Perhekoulu POP tarjoaa keinoja haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa toimimiseen.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perhekoulu POP tarjoaa keinoja haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa toimimiseen."

Transkriptio

1 POP #54 Petri Paju

2 Perhekoulu POP tarjoaa keinoja haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa toimimiseen. Perhekoulu POP tulee sanoista Pre-school Overactivity Programme. Barnavårdsfåreningen i Finland r.f. on toteuttanut ohjelmaa vuodesta Barnavårdsföreningen i Finland r.f., Suomen Lastenhoitoyhdistys, ADHD-keskus Stenbäckinkatu 7 A, 4. krs , Helsinki puh. (09)

3 Sisällys: Intro 2 Emma, Elias ja POP 3 Perhekoulumenetelmästä 3 Tupakoivien naisten sivistämisestä poikien perheiden ohjaukseen 5 Perhekoulumenetelmä tutkimuksen kohteena 6 Toimenpiteet 8 Vanhempainryhmä 8 Lastenryhmä 9 Ohjaajat 11 Tulokset 12 Vanhempainryhmä 12 Lastenryhmä 13 Ohjaajat 15 Vaikutukset 15 Vanhempainryhmä 15 Lastenryhmä 17 Ohjaajat 18 Yhteenveto 19 Tavoittaako perhekoulu kohderyhmän ja ovatko kaikki osallistujat kohderyhmää? 20 Sopivuus järjestön toiminnaksi ja RAY-rahoitukseen 21 Mitoitus 22 Arkea ei pääse pakoon ja sujuva arki on keskimäärin mukavampi kuin sujumaton 22 Kasvatus- ja opetustekniikan testin havainnot 23 Viitteet 24

4 Intro Olen Emma & Elias-ohjelman tutkija Lastensuojelun Keskusliitossa. Emma & Elias -ohjelmaan kuuluu 24 erilaista hanketta ja toimintoa, joita yhdistävät lapset ja perheet sekä RAY:n tuki. ADHD-keskus on yksi ohjelmaan kuuluvista toiminnoista. Kirjoitin ADHD-keskukseen sähköpostia toisena työpäivänäni aloitettuani nykyisessä toimessa. Minulla ei ollut ennakkotietoa tai käsitystä perhekoulusta:...onko mahdollista, että tulisin osallistumaan tavalla tai toisella Perhekouluun keväällä? Tapa voi olla mitä vain, havainnoida, osallistua, osallistua ja havainnoida tai olla naulakkona tai kahvinkeittäjänä. En häiritse, en metelöi enkä kerro mitään ulkopuolelle nimellä tai muutenkaan tunnistettavasti. Hieman yli kolme kuukautta myöhemmin pidimme Lastensuojelun Keskusliitossa perhekoulun päättäjäiset. Kerron tässä tekstissä omasta näkökulmastani siitä, mitä perhekoulu oli. Alkuperäinen ajatukseni oli osallistua perhekouluun lähinnä, koska se on osa Emma &Elias ohjelmaa, johon tutustuminen puolestaan piti jostain aloittaa. Perhekoulun päätyttyä virisi ajatus, josko tästä jaksosta kirjoittaisi jotain. Alkuperäinen ajatus oli kaukana siitä mitä tästä lopulta tuli. No, mitä sitten tuli? Tämä on kuvaus perhekoulumenetelmästä. Toiseksi tämä on arvioinnin tekemällä opettelua. Jos nyt syystä tai toisesta en tässä tehtävässä onnistu, niin ei se mitään. Kannan seuraukset itse ja kuvaus jää kuitenkin jäljelle. Kolmanneksi ja kahteen edelliseen liittyen; pyrin asettamaan perhekoulun kontekstiin, Suomeen 2010-luvun alkupuolella. Näistä viimeksi mainittua tehtävää voi aloittaa saman tien. Samoihin aikoihin, kun aloittelin perhekoulua, yksi kuluvana vuonna mietintönsä jättänyt työryhmä viimeisteli raporttiaan. Siihen kirjattiin seuraavaa: Lapsen edun rinnalla on parin viime vuosikymmen aikana korostettu perheen yksityisyyttä. Vielä luvuilla pidettiin perhekasvatusta lasten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihenkilöiden tärkeänä tehtävänä. Perhekasvatuksessa tuettiin kotikasvatusta ja pyrittiin antamaan lapsille ja nuorille perustiedot lapsen kehityksestä aikuiseksi, kasvatuksesta, parisuhteesta ja seksuaalisuudesta. Parin viime vuosikymmenen aikana kotikasvatuksen tukeminen on jäänyt sivuun ja perhekasvatus on kaventunut seksuaalikasvatukseksi (Toimiva lastensuojelu 2013). Tämä teksti kertoo yhdestä perhekasvatuksen lajista, joka ei ole kaventunut seksuaalikasvatukseksi. Se on kyllä kohderyhmältään kapeaa, mutta teemaltaan laveaa. Perhekoulu oli mielenkiintoinen ja miellyttävä kokemus, on paikallaan kiittää kaikkia tähän mahdollisuuteen myötävaikuttaneita ihmisiä; ADHD-keskuksen henkilökuntaa, ohjaajakavereita ja perhekouluun osallistuneita perheitä. 2

5 Emma, Elias ja POP Perhekoulu POP on rekisteröity menetelmä alle kouluikäisten lasten perheiden tukemiseksi. Barnavårdsföreningen i Finland r.f.: n (Suomen lastenhoitoyhdistys, perustettu 1893) ADHD-keskus Helsingin Töölössä on menetelmän suomalainen kotipesä. Ensimmäinen Suomi POP järjestettiin vuonna Tämä kirjoitus perustuu perhekoulun #54 kokemuksiin. Aiempaan sähköpostiin viitaten: en ollut naulakkona, kahvia keitin muutaman kerran. Pääasia on, että sain osallistua perhekoulun koulutukseen ja toimia lastenryhmässä sen jokaisen lapsen parina ja kaikissa muissa tehtävissä, joita ohjaajille menetelmässä on määritelty. Olinko avuksi tai haitaksi, siitä voi olla montaa mieltä. Sain ainakin todistuksen suoritetusta koulutuksesta. Toivoin saavani tehdä omat virheeni ohjaajana ja tutustua perhekouluun kaikilla aisteilla, ja tämä toiveeni toteutui. Olen saanut käyttööni perhekoulun oppikirjan ja muut materiaalit, kuten muutkin ohjaajat. Perhekoulumenetelmästä Perhekoulua kuvataan sen esitteessä seuraavasti (Perhekoulu POP, 2013): Perhekoulu on tarkoitettu 3 6-vuotiaille haastavasti käyttäytyville lapsille (esim. ylivilkkaus, uhmakkuus, impulsiivisuus, aggressiivisuus, tarkkaamattomuus) ja heidän vanhemmilleen. Lapsella ei tarvitse olla diagnoosia, vaan riittää että vanhemmat kokevat tarvitsevansa apua ja tukea arjessa. Haastavasti käyttäytyvien lasten perheiden arki on monella tasolla hyvin kuormittavaa, ja vanhempi-lapsi -suhde usein kovalla koetuksella. Lastenpsykiatrit Joanne Barton ja Seija Sandberg kehittivät vanhemmuustaitojen ohjausmenetelmän Pre-school Overactivity Programme, todettuaan, että ylivilkkaiden leikki-ikäisten lasten vanhemmat olivat erityisesti tuen ja ohjauksen tarpeessa. Koulun oppikirja määrittää tavoitteen: tukea ja ohjata leikki-ikäisten lasten vanhempia, joilla lapsensa kasvattaminen asettaa keskitasoa suurempia haasteita. Perhekoulu perustuu ohjaukseen ja neuvontaan, joiden keskeisin kohde on lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus. Olennaisimmat käytettävät ja edistettävät keinot ovat leikki ja lapselle osoitettava (positiivinen) huomio, tässä suhteessa perhekoulu ei tarjoa perheille ihmetemppuja. On kuitenkin paikallaan huomioida, että leikkiminen tai lapselle osoitettu huomio kuulostavat yksinkertaisilta asioilta, mutta eivät ole niin helppoja toteuttaa ihan kaikille. Koko leikkimisen ajatus lapsen aktiivisuuteen ja mielikuvitukseen perustuvana toimintana saattaa olla jopa uhanalainen (ks. Siltala 2013; 42,232). Perhekoulun ohjelma koostuu koulutusryhmästä, johon vanhemmat osallistuvat ja lasten kasvatuksellisesta ryhmästä (Perhekoulun käsikirja 2008). Perhekoulussa toimii yleensä kuusi ohjaajaa/avustajaa, termit vaihtelevat eri yhteyksissä. Perhekoululla on koulutuksellinen tehtävä myös alan ammattilaisten ja alalle opiskelevien parissa. Perhekoulussa toimivat rinnan 3

6 Vanhempien ryhmä vetäjä (1), tarkkailija (1)ja vanhemmat (5-10) ja Lasten ryhmä kouluttajat (1-2), ohjaajat (6-7) ja lapset (5) Tiistaiset tapaamiset olivat perhekoulun ydin, sen lisäksi kukin ryhmä toimii erikseen alla kuvatun kuvion osoittamalla tavalla: Osallistuin kasvatukselliseen lastenryhmään 9/10 kertaa, vanhempien seurantatapaamiseen, ohjaajien koulutuspäivään ja aamupalavereihin sekä iltapäivän purkutilanteisiin. 4

