Perustelut Kokkolan terveyskeskussairaalan uudisrakennushankkeelle Motiveringar till nybyggnadsprojektet hälsocentralsjukhuset i Karleby

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Perustelut Kokkolan terveyskeskussairaalan uudisrakennushankkeelle Motiveringar till nybyggnadsprojektet hälsocentralsjukhuset i Karleby 356/10/03/02/2015 SosTe 85 Valmistelijat: terveyspalvelujohtaja Ilkka Luoma puh , tekninen johtaja Pauli Pii pa ri nen puh ja vs. hoitotyön palvelupäällikkö Ritva Jämsä puh Johdanto KH ( ) edellytti toimialoilta rakennemuutosselvitysten te ke mis tä tammikuun loppuun mennessä Ra ken ne muu tos esityk siä ja selvityksiä käytiin läpi kaupunginhallituksen se mi naa ri päiväs sä Rakennemuutosselvitysten toteuttaminen on pit käjän teis tä toimintaa. Vaikutuksia haetaan 0-5 vuoden aikavälillä. Rakennemuutosten kautta saatavilla säästöillä on katettava paitsi ny kyi sen palvelurakenteen kustannus- ja rahoituspaineet niin myös tu le va palvelutarpeen kasvu, ikärakenteen muutos, kustannustason nou su ja kestävyysvaje. Toimialoille on annettu tehtäväksi valmistella kaupunginhallitukselle huh ti kuun loppuun mennessä kolme tärkeintä ra ken ne muu tos toimen pi det tään, joiden toteutus alkaa heti tänä vuonna. Yksi sosiaalija terveystoimen pidemmän aikavälin suunnitelma on uuden ter veyskes kus sai raa lan rakentaminen ja vanhan terveyskeskussairaalan perus kor jaa mi nen mm. hyvinvointineuvolan ja kuntoutuspalveluiden käyt töön. Muista sosiaali -ja terveystoimelta edellytetyistä ra ken ne muu tos toimen pi teis tä tehdään sosiaali- ja terveyslautakunnan kautta kau pungin hal li tuk sel le omat pykälänsä. 2. Kokkolan terveyskeskussairaalan osastojen ja Teerijärven osas ton nykytilanne Toiminta - Kokkolan terveyskeskussairaala, joka sijaitsee päivystävän kes kussai raa lan läheisyydessä sairaalanmäellä, tuottaa pe rus-ter vey denhuol lon osastopalveluja Kokkolan kaupungin ja Kruunupyyn kunnan asuk kail le sekä tarjoaa sen lisäksi AVH (aivoverenkiertohäiriö) po tilai den subakuuttiin kuntoutuksen palvelua oman väestönsä lisäksi Jy ta- alueen ja Reisjärven asukkaille.

2 - Kokkolan osastoilla on 90 potilaspaikkaa ja 2 ylipaikkaa/ osasto. Tee ri jär ven 18-paikkaisella osastolla ( lähtien) hoidetaan lähin nä kruunupyyläisiä ja tarvittaessa myös kokkolalaisia potilaita. Osas toil le tulee potilaita päivystyksestä, avovastaanotoilta sekä erikois sai raan hoi dos ta. Kaikki osastot toimivat päivystysosastoina, jolloin potilaita tulee osastoille ympäri vuorokauden kaikkina vii kon päivi nä. Osastot ovat profiloituneet tiettyjen potilasryhmien hoitoon siltä osin kuin se päivystysosastoilla on mahdollista. Osastot ovat profiloituneet seuraavasti: Osasto 1: akuutit sisätautipotilaat painopisteinä akuutit infektio-, keuhko- ja diabetespotilaat sekä psykogeriatriset terveyskeskussairaalatasoista hoitoa vaativat potilaat Osasto 2: akuutit sisätautipotilaat, painotus sydänpotilaat, myös infektio ja keuhkopotilaita. Lisäksi osastolla toimii 3- paikkainen saattohoitoyksikkö. Saattohoitopotilaiden määrä vaihtelee, joinakin ajankohtina saattohoidossa voi olla yhtä aikaa jopa 10 potilasta. Osasto 4: suuntautunut neurologisten ja ortopedisten potilaiden kuntoutukseen. Osastolla toteutetaan AVH- potilaiden subakuuttia keskitettyä