SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA

Transkriptio

1 1 SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2014

2 2 SISUKAS-PROJEKTI SISUKAS ( ) eli Sijoitettu lapsi koulussa -projekti, on osa RAY:n Emma ja Elias - avustusohjelmaa. Ohjelmassa keskitytään alle 15-vuotiaiden kasvuolosuhteiden parantamiseen. Sen tavoitteena on edistää aikuisten yhteistä vastuuta, vanhemmuuden tukemista ja lapsen oikeutta olla lapsi sekä parantaa lapsen ja perheiden tarpeiden huomioimista yhteiskunnassa. SISUKAS- projekti kuuluu ohjelman Koulu-teema-alueeseen. Projektia hallinnoi Pesäpuu ry, jonka strategisina tavoitteina ovat lapsen ja nuoren osallisuuden edistäminen lastensuojelussa, heidän tarpeistaan lähtevä perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen sekä sijoitettujen lasten ja nuorten aseman vahvistaminen yhteiskunnassa. SISUKAS - projektin visio ja päätavoite SISUKAS kannattelee perhehoitoon sijoitettua lasta koulupolulla. Sijoitettu lapsi koulussa -hankkeen päätavoitteena on edistää sijoitettujen lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä kehittämällä monialainen malli lapsen koulunkäynnin tukemiseen. SISUKAS rakentuu pohjoismaisena yhteistyönä Ruotsiin vakiintuneen SkolFam -mallin pohjalta. Työtavasta on saatu hyviä kokemuksia myös Norjassa ja Tanskassa. Kohderyhmänä projektissa ovat esi- ja alkuopetusikäiset, perhehoitoon pitkäaikaisesti sijoitetut lapset. Pilottialueena on Keski-Suomi. Projektin henkilöstö: Projektipäällikkö Christine Välivaara Kehittäjäsosiaalityöntekijä Johanna Liukkonen (äitiyslomasij.) Kehittäjäpsykologi Sari-Maarika Mäntymaa , Emmi Latvala Konsultoiva erityisopettaja Maire Saksola Sijoitettu lapsi koulussa -projektin pohjoismaisia kumppaneita 2014: Ruotsi: SkolFam -verkosto, /koordinaattori Rikard Tordön Pohjoismaiden hyvinvointikeskus, Nordens Välfärdcenter /koordinaattori Fredrik Malmberg Projektin kotimaiset kumppanit: Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö/ Paula Pollari-Urrio ja opetus- & sivistystoimi / Ulla Törmälä Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikka /prof. Raija Pirttimaa Tampereen yliopisto, sosiaalityö/prof. Tarja Pösö Niilo Mäki Instituutti, Lastentutkimusklinikka/ Jyväskylän perheneuvola VALTERI-kouluverkosto/ VETURI, vaativan erityisen tuen -hanke, OPH Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/ Marjatta Kekkonen, Tarja Heino Lapsiasiavaltuutetun toimisto / Raija Harju-Kivinen

3 3 SISUKAS-projektin toiminta ja tavoitteiden toteutuminen 2014 Osatavoite 1. SISUKAS-mallin pilotointi Keski-Suomessa - sijoitetun lapsen koulunkäynnin tuki, osallisuus ja hyvinvointi. 1.1 Lapsille räätälöitiin oppimisen tuki ja seuranta SISUKAS-mallin mukaisesti Sijoitettu lapsi koulussa -hankkeeseen osallistuvien Keski-Suomeen sijoitetun esi- ja alakouluikäisen lasten koulunkäynnin tuki käynnistettiin vuonna 2013 kartoittamalla hyvinvointia sekä oppimisvalmiuksia normeeratuin arviointimenetelmin. Mukana oli seitsemän sosiaalityöntekijän asiakaslapsia 5 kunnasta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, sijaisvanhempien sekä opettajan lapsituntemusta hyödynnettiin kokonaiskuvan saamiseksi lapsen tilanteesta. Lasten tueksi koottiin lähiaikuisista paikalliset, monialaiset asiantuntijaryhmät, joille tarjottiin projektista konsultaatiota. SISUKAS-projektissa mukana oleville