7 Tupakoivien naisten sivistämisestä poikien perheiden ohjaukseen Perhekoulu POP on alun perin kehitetty Skotlannissa. Menetelmän kehittivät lastenpsykiatrit Joanne Barton ja Seija Sandberg (University of Glasgow, Department of Child and Adolescent Psychiatry). Menetelmä ei ole erityisen vanha, mutta paikan ja ajan muutos yhdessä ansaitsee pari sanaa. Saamassamme koulutuksessa kerrottiin ensimmäisistä skottilaisista perhekouluista jotakuinkin niin, että äidit (!) haettiin kodeistaan ja päivän kulussa esimerkiksi tupakkatauot olivat tarkoin määrättyjä. Nojatuolianalyysin perusteella voi otaksua alkuperäisten perhekoululaisten olleen työväenluokkaisia perheitä, tai siis äitejä ja lapsia. Aikanaan alkuperäinen POP on varmasti tullut tarpeeseen, mutta yhtä kaikki, konteksti on toinen kuin Helsingissä (tai Jyväskylässä tai Järvenpäässä) 2010-luvulla. Oma vinoumansa oli POPissa nytkin. Suomen olosuhteissa nykyisin äidit tuovat poikiaan perhekouluun, jossa ohjaajat ovat naisia. Enää ketään ei haeta kotoa, ja mukana on myös isiä. Tutkimusten perusteella poikien osuus perhekouluun osallistuvista lapsista on noin 85 % ja naisten osuus vanhemmista näyttää olleen jopa 100 % (Salmi 2008)tai lähelle sitä (Katajisto ja Tuominen 2006). Tutkimuksissa puhutaan lapsi-äiti-pareista tarkastelun perusyksikkönä. Perhekoulussa, johon osallistuin, lapsiryhmässä oli neljä poikaa ja yksi tyttö. Poikkeuksena, joka vahvistaa säännön, olkoon se yksi kerta kun isillä oli 50 % edustus vanhempien ryhmässä. Itseäni lukuun ottamatta koko joukko menetelmän kehittäjistä ja ADHD-keskuksen henkilökunnasta juuri tämän POPin ohjaajiin oli naisia. Vanhempien ryhmässä oli useimmiten enemmän kuin yksi isä. Kokonaiskuva on kuitenkin edellä mainittu; naiset tuovat poikia naisten kanssakasvatettaviksi. Vinouma on eri asia kuin ongelma, jostain tämä kuitenkin varmasti kertoo ja se jokin on tietenkin ADHD-keskuksen ulkopuolella. Ylivilkkaat lapset ovat enimmäkseen poikia ja kasvatusalan työntekijät ovat enimmäkseen naisia. Naisenemmistö vanhempainryhmässä selittyy osaksi sillä, että yksinhuoltajista valtaosa on naisia. Järjestelyiden takia nuorempaa lasta kotona hoitavien (useammin äitien) on helpompaa osallistua perhekouluun kuin päivätyössä käyvien. Arjen ongelmat ovat ehkä enemmän naisten ongelmia, ja naisille on helpompaa ja luontevampaa hakea apua. Selityksiä vinoumalle on monia, parempia ja huonompia. 5

8 Perhekoulu tutkimuksen kohteena Perhekoulusta on tehty tutkimuksia, niistä on paikallaan mainita erityisesti Eeva-Liisa Salmen The Family School. The Impact of a Group Training Programme on Overactive Hard-to-Manage Preschool Children and Their Parents (2008). Salmen väitöskirjatyön lisäksi perhekoulusta on tehty lukuisia muita opinnäytteitä (esim. Hiitola 2011). Tutkimukset ovat kohdistuneet sekä perhekoulun käyneisiin perheisiin, että perhekouluohjaajien kokemuksiin. NMI-bulletin, Niilo Mäki -instituutin lehti, on julkaissut useita aihetta koskevia artikkeleita, joista osa liittyy POP-perhekouluun aivan suoraan (ks. esim. Poikkeus, Aro ja muut 2002). Perhekoulu on yksi monista perheiden arjen helpottamiseen tähtäävistä menetelmistä. Kun menetelmään kohdistuu tutkimuksellista huomiota, keskustelu kääntyy useimmiten vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen. Esimerkiksi Salmen (2008), Katajiston ja Tuomen (2006) tutkimukset sisältävät koe- ja vertailuryhmän analyysin. Perhekoulun vaikutusten tutkimuksessa on se ongelma, että toiminta on melko pienimuotoista ja riittävän suurten koeryhmien saaminen on hankalaa. Helppoa ei ole myöskään kontrolliryhmien saaminen (ks. Salmi emt.) ja molempien ryhmien taustojen vakioiminen vertailun mahdollistavalla tasolla. Kontrolliryhmien käyttöön liittyy myös mahdollinen eettinen ongelma; jos menetelmä on todella hyvä ja toimiva, miten perustellaan se, että kontrolliryhmälle sitä ei tarjota (esim. Sipilä ja Österbacka 2013)? Perhekoulua järjestetään useilla paikkakunnilla, mutta tutkimuksellinen huomio on kohdistunut käytännön syistä aina yhteen seutuun kerrallaan. Tutkimusten havainnot tukevat ajatusta siitä, että perheet ovat vähintään jossain asioissa hyötyneet perhekoulusta. Salmen (2008) tutkimuksen perusteella perhekoulusta hyötyisivät eniten ne, joiden kompetenssit vanhempana ovat lähtötilanteessa heikoimmat. Poikkeus, Aro ja muut (2002) toteavat perhekoulun tyyppisten interventioiden auttavan esimerkiksi lapsen ja vanhemman suhteen rakentumisessa, vanhempien stressin vähenemisessä, mutta ei itse tarkkaavaisuuden häiriöissä. Menetelmän painopisteet ja tavoitteet huomioiden tämä on hyvin odotetun kaltainen havainto. Kerron yhdestä perhekoulusta, menetelmästä, havainnoista ja niistä yhteyksistä, joita vedin perhekoulun ja ympäröivän maailman välille. Siinä missä koeasetelma pyrkii objektiiviseen ja perhekouluun paikannettavan muutoksen osoittamiseen, annan oman näkökulmani ja kokemukseni kuulua. Huomioni kiinnittyi tiettyihin asioihin, koska ne olivat jotain suhteessa minun näkökulmastani tyypilliseen toimintaan tai jotain suhteessa siihen, että yritän melko usein saada alle kouluikäisiä lapsia toimimaan jollain tavalla. Osa kokonaisuutta ovat kotipuistossani käydyt keskustelut, mutta se ei millään muotoa tarkoita, että omat lapseni olisivat kontrolliryhmä. Näkökulmani on vinoutunut sikäli, että kokemukseni on niin paljon painottunut lastenryhmään. On myös hyvä huomauttaa, että arviointini perustuu kokemukseen. Minulla ei ole ollut käytössä juuri mitään numeroaineistoa ja tekstiäkin hyvin vähän siitä perhekoulusta, johon itse osallistuin. Tutkimusraportteja muuta yleisaineistoa olen voinut käyttää tietenkin harkintani mukaan. 6

9 Osa kokonaisuutta on sekin, että olen tekemisissä monenlaisten toimintojen ja hankkeiden kanssa koko ajan ja joka tapauksessa. Perhekoulu on jotain suhteessa näihin muihin toimiin. Kysymys on arvioinnista sanan varsinaisessa merkityksessä, arvioin tässä puheeksi tulevat asiat sen arvoisiksi. Kirjoitus on jäsennetty ja otsikoitu arviointityyliin niin, että yleisten asioiden jälkeen käydään läpi toimenpiteet, tulokset ja vaikutukset kukin osallistujaryhmä kerrallaan. Lopuksi arvioin kokonaisuutta. Olennaisimman arvioinnin olen tehnyt jo siinä vaiheessa, kun aloin pohtia erillisen jutun kirjoittamista perhekoulusta. Jo pelkästään se, että jonnekin toivotetaan tervetulleeksi, eikä yritetä olla salaperäisiä, johdattaa todennäköisesti tekemään positiivisia johtopäätöksiä. Arvioin työtavan merkittäväksi, mielenkiintoiseksi ja hyväksi. Mikään menetelmä tai toiminta on tuskin täydellistä, kritiikki saakoon sijansa myös. POP on herättänyt minussa ja kuulemani mukaan osassa vanhempia myös ristiriitaisia ajatuksia. Se on laskettava ansioksi, koska pysyvien vaikutusten saaminen sujuu hyvin, jos aiemmat luulot ja tiedot haastetaan sopivasti. Miksi sitten kirjoittaa perhekoulusta? On olemassa lukuisia vanhemmille tarkoitettuja kouluja, ryhmiä, vertaistapaamisia ja sen lisäksi koko netti luentoineen, artikkeleineen ja keskustelupalstoineen. Toivon, että seuraavat sivut vastaavat kysymykseen, ja parhaimmillaan jättävät lukijalle tunteen, että perustelu on riittävä. Lyhyesti kuvattuna minua mietitytti positiivisessa mielessä perhekoulussa muutama erityinen asia: POP on yhdistelmä hyvin perustavaa ja yksinkertaista ja teknistä ja modernia POP on yhdistelmä hyvin strukturoitua ja ennalta määrättyä toimintaa, ja samalla erittäin lapsilähtöinen POP ainakin näytti ylittävän kuilun, joka akateemisen tutkimuksen ja kaikista konkreettisimman ja arkisimman toiminnan välissä näyttää olevan POP-menetelmä on sillä tavalla selkeä paketti, että sen siirtäminen (vrt. hyvien käytäntöjen levittäminen) on mahdollista ympäristöstä toiseen menetelmän perusajatuksen siitä kärsimättä. Laajeneminen edellyttää minimissään kahden menetelmän sisäistäneen ja ammattitaitoisen ihmisen panosta. 7

