Espoon kaupunki Pöytäkirja 58. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Tavoitteet Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeelle, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Ahlroos, puh Marianne Kaunio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää vahvistaa Länsimetron kehitys- ja kasvukäytävälle asetetut tavoitteet, 2 päättää antaa jatkosuunnittelua ja valmistelua varten seuraavat evästykset: Käsittely Asia 3 (58 ) käsiteltiin viimeisenä. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Seppo Salon kannattamana päätösehdotuksen kohtaa 2 täsmennettäväksi seuraavaksi: päättää vahvistaa esityslistalle kirjoitetut linjaukset ohjeellisesti noudatettavaksi kaupunkisuunnittelussa, kun länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeen toimenpiteitä valmistellaan. Esitettyjä linjauksia lautakunta täsmentää seuraavilla: - Asumisen osalta korostetaan monipuolista omistusmuodoiltaan sekoittunutta maankäyttöpolitiikkaa, jolla painotetaan omaleimaisia kaupunginosia, laadukasta kestävää rakentamista ja torjutaan segregaatiota. - Tonttitarjonnassa varmistetaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti Espoon Asunnot Oy:n, opiskelija-asumisen sekä muun vuokraasuntotuotannon tontit. - Työpaikkaomavaraisuuden lisääntymistä metrokäytävän eri osiin edistetään kaupunkisuunnittelun, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sekä markkinoinnin keinoin. Koska työpaikkojen sijoittuminen eri alueille vaatii usein pitkäjänteisiä toimia, joilla edistetään toimivia työmarkkinoita ja kehitetään työpaikkoja puoleensa vetäviä

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 kaupunginosia, on myös tulevien vuosien tarpeisiin syytä varautua kaavoituksessa. - Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään tarvitsemme etenkin jokaisen metroaseman lähialueita koskevat tavoitetilakuvaukset ja toimenpiteiden etenemispolut. Toimijoita ovat kaupunkisuunnittelun ohella alueiden projektinjohtajat, muu tekninen toimiala, palvelutoimialat, elinkeinotoimi, metroyhtiö sekä muut julkiset ja ennen kaikkea yksityiset toimijat. Jäsen Ulla Palomäki ehdotti jäsen Kimmo Oilan kannattamana lisäksi - Kehitetään myös sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät Länsimetron kehityskäytävän vetovoimaa kulttuurin, matkailun ja vapaa-ajanvieton kohteena. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko hänen ja Ulla Palomäen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää vahvistaa Länsimetron kehitys- ja kasvukäytävälle asetetut tavoitteet, 2 päättää vahvistaa esityslistalle kirjoitetut linjaukset ohjeellisesti noudatettavaksi kaupunkisuunnittelussa, kun länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeen toimenpiteitä valmistellaan. Esitettyjä linjauksia lautakunta täsmentää seuraavilla: Asumisen osalta korostetaan monipuolista omistusmuodoiltaan sekoittunutta maankäyttöpolitiikkaa, jolla painotetaan omaleimaisia kaupunginosia, laadukasta kestävää rakentamista ja torjutaan segregaatiota. Tonttitarjonnassa varmistetaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti Espoon Asunnot Oy:n, opiskelija-asumisen sekä muun vuokraasuntotuotannon tontit. Työpaikkaomavaraisuuden lisääntymistä metrokäytävän eri osiin edistetään kaupunkisuunnittelun, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sekä markkinoinnin keinoin. Koska työpaikkojen sijoittuminen eri alueille vaatii usein pitkäjänteisiä toimia, joilla edistetään toimivia työmarkkinoita ja kehitetään työpaikkoja puoleensa vetäviä kaupunginosia, on myös tulevien vuosien tarpeisiin syytä varautua kaavoituksessa. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään tarvitsemme etenkin jokaisen metroaseman lähialueita koskevat tavoitetilakuvaukset ja toimenpiteiden etenemispolut. Toimijoita ovat kaupunkisuunnittelun ohella alueiden projektinjohtajat, muu tekninen toimiala,