kuntoutusta. Teerijärven osasto: lyhytaikaista akuuttihoitoa tarvitsevat infektio-, sisätauti- ja kuntoutuspotilaat. - Kokkolan terveyskeskuksen osastojen käyttöaste vaihtelee % välillä (v ), Teerijärvellä se oli v %. Po tilaat ovat monisairaita ja moniongelmaisia ja suurin osa heistä kuu luu raskaimpiin hoitoisuusluokkiin (v %), jolloin suurin osa potilaista on joko täysin tai osittain autettavia päivittäisissä toi minnois saan. - Vuonna 2014 oli hoitopäiviä Kokkolassa ja Teerijärvellä Keskimääräinen hoitoaika oli 16 vrk. Hoitojaksoja oli Kok ko lassa ja Teerijärvellä V terveyskeskussairaalan osastopalvelua käytti 3,6 % kok kola lai sis ta (peittävyys). Asiakkaista suurin osa (26,5 %) oli yli 74-vuotiai ta. Palvelun toistuvuus (hoitojaksoa/ potilas) oli keskimäärin 2,28 ker taa. - Kokkolan osastojen vuosibudjetti on n. 10,8 miljoonaa, josta n. puolet on henkilöstömenoja. Henkilöstöön kuuluu lääkäreitä, sai raan hoita jia, perus-/ lähihoitajia, osastonsihteereitä ja si joit ta ja sai raan hoi taja. Päivittäin tehdään tiivistä yhteistyötä te ra pia hen ki lö kun nan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Henkilöstön määrä yksiköittäin ja am matti ryh mit täin oheisaineistona. Tilat - Terveyskeskuskiinteistö on valmistunut v Rakennuksessa on todettu vuosien saatossa vesi- ja viemärivuotoja välipohjien läpi ker rok sis ta toisiin. VTT teki v tutkimuksen, jossa tarkastettiin

3 kos teus vau riot ja tehtiin tuloilmakanavan mineraalikuitupitoisuuksien mit tauk set. V teetettiin Prodeco Oy:llä sisäilmaa koskeva tut kimus kiinteistössä raportoitujen sisäilmaongelmien vuoksi. Länsi- ja Si sä- Suomen AVI harkitsi päivätyssä kuu le mis asia kir jassaan sisäilmaongelmien vuoksi sellaisen päätöksen tekemistä, jolla Kok ko lan terveyskeskus olisi saatettu käyttökieltoon tehosteena e uhkasakko. Käyttökiellolta ja uhkasakolta vältyttiin kuu le miseen lähetetyllä vastineella. Sosiaali- ja terveyslautakunta oheisaineistona. - Kiinteistöön on tehty useita korjaustoimenpiteitä useana eri ajankoh ta na. Viimeisimmät korjaustoimenpiteet tehtiin vuoden 2014 ai kana Prodeco Oy:n tutkimuksessa suositeltujen toimenpiteiden poh jalta. - Huonokuntoisuuden lisäksi nykyiset tilat ovat pohjaratkaisultaan epä käy tän nöl li set ja nykyaikaiseen perusterveydenhuollon tasoiseen akuut ti osas to toi min taan soveltumattomat hengen huoneet ilman saniteettitiloja, aiheuttavat toiminnallista ja taloudellista te hot tomuut ta. Oheisaineistona Kokkolan terveyskeskuksen sisäilmaongelmat, teh dyt tutkimukset ja korjaukset. - Pääterveysasema-rakennuksen laskennallinen jäl leen han kin ta hin ta on arviolta noin 21 M ja laskennallinen tekninen nykyarvo noin 13 M. Rakennuksen laskennallinen kuntoluokka on siis noin 62 %, mikä on tyydyttävällä tasolla. Kokkolan kaupunki on asettanut ra kennus ten kuntoluokitusten vähimmäistavoitetasoksi 75 %. Yleisesti pidet ty rakennuksen hyvä kuntotaso on 75 % - 85 %. Toiminnalliset ongelmat - Epätarkoituksenmukaiset suuret huoneet, joissa ei ole sa ni teet ti ti loja ovat osasyynä hoitoon liittyvien infektioiden huomattavan suu reen määrään verrattuna maan keskitasoon. Jokaisesta hoitoon liit ty väs tä infektiosta syntyy n. 7 turhaa hoitovuorokautta ja aiheuttaa se kä inhimillisesti että taloudellisesti merkittävää