10 Toimenpiteet Perhekoulu tarkoitti tässä käsiteltävässä tapauksessa perheiden näkökulmasta kokoontumista aina tiistaisin kymmenen viikon ajan. Perhekoulu on perheille maksullinen, mutta kustannusten kattamisessa osallistumismaksuilla on marginaalinen asema (minulla ei ole käytössäni taloustietoja, tämän voi päätellä kirjoituspöydän ääressä). Perhekoulu johon osallistuin, kokoontui arkena ja keskellä päivää. Kokoontumiset ja niiden välillä tehtävät kotitehtävät edellyttävät sitä, että niihin käytetään aikaa ja huomiota. Ajoituksella on tarkoitettu myös viestiä, että perhekoulua ei suoriteta matkalla töihin pois kulkemasta. Perhekouluun osallistuu perheestä lapsi ja ainakin toinen vanhemmista. Vanhemmilla ja lapsilla on omat ryhmänsä, vain lounastauolla lapset ovat vanhempiensa kanssa. Perhekoulu olisi jonkinlainen menetelmä, vaikka lapset olisivat lapsiparkissa vanhempien kokoontumisen ajan. Ryhmien samanaikaisuus ja lastenryhmän tavoitteellinen toiminta tekevät perhekoulusta sen mitä se on; enemmän kuin vanhempien ryhmä + lapsiparkki. Vanhempainryhmä Vanhempien ryhmä kokoontui kello ja uudelleen Väliin jäävä tunti on lounas- ja ulkoilutaukoa. Vanhempainryhmällä on oma vetäjä, tässä käsiteltävässä tapauksessa yksikönjohtaja, psykologi Silve Serenius-Sirve ja tarkkailija. Kymmenen kokoontumiskertaa menevät perhekoulun oppikirjan lukujen mukaan. Kullakin kerralla käsitellään ennakkoon määrättyä teemaa ja vanhemmat saavat siihen liittyvän kotitehtävän seuraavaa viikkoa varten. Kotitehtävä on tyypillisesti jonkin perhekoulun tekniikan tai ohjeen soveltamista kotona, esimerkiksi suorien ohjeiden antaminen. Menetelmä mahdollistaa sen, että vanhempainryhmässä voidaan katsoa lastenryhmässä videolle taltioituja katkelmia lasten leikeistä. Vanhempainryhmällä on mahdollisuus myös tulla seuraamaan lasten leikkejä peililasin takaa. Ensiksi mainittua mahdollisuutta ei tiettävästi käytetty perhekoulussa, johon osallistuin. Toista mahdollisuutta käytettiin useaan kertaan eri kokoontumiskerroilla. Vanhempainryhmä kokoontuu seurantatapaamiseen noin kolme kuukautta perhekoulun varsinaisten kokoontumisten jälkeen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että vanhemmat säännönmukaisesti osallistuvat sekä varsinaisiin tapaamisiin, että seurantapaamiseen. Tämän on tulkittu viittaavan hyvään sitoutumiseen, varmasti aiheesta. Osallistujaperheet haastatellaan ennen perhekoulun alkua, mistä johtuen sitoutumisen on syytä olettaakin olevan hyvä. Vanhemmat tuntuivat olevan myös minulle tutuksi tulleessa POP:issa sitoutuneita toimintaan. Poissaoloja kyllä tuli, mutta niistä ilmoitettiin pääsääntöisesti heti kun ne olivat tiedossa. Seurantatapaamiseen kaikkien lasten vanhemmista ainakin toinen yritti päästä. Paikalle pääsi lopulta neljän lapsen viisi vanhempaa. 8

11 Laskennallisesti itse vanhempainryhmän tiistaitapaamiset tarkoittavat noin 260 tunnin panosta yhteensä kaikkien lasten vanhemmilta (11 kertaa ml. lounas ja ulkoilu, sis. seurantapaaminen). Tämän lisäksi tulevat matkat ja kotitehtäviin käytetty aika. Lisäksi jokaisen lapsen vanhempien/ vanhemman kanssa käydään henkilökohtainen palautekeskustelu. Panostuksen määrä perhekunnittain vaihtelee sen mukaan, osallistuuko perhekouluun vain toinen vai molemmat vanhemmista ja edelleen sen mukaan, miten paljon poissaoleva vanhempi osallistuu kotitehtäviin. Perhekoulun neuvojen ja menetelmien käyttöiän on tietenkin tarkoitus ulottua paljon pidemmälle. Vanhempainryhmän vetäjän ja tarkkailijan osuus, sekä heidän osallistumisensa tarkoittaa arviolta noin 140 tunnin panostusta. Varsinaiselle vetäjälle lankeaa lisäksi perhekoulun markkinoinnin, kehittämisen ja valmisteluun liittyviä tehtäviä. Suoraan perhekouluun liittyvien tehtävien lisäksi on pysyttävä ajan tasalla alan tutkimuksesta. Edellisten lisäksi perheet ja kouluttajat (aikuis- ja lapsiryhmä) käyttävät aikaa haastatteluihin, tutustumiskäynteihin ja henkilökohtaisiin palautekeskusteluihin. Jokaisen järjestetyn perhekoulun myötä menetelmän alkuperäisen kehittämisen panostukset jakaantuvat suuremmalle joukolle. Toisin sanoen, jokainen perhekoulu laskennallisesti pienentää menetelmän kehittämisestä tulevia yksikkökustannuksia kutakin koulun käynyttä kohden. Lastenryhmä Lastenryhmä kokoontui omassa tilassaan samoina aikoina kuin vanhempainryhmä. Jokainen kokoontumiskerta perustuu samaan päivärytmiin. Erityisesti lasten ryhmässä tietyt rutiinit, kuten vaikkapa se, paljonko vettä kaadetaan lasiin keksihetkellä, toistuvat samanlaisina jokaisella kerralla. Päiväohjelma on esitetty kuvin tilan seinällä. Siihen sisältyy osia, joiden otsikot ovat valittu leikki, vapaa leikki, liikuntahetki, satuhetki jne. Lapset oppivat nopeasti toimintojen keskinäisen järjestyksen ja niiden läpivientiin liittyvät rutiinit. Yksi perhekoulun erikoisuuksista on, että siellä kuljetaan aina käsi kädessä, lapsi oman ohjaajansa kanssa. Käsi kädessä kulkeminen on luonteva osa menetelmää, jossa sanallinen ja fyysiseen kosketukseen perustuva ohjaus muodostaa kokonaisuuden. Tällä tavoin varmistetaan, että säntäily jää pois tai ainakin minimiin ja yleinen tunnelma lastenryhmässä pysyy rauhallisena. Käsi kädessä liikkuminen on yksi kolmesta perhekoulun säännöstä, kaksi muuta liittyvät toisen leikkirauhan kunnioittamiseen ja tavaroiden ja esineiden ehjänä säilyttämiseen. 9

12 Kuvassa on lastenryhmän tilan seinä, jossa on kuvin esitetty päivän ohjelma ja perhekoulun säännöt. Lasten ryhmässä jokaisella lapsella on oma ohjaaja, minkä lisäksi yksi ohjaajista vetää liikuntahetken ja lukee sadun. Lapsi saa koko toiminnan ajaksi oman kaverin, joka voi keskittyä vain lapsen kanssa (läsnä)olemiseen. Lasten kanssa parina toimivista aikuisista käytetään jossain yhteyksissä myös nimitystä avustaja, mutta se ei ole kovin informatiivinen. Nämä avustajat ovat lastenryhmässä myös avustettavina, kun kaikki välineet ja tarvikkeet tuodaan ja viedään heidän puolestaan. Juuri tämä tekee suuren eron tavalliseen arkeen perheessä tai päiväkodissa. Lastenryhmän säännöt, toiminta ja rutiinit luovat nopeasti tutuksi tulevan raamin. Toiminnot harjoittavat lapsia odottamaan vuoroaan, keskittymään aloitettuun leikkiin määrätyn ajan ja ottamaan muut huomioon. Toiminta tosin perustuu paljolti ohjaajan ja lapsen kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen, sosiaalisia tilanteita on vähän ajatellen, että lapset ovat jaetussa tilassa koko ajan. Lapsen kanssa toimiva avustaja vaihtuu kerrasta toiseen siten, että lapsi saa kokemuksia vuorovaikutuksesta kunkin ohjaajan kanssa ja siitä, että eri aikuiset toimivat samojen periaatteiden mukaisesti. 10

13 Ohjaajat käyttävät korvanappeja, joiden kautta ryhmän kouluttaja antaa neuvoja, ohjeita ja tietoja esimerkiksi ajan kulumisesta. Tämä on kätevä tapa kommunikoida ilman, että viesti välittyy lapselle ja vaikuttaa tämän keskittymiseen. Minulle korvanappi tosin aiheutti vaikeuksia kuulla lapsen puhetta, joka suuntautui usein toiseen suuntaan ja oli hiljaista. Pidin nappia aina passiivisen puolen korvassa, mikä helpotti tilannetta. Laskennallisesti lastenryhmä, oletuksena viisi lasta ja kymmenen kertaa kukin neljä tuntia (ml. lounas ja ulkoilu), tarkoittaa noin 200 toiminnallista tuntia perhekoulussa. Tämän lisäksi tulevat tutustumiskäynnit. Ohjaajat Lastenryhmän toiminta edellyttää toimiakseen suunnitelman mukaan kuutta ohjaajaa. Kuten edellä todettu, heistä on käytetty myös nimitystä avustaja. Käytännössä ohjaajia voi olla sairastapausten varalta seitsemän. Nämä ovat kuhunkin 10 kerran jaksoon valittavia ja vaihtuvia ihmisiä. Heidän lisäkseen lastenryhmän toimintaa johtaa ADHD-keskuksen, tai muun järjestäjän edustaja, joka vastaa ohjaajien koulutuksesta ja palautteesta. Tässä tehtävässä vuorotteli kaksi keskuksen työntekijää: Minna Kuosmanen ja Nina Mahlberg joillakin kerroilla mukana olivat molemmat. Ohjaajat kokoontuvat aina aamulla hyvissä ajoin ennen päivän toimintaa ja jäävät perhekoulun jälkeen purkamaan päivää konkreettisesti ja kertaamalla päivän tapahtumia. Ohjaajien koulutus jatkuu koko kymmenen viikon ajan ja he käyvät läpi samoja asioita, kuin vanhemmat omassa ryhmässään. POP, johon itse osallistuin, oli asiaa tuntevien kertoman perusteella helppo ryhmä. Todella haastavia lapsia ei ryhmässä ollut. Olin yksi ohjaajajoukosta, johon kuului kasvatusalan ammattilaisia ja alalle opiskelevia. Kukin perhekoulun hyväksyttävästi läpikäynyt ohjaaja saa koulutuksesta todistuksen. Koulutus antaa valmiudet toimia perhekoulun lastenryhmän ohjaajana. Ohjaajat saavat perhekouluun puolen päivän koulutuksen, tässä tapauksessa viikkoa ennen ensimmäistä varsinaista kokoontumista. Koulutuksessa oli läsnä osan ajasta myös vanhempainryhmää vetänyt psykologi Silve Serenius-Sirve. Tämän lisäksi jokaisen kokoontumiskerran aamuna käydään läpi kutakin kertaa vastaava kappale perhekoulun oppikirjasta. Iltapäivisin käydään läpi keskeiset havainnot lapsista ja toiminnasta. Ohjaajien yhteenlaskettu panostus yhteen perhekouluun ilman vapaaehtoisia päättäjäisiä on yhteensä 400 tunnin luokkaa. Kouluttajien panostus pelkkään läsnäoloon kokoontumisissa ja koulutuksissa on noin 70 tuntia, minkä päälle on laskettava huomattava määrä valmisteluja, yhteydenpitoa ja muuta työtä. Kouluttajan on tiedettävä miksi toimitaan sen lisäksi, miten toimitaan. Opiskeluna perhekoulu on hyvin käytännönläheinen ja arkinen, mutta tarjoaa sen lisäksi joitain tietoja havaittujen käyttäytymispiirteiden syistä. Perhekoulu antaa melko mittavan koulutuk- 11