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 palvelutoimialat, elinkeinotoimi, metroyhtiö sekä muut julkiset ja ennen kaikkea yksityiset toimijat. Kehitetään myös sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät Länsimetron kehityskäytävän vetovoimaa kulttuurin, matkailun ja vapaa-ajanvieton kohteena. Liite Selostus 1 Länsimetron kehityskäytävän tavoitteet Keke-Kiky Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeen tavoitteilla ohjataan alueen kehittymistä elinvoimaisena, kilpailukykyisenä kestävän kehityksen kaupunkina Espoo-tarinan mukaisesti. Länsimetron kasvu- ja kehitysvyöhykkeen tavoitteita ja niiden toimeenpanoa on käsitelty Kestävän kehityksen ohjelmanryhmän ja Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys ohjelmaryhmän työpajakokouksissa ja Lisäksi aiheesta on järjestetty Kaupunkisuunnittelulautakunnan työseminaari Kestävän kehityksen ohjelmanryhmän ja Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys ohjelmaryhmän yhteinen ohjausryhmäkokous hyväksyi tavoitteet Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan poikkihallinnollisten ohjelmien raportit, ja siinä yhteydessä käsitteli myös Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän tavoitteet osana Kestävän verkostomaisen kaupungin hyötytavoitetta. Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhyke rakentuu seuraavien vuoden kuluessa. Tavoitteet Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeelle tulee nähdä linjauksina tulevaisuudesta. Tunnistetut teemat tukevat Espootarinan asettamia strategisia painotuksia ja tulevat myös toimimaan tukena tulevia strategioita valmisteltaessa. Teemat kuvaavat niitä tulevaisuusnäkymiä ja toimenpidetarpeita, joita kaupungin tulee tekemisilleen ja alueen suunnittelulle asettaa. Teemojen ja tavoitteiden aikajänneulottuvuus tulee seurannassa ottaa huomioon - osa teemoista sopii työohjelmatasoon ja osa toimii parhaiten strategisena visiokuvana. Vuositasolla kaikkiin tavoitteisiin on mahdotonta vastata, mutta pitkällä tähtäimellä mm. teknologian kehityksen myötä tavoitteita voidaan täsmentää ja konkretisoida. Seuraavat lihavoidut otsikot alakohtineen ovat hyväksyttyjä tavoitteita. Näiden jälkeisissä kappaleissa avataan, millä tavalla kaupunkisuunnittelussa näitä tavoitteita katsotaan voitavan edistää. Tavoitteiden toteuttaminen tulee vaatimaan monitasoista yhteistyötä ja toimenpiteitä eri toimijoiden ja verkostojen kesken. Osaa tavoitteista tulee edistää yhteistyössä eri toimialojen tai teknisen toimialan eri yksiköiden kesken. Suomen mielenkiintoisin alue investoinneille - Alue on houkutteleva uusien tuotteiden, palveluiden ja digitaalisten ratkaisujen investoinneille - Kansainväliset ja kotimaiset investoinnit tukeutuvat alueen osaamiseen ja kehittävät työpaikkarakennetta