lapsille (n=20) toteutettiin kartoituspalautteen pohjalta lapsen tarpeista lähtevää tukea kouluun ja sijaisperheeseen. Tukea tarjottiin mm. lukemisen ja matematiikan harjoitteluohjelmien avulla, oppiainesta pilkkomalla, koulupäivää keventämällä, pienryhmäopetuksessa, kannustamalla pienistäkin onnistumisista sekä edistämällä lasten sosiaalisia ja tunnetaitoja. Lasten oppimissuunnitelmiin kirjattiin tavoitteet ja osapuolten vastuut. Tukitoimien toteutumista seurattiin ja päivitettiin systemaattisesti kokoamalla lapset ja heidän verkostonsa (yhteensä noin 150 osallistujaa) seurantapalavereihin 4 kertaa vuodessa. Lasten osallisuus huomioitiin erityisesti palavereissa. SISUKAS-tiimin sosiaalityöntekijä, psykologi ja erityisopettaja konsultoivat kouluja sekä sijaisperheitä ja tekivät verkostoyhteistyötä mm. perheneuvolan, lastenpsykiatrian, terapeuttien sekä lakimiesten kanssa. Erityisopettaja piti myös räätälöityjä tukijaksoja lapsille, psykologi kartoitti terapiatarpeita ja teki kotikäyntejä. 1.2 Lasten osallistumismahdollisuuksia edistettiin koulussa ja järjestettiin vertaisryhmätapaamisia Tammikuussa lapsille järjestettiin vertaistapaaminen, SISUKAS- lasten tutkijaryhmä, jossa käsiteltiin lapsilähtöisesti koulunkäyntiin liittyviä tunteita, kuultiin lasten kokemuksia sekä tutustuttiin toisiin sijoitettuihin lapsiin. Lisäksi muutamia lapsia osallistui Pesäpuu ry:n Salapoliisit - kehittäjäryhmään (5 -kokoontumiskertaa). Kukin lapsi sai oman pehmolelun (Läksykoira Rento) sekä pienen oppimispelin motivoimaan koulutyötä. Lasten verkostopalavereissa kiinnitettiin erityistä huomiota lapsen äänen kuulemiseen. Elokuussa järjestettiin Takaisin kouluun! -tsemppipäivä sisukkaille. Perheet (30 osallistujaa) koottiin yhteiselle hyvinvointiteemaiselle luontopolulle Laajavuoreen. Samalla kohotettiin myönteistä mielialaa koulutielle, tarjottiin mahdollisuus verkostoitumiseen ja tiedotettiin projektin etenemisestä. Päivään sisältyi ruokailu ja uintimahdollisuus kylpylässä. Yhteistyökumppanina toimi Jyväskylän luontokoulu.

4 4 1.3 Lapsille tarjottiin tietoa SISUKAS-mallista ja he saivat omat sivut nettiin Perustettiin sivusto, johon myös lapset saivat oman tietopaketin SISUKAS-mallista. Tulokset ja vaikutukset / indikaattorit Toiminnan vaikuttavuutta arvioitiin keräämällä palautetta verkostopalaverien yhteydessä neljä kertaa vuodessa lapsilta (n=20), sijaisvanhemmilta (n=39) ja opettajilta (n=20) ja lapsen sosiaalityöntekijöiltä (n=6). Myös lasten kouluhyvinvoinnin ja -menestyksen edistymistä sekä arvosanoja seurattiin palavereissa oppimissuunnitelmien päivittämisen yhteydessä. Lopulliset 3- vuotisen intervention vaikuttavuuden arvioinnit saadaan vuonna 2015 lasten lopputestauksen ja raportoinnin valmistuttua. Opettajat ja sijaisvanhemmat sitoutuivat hankkeen työntekijöiden mukaan yhteistyöhön ja ilmaisivat saaneensa konkreettista hyötyä hankkeessa olevien lasten koulunkäynnin tukemiseen. Verkostopalaverissa eri toimijoiden näkemyksiä huomioitiin tasavertaisesti. Tukitoimet suunniteltiin siten, että ne oli mahdollista toteuttaa niin kotona kuin koulussakin. Tiimin myötävaikutuksella pystyttiin jouduttamaan useiden lasten asioiden hoitoa koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden, kuten lastenpsykiatrian tai perheneuvolan piiriin. Lisäksi onnistuttiin myötävaikuttamaan lisäresurssien, kuten