14 sellisen panoksen lasten kanssa työskenteleville. Jos vastaava koulutuspanostus laskettaisiin kaupallisten tuottajien hinnoittelemana, sen arvo oli todennäköisimmin viisinumeroinen summa ilman veroja. Ohjaajat allekirjoittavat myös vaitiolositoumuksen. Oppikirjan lisäksi ohjaajat saavat joukon muuta materiaalia, etupäässä perhekoulun teemoja käsitteleviä lehtiartikkeleita. Tulokset Perhekoulu on nimensä mukaisesti myös koulu, jossa on tavoitteena oppia asioita, yhtä tärkeätä on oppia pois vakiintuneita toimintamalleja vuorovaikutuksessa. Perhekoulussa ei järjestetä tenttejä tai loppukokeita, ja kotitehtävätkin perustuvat vapaaehtoisuuteen. Oppimistuloksia sanan tiukassa merkityksessä on hyvin vaikea yhdenmukaisessa muodossa esittää. Korostettakoon edelleen, että kun pääkohteena on vuorovaikutus, ei yhden ihmisen tiedollinen oppiminen itsessään edistä tavoitteen saavuttamista ennen kuin se on otettu käyttöön vuorovaikutuksessa. Juhlallisesti sanottuna perhekoulussa opitaan elämää eikä koulua varten. Vanhempainryhmä Vanhempainryhmän kymmenen tiistairyhmää ja yksi seurantakerta tarkoittavat yli 30 tuntia ohjattua yhdessäoloa teeman parissa. Kullekin perheelle on tarjoutunut mahdollisuus saada tietoon ja käyttöön POP-menetelmän mukaiset keinot toimia arjessa, sekä kirjallisena esimerkein että ryhmässä tulkittuna ja vielä kotiläksyjen purun yhteydessä. Toiminta on vapaaehtoista ja perustuu vanhempien arvioon sen tarpeesta. Tämä motivaation perustekijä huomioiden voidaan järkevästi olettaa heidän oppineen ainakin lyhytkestoisesti laskutavasta hieman riippuen yhdeksän erillistä tekniikkaa, jotka ovat suunniteltu kohderyhmän lasten kanssa toimimiseen. Opiskeltavat arjen konstit ovat helposti omaksuttavia, ne opetellaan, testataan ja käydään läpi läksyjen purun yhteydessä, mikä on riittävä tapa varmistaa oppiminen. Se, kuinka monelle läsnäolijalle ja muulle oppi kussakin perhekoulussa menee ja millä tarkkuudella, vaihtelee. Lasten muut vanhemmat/aikuiset, useimmiten isät, isovanhemmat, kummit, päiväkotien henkilökunta jne. saavat välillisesti tietoa tekniikoista. Oman kokemukseni perusteella tekniikat ja opit liittyvät niin tiiviisti arjen tilanteisiin, että ne eivät jää irrallisiksi. Oppimisen kannalta perhekoulu panostaa rajalliseen määrään yksinkertaisia ja varmasti kunnolla opittavia asioita. Tämä on epäilemättä se, mitä vanhemmat koulusta hakevatkin. Poisoppimisen kannalta sisältö riippuu tietenkin vanhempien omaksumista toiminta- ja ajatusmalleista. Vanhemmat saavat mahdollisuuden keskustella ja kysyä asiantuntijalta pienessä ryhmässä itseään askarruttavista kysymyksistä. Ryhmällä on se merkitys, että kun tietyn asian ympärillä kokoonnutaan, ei tarvetta häpeän takia salailuun ole. Tästä on mahdotonta sanoa mitään varmaan ja lopullista, ja tietenkin vanhemmilla on mahdollisuus olla kertomatta haluamiaan asioita. Monet ongelmat, jotka perheitä kouluun tuovat, tapahtuvat julkisilla paikoilla. 12

15 Näihin tapahtumiin liittyvä nolous ainakin tulee hallittavaksi tilanteissa, joissa jokainen on saanut omakohtaista kokemusta asiasta. Ehkä ajallemme tyypillisesti kauppareissuihin tiivistyy moni asia; kaupat ovat julkisia, arkisia, niissä toimiminen vaatii aikuisen huomiota ja ne ovat täynnä houkutuksia. Kertyvän tiedon määrä kumuloituu vielä sitä kautta, että vanhemmat ja myös vanhempainryhmän vetäjä käyvät katsomassa lastenryhmän toimintaa. Ryhmän vetäjällä on mahdollisuus liikkua teoreettisten tausta-ajatusten ja konkreettisten yhdessä havainnoitujen tilanteiden välillä. Oppiminen ei kuitenkaan välttämättä etene niin kuin koulussa, yhdestä asiasta seuraavaan aina edelliselle rakentuen. Perhekoulu voi tarjota vanhemmille heidän ennakko-oletuksistaan poikkeavan kuvan ja tulkinnan, jonka sulattelussa voi mennä aikaa. Pitkäkestoisten muistijälkien kannalta nämä ovat hyviä ristiriitoja. Perhekoulun tuloksena joka kerta vähintään viisi, tyypillisesti seitsemän vanhempaa saa suoraan käyttöönsä perhekoulun opit. Heidän lisäkseen opit menevät vaihtelevissa määrin muille vanhemmille, isovanhemmille, päiväkotien henkilökunnalle ja muille kasvattajille. Tätä korostetaan myös oppikirjassa, jossa kehotetaan jakamaan tietoa mahdollisimman laajalle lapsen kanssa toimivien aikuisten parissa. Lastenryhmä Perhekouluun osallistuvat lapset saivat kukin ohjattua menetelmän mukaista toimintaa 10x4 tuntia (yhteensä 40 h x viisi lasta =200 h), joista 10 tuntia ovat lounas- ja ulkoiluaikoja vanhempien kanssa. Muutamasta poissaolosta johtuen kaikkien lasten kokonaistuntimäärä ei nouse aivan edellä lasketulle tasolle. Toisaalta lapset osallistuvat tutustumiskäynnille edellä laskettujen osallistumistuntien lisäksi. Jokaisen lapsen voi sanoa oppineen muutaman kerran aikana perhekoulun päivän rutiinit ja säännöt. Heistä jokainen sai kokemuksen ennakoitavasta ympäristöstä, jossa asiat tapahtuvat totutulla tavalla totutussa järjestyksessä. Jokainen lapsi sai koko edellä esitetyn tuntimäärän verran (pl. lounastauot) perhekoulun ohjaajan jakamattoman ja katkeamattoman huomion, positiivista palautetta tekemistään ja kokemuksen leikkiystävällisestä ympäristöstä. Kymmenen viikkoa ei kuulosta paljolta, mutta niiden aikana lapsi voi saada huomiota sen verran kuin kovin tavallinen lapsi peruskoulun aikana. Leikki ja positiivinen huomio ovat pääasialliset vaikuttavat aineet lastenryhmässä. Ohjaajien palautekeskusteluiden yhteydessä saatettiin pohtia syitä lasten toiminnalle jossain tilanteessa, mutta keskustelu ei muistuttanut varsinaisesti terapeuttista tai psykologista analyyttistä syiden pohdintaa. Perhekoulusta saatava ennakkotieto oli reunustettu sellaisilla termeillä kuin ADHD (keskuksen nimessä), ADD, ylivilkkaus, uhmakas ja hard-to-manage (Salmi 2008). Esitteessä kerrotaan tosin, että mitään diagnooseja ei edellytetä (kohderyhmä on niin nuorta, että diagnooseja sen ikäisille tehdään vain poikkeustapauksissa). Kysymys kuuluikin, ainakin minulla, miten me 13

