranta-aika Luonnolliset kuolemat 1-3 vuotta vuotta vuotta 1.44 ** Väkivaltaiset kuolemat 1-3 vuotta 3.84 *** 4-8 vuotta 1.91 * 9-18 vuotta
34
35
36
37 Itsemurhaa ja tapaturmaa ennustavat tekijät, miehen 4 vuoden seuranta, cases= 475 Vihamielisyys: pieni 1.00 keskim suuri 1.51 * Alkogr. / kk: > * Asuu yksin: ei 1.00 kyllä 1.47 * Sosiaaliasema: korkea 1.00 keskim alhainen 1.64 *
38 Itsemurhaa ennustavat tekijät, miehen 4 vuoden seuranta, cases= 51 Vihamielisyys: pieni 1.00 keskim * suuri 3.59 * Alkogr. / kk: > * Asuu yksin: ei 1.00 kyllä 1.60 Sosiaaliasema: korkea 1.00 keskim alhainen
39
40 Childhood adversities, HeSSup-study 6-item scale of occurrence of adversities in the childhood family. The re-test after 5 years. Divorce or separation of parents Long-term financial difficulties Serious conflicts Serious illness Alcohol problem Frequent fear for a family member
41 Childhood adversities and height (cm). Age-adjusted. Number of childhood adversities Males Females * *
42 Childhood adversities and smoking, age and sex adjusted. Smoking status Mean number of adversities Non-smokers N= % confidence interval Ex-smokers N=6546 Current smokers N=
43 Childhood adversities and alcohol use, age and sex adjusted. Alcohol use Mean number of adversities 95% confidence interval No heavy drinking and no pass-outs, N= Heavy drinking and no pass-outs N=14184 Heavy drinking and pass-outs N=
44 Childhood adversities and BMI, age and sex adjusted. BMI Mean number of adversities 95% confidence interval <25 N= N=7472 >30 N=
45 Childhood adversities and physical activity, age and sex adjusted. MET hours/day Mean number of adversities 95% confidence interval <1.50 N= N= and more N=
46 Childhood adversities and use of psycho-trophic drugs, age and sex adjusted. Days of use during the last year Mean number of adversities 95% confidence interval No N= <10 N= N= N= >180 N=
47 Childhood adversities and education. N = 25533, aged Finns, adjusted by age and sex. Occupational training University degree Higher occupational Lower occupaational Mean number of adversities 95% confidence interval No / short
48 Childhood adversities and marital status. N = 25806, aged Finns, adjusted by age. Marital status Mean number of adversities 95% confidence interval Single Married Newly married Cohabitation Divorced Widoved
49 Childhood adversities and quality of sleep. N = 25766, aged Finns, adjusted by age and sex. Quality of sleep Mean number of childhood adversities 95% confidence interval Good (N=9282) Quite good (N=12836) Quite poor (N=2795) Poor (N=692) 49
50 Quality of sleep and childhood adversities. Multinomial regression, ORs (95% CI). N=25605, aged Finns Quality of sleep, ref=good Childhood adversities (0/1-2/3-6) Model 0: age & gender Model 1: 0+work status Model 2: 0+psychotrophic drugs Model 3: 0+health behaviour (alco, smoke, bmi, met) Model 4: 0+recent life events (6 events) Quite good ( ) 1.18 ( ) 1.17 ( ) 1.17 ( ) 1.18 ( ) ( ) 1.36 ( ) 1.33 ( ) 1.32 ( ) 1.37 ( ) Quite poor ( ) 1.64 ( ) 1.58 ( ) 1.62 ( ) 1.66 ( ) ( ) 2.54 ( ) 2.23 ( ) 2.41 ( ) 2.58 ( ) Poor ( ) 1.83 ( ) 1.71 ( ) 1.95 ( ) 1.91 ( ) ( ) 3.30 ( ) 2.60 ( ) 3.33 ( ) 3.54 ( )
51 Childhood adversities and daytime tiredness. N = 25766, aged Finns, adjusted by age and sex. Frequency of daytime tiredness Mean number of childhood adversities 95% confidence interval Less than once a month (N=9282) Less than once a week (12836) During 1-2 days a week (N=2795) During 3-5 days a week (N=692) Allmost every day (N=161)
52 Childhood adversities and psychological symptoms. Age and sex adjusted means and 95% CI. Number of childhood adversities Sense of coherence (Antonovsky) Cynical hostility (Cook-Medley) Depression (Beck) Stress (Reeder) ( ) 8.94 ( ) 4.49 ( ) 8.91 ( ) ( ) 9.47 ( ) 5.99 ( ) 9.35 ( ) ( ) 10.2 ( ) 7.98 ( ) 9.99 ( )
53 Childhood adversities, adult risk factors and depressiveness (BDI>18), full model Childhood adversities Recent death or illness in family OR for BDI for MEN OR for BDI No No for WOMEN No Yes 1.80 ns 1.02 ns Yes No Yes Yes
54 Childhood adversities, experience of violence and depressiveness (BDI>18), full model Childhood adversities Recent violence OR for BDI for MEN OR for BDI No No No Yes not estimable 6.45 Yes No for WOMEN Yes Yes
55 Childhood adversities, recent financial difficulties and depressiveness (BDI>18), full model Childhood adversities Recent financial difficulties OR for BDI for MEN OR for BDI No No No Yes 1.45 ns 3.77 Yes No Yes Yes for WOMEN
56 RR for Disability retirement and Childhood adversities and depressiveness. 5-year follow-up of HeSSup-Study. Full model adjusted also by education, somatic disease medication, smoking, alcohol use and obesity N of childhood adversities = 0 Age-sex adjusted Full model ns ns BDI BDI BDI >
57 Childhood adversities (ch), marital status (ms) and RR of mortality among Finns aged 24 to 54 years, 322 deaths, adjusted by age and sex. Model 1: Ch and ms in separate models Model 2: Ch and ms in the same model Model 3: Model 2 + education No childhood adversities * 1.80 * 1.66 * 1.54 * Married Single 3.39 * 3.23 * 2.99 * 2.17 * Newly married 1.87 * 1.79 * 1.77 * 1.29 Cohabitation 1.95 * 1.89 * 1.75 * 1.37 Model 3 + obesity, smoking, alcohol pass-outs and physical activity Divorced and 2.12 * 1.94 * 1.78 * widoved
58 Childhood adversities and RR of mortality among Finns aged 24 to 54 years, 322 deaths during , adjusted by age, sex, marital status, education, obesity, heavy alcohol use, smoking. and physical activity. No of childhood adversities Total mortality Disease mortality Violent mortality ( ) ( ) 0.94 ( ) 1.27 ( ) 1.52 ( ) 2.40 ( )
59 Childhood adversities and RR of mortality, Males, 174 deaths Adversities in the childhood family Age-adjusted Adjusted for seven risk factors Parental divorce 1.59 * 0.95 Financial difficulties Interpersonal conflicts Fear of a family member 1.53 * 1.26 Longstanding illness 1.64 * 1.91 * Alcohol problems 2.01 * 1.51 *
60 Childhood adversities and RR of mortality, Females, 97 deaths Adversities in the childhood family Age-adjusted Adjusted for seven risk factors Parental divorce Financial difficulties Interpersonal conflicts Fear of a family member 2.02 * 1.65 * Longstanding illness Alcohol problems
61 Life satisfaction See Koivumaa-Honkanen et al. Do you feel that your life at present is: Very intersting...very boring Very happy...very sad Very easy...very hard Do you feel that at present moment you are: Very lonely...not al all lonely Correlations between 1975, 1981 and 1990 moderately stable
62
63
64 Happiness and suicide, 20-year follow-up in Finnish twins Happiness in 1975 N of suicides Subjects Hazard ratio Very happy Fairly happy Cannot say Fairly unhappy Very unhappy
65 Stressi ja somaattiset sairaudet Tutkimustiedot koskevat lähinnä miehiä ja valkoista rotua Lisää tutkimuksia tarvitaan seuraavissa sairauksissa: verenpainetauti, aivohalvaus, lihavuus, naisten rintasyöpä, ulkustaudit
66 Sepelvaltimotauti ja stressi A-tyyppinen käyttäytyminen: kiireellisyys, kunnianhimoisuus, vihamielisyys Elämänmuutokset Ahdistuneisuus Masennus Sosiaalisen tuen puute
67 Risk of ischemic heart disease mortality after the death of spouse widowed persons in Finland Naise t Miehet 0-7 days 8-31 days 2-6 months 7-12 months 2 years 3 years 4 years
68
69 Sydäninfarkti, vuotiaat miehet, Suomi 1972, per Naimatto mat Naimisis sa Eronneet Lesket Ilmaantuvuus Kuolleisuus Äkillinen kuolleisuus Elossa vuo- den jälkeen Äkkikuolemat sairastuneista Äkkikuolemat % 65% 45% 62% 37% 20% 35% 24% kuolleista 67% 55% 56% 62%
70 Depression and serum cholesterol Juhani Julkunen and coworkers, multivariate model adjusting all relevant confounding factors. Depression increases LDL-cholesterol Depression decreases HDL-cholesterol
71
Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012
Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus
LisätiedotVäestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa
Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus
LisätiedotSosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa
Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotNaisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen
Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotSosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa
Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa seminaari 14.2.2013 Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden
LisätiedotPäivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT
Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotIkääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän
Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden toimintakykyä? Ihmiset toivovat elävänsä pitkään ja toimintakykyisinä hyötyvanhuus Pitkäikäisyys
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotElämänkulku ja vanheneminen
Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden
LisätiedotIs violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?
Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational
LisätiedotMitä elämäntyytyväisyysakkunasta
Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina
LisätiedotPäivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT
Päivitetty 27.11.2012 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Liukkonen Virpi Non-standard employment and health with respect to sense of coherence and social capital Acta Universitatis Tamperensis 1719 Väitöskirjatyö,
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotFinland, Data Sources Last revision: 01-11-2011
Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen
LisätiedotKokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.
Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotHyvinvointia työstä. Muuttuuko ihminen ja jos niin mihin suuntaan? 22.11.2012. Harri Vainio. SALVE-tutkimusohjelman päätösseminaari 21.11.
Hyvinvointia työstä Muuttuuko ihminen ja jos niin mihin suuntaan? SALVE-tutkimusohjelman päätösseminaari 21.11.2012 Harri Vainio 1 Miksi nousimme kahdelle jalalle 6-4,2 miljoonaa vuotta sitten? Ihmisapinoiden
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotKieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus
Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus Suomenruotsalaiset Suomessa asuvia henkilöitä, jotka puhuvat
LisätiedotPUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt
LisätiedotPerhevapaiden palkkavaikutukset
Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotOsallistujaraportit Erasmus+ ammatillinen koulutus
Osallistujaraportit 2016 Erasmus+ ammatillinen koulutus Suomesta lähteneiden ja Suomeen tulleiden vertailu V. 2016 osallistujaraporttien osalta saatavilla myös Suomeen tulleet opiskelijat ja henkilöstö
LisätiedotSidonnaisuudet. 0 Tutkimusapuraha kaupalliselta yritykseltä, Orion-Farmos tutkimussäätiö
Sidonnaisuudet 0 Tutkimusapuraha kaupalliselta yritykseltä, Orion-Farmos tutkimussäätiö Ennustavatko premenstruaaliset oireet vaihdevuosioireita? 0 PMS vs. menopaussi, miksi? 0 Aikaisemmat tutkimukset
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotNuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat
Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat 7.6.2013 Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia,
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotSurveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland
Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register
Lisätiedot56 Ulkoilun useus Koko vuosi Tammi maaliskuu Kesä elokuu Syys joulukuu ja ajankäyttö Year around January March June-August September December viikossa Weekly frequency and time use Ka / Mean Koko väestö
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Työkyvyn yhteys kolmannen iän terveyteen Jorma Seitsamo Aineistot kyselytutkimus vuosilta 1981 2009, vastaajia 6257 (81) 3093 (09) Tiedot eri rekistereistä THL:n hoitoilmoitusrekisteristä
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotTALVI JA IHMISEN TERVEYS
TALVI JA IHMISEN TERVEYS Talvitutkimuspäivät 26-27..2009 Simo Näyhä Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Työterveyslaitos Paleltumat Vuodenaika, lämpötila ja sairaudet Finriski-kylmätutkimus HYPOTERMIAKUOLLEISUUS
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotLiikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?
Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkkeelle Ikääntyvästä siirryttäessä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Sari Stenholm TtT, Dos, Akatemiatutkija Sari Stenholm TtT,
LisätiedotOikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
LisätiedotJukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011
Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotRAKLI KTI Barometer Survey. Autumn 2012
RAKLI KTI Barometer Survey Autumn Market rents 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 (autumn 2013) eur/sqm/ month 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Market rents Retail in Helsinki
LisätiedotData quality points. ICAR, Berlin,
Data quality points an immediate and motivating supervision tool ICAR, Berlin, 22.5.2014 Association of ProAgria Centres Development project of Milk Recording Project manager, Heli Wahlroos heli.wahlroos@proagria.fi
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotMulti-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data
Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Martta Forsell, the Finnish Focal Point 26/11/2013 Martta Forsell 1 Primary drug (n= 2 688) Hypnotics,
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
Lisätiedot33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotHarjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..
Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotPitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto
Pitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Helsingin yliopisto pekka.martikainen@helsinki.fi Ei saa lainata ilman lupaa Pitkäaikaisen laitoshoivan
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
Lisätiedot* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela
Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish
LisätiedotKysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)
Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotRobert S. Broadhead, Ph.D., University of Connecticut Pavlo Smyrnov, Oleksandra Datsenko and Oksana Matiyash International HIV/AIDS Alliance in
Robert S. Broadhead, Ph.D., University of Connecticut Pavlo Smyrnov, Oleksandra Datsenko and Oksana Matiyash International HIV/AIDS Alliance in Ukraine Robert S. Broadhead, Ph.D., University of Connecticut
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotHARJOITUS- PAKETTI A
Logistiikka A35A00310 Tuotantotalouden perusteet HARJOITUS- PAKETTI A (6 pistettä) TUTA 19 Luento 3.Ennustaminen County General 1 piste The number of heart surgeries performed at County General Hospital
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Harri Pihlajamäki Professori, ortopedian ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen
LisätiedotParenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in 10-11- year old children
Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in 10-11- year old children Carola Ray, väitös 22.3.2013 Kansanterveystiede, Helsingin yliopisto Sosioekologinen
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
Lisätiedot1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-
Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotErasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio
Erasmus-liikkuvuuden tilastoja 28-9 3.2.21 Anni Kallio Persons Erasmus-liikkuvuus 7/8 ja 8/9 Outgoing from Finland 7/8 and 8/9 4 35 3436 3265 3 25 2 15 1 5 687 112 975 177 435 656 27-8 28-9 SMS SMP STA
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotMiksi Suomi on Suomi (Finnish Edition)
Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition) Tommi Uschanov Click here if your download doesn"t start automatically Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition) Tommi Uschanov Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition)
LisätiedotWHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa
WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa
LisätiedotFSD1242. Finnish Sex Survey 1971. Codebook
FSD1242 Finnish Sex Survey 1971 Codebook FINNISH SOCIAL SCIENCE DATA ARCHIVE c Finnish Social Science Data Archive, 2003 The bibliographic citation for this codebook: Finnish Sex Survey 1971 [codebook].
LisätiedotTaulukko 1: Raskaudenkeskeytykset ikäryhmittäin vuosina 1969-1970, 1975-2007*
Taulukko 1: Raskaudenkeskeytykset ikäryhmittäin vuosina 1969-1970, 1975-2007* Tabell 1: Aborter efter åldersgrupp 1969-1970, 1975-2007* Table 1: Induced abortions by age, 1969-1970, 1975-2007* Vuosi Keskey-
LisätiedotPäivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT
Päivitetty 28.11.2012 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Liukkonen Virpi Non-standard employment and health with respect to sense of coherence and social capital Acta Universitatis Tamperensis 1719 Väitöskirjatyö,
LisätiedotAiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotBusiness Opening. Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name
- Opening Finnish Norwegian Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name Hyvä Herra, Formal, male recipient, name unknown Hyvä Rouva Formal,
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
Lisätiedot