Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Niemivuo-Lahti Johanna Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Niemivuo-Lahti Johanna Asia Komission täytäntöönpanoasetus koskien EU:n vieraslajiluetteloa Kokous U/E/UTP-tunnus U 73/2013 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi vieraslajiasetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennaltaehkäisemisestä ja hallinnasta (EU) N:o 1143/2014) nojalla ehdotuksen täytäntöönpanoasetukseksi unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelon hyväksymisestä. Komission täytäntöönpanoasetuksesta äänestetään EU:n vieraslajikomiteassa Eduskunnalle on ja toimitettu U-kirjelmät EU:n vieraslajiasetuksen valmistelusta ja Suomen kannoista. Yleistä Suomi kannattaa komission ehdotusta täytäntöönpanoasetukseksi unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelon hyväksymisestä sekä ehdotusta täytäntöönpanoasetuksen liitteeksi I eli unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luetteloksi. Täytäntöönpanoasetusta sovelletaan Suomessa sellaisenaan. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että luettelossa olevia haitallisia vieraslajeja voidaan komission ehdotuksen mukaisesti hallita ottaen huomioon jäsenvaltioiden erityisolot ja että hyväksyttynä hallintatoimenpiteenä pidetään myös lajien kalastusta, metsästystä tai ansapyyntiä tai mitä tahansa muuta poistamistapaa kulutus- tai vientitarkoituksessa. Valtioneuvosto pitää kannatettavana, että nämä toimenpiteet kirjataan ja toteutetaan osana kunkin lajin kansallista hallintaohjelmaa. Täplärapu Suomelle on tärkeää, että täpläravun pyyntiä ja käyttöä voidaan Suomessa jatkaa. Siksi Suomi pitää välttämättömänä, että haitallisten vieraslajien hallintatoimenpiteinä voidaan komission ehdotuksen mukaisesti käyttää myös kalastusta ja ansapyyntiä sekä mitä tahansa muuta poistamistapaa kulutustarkoituksessa. Suomelle on lisäksi tärkeää, että täytäntöönpanoasetus mahdollistaa täplärapujen kuljetuksen, varastoinnin ja myynnin myös elävinä ja että näitä hallintatoimenpiteitä voidaan jatkaa niin kauan, kuin se on tarpeellista.