16 puolen päivän koulutuksella ikinä voisimme pärjätä uhmakkaiden, keskittymiskyvyttömien ja vaikeasti kasvatettavien lasten kanssa. Koulutuksen sisällöt tai kouluttajat eivät millään muotoa luoneet epävarmaa tunnelmaa, mutta kuitenkin, eikö tällaisten lasten kanssa toimivien pitäisi valmistautua ja kouluttautua jotenkin enemmän ja hienommin? No ei pitänyt. Perhekoulurupeaman merkittävä yksittäinen alkuhavainto oli leikin voima. Tiesimme luonnehdinnat ADD, ADHD, uhmakas jne. Lapset ja ohjaajat näkivät toisensa ensi kerran ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Mitään leikkiä ja huomioimista ja positiivista palautetta ihmeellisempää POP ei käynnistyäkseen tarvinnut. Lapsille kerrottiin, kukin ohjaaja vuorollaan omalle kaverilleen, että nyt leikitään. Ja sitten leikittiin, keskittyneesti ennalta määrätty aika ja vaihdettiin toiseen leikkiin ohjelman mukaan. Päiväkirja 1. kerta (katselin tapahtumia peililasin takaa): Suurin yllätys tuli heti alkuun. Lapset tapasivat ohjaajansa ensimmäistä kertaa ja ohjaajat tietenkin samoin. Ohjaajille oli aamulla kerrottu lapsista jotain perusasioita. Se hämmennys sitten; oli se, että kaikki toimi kuten suunniteltua. Lapset menivät ohjaajiensa kanssa ja leikkivät. Ja valitun leikin aikana sama juttu, kaikki toimi niin kuin oli suunniteltu. Ohjaajat osasivat huomattavan hyvin toimia juuri niin kuin oli sovittu ja opetettu. Ja lapset reagoivat saamaansa huomioon niin kuin oli odotettu. Toiminta kohdistui ensimmäisestä minuutista viimeiseen suunnitelman ja menetelmän mukaisiin asioihin. Edellä kuvatun yllätyksen syiksi voidaan ajatella melko tyhjentävästikin: 1) lapset eivät ole poikkeuksetta ADD, ADHD tai hard to manage, yleensä ja tässä nimenomaisessa ryhmässä erityisesti. 2) lapsiryhmässä on ohjaavia aikuisia niin paljon, että se ehkäisee ennalta jo suurimman osan ongelmista 3) leikki yksinkertaisesti toimii Lastenryhmän leikit ovat perinteisiä ja yksinkertaisia, niissä ei käytetä tietokoneita eikä mitään muitakaan järin teknisiä apuvälineitä. Leikkivälineitä ovat mm. rakennuspalikat, muistipeli, muoviset ruokailuvälineet/ruuat, nukkekoti ja leikkiautot. Riippuen siitä, millaiseen leikkimiseen lapset ovat tottuneet tai ovatko tottuneet leikkimään aikuisen kanssa ollenkaan, he saavat joko kokemuksia tai uusia kokemuksia. Lastenryhmän päiväohjelmaan kuuluu myös jumppahetki, jonka tarkoituksena on lähinnä antaa mahdollisuus energian purkuun ja höyryjen päästöön. Toiminnalliset osuudet ja niiden pienet yksityiskohdat tuovat esille mahdollisia aistiyliherkkyyksiä (esim. pillin ääni jumppahetkessä). Menetelmä mahdollistaa joidenkin tämän kaltaisten näkökulmien esille tulemisen. Tällaisilla havainnoilla on merkitystä lähinnä niin, että havainnot kiertävät vetäjien mukana vanhempainryhmään. 14

17 Ohjaajat Perhekoulu tuotti kuusi uutta perhekoulun lastenryhmän ohjaajaa. Yksi ryhmässä toimineista oli jo suorittanut tämän muodollisen osan ja yksi koulutuspäivään osallistunut jätti koulun kesken. Kukin ohjaaja sai ennakoivan koulutuksen, perehdytyksen menetelmään, tiedot perhekoulun periaatteista ja tekniikoista ja välittömän palautteen toiminnastaan lapsiryhmän ollessa käynnissä. Tekniikat on suunniteltu perhekoulun kohderyhmälle, mutta ne ovat sovellettavissa leikki-ikäisiin lapsiin yleensä. Niitä on helppo hyödyntää päiväkodissa ja kotona. Päiväkodissa työskentelevät ohjaajakollegat kertoivat soveltaneensa oppeja työssään ja itse tein samoin kotona. Opittuja tekniikoita ja toimintatapoja voidaan pitää helposti siirrettävinä. Verrattuna lasten ja perheiden kanssa tehtävien toimintojen siirrettävyyteen yleensä, perhekoulu on hyvin tarkkaan toistettavissa samankaltaisena uudessa paikassa ja uusien ihmisten toteuttamana. Perhekoulu on kuitenkin paljon muutakin kuin tekniikoita, vetäjän on tunnettava niiden taustat ja motiivit. Vaikutukset Yleisesti ottaen perhekoulumenetelmän tavoitteet ja keinot painottuvat niin, että mahdollisuus pitkäkestoisiin ja dynaamisiin vaikutuksiin ovat hyvät. Toiminta kohdentuu vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen, joka on kehämäinen itse itseään vahvistava muoto. Kerran hyvin liikkeelle lähteneet asiat ruokkivat itse itseään ja ajan myötä muodostuvat itse itseään toteuttaviksi ennakko-oletuksiksi. Vastaavasti toiseen suuntaan kiertävän kehän katkaisu voi tuottaa yhtä merkittäviä vaikutuksia. Pitkäkestoisten vaikutusten kannalta on yhdentekevää, pysyvätkö yksittäiset konstit (tarravihot tai valintojen tekeminen) käytössä vai eivät. Ihanteellisessa tapauksessa perhekoulun aikana vanhemmat palaavat hetkiin ja asioihin, joissa heidän vuorovaikutus ja odotushorisonttinsa lasten suhteen on lähtenyt kulkemaan huonoon suuntaan. Vanhempien kokemus on se asia, joka tuo perheet perhekouluun. Ensisijainen ja tutkimusekonominen tapa lähestyä perhekoulun vaikutuksia on kuulla vanhempien arvio niistä. Vanhempainryhmä Vanhempainryhmän vaikuttavuus tässä yhteydessä tarkoittaa käytännössä perhekoulun vaikuttavuutta. Keskeisin tapa arvioida vaikutuksia ovat vanhempien arviot siitä, miten elämä perhekoulun varsinaisen jakson jälkeen on mennyt. Vanhempien seurantapaamisen sisältönä on arvioida muutoksia perheen arjen sujumisessa ja keskustella tulevaisuudesta. Seurantatapaamisessa käytetään apuna alkukartoitusta ja perhekoulun jälkeen täytettyä lomaketta. Vanhemmilla oli kokemusta ryhmässään olleesta tarkkailijasta, läsnäoloni ei ainakaan näyttänyt häiritsevän seurantapaamista. 15

18 Jos arvioisimme pelkkiä tekniikoita, olisi vaikuttavuutta pohdittaessa pystyttävä selvittämään, ratkaisevatko tekniikat ongelmia, vai siirtävätkö ne niitä toiseen aikaan tai paikkaan tai vuorovaikutussuhteeseen. Vanhempien arvio perheen arjen ja muiden merkittävien viiteryhmien, esimerkiksi päivähoidon, sujuvuudesta on käyttökelpoisin tapa pohtia vaikuttavuutta, se kattaa kokonaisuuden tekniikoiden taustalla parhaiten. Seurantatapaamiseen tulleista vanhemmista (viisi henkilöä neljästä perheestä) kolme perhettä neljästä kertoi edistyneensä perhekoulun aikana ja jälkeen tavalla tai toisella. Lisäksi voidaan perustellusti olettaa, että tämä edistyminen liittyy perhekouluun. Tämä on mielenkiintoinen, joskin sinällään hyödytön tieto. Ryhmän vetäjät arvioivat sen tyypilliseksi lajissaan, ei ole aivan poissuljettua ajatella saman suhteen toistuvan lähes samana kerrasta toiseen. Tämän tiedon saamiseksi vain ei tarvitsisi edes astua keskuksen ovista sisään. Sen perusteella mitä lastenryhmässä näin ja kuulin, mitä seurantatapaamisessa näin ja kuulin ja mitä perheiden tukemiseksi suunnitelluista menetelmistä yleisesti tiedän, jaan vaikuttavuuden edellytykset kolmeen ryhmään. On erikseen syytä mainita, ettei seuraava perustu määrälliseen päättelyyn ja että arviot osuuksista ovat karkeita. Jos tämä olisi perinteinen arviointi, seuraavat kappaleet olisivat sen keskeisin sisältö. Osalle perheistä perhekoulu toimii kuin oppikirjasta tai vielä paremmin. Heillä lasta ympäröivät tuen rakenteet ja muodot ovat pysyviä ja luotettavia, he osaavat ja pystyvät artikuloimaan tarpeensa yhtä lailla palveluissa kuin sukulaisissa. Heillä oman lapsen mahdollinen poikkeavuus myös erottuu parhaiten päivittäisessä ympäristössä. He osaavat nähdä yleiset tavoitteet erityisten tekniikoiden taustalla ja soveltaa niitä tilanteen ja tarpeen mukaan. Heillä perhekoulun opit ja tekniikat kasvavat itseään suuremmiksi ja lopulta he keksivät itse täysin itselleen sopivat keinot. Heillä on olemassa kaikki se, mitä asioiden pyörähtäminen hyvälle kehälle ja siellä pysyminen edellyttää. He ovat niitä, joilla elämän perusasiat ovat jo valmiiksi hyvin ja suhteellisen pysyvällä tavalla. Heille perhekoulu ei ole vaihtoehto huostaanotolle, tuskin avioerollekaan. Tällaisia perheitä on arviolta korkeintaan viidesosa perhekouluun tulevista. He saavat perhekoulusta paljon, ja todennäköisesti olisivat osanneet hakea avun myös muualta ennemmin tai myöhemmin. Nämä perheet, vanhemmat, sisarukset ja suku hyötyvät perhekoulusta eniten, sen koko oppimäärän ja jatkossa enemmän. Suurimmalle osalle perheistä perhekoulusta on hyötyä, mutta ei niin käänteentekevää ja pysyvää kuin edelliselle ryhmälle. Tähän joukkoon arvioin kuuluvan yli puolet, jopa kolme neljästä osallistuneista perheistä. He saavat perhekoulusta irti merkittävästi jollain osa-alueella, päivähoidossa, oman pinnansa pitävyydessä tms., mutta eivät niin laajasti kuin eniten hyötyvät. Heidän tilanteensa paranee perhekoulusta, heillä on elämässään ja arjessaan sellaisia tukirakenteita, joihin perhekoulussa opittu voidaan perustaa. Mutta toisaalta heidän arjessaan hyvän kehän vauhti hyytyy pian perhekoulun jälkeen, hyödyt rajoittuvat tietylle osa-alueelle ja arki säilyy haavoittuvaisena. He eivät pysty tai onnistu artikuloimaan lapsensa erityisiä tarpeita niin laajalle ja perusteellisesti ympäröivässä arjessa, kuin mitä pystyvät perhekoulusta eniten hyötyvät, joskus ei edes 16