haittaa. Hoitoon liit ty vis tä infektioista on laadittu selvitys sosiaali- ja ter veys lau ta kun nal le Selvitys oheisaineistona. - Paitsi infektiot myös muut hoidolliset syyt (saattohoitopotilaat, haasteel li ses ti käyttäytyvät jne.) estävät isojen potilashuoneiden op ti maalis ta käyttöä. Tammikuun 2015 seurannassa keskimäärin 6 po ti laspaik kaa oli pois käytöstä joka päivä em. syistä johtuen. Tästä ai heutuu turhia kustannuksia, koska samanaikaisesti potilaat jo not ta vat paikkaa kalliimmassa erikoissairaanhoidossa tai palvelua pitää os taa Jyta- alueelta. - Potilaiden siirrot yhteispäivystykseen tai muuhun eri kois sai raan hoidon konsultaatioon esim. kuvantamistutkimusta varten lisäävät hoi tohen ki lö kun nan työtä kahdessa eri työyksikössä, minkä lisäksi yksi po ti las varaa paikan sekä lähettävässä yksikössä että vas taan ot tavas sa yksikössä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tämän het ki nen fyysinen etäisyys ei tue konsultaatiokäytänteiden op timoi mis ta.

4 - Kuntouttavan työotteen tehokkaammalla käytöllä voitaisiin toi mintaa edelleen tehostaa. Esim. hoitojaksojen lyheneminen 2 vrk/hoi tojak so paitsi parantaisi kansalaisten elämänlaatua, toisi myös huomat ta via säästöjä. Kuntouttavan työotteen käytön esteenä ovat osittain nykyaikaiseen kuntoutukseen soveltumattomat tilat. - Ikäihmisten palveluketjussa avohoidon resursseja ja hoidollista osaa mis ta lisäämällä, minimoimalla hoitoon liittyvät infektiot, pyr kimäl lä optimaaliseen osastojen käyttöasteeseen, vähentämällä lai tosten välisiä siirtoja ja lyhentämällä keskimääräisiä hoitojaksojen pituuk sia tarkoituksena on vastata kasvavaan palvelutarpeeseen nykyis tä pienemmällä osastojen paikkamäärällä. Paikkamäärän vä hentä mi nen 80 potilaspaikkaan 0,8 hoitajamitoituksella mahdollistaa hen ki lös tö kus tan nus ten vähentämisen n eurolla/vuosi. Hen ki lös tö mää rän sopeuttaminen uuteen toimintatapaan ja paik kami toi tuk seen on tarkoitus tehdä eläkepoistumaa hyödyntäen sekä va pau tu via resursseja avohoitoon siirtäen (mm. kotihoito ja ko ti sairaa la). Johtopäätökset nykytilanteesta Nykyisen terveyskeskussairaalan tekninen kunto on huono ja ra kennus on peruskorjausiässä, eivätkä tilat sovellu nykyaikaiseen pe ruster vey den huol lon akuuttitoimintaan. Nykyiset toiminnalliset ongelmat aiheuttavat 0,5-1 milj. euron tarpeet to mat kustannukset vuositasolla. Kun tilojen toi mi mat to muu desta aiheutuvat kustannukset saadaan minimiin, investointi maksaa itsen sä takaisin vuodessa. Jatkossa olisi tarkoituksenmukaista rakentaa uusi, ajanmukaiset vaa ti muk set täyttävä n. 80-paikkainen (terveyskeskussairaala) perus ter vey den huol lon palveluita tuottava yksikkö Keski-Pohjanmaan kes kus sai raa lan välittömään läheisyyteen, jolloin yhteistyö ja mak simaa li set synergiahyödyt perus- ja erikoissairaanhoidon palveluiden vä lil lä voidaan optimoida. 3. Uuden terveyskeskussairaalan suunnittelun taustaa Eteneminen kaupungin päätöksentekoelimissä - Sosiaali- ja terveyslautakunta on ( 36) merkinnyt tie dokseen tehdyn laajan selvityksen hoitoon liittyvien infektioiden esiin tyvyy des tä Kokkolan terveyskeskussairaalan osastoilla ja päät tä nyt kiirehtiä käyttösuunnitelman mukaisen uuden ter veys kes kus sai raalan suunnittelutyön aloittamista. - Sosiaali- ja terveyslautakunta on antanut lausunnon Kok ko lan terveyspalveluiden toimitilatarpeista ( 73) ja esittänyt näke myk se nään uuden terveyskeskussairaalan rakentamista ja van hojen tilojen edelleen saneeraamista niin, että niihin voitaisiin keskittää ter veys kes kuk sen toimintoja, jotka on tällä hetkellä hajautettu eri puo lil le kaupunkia (mm. puheterapia, neuvolat, kuntoutus). Sosiaalija terveyslautakunnan päätös ja lausunto terveyspalveluiden toi mi ti-