kouluavustajan ja oppimateriaalien saantiin yksittäisille oppilaille. Opettajat ja sijaisvanhemmat sitoutuivat yhteistyöhön tiimin työntekijöiden kanssa. Tulos on nähtävissä monen lapsen edistymisessä tavoitteissaan. Lapset suhtautuivat myönteisesti hankkeeseen ja ilmaisivat siitä olevan hyötyä. Sosiaalityöntekijät kertoivat lasten asioiden menneen eteenpäin ja lasten saaneen tarvitsemaansa konkreettista apua. Hankkeen kautta oli pystytty etsimään tarvittavia tukimuotoja lapselle ja perheelle ja ymmärrys lapsen tarpeita kohtaan oli lisääntynyt. Myös tietoisuus lasten koulunkäynnistä ja sen merkityksestä on lisääntynyt. Opettajien palautetta (n=16): Lapsi opiskelee nyt sopivalla vaatimustasolla ja kotonakin tehdään kovasti töitä. (Englanninopettaja 3.-luokkaisesta tytöstä) Sisukas-suunnitelmassa kirjattu opetus on hyvin vastannut oppilaan tarpeisiin. Ylikuormittuminen on pystytty välttämään ja tyttö on saanut harjoitella juuri itselleen tarpeellisia asioita. (Luokanopettaja 2.-luokkalaisesta työstä) Oppilaan yleisilme on muuttunut alakuloisesta hyväntuuliseksi. Hän saa tarvitessaan apua kokeisiin, niin että voi tehdä kokeen erityisopettajan kanssa pienluokassa. (Luokanopettaja 5.-luokkalaiseta pojasta) Luokan ilmapiiri on muuttunut viime vuodesta positiiviseen suuntaan. Luokassa ei ole enää näsäviisasta kommentointia. Rauhoittuminen työskentelyyn tapahtuu helpommin. SISUKKAAN myötävaikutuksella saatu avustaja on rauhoittanut tilannetta.( Erityisopettaja)

5 5 Lapsi kokee turvallisuutta, nyt kun hän saa olla pienessä ryhmässä. Hänelle on tullut rohkeutta osallistua tunneilla ja sopivan tasoiset tehtävät tuottavat onnistumisen kokemuksia.( Erityisopettaja 5-luokkalaisesta tytöstä) Lasten palautetta (n=20): Sisukkaassa on mukava olla, koska mä kehityn. (Tyttö 9v.) Sisukas auttaa lapsia kaikissa asioissa, mitä lapsi ei osaa. Minua autetaan nukkumisasioissa. (Tyttö 7v.) Opin nyt helpommin. Ennen katselin, kun muut leikkivät, nyt menen mukaan leikkimään. (Tyttö 10v.) Matematiikan koe on nyt helpompi, kun saan yhden tehtävän kerrallaan. (Poika 9v). Nykyään muistan paremmin, mitä kirjoja pitää laittaa reppuun ja mistä aineista tuli läksyjä. (Tyttö 11 v.) Tykkään käsialasta ja kirjoitan sitä. En enää ole erityisopettajan ryhmässä, kun kirjoitus on niin paljon parantunut.( Tyttö 9v.) Kavereita on tullu enemmän. Mun kaveri sanoi, että mä oon muuttunu aika paljon, koska eskarissa mä aina vaan pelleilin. (Tyttö 9 v.) Sosiaalityöntekijöiden palautetta (n=6): Sisukkaasta on hyötynyt sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijät, koulu, mutta kaikista eniten hankkeesta on hyötynyt lapsi!! Todella tärkeää työtä ja toiveena, että malli saadaan sisään Verkostopalaverit koulussa tärkeitä, myös oman työn kannalta. Kouluun tullut ymmärrystä lapsen tilanteesta ja sijaisvanhemmat ovat saaneet vinkkejä, millä helpottaa lapsen tilannetta. Helpottanut asiakassuunnitelmapalavereiden pitämistä, osaa keskittyä paremmin olennaisiin asioihin. Koulunkäynnin tukitoimet helpottavat sijaisperheen arkea, projektin nettisivut hyvä, ei tarvitse koululle kaikkea osata selvittää voivat tutustua itse. Sijoitettujen lasten koulunkäynti on haastavaa ja siihen liittyy monenlaisia vaikeuksia, jotka ovat vain muhineet aiemmin. Nyt Sisukas-hanke tuo siihen ratkaisuvaihtoehtoja ja toimintamalleja, yes.

6 6 Osatavoite 2. Aikuisten osaamisen vahvistaminen ja vaikuttamistyö SISUKAS-hanke lisäsi ammattilaisten tietoisuutta sijoitetun lapsen tarpeista koulussa. Hanke koulutti, teki vaikuttamistyötä ja esittäytyi vuoden aikana useissa asiantuntijapuheenvuoroissa, luennoissa ja työpajoissa sekä oli lisäksi näytteilleasettajana Hyvä alku-messuilla, Talentiapäivillä, Lastensuojelupäivillä sekä Perhehoidon päivillä. (ks. LIITE1) Projektin ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa (10 osallistujaa). Työrukkanen eli projektin ideointiryhmä kokoontui 2 kertaa (8 osallistujaa). Lasten sosiaalityöntekijät (6) kokoontuivat kehittämään omaa työtään hankkeen järjestämiin Innostamoihin (4) ja kehittäjäsosiaalityöntekijä osallistui sijaishuollon tiimiin kaksi kertaa. Mahdollisuus valtakunnalliseen sijoitettu lapsi koulussa -tiedon levittämiseen avautui yhteistyön myötä. Vuonna 2014 alkoi valtakunnallinen Mun sieluun sattuu -seminaarikiertue psyykkisesti oireileva lapsi koulussa -teemalla. Seminaareissa puhuttiin kiintymyssuhteesta, traumoista ja selviytymisestä, SISUKAS-mallista sekä dialogisesta verkostoyhteistyöstä. Kiertue toteutettiin viidellä alueella; Jyväskylä, Mikkeli, Oulu ja vuonna 2015 Helsinki ja Kauhajoki. Osallistujia oli yhteensä 650 ja puheenvuorot striimattiin myös nettiin. Hanketta hallinnoi koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Opetushallituksen rahoituksella. Seminaarien kouluttajina toimivat Lassi Pruuki (Dialogic) ja Christine Välivaara (SISUKAS-projekti). Mun sieluun sattuu- koulutusprosessiin liittyi myös kymmenellä hankekoululla (Jyväskylä, Äänekoski, Kangasniemi, Mikkeli, Ylivieska, Tyrnävä, Lapua, Kauhajoki, Helsinki, Vihti) pidetyt työpajat. Näistä 10 Voimavara Cafeta toteutti Pesäpuu ry (Johanna Liukkonen, Johanna Barkman, Pipsa Vario) ja 10 työpajaa VALTERI-koulujen ohjaavat opettajat, jotka ohjasivat myös 10 opettajien työnohjausryhmää (5 krt/koulu). Koulutussuunnitteluyhteistyössä priimusmoottoreina olivat mukana Johanna Juvonen, Valtakunnallinen oppimisen ja tuen verkosto (VALTERI-koulut) ja Terhi Ojala, Vaativa erityinen tuki -hanke (VETURI/OPH). Tulokset ja vaikutukset: Koulutustilaisuudet: SISUKAS-tiimi toimi luennoitsijana/järjesti vuoden aikana kaikkiaan 27 valtakunnallista, alueellista tai paikallista koulutustilaisuutta sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen ja ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen liittyen. Osallistujia oli yhteensä Näistä 7 koulutustilaisuutta järjestettiin SISUKAS-projektin yhteistyökouluilla. Tapahtumat on esitelty liitteessä 1.

7 7 Kaikista koulutuksista kerättiin osallistujapalaute joko kyselylomakkeen tai webropol-kyselyn avulla ja vastanneita oli Palautteesta n. 90 % oli tyytyväistä tai kiittävää. Erityisesti oltiin tyytyväisiä koulutussisältöihin, kokemuksellisuuteen ja kouluttajiin. Kritiikki kohdistui tekniikan toimivuuteen, koulutustilaan sekä muutamia yksittäisiä kommentteja tuli asian tuttuudesta, toteutuksesta, otsikosta ja sisällöstä. Vaikutukset ja koulutuspalautetta SISUKAS-koulutukset saivat kaikkiaan kiinnostuneen vastaanoton ja erinomaisen palautteen. Toki joillekin monitoimijaisesta osallistujajoukosta sisällöt olivat entuudestaan tutumpia ja jotkut odottivat vielä yksityiskohtaisempaa konkretiaa käytännön erityistilanteiden kanssa toimimiseen. Mun sieluun sattuu -seminaarit Oulussa (100), Mikkelissä (121) ja Jyväskylässä (177) saivat osallistujalta numeroarviointina toteutuksesta yleisarvosanan 4,2 (asteikolla 1-5). Palautteen antoi 76% osallistujista. Teknisiä ongelmia ilmeni valitettavasti sekä Mikkelissä että Jyväskylässä. Osallistujista 83% suosittelisi seminaaria muillekin. Pesäpuun työpajat, Voimara Cafet, saivat erinomaisen vastaanoton. Yleisarvosanaksi työpajoista (n= 100) osallistujalta annettiin 4,4 (asteikolla 1-5). Osallistujapalautetta seminaareista (Oulu, Mikkeli, Jyväskylä): - Monipuolinen ja ajatuksia herättävä sisältö, dialogisuus jäi päällimmäisenä mieleen - läsnäolo, kunnioitus ja kuunteleminen. Näitä luennoitsijat havainnollistivat hienosti omalla esimerkillään. (Erityisopettaja, Jyväskylä) - Erittäin tärkeää asiaa varsinkin opettajille, jotka työskentelevät pedagogisesta viitekehyksestä. Tärkeää oivaltaa mitä kaikkea pitäisi huomioida lasten kanssa työskennellessä esim. päiväkodeissa ja kouluissa. (Oulu) - Koulutus oli antoisa ja herätti ajatuksia miten toimia omassa työssä(oulu) - Päivä oli kertakaikkiaan antoisa. Minä sain monenlaista "evästä ja pohdittavaa arjen työhön. - Se täytyy kiitollisena ja painokkaasti todeta, että olette onnistuneet löytämään aivan loistavat luennoitsijat. Olen minäkin monenlaisissa koulutuksissa ollut, mutta kyllä tämä oli aivan sitä kärkeä. Pidin todellakin tällaisesta. Kaikki koulutuksen anti osui sektoriin. Ei mennyt ohitse.(eritysopettaja Oulu) - Kouluttajat asiansa osaavia, ammattitaitoisia ja hyviä puhujia. Osallistujien omakohtaisista kokemuksista saa hyviä vinkkejä omaan työhön, kiitos niistä. (Opettaja, Mikkeli) - Meillä MSS -hanke tuntuu jo nyt poikivan hyvää. Keskuskoulussa uskaltauduttiin tällä viikolla "rangaistuskäytännöissä" uuteen sovittelumalliin ja Yläkoulussa pohditaan parhaillaan uusia inklusiivisempia erityisen tuen järjestelyitä... Olen tosi iloinen, ja aloitteet tulevat opettajilta itseltään. Luennoitsijat olivat nappivalinta. Olen suositellut heitä Erityisopetuksen kansallisille kehittämispäiville.(opetuspäällikkö, Lapua

8 8 Palautetta toiminnallisista työpajoista (Ylivieska, Tyrnävä, Äänekoski, Jyväskylä, Kangasniemi, Mikkeli, Vihti, Helsinki): - Keskusteluttavaa, vuorovaikutteista, kuuntelevaa! - Hyviä keskusteluja, ideointia! - Innostavat kouluttajat! Tunnelma oli hyvä ja rento. Oli hyvä tulla kuulluksi! - Kiitos vetäjille. Keskustelu ja vuorovaikutus on tärkeää; pysähtyminen tärkeiden asioiden äärelle. - Vahvisti omaa näkemystä kasvattajana. Kiitos! - Tästä lisää koko Suomeen kaikki koulut! Iso kiitos, todella ihana iltapäivä, kiitos! Osatavoite 3. Monialaisen verkostotyön mallintaminen ja pohjoismainen yhteistyö 3.1 Pohjoismainen yhteistyö Vuoden 2014 aikana yhteistyö ruotsalaiseen SkolFam -verkoston kanssa jatkui. Ruotsin Skolfam on laajentunut jo 22 kuntaan. Koordinointivastuu on siirtynyt Allmänna Barnhusetille. SkolFam järjestää verkostotapaamisia ja SISUKAS osallistui verkostotapaamiseen ja seminaariin Gävlessä Seminaarissa oli lisäksemme 120 osallistujaa ympäri Ruotsia. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijaluentoja mm. dialogisuudesta, kokemusasiantuntijapuheenvuoroja sijoitetuilta nuorilta sekä tutkimustuloksia SkolFam -intervention vaikuttavuudesta. Yhteisissä työpajoissa verkostoiduttiin ja vaihdettiin kokemuksia. Muiden kokemukset olivat samansuuntaisia kuin SISUKAS-projektissa. Sovittiin alustavasti yhteispohjoismaisesta työpajasta Pohjoismaisilla lastensuojelupäivillä Pohjoismaista yhteistyötä jatkettiin myös Nordens Välfärdcenterin kanssa sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen sekä jälkihuoltoon liittyvässä hankkeessa, Fokus på barn i familjehem. Joukko sijoitettuja nuoria Suomesta (3), Tanskasta (3), Norjasta (4) ja Ruotsista(5) koottiin yhteiseen foorumiin Tukholman lähistölle, Biskops-Arnöhön. Kahden päivän ajan työskenneltiin toiminnallisissa työpajoissa koulun ja jälkihuollon kehittämiseen liittyvien kysymysten äärellä. Samalla filmattiin elokuvaa, joka valmistui joulukuussa. Lyhytelokuva saa ensiiltansa Tukholmassa päättäjille ja ammattilaisille järjestettävässä päätösseminaarissa. Nuoret ovat myös itse paikalla ja samalla julkistetaan näiden kokemusasiantuntijoiden kehittämisideat ja työpajan tuotokset raporttina. Elokuva tullaan myös esittämään pohjoismaisilla lastensuojelupäivillä syksyllä ( 3.2 Paikalliset ja alueelliset verkostot Yhteistyötä tehtiin alueellisissa ja valtakunnallisissa (KASTE, Emma & Elias) verkostoissa. Paikallisella tasolla tehtiin yhteistyö Arvokas elämä-hankkeen kanssa, joka kehittää tukimuotoja vammaisten lasten perhehoitoon. Yhteistyössä koottiin yhteen monialaisia verkostoja pohtimaan kehitteillä olevien mallien juurruttamista rakenteisiin. PePPi-vapaaehtoistyöhankkeen vapaaehtoisia osallistui SISUKAS-lasten läksyapuun.

9 9 SISUKAS-projektin kehittämistyöhön antoivat panoksensa erilaiset hankkeessa kootut, säännöllisesti kokoontuvat ohjaus-, ideointi-, kehittäjä- ja tutkimusryhmät. Reflektointipintaa tarjosivat myös Pesäpuun sisäiset työkokoukset, suunnittelupäivät sekä yhteistyö järjestön hallituksen kanssa. Jyväskylän sosiaalityöntekijöille pidetyissä Innostamoissa (4) mallinnettiin sosiaalityötä tiimin johdolla. Tulokset, vaikutukset, indikaattorit Projektin toimi aktiivisesti verkostoissa. SISUKAS-tiimi osallistui kaikkiin Emma ja Elias -ohjelman verkostotapaamisiin (Lahti, Hämeenlinna, Helsinki). Tapaamiset tarjosivat paitsi koulutusta, myös synergiaetua hanketyöhön. Ohjelman kouluhankkeet vaikuttivat myös yhteisillä esittelypöytien äärellä messuilla ja seminaareissa. Luotiin myös yhteinen nettiportaali: Pohjoismainen yhteistyö SkolFam -verkostotapaaminen, Gävle (120) Fokus på barn i familjehem, Nordens Välfärdcenterin yhteispohjoismainen hanke, nuorten osallisuus -työpajat, Tukholma Filmattiin elokuva nuorista kokemusasiantuntijoista. Ohjaus-, ideointi- ja kehittäjäryhmätapaamiset Ohjausryhmän kumppanitapaamiset (Akvaariot) 2 Monialainen ideointiryhmä perustettiin (Työrukkanen) 2 Sijaishuollon sosiaalityön kehittäjäryhmä (Innostamot) 4 Osatavoite 4. Tutkimusyhteistyö, intervention vaikuttavuuden arviointi Projektin etenemistä tavoitteiden suuntaan seurattiin ja arvioitiin kumppaneista koostuvissa ohjaus- ja ideointiryhmän tapaamisissa sekä Pesäpuun sisällä. Lasten sijaisvanhemmille, sosiaalityöntekijöille sekä opettajille tehtiin kysely ja lapsilta kerättiin palautetta tapaamisessa haastattelemalla ja omien vihkojen kautta. Tilaisuuksista ja koulutuksista koottiin myös palautetta. (ks. edellä) Yhteistyötahoille lähetettiin webrobol- arviointikysely, johon vastasi 50 % (n=43) kyselyn saaneista. Tutkimusyhteistyötä tehtiin Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan oppiaineen sekä Opetushallituksen rahoittaman VETURI-hankkeen (vaativa erityinen tuki) kanssa.

10 10 Tulokset Tutkimusryhmätapaamiset (4kpl) Opettajien näkemyksistä liittyen oppilaiden psyykkiseen oireiluun valmistui tutkimusraportti osana Mun sieluun sattuu-koulutusprosessia (Ojala & al., Erityinen tuki, Veturi-hanke) Hankkeessa käynnistyi kaksi uutta opinnäytetyötä sekä tieteellisen artikkelin kirjoittaminen interventiosta professori Raija Pirttimaan johdolla. Vaikutukset Hanke eteni tavoitteiden suunnassa. Tutkimusryhmässä todettiin hankkeen tunnettuuden lisääntyneen vahvasti. Tutkimusyhteistyö Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan oppiaineen kanssa jatkui. Yhteistyökumppaneille lähetettiin webropol-kysely, johon vastasi 50 % (n=43). Hankkeeseen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Vuodelta 2015 toivottiin lisää koulutuksia, materiaaleja sekä yhteistyön jatkumista. Hankkeessa tehty pohjoismainen vuoropuhelu sekä tutkimusyhteistyö poikivat kiinnostusta koulupuolella psyykkisesti oireilevien lasten kanssa työskentelyyn ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Luennot ja työpajat herättivät laajaa kiinnostusta ja konsultaatiokyselyitä eri puolilta maata. Myös useita harjoittelijoita ja opinnäytetyöntekijöitä oli tarjolla projektiin. Osatavoite 5. Tiedottaminen ja juurruttaminen SISUKAS-projektista tiedotettiin Pesäpuun nettisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (FB) sekä Innokylässä. SISUKAS-mallille luotiin omat nettisivut ( ja Facebookryhmä. Vuoden aikana on lähetettiin 3 tiedotekirjettä perheille ja sidosryhmille, julkaistiin artikkeleita Pesäpuun lehdessä sekä muissa alan lehdissä. Hanke oli mukana työpajoin, puheenvuoroin, esittelypöydin alan tapahtumissa (ks. kohta osaamisen vahvistaminen). Yhteistyötä tehtiin valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Keski-Suomen oppilashuollon, koulujen ja sosiaalityön henkilökuntaa ja johtoa sitoutettiin mukaan Innostamoiden, Työrukkasten, työkokousten ja koulutusten kautta kehittämistoimintaan ja mallin juurruttamiseen. Sovittiin tammikuussa 2015 toteutettavasta pyöreän pöydän keskustelusta, jossa eri toimijat kootaan yhteen SISUKAS-mallin viemiseksi rakenteisiin Keski-Suomessa. Sijoitettu lapsi koulussa -opasta sekä SISUKAS-käsikirjaa työstettiin eteenpäin.

11 11 Tulokset SISUKAS-nettisivut, valmistuivat loppuvuodesta. Sivuille koottiin tietoa sijoitetun lapsen koulun käynnistä sekä esittelyt SISUKAS-mallista. FB-ryhmässä tiedotettiin ajankohtaisista kouluun liittyvistä asioista. Uutiskirjeet saavuttivat kohderyhmän. Mun sieluun sattuu oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen -seminaarisarja saavutti suuren, monialaisen joukon koulujen toimijoita ympäri Suomea (n=650). Seminaarit olivat myös tärkeä tapa levittää SISUKAS-projektissa tuotettua tietoa sijoitettujen lasten kehityksestä ja koulunkäynnistä. Artikkelit lehdissä: o Tuen puute ja kömpelö tiedonkulku uhkana sijoitetun lapsen koulunkäynnille Pesäpuun lehti 1/2014 (s.10-11) o Pienet ja sisukkaat tutkijat, Pesäpuun lehti 1/2014 (s.12-13) o Fokuksessa perhehoitoon sijoitetut lapset, Pesäpuun lehti 1/2014 o Asiaa jälkihuollosta, Pesäpuun lehti 2/2014 (s.9-10) o Takaisin kouluun tsemppipäivä Sisukkaille (s ), Pesäpuun lehti 2/2014 o Mun sieluun sattuu- seminaareista apua opettajille, Perhehoito 5/2014 (s.11-12) o SISUKAS-projekti, Lapsen maailma 3/2014 Vaikutukset Vaikuttamistyö poiki lukuisia luento- ja työpajapyyntöjä. Tämä tarjosi muun tiedottamisen ohella erinomaisen mahdollisuuden nostaa esiin sijoitettujen lasten ääntä sekä esitellä monialaista SISUKAS-tukimallia. Juurruttamis- ja vaikuttavuustyö eteni myös onnistuneesti yhteistyössä VALTERI-verkoston, VETURI-hankkeen ja Palmenian kanssa Mun sieluun sattuu -koulutusprosessin kautta.

12 12 SISUKAS-KOULUTUKSET 2014 LIITE Sijaisperheet priimusmoottorina lasten kouluhyvinvoinnin kehittämisessä, luento, THL:n Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen kouluissa -kutsuseminaari, Helsinki / 30 (Välivaara) Sisukas selviytyy? - keinoja tukea traumatisoitunutta lasta koulussa, luento, Hyvä alku messut, Jyväskylä / 300 osallistujaa (Välivaara) Sijoitettujen nuorten osallisuus koulussa, luento, Miten kuulla lasta -seminaari, NMI, Jyväskylä / 50 (Välivaara) Sijoitettu lapsi koulussa, koulun iltapäivätoiminnan työntekijät / koulunkäynnin ohjaajat /13 (Liukkonen) Lasta suojelemassa päivähoidossa, koulussa ja lastensuojelussa, päivähoidon henkilöstö, luento, Jyväskylä /38 (Liukkonen) SISUKAS PÄRJÄÄ AINA - sijaishuollon sosiaalityön verkostomalli perhehoitoon sijoitettua lasta kannattelemassa, työpaja, Talentian asiantuntijapäivät, Helsinki / 35 (SISUKAS-tiimi) Sisukas selviytyy keinoja tukea traumatisoitunutta lasta koulussa, 1 pv, Orimattila /130 (Välivaara) Sijoitettu lapsi koulussa, koulunkäynninohjaajaopiskelijat /10 (Liukkonen) Tanssiin kutsu monitoimijainen yhteistyö koulussa, luento, Arvokas elämä - päättöseminaari /100 (Välivaara) SISUKAS-verkostomalli tukea sijoitetun lapsen koulupolulle, Koulukuraattorien ja koulujen sosiaalityön maakunnallinen työkokous, Jyväskylä /29 (SISUKAS-tiimi) Toiminnalliset välineet vuorovaikutuksen tukena, sosiaalitoimen ja opetustoimen henkilöstö, Parainen, 2 päivää / 24 (Liukkonen) Mun sieluun sattuu oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen koulussa, Oulu, 1 pv, / 90 (Välivaara) Mindfulness-koulutus, Jyväskylä / 26 (SISUKAS-tiimi) Mun sieluun sattuu oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen koulussa, 1 pv, Jyväskylä/ 200 (Välivaara) Mun sieluun sattuu oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen koulussa, 1 pv, Mikkeli / 110 o + netin kautta seminaaria seurasi 30 (Välivaara) Ihmeet tapahtuvat arjessa tukea sijoitetun koulupolulle, Perhehoidonpäivien työpaja, Jyväskylä /30 (SISUKAS-tiimi) Kun sisälle sattuu kiintymyssuhde oppimisen haasteena ja voimavarana, Erityiskasvatuksen päivät, Itä-Suomen AVI, Savonlinna, luento / 270 (Välivaara) - SISUKAS-verkostomalli, tukea sijoitetun lapsen koulupolulle -info, SISUKAS-tiimi/ yht. 122 osallistujaa o Höytiä, 9.9. Sumiainen, Suolahti, 17.9 Kinnula, Korpilahti, Jyväskylä, Laukaa - Mun sieluun sattuu, Voimavara Cafe (3h): Ylivieska (Barkman & Vario) (18) ja Tyrnävä(Barkman & Vario) ( 12)