19 puolisolle. Heidän arkensa muutos ei ole niin yksiselitteisesti perhekoulun tavoitteiden mukainen, vaan he saattavat tulkita asioita korostetusti oman ennakkotoiveensa mukaisesti. He oppivat ja poisoppivat, mutta rajoitetummin kuin koko oppimäärä mahdollistaa. Perhekoulun keskeinen anti on, että heillä on kaikki edellytykset jatkaa perheenä ja perhekoulu auttaa siinä. Osalla perheistä arjessa ei ole sellaisia pysyviä ja tukevia rakenteita, että perhekoulusta saatava anti voisi rakentua niiden varaan. Heille perhekoulu on liian kevyt interventio, toisaalta tämän havaitseminen voi olla hyöty itsessään. Heidän saamansa hyöty rajoittuu ensisijaisesti lapsiryhmästä saatuun vahvistukseen, joka on kuitenkin ajallisesti rajattu ja mahdollisiin hyviin neuvoihin siitä, kenen puoleen kannattaa kääntyä. Tällaisia perheitä on tuskin viidesosaa enempää. Perhekoulu toimii parhaimmillaan kuin oppikirjasta tai paremmin, mutta kaikille perheille se ei anna parastaan. Perheiden saamassa hyödyssä toimii ainakin johonkin rajaan ns. Matteus efekti, ne joilla on, saavat irti kokonaisuutena eniten. Mutta konkreettisista tekniikoista hyötyvät eniten ne, joilla on aloitettaessa niistä vähiten tietoa ja kokemusta. Niille, joiden lähtötilanne on heikoin, perhekoulu kevyenä ja ei-leimaavana toimintana on erinomainen, mutta osana laajempaa tukikokonaisuutta. Lastenryhmä Lastenryhmän kymmenen kerran kokoontumisten vaikutusta sinällään on vaikea arvioida, se on hyvin perusteltu osana menetelmän kokonaisuutta. Aivokemiallisesti voidaan ainakin teoreettisesti luoda vaikutusketjuja, joilla lyhyehkön ryhmätoiminnan vaikutukset voisivat muodostua pitkäkestoisiksi. Sellaisten mahdollisuuksien arvioimiseen minulla ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia. Perhekoulun tuloksena lapset saivat kokemuksen aikuisen antamasta positiivisesta huomiosta ja selkeästä struktuurista päivässä. Tämän kokemuksen kantavuutta on vaikea arvioida, eikä se ole itsessään olennainen asia vaikutusten kannalta. Lapsiryhmässä tapahtuvan havainnoinnin perusteella arvioin yhden viidestä lapsesta muuttuneen perhekoulun aikana huomattavasti. Muutosta voi luonnehtia sulkeutuneesta avoimeksi, eristyneestä enemmän kommunikoivaksi ja jopa puheliaaksi. Tämän käsityksen jakoivat kaikki ohjaajat ja ryhmän kouluttajat, viestiä vahvistaa myös vanhempainryhmästä kuulemamme. Lopuissa neljässä lapsessa havaitut muutokset ovat pieniä ja nekin liittyvät lähinnä perhekoulun etenemiseen ja siihen, että ihmiset ja tavat tulivat tutuiksi. Lastenryhmä lähti käyntiin hyvin, havaittua enempää muutosta ei juuri toivottukaan. Vaikutusten todellinen mittari on se, miten lapset toimivat kotona ja päiväkodeissa. Sillä, miten lasten toiminta muuttuu lapsiryhmässä perhekoulun kokoontumisten aikana, on hyvin vähän tekemistä perhekoulun tavoitteiden kanssa, joten asian tarkemmalla arvioinnilla ei ole merkitystä. 17

20 On myös hyvin vaikea arvioida, miten paljon vaikuttavampi kasvatuksellinen lastenryhmä on verrattuna lapsiparkkimalliin. Lastenryhmän hyötyjiä ovat lasten lisäksi koulutusta saavat ohjaajat. Kasvatuksellisen ryhmän vahvuuksia ovat selkeä struktuuri, leikkiminen, lasten saama huomio ja onnistumiset sekä ohjaajien oppiminen. Ilman kasvatuksellista lastenryhmää ei olisi samalla tavalla mahdollista tuoda vanhempia katsomaan lasten menetelmän mukaista ja ohjattua toimintaa peili-ikkunan takaa. Vanhemmille on ilmeisen merkityksellistä nähdä lapsensa leikkimässä rauhallisesti ja keskittyneesti. Ohjaajat Perhekoulun ohjaajiksi/avustajiksi valikoituu jo alalla toimivia tai alalle opiskelevia ihmisiä. On aihetta olettaa, että alalla toimivien joukossakin ohjaajat ovat tyypillisesti aktiivisia, koska perhekouluun ei liity pakkoa tai merkittäviä motivoivia aineellisia tai tutkintopalkintoja. Tietooni ei tullut, että saatu pätevyys olla mukana perhekoulussa lastenryhmän ohjaajana olisi ollut yhdenkään perusmotiivi osallistua. Osalle perhekoulu voi olla opintosuoritus myös varsinaisessa opiskelupaikassa. Perhekoulun selkeä struktuuri antaa selkeän rakenteen myös ohjaajille. Pitkäkestoisia sovelluksia voidaan toteuttaa päiväkodeissa, joihin ohjaajat vievät oppeja. Oma kokemukseni opituista tekniikoista ja niiden tausta-ajatuksista on, että ne ovat vähintäänkin hyvin osuvia kaikkien lasten arkeen. Opitut asiat ovat käytännöllisiä, koska ne liittyvät asioihin, joiden kanssa ollaan tekemisissä koko ajan. Perhekoulun oppien merkitys ei ole ollut tekniikoissa sinällään, vaan herkistymisessä tarkkailemaan tiettyjä ajatuskulkuja, sanomisenja reagoinnin tapoja. Oppimisen kanssa yhtä olennaista on poisoppiminen ja tilanteiden tunnistaminen. Omalta kohdaltani voin vakuuttaa, että joka kerta, kun sanon lapselle älä tai käytän isi-muotoa (esim. voisitko, mentäisiinkö peiteltynä ohjeena tai käskynä), perhekoulun opit aktivoituvat edelleen. On selvää, että perhekoulu on resursoitu niin vankasti, ettei toimintamallia voida siirtää esimerkiksi päiväkotiin sellaisenaan. Itse asiassa perhekoulu on myös kotiin verrattuna hyvin resursoitu, koska perhekoulussa ei tarvitse laittaa ruokaa, pukea ja pestä vaatteita tai siivota samaan aikaan, kun lapset ovat läsnä. Itselleni oli terveellistä saada muistutus siitä, miten yksinkertaisista ja toistuvista asioista lapset pitävät. Lapsilähtöinen toiminta voi olla hieman tylsää ja tarjota niukasti kehittämishaasteita, mutta lasten silmin katsottuna se on turvallista, ennakoitavaa ja mielekästä toimintaa. Syystä tai toisesta, kun luen lapselle kymmenettä iltaa peräkkäin joulutarinaa heinäkuussa, vastaavaa tylsistymistä ei tule kotiloissa. Työelämään liittyy jonkinlainen lupaus tai pakko kehittymisestä. Yksinkertaisten asioiden varaan on rakennettava perusta, jolle monimutkaiset ajatuskulut rakentuvat. Perhekoulu on antanut valmiuksia tarkastella koko lapsille suunnatun elämys- ja suorittamisteollisuuden tarpeellisuutta ja mielekkyyttä. Perhekoulu sopii melko hyvin yhteen ns. auktoritatiivisen kasvatusnäkemyksen kanssa. 18

21 Yhteenveto Suhteessa panostuksiin on kohtuullista odottaa paitsi hyötyjä, myös niin merkittäviä hyötyjä, että panostukset tulevat perustelluiksi. Käytettyjä panoksia voidaan verrata useampaan kuin yhteen tuttuun instituutioon. Perhekoulu on verrattuna esimerkiksi päiväkotiin hyvin resursoitu. Jos POP henkilöstömitoitus siirrettäisiin päiväkotiin, se tarkoittaisi jotakuinkin 25 työntekijää (heistä tosin ainakin 15 olisi harjoittelijoita tai opiskelijoita) 20 lapsen osastolla. Jos työntekijät olisivat työssä kahdeksan tuntia, päiväkoti olisi auki noin viisi tuntia. Jos vertailukohdaksi otetaan vaikkapa psykiatria, puhutaan hyvin kevyestä ja edullisesta toimintamallista. Voidaan spekuloida jonojen purkamisella, lääkkeettömän hoidon mahdollisuuksilla ja monilla muilla asioilla. Verrattuna perheneuvolaan perhekoulun tavoitteet ovat melko samankaltaisia, mutta toiminta ryhmämuotoisena hieman kevyempää/tehokkaampaa. Vaikuttavuuden kannalta on hyvä huomata, että vaikutuksilla ei ole merkittäviä riskejä tuottaa negatiivisia ulkoisvaikutuksia muualla. Lapsen saama huomio on ajallinen panostus, mutta tämä panostus todennäköisimmin annettaisiin joka tapauksessa negatiivisemmassa muodossa. Lapselle osoitettu huomio on laadultaan sellainen panostus, jossa ei ole todellista vaaraa liika-annostuksesta eikä tätä panostusta voi muutenkaan turhana tai huonona pitää, jos se on positiivista sävyltään. Teoriassa on mahdollista, että joku vanhemmista onnistuu poimimaan perhekoulusta vain omia ennakkokäsityksiään tukevaa oppia, mutta asiansa osaava vanhempainryhmän vetäjä pystyy tällaisen mahdollisuuden estämään. Vaikutukset eivät myöskään liity merkittävästi mihinkään nollasummapeliin, jossa yhden perheen hyvinvoinnin paranemista vastaisi jonkun toisen hyvinvoinnin heikkeneminen. Perheen sisällä esimerkiksi sisarusten saamassa huomiossa voi tosin tapahtua muutoksia. Perhekouluun hakeutuu perheitä, joissa muutokset ovat luultavimmin vain parempaan suuntaan. Perhekoulussa saavutettavista vaikutuksista osa voisi toteutua luonnollisen kasvun ja kehityksen takia joka tapauksessa. Todennäköisempää kuitenkin on, että ajan kuluminen mutkistaa tilannetta, vaikka lapsi kasvaa ja kehittyy. Perhekoulun ei voi katsoa tekevän jotain sellaista, joka tapahtuisi joka tapauksessa, eivätkä sen saamat parannukset tilanteeseen näy heikennyksenä jossain muualla. Perhekoulu kerää kilpaillussa ympäristössä kiinnostuneita vanhempia, jotka ovat halukkaita investoimaan vähän rahaa ja paljon aikaa koulun käymiseen. Pelkkään markkinamekanismiin ei arvioissa kuitenkaan kannata tukeutua. Ei ole järkevää ajatella ihmisten ennalta tietävän tarpeeksi menetelmästä kyetäkseen arvioimaan sen sopivuutta. Lisäksi, perhekoulussa tehtävät oivallukset ja siellä saatavat opit eivät ole välttämättä vain miellyttäviä ja omia ennakkoasenteita tukevia. Sikäli jos joku etsii syitä ongelmille lapsesta ja vain lapsesta, perhekoulu voi olla hyödyllinen, mutta ei välttämättä miellyttävä kokemus. Tämän takia ei ole syytä tukeutua yksinomaan markkina-ajatteluun, jossa perheet valitsevat itselleen miellyttäviä toimintoja. Miellyttäviä voi löytyä, toimivat eivät ole ehkä samat. Tästä syystä 19