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Länsimetron (sekä myös Kaupunkiradan) rakentumisen myötä Espoo vahvistaa Espoo-tarinan mukaisesti aidosti raideliikenteeseen tukeutuvaa verkostomaista kaupunkirakennetta. Tulevien vuoden kuluessa alueelle syntyy uutta työpaikkaa ja kodit uudelle asukkaalle. Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeellä, maantieteellisesti varsin pienellä alueella, rakentuu lähivuosikymmeninä enemmän uutta yhdyskuntaa kuin missään muualla Suomessa. Alue on pääkaupunkiseudun mittakaavassakin erinomainen living lab kokonaisvaltaisten ratkaisujen, uusien tuotteiden ja palvelujen sekä digitaalisten toimintaympäristöjen testaamiseen. Metro mahdollistaa muutoksen. Sen rakentumisen myötä alueelle muodostuu ajallisesti riittävän pitkä ja taloudellisesti riittävän houkutteleva investointien alusta. Kasvava pääkaupunkiseutu on vetoava kohde investoinneille niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin. Alueesta muodostuu kehityksen referenssikohde: kaupunkisuunnittelussa tulee olla tavoitteena uudet, konseptuaaliset ja toiminnalliset ratkaisut, joissa tarkastellaan esimerkiksi asumista, palveluja, liikkumista ja työn tekemisen puitteita kokonaisuutena. Tätä tukee laadullisena lisäarvona alueen merellisyys, johon liittyvien mielikuvien vahvistaminen lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden, työpaikkojen ja sijoittajien näkökulmasta. Toimiva joukkoliikenne, jossa metro toimii ydinkanavana, liikuttaa suurta määrää ihmisiä nopeasti, ja vilkkaat asemanseudut toimivat solmukohtina, joiden potentiaalin tunnistaminen tekee alueesta entistä vetoavamman. Taloudellisesti kestävät ratkaisut - Otetaan käyttöön tuottavuutta parantavia ratkaisuja - Investoinnit ja vetovoiman kasvu parantavat kaupungin taloutta - Yritysten kilpailukyky paranee ja uudet tuotteet ja palvelut ovat niille merkittäviä referenssejä Kaupungin näkökulmasta tarvitaan laaja-alaisia toimenpiteitä monialaisesti kestävien ratkaisujen löytämiseksi. Taloudellinen kestävyys toimintojen suunnittelussa tulee olla peruslähtökohta. Julkiseen palveluntuottamiseen ja rakentamiseen tulee löytää tuottavampia, osin radikaalejakin konsepteja, esimerkiksi uudelleenajattelua tilojen ja toimintojen yhteensovittamisessa. Ratkaisuja voi löytyä yhteiskäyttömahdollisuuksista (tilat, pysäköinti), energian tuottamisen ja käytön uudistuksista tai joukkoliikenneratkaisujen kokonaisuuksista (kuljettajattomat joukkoliikennevälineet, päästöttömät ratkaisut, sähköinen liikenne). Uusien alueiden rakentamisen ja täydennysrakentamisen myötä kaupunkiin muuttaa lisää asukkaita, ja asukkaat ovat yrityksille sekä potentiaalista työvoimaa että asiakkaita. Alueiden kasvaminen mahdollistaa positiivisen talouden kehittymisen mallin, joka kasvattaa talouden toimintaympäristöä. Investointeja yhdyskuntaan ei täten tulisi nähdä pelkkänä menoeränä vaan kasvun ja uudistumisen mahdollistajana. Puhdas energiantuotanto - Vyöhykkeellä kaukolämmön tuotanto on päästötöntä

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 - Kiinteistö- ja aluekohtaiset uusiutuvan energian ratkaisut ovat laajalti käytössä Puhdas energiantuotanto on alueella laatutekijä viihtyisyyden, lähiluonnon, turvallisuuden ja esteettömyyden ohella. Laatutekijät vaikuttavat ihmisten viihtyvyyteen ja alueen houkuttelevuuteen. Viihtyisät alueet luovat edellytyksiä sosiaalisesti kestävälle yhdyskuntarakenteelle. Tavoitteena päästötön kaukolämpö: - Kaupunkisuunnittelussa voidaan edistää puhdasta energiantuotantoa mahdollistamalla uusien energiatoimijoiden tuleminen alalle paremmin. Alalle on nousemassa muita mahdollisesti lämpöverkon rakentamisesta kiinnostuneita toimijoita. Lämpöputkivarauksien jakaminen suunnitteluvarausten tapaan saattaisi avata mahdollisuuksia uusille toimijoille ja uudenlaiselle liiketoiminnalle. Uusiutuvan energian