2 Pääasiallinen sisältö 2(6) Täpläravun sisältyminen EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon tarkoittaa kuitenkin sitä, ettei täplärapua saa enää istuttaa uusiin vesistöihin. Täplärapuja ei saa myöskään myydä elävinä toisiin EU-maihin. EU:n komissio toimitti jäsenmaille ehdotuksensa komission täytäntöönpanoasetukseksi unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelon hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 nojalla. Komissio hyväksyy vieraslajiasetuksen 4 artiklan 3 kohdassa säädettyjen perusteiden pohjalta unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelon. Luetteloa hyväksyttäessä on otettava huomioon jäsenvaltioille aiheutuvat täytäntöönpanokustannukset, toimien toteuttamatta jättämisestä aiheutuvat kustannukset, kustannustehokkuus sekä sosioekonomiset näkökohdat. Komissio on todennut saatavilla olevan tieteellisen näytön ja vieraslajiasetuksen mukaisesti tehdyn riskinarvioinnin perusteella, että seuraavat lajit täyttävät unionin kannalta merkityksellisille haitallisille vieraslajeille säädetyt perusteet: pilvisutilatva (Baccharis halimifolia L), karheaviuhkalehti (Cabomba caroliniana Gray), oliiviselkäorava (Callosciurus erythraeus Pallas, 1779), intianvaris (Corvus splendens Viellot, 1817), kellusvesihyasintti (Eichhornia crassipes (Martius) Solms), villasaksirapu (Eriocheir sinensis H. Milne Edwards, 1854), persianjättiputki (Heracleum persicum Fischer), armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi Mandenova), intianpikkumangusti (Herpestes javanicus É. Geoffroy Saint-Hilaire, 1818), sammakonputkien suvun laji (Hydrocotyle ranunculoides L. f.), afrikanvesihäntä (Lagarosiphon major (Ridley) Moss), härkäsammakko (Lithobates (Rana) catesbeianus Shaw, 1802), lauttarusolehti (Ludwigia grandiflora (Michx.) Greuter & Burdet), loikorusolehti (Ludwigia peploides (Kunth) P.H. Raven), keltamajavankaali (Lysichiton americanus Hultén & St. John), kiinanmuntjakki (Muntiacus reevesii Ogilby, 1839), nutria (Myocastor coypus Molina, 1782), isoärviä (Myriophyllum aquaticum (Vell.) Verdc.), koati (Nasua nasua Linnaeus, 1766), amerikankääpiörapu (Orconectes limosus Rafinesque, 1817), amerikkalaisperäinen Orconectes virilis -rapu (Orconectes virilis Hagen, 1870), kuparisorsa (Oxyura jamaicensis Gmelin, 1789), täplärapu (Pacifastacus leniusculus Dana, 1852), piinahelmikki (Parthenium hysterophorus L.), rohmutokko (Perccottus glenii Dybowski, 1877), raastotatar (Persicaria perfoliata (L.) H. Gross (Polygonum perfoliatum L.)), punarapu (punainen suorapu) (Procambarus clarkii Girard, 1852), marmorirapu (Procambarus sp.), pesukarhu (Procyon lotor Linnaeus, 1758), saharaspora (Pseudorasbora parva Temminck & Schlegel, 1846), purppurakudzu (kudzupapu) (Pueraria montana (Lour.) Merr. var. lobata (Willd.) (Pueraria lobata (Willd.) Ohwi)), harmaaorava (Sciurus carolinensis Gmelin, 1788), iso-orava (Sciurus niger Linnaeus, 1758), siperian maaorava (Tamias sibiricus Laxmann, 1769), pyhäiibis (Threskiornis aethiopicus Latham, 1790), punakorvakilpikonna (Trachemys scripta Schoepff, 1792), aasianherhiläinen (Vespa velutina nigrithorax de Buysson, 1905). Näistä lajeista Suomessa esiintyy viisi, joista kasveja on kolme ja selkärangattomia kaksi. Suomessa esiintyvistä lajeista kasveja ovat persianjättiputki (Heracleum persicum), armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) ja keltamajavankaali (Lysichiton americanus). Selkärangattomia ovat täplärapu (Pacifastacus leniusculus) ja villasaksirapu (Eriocheir sinensis). Luetteloon otettaisiin myös Suomessa tällä hetkellä seura- ja harrastuseläiminä tai eläintarhoissa pidettävistä lajeista supi eli pesukarhu

3 3(6) (Procyon lotor), siperian maaorava (Tamias sibiricus), iso-orava (Sciurus niger) ja punakorvakilpikonna (Trachemys scripta). Myös joitakin muita lajeja kuten nutrioita (Myocastor coypus) saatetaan pitää lemmikkeinä. Suomessa turkistarhauselinkeinolle tärkeä minkki ei komission ehdotuksen mukaan ainakaan tässä vaiheessa sisältyisi EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon. Komissio on todennut, että edellä sanotut lajit täyttävät vieraslajiasetuksessa säädetyt edellytykset myös täytäntöönpanokustannusten, toimien toteuttamatta jättämisen aiheuttamien kustannusten, kustannustehokkuuden sekä sosioekonomisten näkökohtien osalta (4 artiklan 6 kohta). Komission mukaan jotkin luetteloon valituista lajeista ovat jo vakiinnuttaneet kantansa unionin alueella tai levinneet niin laajalle joissakin jäsenvaltioissa, ettei lajeja ole enää kaikissa tapauksissa mahdollista hävittää kustannustehokkaasti. Komissio katsoo kuitenkin, että myös nämä lajit on aiheellista sisällyttää unionin luetteloon, koska käytettävissä on muita kustannustehokkaita toimenpiteitä, joilla uusien lajien tuontia tai leviämistä edelleen unionin alueella voidaan ehkäistä. Komission mukaan luetteloon valittujen lajien osalta voidaan edistää lajien havaitsemista varhaisessa vaiheessa ja lajien nopeaa hävittämistä, jos niitä ei vielä esiinny tai ne eivät vielä ole levinneet laajalle. Lajeja voidaan hallita jäsenvaltioiden erityisolot huomioon ottaen myös muun muassa kalastamalla, metsästämällä tai ansapyynnin avulla taikka millä tahansa muulla poistamistavalla kulutus- tai vientitarkoituksessa. Edellytyksenä on, että nämä toimenpiteet toteutetaan kansallisen hallintaohjelman yhteydessä. Komissio on valmistellut ehdotuksensa unionin luetteloon otettavista haitallisista vieraslajeista vuoden 2015 aikana. Komissio antoi alustavan luetteloehdotuksen Maailman kauppajärjestölle WTO:lle notifioitavaksi kesäkuussa WTO ei tehnyt muutoksia luetteloehdotukseen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artikla. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennaltaehkäisemisestä ja hallinnasta (EU) N:o 1143/2014 (vieraslajiasetus), 4 artiklan 1 kohta. EU23-jaosto (ympäristö) kirjallinen menettely EU17-jaosto (kalastus) kirjallinen menettely U-kirje U 73/2013 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto MmVL 34/2013 vp Ympäristövaliokunnan lausunto YmVL 33/2013 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Komission täytäntöönpanoasetus on jäsenmaissa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä.

4 Taloudelliset vaikutukset 4(6) Komission ehdotus unionin kannalta merkittävien haitallisten vieraslajien luetteloksi ei anna aihetta muuttaa aiemmin tehtyä, hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015) sisältyvää arviota vieraslajiasetuksen toimeenpanosta aiheutuvista kustannuksista eikä arviota seurantajärjestelmälle asetettavista vaatimuksista. Vaikutukset yrityksiin Unionin luetteloon sisältyy täplärapu, jonka pyyntiä ja käyttöä myös elinkeinotoiminnassa voidaan kuitenkin jatkaa. Täpläravun istuttaminen uusiin vesistöihin on sen sijaan kielletty, samoin elävien täplärapujen myynti toiseen EU:n jäsenvaltioon. Käytettävissä olevien tietojen mukaan Suomesta ei viedä tällä hetkellä eläviä täplärapuja muihin jäsenvaltioihin. Kielloista ei siten arvioida aiheutuvan yrityksille taloudellisia menetyksiä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Suomi on käynyt edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi useita eri tason neuvotteluja komission kanssa. Komissaari Vellan apulaiskabinettipäällikkö Gabriella Pace on kirjeessään (dnro 161/21/2015) vastannut Suomen esiin nostamiin tarpeisiin yksityiskohtaisesti. Kirjeessä todetaan, että täpläravun hyödyntäminen edellä kuvatuin tavoin sisältyy komission ehdotuksen mukaisiin hallintatoimenpiteisiin. Maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikaisen ja ympäristö-, meri- ja kalastuskomissaari Vellan välisessä tapaamisessa todettiin, että komissiolla ja Suomella on yhteinen käsitys vieraslajiasetuksen ja komission ehdottaman täytäntöönpanoasetuksen tulkinnasta ja että täplärapujen käyttöä Suomessa voidaan jatkaa. Komissaari Vella totesi, että toteuttaessaan lajin hallintasuunnitelmaan kirjattuja, apulaiskabinettipäällikkö Pacen kirjeessä esitettyjä toimenpiteitä Suomi toimii EU:n vieraslajiasetuksen ja komission ehdottaman täytäntöönpanoasetuksen mukaisesti. Asetus (EU) N:o 1143/2014 Ehdotus komission täytäntöönpanoasetukseksi unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelon hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 nojalla Ehdotus komission täytäntöönpanoasetuksen liitteeksi 1: Unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelo Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö,

5 EUTORI-tunnus EU/2013/1498 5(6) Liitteet Viite

6 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi vieraslajit MMM EUE, LVM, VNK, YM