22 mahdolliset nettikeskustelukritiikit voi jättää omaan arvoonsa. Perhekoulu voi auttaa tulemaan toimeen lapsen kanssa, ei niinkään lapsesta huolimatta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että ADHD ja sen tapaiset termit ovat tulleet osaksi normaalivanhemmuuden sanastoa. Ja kun vahinko on jo tapahtunut on tärkeää, että asiasta on saatavilla luotettavaa tietoa. On suotavaa, että koettujen ongelmien hoidossa perhekoulun kaltaiset lääkkeettömät ja kevyet menetelmät kokeillaan ennen raskaampia. Yleisemmin voidaan todeta, että vanhemmilla on suuri tarve arvioida tilannettaan ja lastaan normaalin standardia vasten. Siksi perhekoulun vetäjien on oltava ammattilaisia laajemmin kuin pelkän menetelmän osaajina. Perhekoulun kokonaishyöty tulee tämän perusteella perheiden suoraan saamasta hyödystä; ohjaajien saamasta koulutuksesta ja sen tuottamasta hyödystä sekä menetelmän tuottamasta kevenemisestä raskaampien palveluiden puolella, esimerkiksi psykiatria. Edellisten lisäksi voidaan ainakin spekulatiivisesti erottaa myös hyöty, joka perustuu erinäisten keskustelupalstoilla liikkuvan disinformaation vastavoimana toimimiseen. Perhekoulu on huomioitu esimerkiksi käypä hoito suosituksissa (ks. käypä hoito). Kustannukset ja vaikutukset näyttävät kovin erilaisilta, jos niitä verrataan päiväkotiin tai terapiaan yhdistettynä lääkehoitoon, yhtä ja oikeaa vertailukohtaa ei ole. Tavoittaako perhekoulu kohderyhmän ja ovatko kaikki osallistujat kohderyhmää? Kohderyhmän koko on suhteessa perhekouluryhmien kokoon suuri, näin voidaan perustellusti olettaa. Perheille on tarjolla kuitenkin monenlaista toimintaa ja monet niistä muistuttavat perhekoulua. Perhekoulun hinta ei todennäköisesti muodosta suurta kynnystä osallistumiselle ja milloin muodostaa, kunnilla olisi kaikki syy tulla vastaan asiassa esimerkiksi ennaltaehkäisevän toimeentulotuen muodossa. Määritelmän mukaan vanhempien kokemus riittää perusteeksi osallistua toimintaan. Maksullisuus ja erityisesti käytetty aika viittaavat vahvasti siihen, että kaikki tulijat kuuluvat kohderyhmään. Koska osallistuminen kymmenenä arkipäivänä vaatii järjestelyjä, on järkevää olettaa, että vanhempien tarve perhekoululle on todellinen ja että toimintaan osallistuvat kuuluvat määriteltyyn kohderyhmään. Vanhemmat vertaavat omaa lastaan vaihteleviin sukulaisten, naapureiden ja päiväkodin lapsiin. Vanhempien kokemus muodostuu aina omanlaisessa ympäristössä. Perhekouluun osallistuvilla lapsilla ei millään välttämättömyydellä ole mitään tekemistä ADHD:n tai muiden oireyhtymien kanssa. Hyvä niin, ja jos perhekoulun avulla voidaan välttää turhia ja tehottomia luuloja, hoitoja tms. sen parempi. Perhekoululla on omat menetelmään liittyvät tavoitteensa. Perhekoulu toimii maailmassa, jossa liikkuu paljon tietoa ja väärää tietoa erilaisista oireyhtymistä, diagnooseista, lääkkeistä, sairaaloista, lääkäreistä jne. Lisäksi vanhempien paineet olla hyviä vanhempia ovat suuret. 20

23 Käytettävissä olevan aineiston perusteella ei voida sanoa, onko perhekouluun valikoitunut erityisen motivoituneita ja lapsistaan erityisen kiinnostuneita vanhempia. Tällaisessa tapauksessa olisi teoriassa mahdollista, että menetelmän hyvyydellä selitetään asioita, jotka todellisuudessa liittyvät osallistujien valikoitumiseen. Toisin sanoen, moni menetelmä tehoaisi yhtä hyvin, kun vain vanhemmilla on motivaatiota, joka on todellinen selittävä tekijä. Vanhempien motivaatio on joka tapauksessa hyvä asia, jos se muodostaa teoreettisen ongelman arvioinnille, niin sen kanssa voi kyllä elää. Perhekoulu on kokoontumisiin liittyvä menetelmä. Kirjan itseopiskeluun perustuvana on todella vaikea nähdä sen toimivan. Motivoituneita vanhempia voidaan tukea monella tavalla. Perhekoulun vahvuuksia ovat sen sitoutuminen arkeen ja valmis mietitty yhdistelmä käytännön tekoja yhdistettynä vertaisryhmään. Tilastollisesti menetelmästä näyttävät hyötyvän eniten ne, joiden taidot vanhempina ovat heikoimmat lähtötasolla (Salmi 2008). Laadullisesti arvioituna kuva täsmentyy. Taitojen ja yleensä arjen on oltava jollain tasolla, jotta perhekoulun opit voivat kiinnittyä siihen. Toisaalta perhekoulun ei tarvitse olla ainoa perheen tuki edes sen 10 viikon aikana. Osa perheistä tarvitsisi perhekoulun rinnalle muuta tukea. Ja pieni osa ei saa perhekoulusta paljon irti ilman muita tukimuotoja, koska perheen tilanteessa ei ole niin pysyviä ja tukevia pohjia, että niille voisi rakentaa. Perhekoulun opit ovat yksinkertaisia ja tehokkaita, mutta sellaisinakin edellyttävät kohtuullisia perusvalmiuksia niin oppimiseen kuin poisoppimiseen. Itse menetelmän hyvyyttä ei voida tällä aineistolla erottaa mahdollisesta valikoitumisen tuottamasta nosteesta. Toisaalta, ei voida tutkimusekonomisesti järkevästi erottaa muillakaan tavoilla. Kustannustehokasta on avustaa itse toimintaa jo kerätyn tiedon perusteella sen sijaan, että panostettaisiin mittavasti sen todentamiseksi, joka tarpeeksi tarkkaan jo tiedetään. Sopivuus järjestön toiminnaksi ja RAY-rahoitukseen Perhekoulussa on vahvasti mukana vertaistuen elementti. Vanhempainryhmä on vertaisryhmä sanan tiukassa merkityksessä. Se ei kuitenkaan perustu järjestön jäsenyyksiin tai muuten perinteiseen yhdistysmuotoisen toiminnan perustaviin kytköksiin. Perhekoulu on perheille ensisijaisesti palvelu, jonka periaatteessa voisi tuottaa kunta tai yritys. Perhekoulua on toteutettu myös kunnallisena tai ainakin kunnallisempana versiona. Perhekoulun kotipesän sijoittumista järjestöön voidaan perustella sillä, että toiminnalla on hyvä olla pysyvä keskus. Toiminnan leviäminen valtakunnassa ei ole yksisuuntainen tie, vaan ryhmiä perustetaan ja niitä lakkaa. Toimintamuoto vaatii tietyn asukaspohjan järkevällä etäisyydellä toimintapaikasta. Jos ja kun toiminta jollain paikkakunnalla alkaa ja päättyy, se voi kertoa vain asukaspohjan koosta, ei menetelmän puutteista. Järjestö on luonteva keskus jatkuvuuden takaamiseksi tällaisissa tilanteissa. ADHD-keskuksen toiminta on myös riippumaton kuntarajoista, joten se palvelee pääkaupunkiseudun asukkaita kotikunnasta riippumatta. 21