ratkaisut käytössä: - Kaavoituksessa voidaan edistää aurinkoenergian hyödyntämistä ja tuotantoa suuntaamalla kattopintoja kaakko-lounas -välille ja sallimalla (tai määräämällä) asteen kattojen kallistuskulmat ja harja- /pulpettikatot. - Kiinteistökohtaisen uusiutuvan energian tuotantoa voidaan vaatia. Nykyään asemakaavoissa on paikoin sallittu uusiutuvan energian tuotanto. Yleiskaavoissa on velvoitettu selvittämään vaihtoehtoja uusiutuville energiantuotantomahdollisuuksille. - Maalämmön edistämistä on jo kokeiltu alueen nykyisissä asemakaavoissa sallimalla maalämpöratkaisujen käyttö hieman normaalia laajemmilla alueilla, riippuen siitä mitä naapuritontilla on tai mitä sinne on tulossa seuraavan 50 vuoden aikana. Älykäs vähäpäästöinen liityntäliikenne - Kaupunki- ja paikalliskeskusten joukkoliikenne on päästötöntä - Rakentamisen ratkaisut nostavat pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta - Pysäköinti- ja kunnossapitotieto on toteutettu avoimena palveluna Kaupungin arvoa parantava alueellinen laatutekijä on älykäs, vähäpäästöinen liityntäliikenne, joka tulee sijoittaa kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisesti. Pysäköintiratkaisuissa tulee painottumaan mm. teknologiaorientoituvuus, jonka avulla pysäköinnistä saadaan ennakoitavampaa ja sujuvampaa. Palveluiden sijoittamisen suunnittelussa keskeistä on koko palveluverkkorakenteen kytkeminen joukkoliikenteen solmukohtiin, jotta joukkoliikenteeseen tukeutuva saavutettavuus paranee. Liikkuminen tulee nähdä palveluna ja osana palveluiden ketjua (MaaS). Joukkoliikenteen käytön kasvu edellyttää sen houkuttelevuuden kasvattamista ja erinomaisuutta suhteessa muihin kulkutapamuotoihin. - Tähän päästään panostamalla laadukkaisiin ja toimiviin asemiin sekä sujuvuuteen vaihtoliikenteen solmukohdissa.

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 - Asemilla tai niiden lähistöllä tarjottavien toimintojen houkuttelevuus, monipuolisuus ja palveluiden kytkeminen joukkoliikenteen solmukohtiin ovat avainelementtejä joukkoliikenteen kasvun tavoittelussa. - Sähköbussiliikenne ja varautuminen latausjärjestelmien rakentamiseen mahdollistavat vähäpäästöiseen joukkoliikenteeseen siirtymisessä. Kokemuksia tästä on jo kerätty Tapiolassa, Espoonlahdessa luodaan valmiuksia. - Lisäksi sähköautojen latausinfran huomioiminen esimerkiksi tontinluovutusehdoissa tai maankäyttösopimuksissa luo edellytyksiä sähköautojen käytön kasvulle. Alueelliset pysäköintijärjestelmät tukevat toimivia joukkoliikenneratkaisuja. - Tarve edullisemmille ja monikäyttöisille pysäköintitilaratkaisuille - Pysäköinti voidaan nähdä palveluna aluekeskuksissa, jolloin operaattorina voi toimia palveluyhtiö. Muita vähäpäästöiseen liityntäliikenteeseen liittyviä toimenpiteitä: - Varautuminen kuljettajattomiin joukkoliikennevälineisiin Pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen: - Jalankulkuun toteutetaan virikkeellinen ympäristö - Toteutetaan pyöräilyyn kannustavat laadukkaat (laatu)reitit, erotetaan pyöräily ja jalankulku sekä toteutetaan riittävät ja laadukkaat pyöräpysäköintimahdollisuudet. - Toteutetaan asemille ja tärkeimmille liikepaikoille sähköpyöräilyn tarvitsemat latausmahdollisuudet - Uudisalueella matkapituudet suunnitellaan pyöräily-yhteydet lyhyemmiksi kuin autoilla. - Myös lähipalvelut sijoitetaan hyvin jalan ja/tai pyöräillen saavutettaviksi. - Toteutetaan joukkoliikennepysäkit maankäytön kannalta houkutteleviin ja kävellen sekä pyörillä hyvin saavutettaviin kohtiin. Avoimen datan hyödyntäminen: - Laaditaan informaatio- ja seurantajärjestelmä (HSL:n Liityntäpysäköintistrategian toimenpideohjelma - HSLn, KAKEn ja ELYn vastuulla) - Länsimetron liityntäpysäköintilaitokset tuottavat reaaliaikaista HSL:n LIIPI- järjestelmän mukaista avointa rajapintatietoa vapaista pysäköintipaikoista. Tieto välitetään käyttäjille katujen ja Länsiväylän näyttötaulujen (ELYn ja Espoon yhteishanke) ja HSL:n internet-sivujen kautta. Järjestelmä otettaneen käyttöön elokuussa Luodaan pysäköinti-infran tietokanta, jota voidaan hyödyntää sovellusten käyttöön otossa (KAKE ja KSK) Korkeakoulu- ja toisen asteen opetus - Korkeakoulu- ja toisen asteen opetus sekä opiskelija-asuminen elävöittävät aluetta - Oppilaitokset toimivat alueen kehittäjinä ja aktiivisina kumppaneina - Tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee laadukkaiden ja kestävien ratkaisujen syntymistä

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 Yhdyskunnan toiminnan kannalta keskeiset tilakonseptit tulee suunnitella palvelutarpeiden näkökulmasta. Eri toimijoiden ja toimintojen mahdollisuus hyödyntää tiloja ja palveluja kasvattaa kiinteistötaloudellista tehokkuutta ja tukee kestävien ratkaisujen luomista. Liikkumisen aikajänne tulee muuttumaan metron vuorovälien lyhyyden myötä ja mahdollistaa yhdyskuntarakenteen laajemman käyttämisen. Sen myötä syntyy uusia palveluinfran ratkaisumalleja. Oppilaitokset hyödyntävät arjessaan yhdyskuntarakenteen erilaisia oppimisympäristöjä ja toimivat alueen kehittäjinä ja aktiivisina kumppaneina mm. yrityksille. - Oppilaitosten mahdollisten kampusalueiden sijoittuminen metron kasvukäytävään monipuolistaa ja elävöittää kaupunkirakennetta. Luodaan edellytyksiä ja houkuttelevuutta oppilaitosten sijoittumispäätöksille. Työllisyyden tukeminen ja nuorten työllistyminen - Hankinnat tukevat sosiaalisesti kestäviä vastuullisia ratkaisuja - Alueella toteutetaan erilaisia työpaikka- ja työnteon kokeiluja Yhdyskuntarakenteen toimivat ratkaisut tukevat tieto- ja osaamisintensiivistä toimintaa. Erityistä huomiota kiinnitetään ammatillisen koulutuksen sijoittumiseen ja mahdollisuuksiin, sen kytkeytymiseen alueen yritystoimintaan ja nuorten työllistymiseen. Alueellisten mikrotyöpaikkakeskittymien avulla saatetaan yhteen yrittäjät ja koulutustoiminta. Yhdessä elinkeinotoimen kanssa luodaan käytännöt, joilla tuetaan pienten aloittavien yritysten hakeutumista ja juurtumista kasvukäytävään. Alueen merellisyyteen liittyvät palvelut ja elinkeinotoiminta tulee nähdä mahdollistajana. Ranta-alueet ja laaja saaristo tarjoaa alustan matkailuun ja virkistäytymiseen liittyvälle koulutukselle ja elinkeinotoiminnalle. Mereen, veneilyyn ja vesillä liikkumiseen liittyvät palvelut voisivat parhaimmillaan olla arvokas imagotekijä esimerkiksi Finnoon alueelle. Luontoarvot korostuvat ja kaupunkiluonnon merkitys kasvaa - Alueen vetovoimaisuus kumpuaa lähiluonnosta, merellisyydestä ja luontopalveluista - Rakentamisessa huomioidaan luonnonympäristön arvo ja ekologiset yhteydet - Luonto- ja ympäristötietoisuus kasvavat ja espoolaiset huolehtiva lähiluonnosta Espoo-tarina korostaa espoolaisia luontoarvoja ja lähiluonnon merkitystä. Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeellä sijaitsee kolme aluekeskusta, joiden merellinen ulottuvuus tulee nähdä monipuolisena kokonaisuutena. Merellisyyden potentiaali matkailussa ja -palveluissa, liikkumisen palveluissa ja luontopalveluissa sekä yhdyskuntarakenteen keuhkoina lisää alueen arvoa ja houkuttelevuutta.

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 Viherympäristön laatu on osa sekä Espoo-tarinaa että kestävän kehityksen tavoitteita. Asuinalueiden houkuttelevuus perustuu Espoossa juuri vehreyteen ja viheralueiden hyvään saavutettavuuteen. Kaupunkisuunnittelulla on keskeinen rooli viheralueiden sekä rakentamiseen liittyvän muun vihreän mitoituksen ja saavutettavuuden suunnittelussa, jolloin mahdollisimman tehokas rakennettavien alueiden toteuttaminen jättää sijaa riittäville ja yhtenäisille lähiluontoalueille. Kaupunkisuunnittelulla tuetaan myös viheralueiden verkostollista sijoittumista. Luonnonympäristö on kaupungissa monin tavoin toisenlaista kuin kaupunkirakenteen ulkopuolinen luonto. Haasteena on luoda sellaista luonnon ja kaupunkirakenteen kokonaisuutta, joka kestää erilaisia stressitekijöitä ja auttaa myös kaupunkia ja kaupunkilaisia selviytymään muutoksissa. Kaupunkiluonnon tavoitteena on resilienssi, eli joustavuus ja palautuvuus. Parhaimmillaan kaupungin suunnittelu tarjoaa mahdollisuuden tuottaa luonnonympäristöä, joka on jopa rikkaampaa ja monipuolisempaa kuin luonto kaupungin ulkopuolella. Kaupunkisuunnittelulla voidaan tukea kaupunkiluonnon merkitystä ja korostaa luontoarvoja mm. seuraavilla hallinnollisilla ja/tai poliittisilla käytännön toimenpiteillä: - Vesien hallintaan liittyvät ratkaisut tukevat laajasti kestävää kaupunkisuunnittelua. Tavoitteena on pinta- ja pohjavesien mahdollisimman luonnonmukainen kierto myös kaupunkiympäristössä. Hulevesien laadullista hallintaa kohdennetaan vaikuttavuuden parantamiseksi korttelialueiden lisäksi katu- ja liikennealueille. Kaavoituksessa varataan tilaa vesien laadullisille hallintajärjestelmille ja vältetään haitallisten vesien syntymistä. Keinot valitaan ja mitoitetaan vesistölle aiheutuvan haitan perusteella. Tarvittaessa voidaan käyttää sitovia määräyksiä myös yleisille alueille. - Viherkattoihin kannustetaan, erityisesti silloin, jos niiden kautta saadaan lisättyä monimuotoisuutta ja vihermassan määrää luonnon monimuotoisuuden kannalta köyhillä alueella. Viherkattoja suosivien määräysten lisäksi voidaan käyttää sitovia määräyksiä, mikäli kohde sijaitsee alueella jossa luonnon monimuotoisuus on vähäistä. - Autojen pysäköinnin järjestäminen pääsääntöisesti keskitettyinä ratkaisuina vapauttaa maavaraista pintaa kasvillisuudelle, mikä tukee laajasti luonnon monimuotoisuuden ja vesitasapainon hallinnan tavoitteita. Lisäksi se parantaa joukkoliikenteen kilpailuetua, kun etäisyydet kotoa vastaavat joukkoliikenteen palvelutasoa. - Kaupunkisuunnittelukeskus tuottaa taustatietoa ja materiaalia kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaan. Esimerkkinä voi mainita viherkudelman ekosysteemipalveluanalyysin. - Kaavojen vaikutusten arviointia voidaan täydentää Espoon omilla keketavoitteilla: Vaikutusten arviointien työpohjiin / kaavaselostuksien

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 ohjeisiin lisätään konkreettisemmin kestävän kehityksen teemoja, jos niistä on olemassa linjauksia. - Kaupunkisuunnittelun tilaamissa luontoselvityksissä yhtenä selvitettävänä asiana on Espoon luonnon monimuotoisuuden priorisointityön mukaisten elinympäristöjen löytyminen. Lakisääteistä listaa on täydennetty Ympäristökeskuksen tiedolla paikallisista niukkuustekijöistä. Kerättävää tietoa on mahdollisuus hyödyntää maankäytön suunnittelussa, jolloin monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita ympäristöjä voidaan säilyttää, vaikka niitä ei varsinainen lainsäädäntö suojaisikaan. Tähän on valmiudet jo nyt, kun lumo-priorisointi on mukana hankintaperusteissa. Suunnitteluprosessien avulla parannetaan ohjausvaikutusta: - Kaupunkiympäristössä suositaan suurikasvuista puustoa, ja niille varataan tilaa kaupunkirakenteessa. Puuston määrän lisäys on konkreettinen ja todellisuudessa hyvin vaikuttava keino tukea monia kestävään kehitykseen liittyviä teemoja: - Puusto sitoo pölyä ja vähentää tuulisuutta. - Vähentää kaupungin lämpösaarekeilmiötä sekä sitomalla kosteutta että varjostamalla. Varjostaminen vähentää rakennusten ylilämpenemistä ja sen mukana jäähdytykseen kuluvaa energiantarvetta. Lisääntyvillä hellejaksoilla katujen varjostaminen parantaa asukkaiden viihtyisyyttä ja terveyttä. - Syväjuurinen kasvillisuus parantaa veden kiertoa ja imeytymistä kaupunkiympäristössä. Veden imeytyminen syviin maakerroksiin on tehokkaampaa puustoisilla alueilla kuin muun kasvillisuuden peittämillä alueilla. - Tarjoaa elinympäristöjä eläimistölle. - Visuaalinen vihreys parantaa elinympäristön koettua laatua, ja puusto luo yhteyden luontoon korkealla oleviin asuntoihin asti. - Alueellinen massatasapaino huomioidaan osana maankäytön suunnittelua. Kuljetusten väheneminen pienentää sekä maarakentamisen kustannuksia että kuljettamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä sekä haittaa asukkaille. - Nuhjaantuneiden maiden hallintaan kehitettyjä paikallisia ratkaisuja hyödynnetään, esimerkiksi höyryttämistä. - Viheralueiden rakentamisessa hyödynnetään alueelta valmiiksi löytyviä maamassoja. Massat lajitellaan ja seulotaan syntypaikalla. Lyhyt ja hallittu massakierto parantaa kasvualustan mikrobien ja pieneliöiden paikallista säilymistä, mikä taas parantaa kasvillisuuden edellytyksiä selviytyä stressitilanteista. - Kaavoituksessa ja rakentamisen vaiheistuksessa tilavarausten kautta luodaan edellytykset massakiertoon. - Ekologisien yhteyksien toimivuutta ja oikeaa mitoitusta tarkastellaan riittävän laajoina kokonaisuuksia. Kaupunkisuunnittelussa kehitetään uusia keinoja arvioida verkoston laatua ja toimivuutta, jotta yksittäisiä

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10 hankkeita voidaan arvioida osana kokonaisuutta. Liito-oravien käyttämän puustoverkoston tunnistaminen ja suunnittelu laserkeilauksen avulla on esimerkki työstä, jolla suunnittelumenetelmiä on kehitetty eteenpäin. Parhaillaan on käynnissä pilottityö, jossa hyödynnetään riistakameroita maaeläinten reittien tunnistamiseen. - Rakennetun ympäristön ajallinen kestävyys on suuri ongelma sekä taloudellisesti että ekologisesti. Sekä rakennusten suunnittelussa että infran rakentamisessa tulisi tutkia malleja, joilla korjaus- ja uudelleenrakentamisen syklejä saataisiin pidennettyä. Kaupunkisuunnittelun keinovalikoimassa on tukea muuntojoustavaa rakentamista, joka mahdollistaa rakennukselle useita käyttötarkoituksia sen elinkaaren aikana. Katuverkon sijainnin ja teknisten ratkaisujen tulisi kestää kaupungin muutosta ympärillä. Infrarakentamisen elinkaariajattelua voidaan tukea osana kunnallisteknisen suunnittelun ohjausta. Pitkän elinkaaren estäviä pullonkauloja tulisi aktiivisesti tunnistaa ja kohdentaa suunnittelua niiden vähentämiseen. Alueen ratkaisut edistävät kestävää elämäntapaa - Alue toimii kehitysalustana uusille, resurssiviisaille palveluille - Rakentamisessa huomioidaan luonnonympäristön arvo ja ekologiset yhteydet - Kestävä kehitys on osa alueen asukkaiden arkea, kasvatusta, koulutusta ja työelämää Kestävä elämäntapa on hyväksytty osana valtuuston käsittelemää Kestävän kehityksen ohjelmaa. Kestävä elämäntapa nähdään ilmiönä, joka laajenee. Resurssiviisaat ratkaisut tukevat kestävän elämäntavan tavoitteita. Resurssiviisauteen tulevat liittymään erilaiset ihmisten arjessa vaikuttavat kiertotalouden teemat (kuten kierrätys, uudelleenkäyttö ja jalostus), jotka hyödyntävät avoimia tiloja, palvelukonsepteja tms. Tila- ja alueturvallisuus on yksi alueen menestystekijöistä - Julkiset ja yksityiset palvelut nojaavat turvallisiin ja esteettömiin kaupunki- ja aluekeskuksiin - Asumisen omistus- ja hallintomuodot tukevat syrjäytymisen ehkäisyä ja sosiaalista kestävyyttä Kaupunkirakenteen suunnittelussa pyritään toimimaan välttäen epätoivottua segregaatiokehitystä. Tämä toteutetaan monipuolisella asuntokannalla, jossa tulee olla tavoitteena alueellisesti tasainen aratuotanto. Uusilla alueilla on mahdollista sekoittaa asumisen hallintamuotoja, ja vanhoilla alueilla aluetta voidaan tasapainottaa täydennysrakentamisella. Aluekeskuksien vetovoimaa kasvatetaan - Omaleimaisuutta vahvistetaan aluekeskusten imagoon ja identiteettiin pohjautuen kulttuurin, tapahtumien ja kaupunkikuvallisten ratkaisujen kautta - Vahvistetaan yhteisöllistä, asukkaiden omaan aktiivisuuteen perustuvaa kaupunkikulttuuria

11 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 11 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoo on Espoo-tarinan mukaisesti viiden kaupunkikeskuksen verkostokaupunki, joita kehitetään niiden omien vahvuuksien mukaisesti. Kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeelle sijoittuu kolme omaleimaista aluekeskusta: Tapiolan suuralueella painottuvat kulttuurin (tiede, taide ja liikunta) ja kaupan toiminnot. Matinkylän ja Espoonlahden alueilla uudistetaan keskustoja ja laajennetaan palveluita. Kehittyvien alueiden identiteetti muodostuu alueiden luonteenomaisista piirteistä ja alueita tukevasta ympäristöstä. Maankäytön suunnittelulla voidaan vahvistaa ja korostaa alueen omaleimaisuutta. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää vahvistaa Länsimetron kehitys- ja kasvukäytävälle asetetut tavoitteet, 2 päättää antaa jatkosuunnittelua ja valmistelua varten seuraavat evästykset: Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Olli Isotalo, Tekninen ja ympäristötoimi

12 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 12