5 la tar peis ta on liitetty osaksi Kokkolan kaupungin toi mi ti la suun ni telmaa, jota on käsitelty kaupunginhallituksen kokouksissa ja Kokkolan kaupungin talousarviossa 2015 ja taloussuunnitelmassa on pääterveysaseman sairaalan suunnittelun käyn nis tämi seen, tarvesuunnitteluun varattu vuodelle Seuraaville vuosille on varattu suunnittelu ja ra ken ta mi sen alkurahoitusta v ja v Toiminnallinen suunnittelu tehdään ennen teknistä suun nit te lua. - KH ( ) edellytti toimialoilta ra ken ne muu tos sel vi tysten tekemistä toimialoittain, jossa yhteydessä yhdeksi sosiaali- ja terveys toi men pidemmän aikavälin toimenpiteeksi asetettiin uuden terveys kes kus sai raa lan rakentaminen. Selvitys oheisaineistona. NHG:n selvitys 2015 Kokkolan sote- palveluiden nykytilasta ja uu dista mi ses ta - NHG:n selvityksessä v.2015 Kokkolan sosiaali- ja ter veys pal ve luiden palvelutuotannon nykytilasta ja uudistamisesta tuodaan esille, kuin ka oikeilla rakenteilla olisi saavutettavissa synergiahyötyjä, jois sa optimointivara esim. erikoissairaanhoidon menoissa on 2,6 milj. euroa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen raja- aidan häivyttämisellä sekä potilaiden paremmalla ohjautumisella tarpeen mukaisten palveluiden piiriin voidaan Kokkolan vinoumaa erikois sai raan hoi don runsaassa käytössä korjata ja koko pal ve lu ra kennet ta tehostaa. Hyvä fyysinen yhteys yksiköiden välillä edesauttaa näi tä tehostamistoimenpiteitä. - NHG:n selvityksessä tuotiin esille kotiin annettavien palveluiden liian vähäinen resurssointi, joka aiheuttaa turhia kustannuksia ja painet ta palveluketjun raskaampaan päähän (perusterveydenhuollon akuut ti osas to hoi to, erikoissairaanhoito). Ikärakenteen kehitys ja palveluntarve-ennuste - Ikärakennekehitys ja palveluntarve-ennuste: v on Kokkolan alu eel la tilastokeskuksen ennusteen mukaan kaksinkertainen määrä yli 75- vuotiaita v verrattuna. Työllisten määrä ei lisäänny samas sa suhteessa, jolloin huoltosuhde heikkenee. - FCG: n kuntarakenneselvityksen ( Kuntatalouden trendit 2014, Kok ko lan seutu) mukaan vanhusten hoidossa palveluntarve tulee lisään ty mään Kokkolan seudulla n. 40 % vuoteen 2029 mennessä. - Nykyisen kaltaista palvelurakennetta ei voida enää ylläpitää vaan se kä kustannuskehityksestä että henkilöstön riittävyydestä johtuen ny kyi sen henkilöstömäärän on hoidettava n. kaksinkertainen määrä van huk sia v (Pareto- raportti. Palvelujärjestelmän ra kennemuutos ja uudet toimintatavat. HEMA instituutti. 2012) 4. Hankesuunnittelun visio ja projektityöskentely Hankesuunnittelua ohjaava visio

6 Kokkolan alueella toimii tiloiltaan ajanmukainen pe rus ter veyden huol lon palveluita tuottava, sote- integraatiota tukeva yk sikkö, joka tunnetaan laaja- alaisesta osaamisestaan ja hy vin vointia ja terveyttä edistävistä sekä asiakaslähtöisiä ja sau mat to mia palveluketjuja tukevista palveluistaan, jotka muun tau tu vat kulloisenkin ajan ja alueen tarpeisiin joustavasti ja tar koi tuk senmu kai ses ti. Yksikkö tukee kokonaisvaltaisesti ikäihmisten palveluketjua avo hoi to pai not tei sel la ja kuntouttavalla työotteella. Asiakkaan/ potilaan rooli toimijana vahvistuu, omahoito li sääntyy. Yksikkö tukee joustavalla rakenteellaan ja toiminnallaan alu eellis ta erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja so si aa lihuol lon integraatiota. Projektityöskentely - Terveyskeskussairaalan suunnitteluprosessi käynnistyi lop pu vuodes ta 2014, jolloin hankkeelle perustettiin ohjausryhmä ja pro jek tiryh mä. Ohjaus- ja projektiryhmässä sekä projektiryhmän ja oh jausryh män alaisuudessa toimivissa alatyöryhmissä on edustusta Kok kolan terveyskeskuksesta ja vanhuspalveluista, Kiurusta ja Jy ta-alu eelta. - Suunnittelutyössä on alusta saakka ollut mukana teknisen asi antun ti juu den edustus, jotta heille syntyy ymmärrys siitä, mitä ti la rat kaisu ja toiminta vaatii ja toisaalta toiminnallinen suunnittelu pysyy sel laisis sa raameissa, johon tekniikka ja rakentaminen voi rajatulla ton til la taipua. - Uuden toimintayksikön suunnittelu toteutetaan yhdessä Jytan ja Kiu run kanssa ehjän, vaikuttavan ja kustannustehokkaan pal ve lu raken teen luomiseksi Keski- Pohjanmaalle. Hankkeen tavoitteena ei ole maakunnan vuodeosastopaikkojen lakkauttaminen, vaan ra kennus hank keen yhteydessä tehtävän toiminnallisen kokonaisuuden tarkas te lun kautta parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta myös muil la vuodeosastoilla. Ohjausryhmän kokoonpano: Kokkolan terveyskeskus: Ilkka Luoma, Virve Ojutkangas, Ritva Jämsä, Hannele T- A, Tanja Witick, Riitta Kujala Henkilöstön edustajat (Kokkolan terveyskeskus): Toni Korkiala (vara Esa Mård) ja Kaarina Röning (vara Olli Hyyppä) Kokkolan vanhuspalvelut: Maija Juola Kokkolan tekninen palvelukeskus: Olli Karikko KIURU,Jyta- alue: Eija Kellokoski- Kari KIURU, erikoissairaanhoito: Hannu Pajunpää, Sakari Telimaa, Pirjo Dapnell, Kaija- Riitta Suonsyrjä Projektiryhmän kokoonpano:

7 Kokkolan terveyskeskus: Alatyöryhmien puheenjohtajat ja projektipäällikkö muodostavat projektiryhmän. Alatyöryhmien puheenjohtajat: Helinä Tuikka, Minna Kallio, Jukka Kivistö, Disa Penttilä, Ilkka Luoma, Tanja Witick, Soili Friis ja Marilena Saukkosaari Projektipäällikkönä tällä hetkellä hoitotyön palvelupäällikkö Ritva Jämsä Kokkolan vanhuspalvelut: Pasi Paasila KIURU,Jyta- alue: Teija Määttälä KIURU, erikoissairaanhoito: Eija Ervasti Projektityöskentelyn tarkempaa kuvausta: Ohjausryhmä nimesi ensimmäisessä kokouksessaan ne toiminnalliset kokonaisuudet (=alatyöryhmät), joita hankkeessa lähdettiin työstämään: 1) päivystys- tarkkailu kokonaisuus 2) kuntouttavan toiminnan kokonaisuus 3) psykogeriatrisen toiminnan kokonaisuus 4) saattohoito ja palliatiivinen kokonaisuus 5)röntgen kokonaisuus 6) IT ja teknologia kokonaisuus 7) tukipalveluiden kokonaisuus 8) yleislääketieteelliset konsultaatiopalvelut ja 9) yksiköiden roolitus Näiden alatyöryhmien puheenjohtajat ja sihteerit ovat Kokkolan terveyskeskuksen edustajia. - Em. toiminnallisten kokonaisuuksien suunnittelu ja niihin liittyvien palveluprosessien hiominen tehostaa ja parantaa hoitoa ja kuntoutusta koko maakunnan alueella. Esim. Kokkolan palliatiivisen yksikön konsultointimahdollisuus maakunnan laajuisesti ja palliatiiviseen / saattohoitoon perehtyneiden asiantuntijahoitajien verkoston luominen lähipalveluksi. - Kevään 2015 aikana järjestettiin työryhmätyöskentelyn pohjaksi starttiseminaari- - Nykyisen terveyskeskussairaalan vakituiselle henkilöstölle suunnatut 2 kehittämisiltapäivää maalis- huhtikuussa. - Terveyskeskussairaalan nykyisen henkilöstön on omat työpajat ja ideafoorumit. Tavoitteena saada jokaisen ääni kuuluviin osallistamalla henkilöstöä kaikissa prosessin vaiheissa. Tavoitteena myös saada mahdollisimman kattavasti ajatuksia, ideoita ja uhkakuvia/ riskejä toiminnallisen suunnitelman pohjaksi. - Kaikki hankkeeseen liittyvä materiaali kootaan keskitetysti ja järjestelmällisesti tällä hetkellä SoTen Tietopakkiin Tksairaalahanke - kansioon. 5. Aikataulu

8 - Alatyöryhmät raportoivat työskentelytuloksista aikataulutetusti projek ti pääl li köl le niin, että karkea toiminnallinen suunnitelma on valmis mennessä. Tuolloin on määritelty raamit jat ko suun nit te lulle: tulevan yksikön palveluprosessit ja paikkamäärätarpeet, toi minnal li set tilatarpeet sekä vaikutuksia sosiaalipalveluiden ja eri kois sairaan hoi don palveluprosesseihin. - Syksyllä 2015 alkaa varsinaisen rakentamisen suunnittelu, jonka rin nal la toiminnallinen suunnitelma täsmentyy. Varsinainen ra ken tamis vai he ajoittuu vuosille ja käyttöönotto vuoden 2018 al kuun. Tavoiteaikataulu: 6. Kokkolan terveyskeskussairaalahankeen ja Kiurun toi mi ti lajär jes te ly jen yhteissuunnittelu - Suunnittelussa tarkastellaan potilaan / asiakkaan polkua ja pal velun tar vet ta niin kuin sen todellisuudessa halutaan tapahtuvan. Tilat py ri tään rakentamaan erikoissairaanhoidon ja pe rus ter vey den huollon rajapinnalle potilaan polkua mukaillen niin, että potilas saa kai ken tarvitsemansa hoidon saman palvelukokonaisuuden yksikössä jous-

9 ta vas ti. - Esim. akuutin aivoinfarktin saanut potilas siirretään päivystyksestä suo raan tehohoitoyksikköön, jossa hoidetaan sairauden kriittisin vaihe. Tämän jälkeen potilas siirretään erikoissairaanhoidon akuut ti kuntou tuk ses ta vastaavaan tiimiin, josta on suora yhteys prosessin seuraa vaan eli subakuuttista kuntoutus/- hoitovaiheesta vastaavaan tiimiin, jossa sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon osaa mi nen moniammatillisine tiimeineen ovat käytössä. Hen ki lös töjen väliset synergiahyödyt myös esim. työvuorosuunnittelussa voidaan hyödyntää maksimaalisesti. - Suunnittelu kytkeytyy myös Kiurun tuottamien palveluiden uu delleen or ga ni soin tiin, jossa haetaan erikoisalojen välisten raja- aitojen ma dal ta mis ta ja yhteistyön tehostamista. Nykyisiin laboratorion ti loihin on mm. suunniteltu medisiinisten poliklinikkatoimintojen ja päi väsai raa lan siirtämistä. Alustavasti yhteisessä projektisuunnittelussa on kaavailtu uuden rakennettavan toimintayksikön tiloihin ra ken net tavak si myös uudet toimitilat laboratorion analyysi- ja näyt teen ot to toimin taa varten. Näin ollen uuden toimintayksikön suunnittelu- ja raken nus han ke yhdistyy kiinteästi Kiurun remontin viimeiseen vai heeseen ja sen aikataulutukseen. 7. Yhteenveto perusteluista Kokkolan terveyskeskussairaalan uu dis ra ken nus hank keel le - Uuden terveyskeskussairaalan rakentaminen on perusteltua tilojen toi mi mat to muu den ja huonon teknisen kunnon vuoksi. Kau pun ginhal li tus ja sosiaali- ja terveyslautakunta ovat tehneet jo aiemmin esityk siä ja päätöksiä, jotka tukevat ajatusta ter veys kes kus sai raa lahank keen käynnistämisestä. - Hankkeen visio, suunnitteluprosessin toiminnalliset kokonaisuudet, yh teis suun nit te lu Kiurun toimitilajärjestelyihin liittyen ja koko maa kunnan kattava sote- yhteistyö suunnitteluvaiheessa kuvastavat to del lista pyrkimystä päästä ikäihmisten sosiaalipalveluiden- pe rus ter veyden huol lon ja erikoissairaanhoidon välisten raja- aitojen häi vyt tä miseen. Tavoitteena on luoda tarkoituksenmukainen toiminnallinen integ raa tio niin, että Kokkolan palvelurakenteessa havaitut vinoumat voi daan korjata ja tehostamispotentiaalit saavuttaa sekä vastata tu levai suu den kasvavaan palveluntarpeeseen korjaamalla rakenteita avo hoi to pai not tei sem paan suuntaan. - Hankkeessa tarvitaan Kokkolan kaupungin eri toimialojen yh teis työtä ja asiantuntijuutta läpi koko prosessin sekä yhteistyötä alueen sote- organisaatioiden kesken. Henkilöstöpalveluiden rooli konk re ti soituu yksikkötasoisen tarkastelun alussa, jolloin henkilöstöresurssit mää rän ja osaamisen näkökulmasta hahmottuvat. Ra ken ne muu toksen yhteydessä tehdään myös selkeä henkilöstösuunnitelma. - Uuden toimintayksikön rakentamishanke nivoutuu yhteen pää terveys ase man ja vanhan terveyskeskussairaalan pe rus-kor jaus hankkee seen. Näin ollen em. hankkeiden ja koko sairaalanmäen suun nit-

10 te lun koordinoimiseksi on jatkossa järkevää perustaa tar peen mu kainen strateginen ohjausryhmä. Tätä strategista ohjausryhmää koskien tehdään jatkossa oma erillinen pykälä ja päätösehdotus so si aali- ja terveyslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. - Hankesuunnittelu on hyvässä vauhdissa ja vaatii jatkuvaa työ ryhmien työskentelyn ohjaamista ja koordinointia sekä tuotosten / tu losten analysointia ja synteesin tekemistä niin, että suun nit te lu pro ses sia ohjaava visio ja tavoitteet toteutuvat. Tästä syystä hankkeelle on rekry toi ta va oma terveyskeskussairaalahankkeen toiminnallisesta suunnit te lus ta vastaava projektipäällikkö, joka voi ohjausryhmän ohjauksessa huolehtia suunnitteluprosessin etenemisestä tavoiteaikataulun mukaisesti. Sotejohtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle 1 uuden terveyskeskussairaalan investointihankkeen hyväksymistä ja sitoutumista edellä esitettyyn aikatauluun 2 että terveyspalvelujohtaja valtuutetaan palkkaamaan määräaikainen projektipäällikkö n. 50 % työajalla enintään vuoden ajaksi terveyskeskussairaalahankkeen toiminnallisen suunnittelun läpiviemiseen. Projektipäällikön palkkakustannukset katetaan talousarvion 2015 ja talous-suunnitelman investointiosan sosiaali- ja terveystoimelle varatusta sairaalan suunnittelumäärärahasta. Palkkakustannukset ovat enintään että terveyspalvelujohtaja valtuutetaan hankkimaan terveyskeskussairaalan suunnitteluprojektin tueksi asiantuntijapalvelua enintään eurolla. Asiantuntijapalvelun hankintakustannukset katetaan myös em. suunnittelumäärärahasta. Em. määrärahasta katetaan myös tutustumiskäynnit meneillään oleviin sairaalasuunnittelu ja rakentamishankkeisiin vertailutiedon (benchmarking) hankkimiseksi. Käsittely Sotejohtaja Kokouksen alussa sosiaali- ja terveysjohtaja täsmensi päätösesitystään. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle 1 uuden terveyskeskussairaalan rakentamisen periaatteellista hyväksymistä ja sitoutumista edellä esitettyyn aikatauluun 2 että sosiaali- ja terveysjohtaja valtuutetaan palkkaamaan

11 määräaikainen projektipäällikkö n. 50 % työajalla enintään vuoden ajaksi terveyskeskussairaalahankkeen toiminnallisen suunnittelun läpiviemiseen. Projektipäällikön palkkakustannukset katetaan talousarvion 2015 ja talous-suunnitelman investointiosan sosiaali- ja terveystoimelle varatusta sairaalan suunnittelumäärärahasta. Palkkakustannukset ovat enintään että sosiaali- ja terveysjohtaja valtuutetaan hankkimaan terveyskeskussairaalan suunnitteluprojektin tueksi asiantuntijapalvelua enintään eurolla. Asiantuntijapalvelun hankintakustannukset katetaan myös em. suunnittelumäärärahasta. Em. määrärahasta katetaan myös tutustumiskäynnit meneillään oleviin sairaalasuunnittelu ja rakentamishankkeisiin vertailutiedon (benchmarking) hankkimiseksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi täsmennetyn päätösesityksen kohdat 1-3. Soc. o. h. direktören Social- och hälsovårdsnämnden besluter föreslå att stadsstyrelsen 1 godkänner investeringsprojektet ett nytt hälsocentralsjukhus och förbinder sig till ovan nämnda tidtabell 2 befullmäktigar direktören för hälsotjänster att anställa en projektchef på viss tid med arbetstid 50 % för högst ett år för att genomföra verksamhetsplaneringen. Projektchefens lönekostnader täcks med de planeringsanslag för sjukhuset som reserverats i investeringsdelen i budgeten 2015 och ekonomiplanen för social- och hälsovården. Lönekostnaderna är högst befullmäktigar direktören för hälsotjänster att som stöd för planeringsprojektet upphandla sakkunnigtjänster för högst euro. Upphandlingskostnaderna för sakkunnigtjänsterna täcks också av ovan nämnda planeringsanslag. Med ovan nämnda anslag täcks också studiebesök till pågående sjukhusplaneringsoch byggnadsprojekt för att skaffa jämförelseuppgifter (benchmarking). Behandling I början av sammanträdet preciserade social- och hälsodirektören sitt beslutsförslag.

12 Soc. o. h. direktören Social- och hälsovårdsnämnden besluter föreslå att stadsstyrelsen 1 principiellt godkänner byggande av ett nytt hälsocentralsjukhus och förbinder sig till ovan nämnda tidtabell 2 befullmäktigar social- och hälsodirektören att anställa en projektchef på viss tid med arbetstid 50 % för högst ett år för att genomföra verksamhetsplaneringen. Projektchefens lönekostnader täcks med de planeringsanslag för sjukhuset som reserverats i investeringsdelen i budgeten 2015 och ekonomiplanen för social- och hälsovården. Lönekostnaderna är högst befullmäktigar social- och hälsodirektören att som stöd för planeringsprojektet upphandla sakkunnigtjänster för högst euro. Upphandlingskostnaderna för sakkunnigtjänsterna täcks också av ovan nämnda planeringsanslag. Med ovan nämnda anslag täcks också studiebesök till pågående sjukhusplaneringsoch byggnadsprojekt för att skaffa jämförelseuppgifter (benchmarking). Beslut Social- och hälsovårdsnämnden godkände punkterna 1-3 i preciserade beslutsförslaget.