24 Toiminnan sijoittuminen järjestöön näyttäisi myös helpottavan mahdollisia rajoituksia muodollisten vaatimusten noudattamisessa ohjaajien koulutuksessa ja tähän rinnastettavissa asioissa. Epävirallisuus tuo tarvittavaa joustavuutta. Yritysmuotoisena toiminta ei edes pääkaupunkiseudulla todennäköisesti olisi kannattavaa. Hyvin todennäköisesti myös yritys tarvitsisi julkista tukea toiminnalleen, vähintään palvelusetelin muodossa. Toiminta auttaa ADHD -oireyhtymään liittyvän tiedon kumuloitumista ADHD keskukseen. Julkinen tuki tekee tästä osaamisesta ainakin osittain julkishyödykkeen kaltaisen, mitä luonnetta keskuksen maksuttomat yleisöluennot esimerkiksi toteuttavat. Nämä näkökohdat huomioiden voidaan todeta, että ADHD -keskus ei perhekoulutoiminnassaan ole varsinaisesti kansalaistoiminnan perinteisessä ytimessä, mutta hyvät perustelut järjestömuotoiselle toiminnalle ja rahoitukselle on olemassa. Yleisen edun näkökulmasta vanhempien ryhmämuotoiset toiminnat olisi hyvä olla ehtona ennen kuin esimerkiksi ylivilkkauteen määrättyjä lääkkeitä korvataan vakuutuksista. Lyhytkin vilkaisu asiaa koskeviin nettikeskusteluihin vakuuttaa siitä, että perhekoulun tapainen systemaattinen ja rauhallinen lähestyminen on erittäin hyvä vaihtoehto monelle. Tarjolla on paljon latinankieltä espoolaisella korostuksella. Erikoistermejä ja lääkkeiden nimiä vilisevä jutustelu voi kuulostaa vakuuttavalta, vaikka olisi korkeintaan sinne päin itse asiassa. Mitoitus Menetelmän sisältö ja kesto ovat tarkkaan mietittyjä. Kymmenen kokoontumiskertaa antavat varmasti vanhemmille ja lapsille lähes kaiken, mitä annettavissa on. Yksinomaan lasten kannalta vastaava toimintamuoto voisi olla hedelmällinen vielä intensiivisempänä, useiden peräkkäisten päivien toistona. Käytännöllisintä lienee kuitenkin omaksua perhekoulun tyyppisiä käytäntöjä esimerkiksi päivähoitoon. Perhekoulun alueellinen kattavuus Suomessa ei ole merkittävä, mutta muita jossain määrin vastaavia toimintoja on olemassa paljon. Arkea ei pääse pakoon ja sujuva arki on keskimäärin mukavampi kuin sujumaton Perhekoulun opit liittyvät niin tiukasti lapsiperheen arkeen, että ne pysyvät mielessä ja tarkoitettuihin tilanteisiin törmää jatkuvasti. Jotkut tekniikat ovat erittäin yksinkertaisia ja silti toimivia. Tilannetta voi verrata vaikka kenkälusikan hankkimiseen, se auttaa tietyssä tilanteessa melko varmasti eikä vaadi käyttäjältään mahdottomia. Joissain tekniikoissa on vastaavasti enemmän sävyjä. Voidaan sanoa, että ne ovat tehneet tehtävänsä, kun niistä voi luopua ainakin osittain. Luopuminen voi kestää kauan silloin kun tarkkaavaisuuden häiriöt ovat voimakkaita. Perhekoulun mielenkiintoisuus perustuu näkökulmastani myös siihen liittyviin vastakohtaisuuksiin: perinteisiin ja tekniikkaan sekä lapsilähtöisyyteen ja ennalta tiukasti määrättyyn menetelmään. 22

25 Kuulin joidenkin vanhempien kavahtaneen menetelmää ja käyttäneen sanaa koirakoulu sitä kuvatessaan. Se on aivan ymmärrettävää, menetelmä on todella tiukka korsetti samanlaisena toistuvia asioita (rinnastusta aivan tiukimman lajin behaviorismiin ei voi pitää perusteltuna). Tarkoittamani ristiriita syntyy siitä, että tämä ei ole koko totuus. Vapaan kasvatuksen yksi suurimmista sanansaattajista ja klassisen Summerhillin kirjoittaja A.S. Neil toteaa em. kirjassaan (Neill 1968, 313)ohjeeksi vanhemmille: Teidän on leikittävä hänen (lapsen, PP) kanssaan. Eikä vain leikittävä hänen kanssaan vaan leikittävä hänen mukanaan siinä mielessä, että te olette lapsi, kykenevä pääsemään hänen maailmaansa ja hyväksymään hänen näkökantansa (kursiivi alkuperäinen). Tämä sopii perhekoulun henkeen vielä paremmin kuin koirakoululuonnehdinta. Kasvatus ja opetustekniikan maailman testin havainnot Kiitämme: Selkeää rakennetta, joka on purettavissa ja koottavissa huomattavissa paremmin kuin 99 % menetelmistä alalla Tieteellisen ja arkisen näkökulman innovatiivista yhdistämistä Opittujen menetelmien helppoutta ja liittymistä arkeen Perhekoulun ohjaajien koulutusta, joka on arvioinneissa jäänyt pienelle huomiolle Lääkkeettömyyttä ja tietotekniikan poissaoloa, käänteisesti käpylehmäsukupolven leikkivälineisiin tyytymistä Käytetyn panostuksen kohdistumista tavoitteiden mukaiseen toimintaan eikä verkostopalavereihin tai kehittämisen kehittämiseen Kerrankin kehitettyä menetelmää käytetään eikä aleta uudella hankkeella kehittää seuraavaa (tehokkuutta kehitetyn menetelmän yksikkökustannuksissa) ADHD:n arkipäiväistämistä, dramatiikan ja mystiikan purkamista Edellä mainittu huomioiden kiinnitämme kriittisen katseen: Työvoimavaltainen menetelmä käyttää panoksia paljon, tuloksia on voitava odottaa Taustatieteen jäämät, esim. äiti-lapsi parit Sukupuolijakauman vinous, koko ketju menetelmän kehittäjistä kouluttajien kautta ohjaajiin ja vanhempiin on naisvaltaista, ja lapset poikia. 23

26 Viitteet: Hiitola, Henna (2011) Perheiden kokemuksia Järvenpään perhekoulusta. Diakonia ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. Helsinki. Katajisto, Outi; Tuominen, Eila (2006) Kyllä sitä välillä ollaan niin nokat vastakkain Tutkimus koskien ylivilkkaiden leikki-ikäisten ja muiden samanikäisten lasten vanhemmuutta sekä perhekoulu-intervention vaikuttavuutta. Psykologian Pro gradu tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Käypä hoito suositukset. Lainattu Mäki, Petra ja Sorvali, Eveliina (2012) Perhekoulu POP -menetelmät lapsiryhmässä. Päivähoidon kasvatushenkilöstön kokemuksia. Metropolia ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. Helsinki. Neill A.S. (1968) Summerhill, kasvatuksen uusi suunta. Weilin + Göös. Helsinki. Perhekoulu POP, esite. Lainattu Perhekoulun käsikirja, Käytännön opas vanhemmille (2008) Toimittaneet Sandberg, Santanen, Jansson, Lauhaluoma, Rinne. Barnavårdsföreningen i Finland. Helsinki. Poikkeus, Anna-Maija; Aro, Tuija; Laakso, Marja-Leena, Eklund, Kenneth; Katajamäki, Johanna ja Lajunen, Kaija (2002) Ylivilkkaiden lasten vanhempien tukeminen ryhmätoiminnan avulla. NMI-bulletin. vol12/2. Niilo Mäki Säätiö. Salmi, Eeva-Liisa (2008) The Family School. The Impact of a Group Training Programme on Overactive Hard-to-Manage Preschool Children and Their Parents. Åbo Akademi University Press. Siltala, Juha (2013) Nuoriso, mainettaan parempaa? Nykynuorten sopeutumisratkaisut historiassa. WSOY. Helsinki. Sipila Jorma, Österbacka Eva (2013) Enemman ongelmien ehkaisya, vahemman korjailua? Perheita ja lapsia Tukevien palvelujen tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus. Valtiovarainministeriön julkaisuja 11/

27 25

28 26

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S

VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S PAIKALLA OLI ASIANTUNTIJOINA TOIMENSA PUOLESTA PAIKALLA OLIVAT HELI MANTILA A- KLINIKKA, TERO RÖNKKÖ

Lisätiedot

TUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli

TUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli TUNNE-ETSIVÄT Digitaalinen oppimisympäristö 5-12 vuotiaiden lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen Sari Lipponen KM, yliopistonopettaja Väitöstutkimus (JYU) sari.s.lipponen@jyu.fi Tunne-etsivät

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee Pispalan harjulla vanhassa puutalossa. Talo pihapiireineen tarjoaa kauniin ja kodinomaisen toimintaympäristön lapsille. Päiväkodissamme

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Huomasin, että muillakin vanhemmilla on samoja huolia ja ajatuksia koulun aloittamisesta kuin itselläni. Äh, en muista vielä Hyviä sinun käytännön nimeä.

Lisätiedot

Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma

Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Kohtelemme kaikkia lapsia ja huoltajia ystävällisesti, kuuntelemme heidän toiveitaan ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Vesa Närhi. Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta

Vesa Närhi. Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta , Pst Niilo Mäki Instituutti ja Itä-Suomen yliopisto Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta Työrauha Kaikille toimintamalli Luokanopettajien konsultatiivinen koulutus, PsT Itä-Suomen yliopisto ja Niilo

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto

Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä 8.5.2008 Lapin yliopisto iiris.happo@ulapland.fi VARHAISKASVATTAJAN OSAAMINEN KONTEKSTI- OSAAMINEN -yhteiskunnallinen tietoisuus -organisaatiotason

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

KAVERITAITOJA. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen. Vilja Laaksonen & Laura Repo

KAVERITAITOJA. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen. Vilja Laaksonen & Laura Repo KAVERITAITOJA Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen KIITOS Folkhälsanin Mobbningsteametporukalle sekä Espoon Finnoon, Paraisten Fyrklövernin ja Hyvinkään Kenttäkadun päiväkodeille. Harjoituskirja

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS )

IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS ) IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS ) YHDYSVALTALAISEN PSYKOLOGIAN PROFESSORI CAROLYN WEBSTER-STRATTONIN KEHITTÄMÄ RYHMÄPOHJAINEN OHJAUSMENETELMÄ 3-12 VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE JA LASTEN

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Esikoulun siirtymä. Ylivieska

Esikoulun siirtymä. Ylivieska Esikoulun siirtymä Ylivieska 31.3.2011 Hannele Karikoski, KT Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto hannele.karikoski@oulu.fi Sisältö: 1. Esiopetuksen taustaa 2. Lapsen esikoulun aloittaminen * on

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

MILLAINEN MINÄ OLEN?

MILLAINEN MINÄ OLEN? MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen nimi: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Se on henkilöstön ja

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ITSEARVIOINTILOMAKE. Alkuarviointi Keskiarviointi Loppuarviointi. Kuntouttava työtoiminta

ITSEARVIOINTILOMAKE. Alkuarviointi Keskiarviointi Loppuarviointi. Kuntouttava työtoiminta ITSEARVIOINTILOMAKE Nimi: Päivämäärä: Purkupäivämäärä ja puumerkki Paja: Aloituspvm: Alkuarviointi Keskiarviointi Loppuarviointi Kuntouttava työtoiminta Työkokeilu Valitse numeroista eniten tilannettasi

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku 24.1.2013

Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku 24.1.2013 Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku 24.1.2013 Valtteri Kivelä KM Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota lasten ja nuorten hyvinvointi

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot