LÄNSI 2013 POSAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHANKE PILOTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 LÄNSI 2013 POSAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHANKE PILOTIN LOPPURAPORTTI Anna Isoviita, Aikuissosiaalityön päällikkö Mirja Koivisto, Aikuisterveydenhuollon päällikkö

2 2

3 Sisällys 1. Johdanto Posan pilotin tavoitteet PoSan pilotin eritellyt tavoitteet: Posan pilotin toteuttaminen Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi Johtopäätökset ja pohdinta LIITTEET LIITE LIITE

4 1. Johdanto Länsi hanke on ollut jatkoa Länsi hankkeelle ja hanke kokonaisuudessaan nivoutuu tavoitteeltaan yhdeksi. Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä, PoSa (Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Kankaanpää ja Siikainen) aloitti toimintansa Uusi liikelaitos toi mukanaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämisen, tilaaja-tuottajamallin, liikelaitosmallin sekä toiminnan elämänkaarimallin mukaisesti. Uuden toiminnan aloittaminen oli iso muutos niin henkilöstölle kuin kuntalaisillekin uutena kuntana PoSaan liittyi Pomarkun kunta. Kunnat, jotka liittyivät PoSaan, tekivät ennen PoSan aloittamista päihde- ja mielenterveyssuunnitelman, johon laadittiin eri tuotealueille tavoitekartat. PoSassa määriteltiin päihde- ja mielenterveyssuunnitelmatyöryhmä, jonka tavoitteena oli implementoida ja jatkojalostaa olemassa olevaa suunnitelmaa. PoSassa hyväksytyn päihde- ja mielenterveyssuunnitelman juurruttamisen vahvistamiseksi ja tueksi olimme mukana Länsi hankkeessa, jossa PoSan osalta mallinnettiin ja konkretisoitiin mielenterveysongelmien ja alkoholin riskikäytön varhaista tunnistamista ja miniintervention käyttöönottoa nykyistä laajemmin. Edelleen mielenterveyspuolen varhainen työ peruspalveluissa ja yhteistyö olemassa olevan mielenterveyskeskuksen kanssa kaipasi parannusta ja vahvistamista. Tätä taustaa vasten toteutettiin Länsi hankkeen PoSan pilotti ja sen hyvien saavutusten ja osaamisen lisääntymisen tueksi hakeuduttiin Länsi 2013 PoSan jatkohankkeeseen. 4

5 2. Posan pilotin tavoitteet Länsi hanke toi mukanaan mahdollisuuden paneutua aiemman hankkeen kautta hyväksi rakennettuun pohjaan ja antoi mahdollisuuden pitää yllä ja kehittää henkilöstön osaamista ja varhaista puuttumista. Merkittävä tavoite oli myös aloittaa PoSalle varhaisen vaiheen päihde- ja mielenterveysyksikkö ja aloittaa sen toiminta ja toiminnan kehittäminen. Jo Länsi 2012-hankkeella tavoiteltiin varhaisvaiheen perustyön osaamisen lisääntymistä sekä asenneilmapiirin muutosta työntekijöiden kohdalla. Taustatavoitteena kaikelle oli mielenterveys- ja päihdetyön painopisteen painottuminen ja edelleen siirtäminen avohuoltoon. Pilotin tavoitteet liittyvät Kaste-hankkeen tavoitteisiin: hyvinvoinnin lisäämiseen ja palveluiden laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Pilotin tavoitteet liittyvät valtakunnallisiin linjauksiin: ehkäisyn painottamiseen ja palvelujen toteuttamiseen toimivana kokonaisuutena. Länsi hankkeen tavoitteena oli vahvistaa aiemman hankkeen tuloksia, lisätä edelleen henkilöstön osaamista sekä tukea asennemaailman muuttumista. Merkittävänä yksittäisenä tavoitteena oli päihde- ja mielenterveyskeskus ja sen aloittaminen vuonna PoSan pilotin eritellyt tavoitteet: 1. PoSan mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksen alkuunsaattaminen - juurruttamista - koulutusta - työtapojen ja moniammatillisen ryhmän yhteensovittaminen 2. Hoitopolkujen kuvaaminen - palvelurakenne on muuttunut 3. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman päivittäminen - ajan tasalle saattaminen - käytännön työn tueksi esim. perehdytyksen työkalu on käytettävissä 4. Henkilöstön koulutus 5

6 3. Posan pilotin toteuttaminen Taustaksi Länsi jatkohankkeelle mainittakoon aiemman Länsi hankkeen osalta, että PoSan pilottia lähdettiin viemään eteenpäin kahden työntekijän työpanoksella, kaksi työpäivää kuukaudessa työntekijää kohti (10 % kuukausityöajasta / hanketyöntekijä). Työntekijät olivat aikuispalveluiden tulosalueelta aikuissosiaalityön päällikkö ja aikuisterveydenhuollon päällikkö. Tavoitteena oli hyödyntää sekä sosiaali- että terveyspalveluiden laajaa tuntemusta ja ammattiosaamista sekä organisaation sisäistä tuntemusta. Hankkeen työntekijät olivat tiiviissä kontaktissa peruspalveluiden henkilökunnan kanssa sekä tutustuivat muualla laadittuihin ja käytössä oleviin toimintamalleihin. Hanketyöntekijät varmistivat osaamisen siirtymisen perustyöhön ja motivoivat koko PoSan henkilöstöä varhaiseen puuttumiseen niin mielenterveys- kuin päihdeasioissakin. Tällä tavoin työ haluttiin juurruttaa kädestä pitäen hankkeen aikana peruspalvelujen henkilöstön arkityöksi. Länsi hankkeen alussa työ juurrutettiin ensisijaisesti aikuispalveluiden tuotealueelle ja hankkeen aikana tehtävä työ laajennettiin koko elämänkaarimallia koskevaksi. Aikuispalveluissa aloittamista puolsi se, että aikuispalvelut olivat kehittämässä pitkäaikaistyöttömien tai vaikeasti työllistyvien sosiaali- ja terveyspalveluja, tämän toiminnan keskiössä ovat päihde- ja mielenterveysasiat yhdeltä osaltaan. Näin ollen Länsi hankkeen aikana pystyttiin jo koskettamaan koko organisaatiotasoa ja keskustelemaan yhteisellä kielellä asioista. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö oli saatu jo hyvään alkuun ja asioita voitiin pohtia yhdessä Länsi hankkeen aikana. Länsi jatkohanke organisoitiin siis edelleen em. kahden työntekijän työpanoksella. Tavoitteena oli lisäksi keskittyä koulutukseen ja tiedon lisäämiseen PoSan alueella. Merkittävimpänä yksittäisenä tavoitteena ollut PoSan mielenterveys ja päihdepalvelukeskus pääsi aloittamaan toiminnassa Toiminta keskittyy matalan kynnyksen periaatteella tuotettavaan päihde- ja mielenterveyspalveluun ilman lähetekäytäntöjä tai jonottamista. Keskus toimii moniammatillisen tiimin toimintana. Hankkeen aikana järjestettiin henkilöstölle päihteiden puheeksi ottamisen koulutus (Liite 1) ja mielenterveyden ensiapu 2-koulutusta (Liite 2). 6

7 4. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi Lyhyesti sanottuna tiedon lisäämisen osalta hankkeen aikana järjestetty koulutus toimi varhaisvaiheen osaamisen lisääntymistä vahvistavana. Hankkeiden koulutuksiin on osallistunut merkittävä osa PoSan työntekijöistä. Henkilökunnan varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen on lisääntynyt perustasolla. Perustasolla henkilökunta osaa ohjata ja jatkopoluttaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaita. Esimiestason sitoutuminen varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyöhön on lisääntynyt. Länsi hankkeen PoSan pilotin tavoitteena oli alkuun saattaa PoSalle varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveyskeskus. Peruspalveluissa nähtiin tarvetta keskitettyyn mielenterveys- ja päihdepalveluyksikköön, jossa asiakas tulisi kohdattua kokonaisvaltaisesti yhden oven periaatteella. Psykososiaalisen keskuksen ideointi ja totuttaminen on konkreettinen tulos PoSan pilotin kehittämistyöstä Länsi hankkeen aikana. Nyt sen aloittaminen oli Länsi hankkeen asia. Keskus aloitti toimintansa moniammatillisena Resurssien kokoaminen samaan työtiimiin (psykologi, psykiatriset sairaanhoitajat, sosiaaliohjaaja, lääkäri ja ohjaaja), muodostavat ydintiimin päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistamissa peruspalveluissa. Matalan kynnyksen avohoitopalvelut tuotetaan jatkossa keskuksen toimesta ja samalla psykososiaalinen keskus on konsultaatiopaikka perustyötä tekeville työntekijöille. Yksikön tarkoituksena on koota yhteen perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelut PoSan alueella. Keskus toimii pääsääntöisesti ensisijaisena, koordinoivana palveluyksikkönä peruspalveluissa. Keskuksesta ohjaus tapahtuu tarvittaessa eteenpäin muiden palvelujen piiriin. Keskuksen työntekijöillä on vastuu hoidon koordinoinnista, tarvittaessa ohjataan eteenpäin, esimerkiksi erikoissairaanhoitoon, kolmannen sektorin ja /tai yksityisiin palveluihin tai PoSan muihin tulosyksiköihin Keskuksen asiakaskunnassa on elämänkriiseissä ja lievissä sekä keskivaikeissa mielenterveys- ja päihdeongelmissa olevia henkilöitä. Toisaalta asiakkaissa on myös vakaata, pitkäaikaista mielenterveys- ja päihdeongelmaa potevia. Painopiste keskuksessa on ennaltaehkäisevässä työssä sekä varhaisvaiheen puheeksiottamisessa ja puuttumisessa. Akuutit, vaikeat ja vakavat mielenterveys- ja päihdeongelmaiset asiakkaat hoidetaan lääkärien vastaanottotoiminnan kautta. Päihdeongelman vaikeustason osalta 7

8 hoitoonohjauskriteeri perustuu ongelmakäytön kolmeen luokkaan: Riskikäyttö ja haitallinen käyttö hoidetaan PoSan mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Riippuvuusongelmat A- klinikalla. Yhtenäiset kiireettömän hoidon valtakunnalliset perusteet määrittelevät hoitoonohjauskriteerejä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hankkeen loppuessa keskuksessa toimii moniammatillinen työryhmä, joka koostuu lääkäristä (osa-aikainen muutama tunti / viikko), yhdestä psykologista, kahdesta psykiatrisesta sairaanhoitajasta, yhdestä lähihoitajasta, yhdestä ohjaajasta ja sosiaaliohjaajasta (kaksi päivää / vko). Tavoitteena on vahvistaa ja tukea perustason mielenterveys- ja päihdetyötä, sekä olla matalan kynnyksen palveluyksikkö, johon ei tarvita lähetettä. Tavoitteena on lisäksi tarjota asiakkaille tarpeen mukaista hoitoa olemassa olevilla resursseilla. Keskuksen moniammatillinen tiimi tekee tarvittaessa konsultointi- ja verkostotyötä eri PoSan tulosyksiköiden sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Työmuotoina ovat: arviot, tutkimukset, lyhytkestoinen psykoterapia tai muu keskusteluhoito, ryhmätoiminta (pysyvät ja määräaikaiset ryhmät), konsultointi ja verkostotyö. Kotikäyntejä tehdään sovitusti tarpeen mukaan. Pitkäaikaisten mielenterveyspotilaiden lääkehoito ja perusterveyden seuranta ovat osa keskuksen palveluita. Asiakkaasta riippuen voidaan palveluissa keskittyä elämänhallinnan vahvistamiseen. Itsenäisen asumisen tukitoimina ovat edellä mainittujen lisäksi peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuudet. Lääkäripalvelu on saatavissa paikanpäällä keskuksen asiakkaille. Tavoitteena ryhmätoiminnassa on luoda kustannustehokasta hoitoa, antaa mahdollisuus vertaistukeen, harjoittaa elämänhallintaa, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä vahvistavia taitoja. Pysyviä ryhmiä ovat elämänhallinta- liikunta-, kädentaitoryhmä, sosiaalinen klubi, elämänhallintaryhmä päihteidenkäyttäjille, musiikki-, kuntosali-, ikääntyvien ryhmä ja tavoiteryhmä. Vaihtuvia ryhmiä ovat mm. depressioryhmä, stressinhallintaryhmä. 8

9 HOITOPOLUT PÄIHDEONGELMAT MIELENTERVEYSONGELMAT PoSa (esim. TE-keskus) muut tahot Posa muut tahot Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus - riski- ja haitallinen päihdekäyttö - pääsääntöisesti ensisijainen, hoitoa koordinoiva yksikkö Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus - elämänkriisit ja stressitilanteet - lievät ja keskivaikeat mielenterveyden häiriöt - vakaat, pitkäaikaiset häiriöt A-klinikka Erikoissairaanhoito -riippuvuustasoiset (STM:n Yhtenäisen päihdeongelmat kiireettömän - korvaushoito hoidon perusteet - rattiseurannat määrittelevät) - Antabukset hakijat Erikoissairaanhoito (STM:n Yhtenäisen kiireettömän hoidon perusteet määrittelevät) yksityinen sektori - psykoterapia Tavoitteista päihde- ja mielenterveyssuunnitelman ajantasaistaminen ja päivittäminen jää saavuttamatta. Työntekijä- ja organisaatioteknisistä syistä ei ole ollut mahdollista koota toimivaa verkostoa, joka keskittyisi tulevaisuuden tarpeisiin. Valtakunnallisesti käytävät keskustelut sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteesta jatkossa tuovat oman sävynsä tulevaisuus- ja kehittämisdialogiin. Työntekijävaihdokset ym. ovat aina kehittämisen kannalta hankalia ja huolena jatkossa on kehittämisen jääminen perustyön jalkoihin. Kuitenkin hankkeen aikana aloitettu päihde- ja mielenterveyskeskus on PoSan vakituista toimintaa ja sen kehittäminen jatkuu olennaisena osana päihde- ja mielenterveystyön jatkokenttää. 9

10 5. Johtopäätökset ja pohdinta Kehittämistyön tulokset näkyvät pidemmällä aikavälillä, mutta jo nyt on nähtävissä hankkeen myötä tullut kiinnostus päihde- ja mielenterveysasioihin työntekijöiden keskuudessa. Aiheesta on tullut luontevampi osa perustyötä, kun se ennen hankkeita oli osittain pelottava aihealue. Puheeksiottamisen välineitä käytetään entistä enemmän ja edellä mainitun kaltaisia toimintatapoja on pilottimme avulla syntynyt monia muitakin. Tulokset puheeksiottamisesta ja varhaisesta puuttumisesta näkyvät vasta vuosien kuluttua ja ovat vaikeasti mitattavissa. Kuitenkin painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn ja varhaisvaiheen puuttumiseen sen sijaan, että hoidetaan pitkälle edenneitä esim. riippuvuuksia tuo varmasti kustannussäästöjä, puhumattakaan yksilötasolla inhimillisen elämän hyödyistä. Varhaisen vaiheen puuttumisen tehokkuus on kuitenkin tutkittu niin pedagogisesti kuin fysiologisestikin. Länsi jatkohankkeen PoSan tuloksina voi pitää osaamisen lisääntymistä, esimiesten sitoutumista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen osaksi perustason työtä. Varhaisvaiheen hoitopolkuja on kehitteillä, kehitetty osittain ja tämä työ jatkuu. Asenneilmapiiriin on saatu muutosta. Arjessa esiintyvinä tekoina on havaittavissa kehittämisintoa sekä yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen, kahden eri toimintakulttuurin yhteensovittaminen organisaatiossa ja arjen asiakastyössä alkaa tuottaa tuloksia tapauskohtaisesti. Länsi 2012 ja hankkeiden myötä on saatu luotua yhteistyöverkostoja ja hyvistä käytännöistä on otettu oppia ja soveltuvin osin tuotu omaan organisaatioomme. Ilman hanketyön kautta tullutta mahdollisuutta tutustua mielenterveys- ja päihdetyöhön näin laaja-alaisesti se ei olisi ollut mahdollista tavallisessa arjessa. Hanketyö on tuonut innostusta kehittämiseen mielenterveys- ja päihdeasioissa. Hyvät koulutuskanavat ja koulutusten hyödyntäminen on lisännyt osaamista joka tasolla organisaatiossamme. Hankkeen aikana työntekijöiden osaamista on lisätty tuomalla laadukkaita koulutuksia lähelle ja mahdollistettu monien henkilöiden samanaikainen kouluttaminen saamaan asiaan, jotta työpisteissä asia jää elämään ja kehittämisideat lähtevät muodostumaan uusiksi toimintatavoiksi. 10

11 Päihde- ja mielenterveyskeskuksen työ parantaa varmasti tulevaisuudessa PoSan päihdeja mielenterveyspalveluita, palvelujen saatavuutta ja palvelun tuomista lähemmäs ihmisten arkea. Ilman hanketyötä tuskin tämän kaltainen ajatus olisi herännyt tai edennyt tähän muotoonsa. Yhteistä tahtoa ja halua on löytynyt, vaikka vaikeuksiakin on ollut voitettavana. Kuitenkin alussa ollaan ja mahdollisuuksia on toiminnan kehittämiseen, mikäli osataan yhteistyössä suunnitella ja toteuttaa toiminta arjessa. Valmiutta tehdä toisin kuin ennen tarvitaan ja jatkuvaa paloa kehittämiseen. Juurruttaminen toiminnaksi PoSan omassa hankkeessa on ollut alusta alkaen päätavoitteita. Esimiehet aikuissosiaalityöstä ja terveydenhuollosta olemme sitoutuneet vahvasti hanketyöhön 10 %:lla arkityöstämme. Tavoite on ollut saada työtekijät sitoutumaan tähän työmme yhteiseen osa-alueeseen, mielenterveys- ja päihdetyöhön. PoSan mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksen aloittaminen on tärkeä osa toimintamme juurtumista. Asiakkaiden palvelut ovat helpommin saatavissa matalan kynnyksen periaatteella toimivassa keskuksessa. Alueen mielenterveys- ja päihdepalveluja uudelleen organisoimalla tähän tavoitteeseen päästiin. Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus palvelee kaikkia PoSan yhteistoiminta-alueen kuntalaisia apua tarvittaessa. Toisaalta keskus toimii PoSan eri tulosalueiden työntekijöiden konsultointiapuna ja arviointipaikkana erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta arvioitaessa asiakaskohtaisesti. PoSassa menetelmien käyttö on kyselyn tulosten perusteella koko hankealueen keskiarvon tuntumassa. Henkilöstön koulutuksella lienee osuutensa tähän asiaan. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että hankkeiden kautta näkyvämmäksi tehty työ on lisännyt työntekijöiden rohkeutta puuttua asioihin, keskustella avoimesti asiakkaiden kanssa ja ohjata asiakkaita eteenpäin tarvittaviin palveluihin. Hyvänä hanketuloksena koetaan, että lähtötilanteeseen verrattuna nyt työntekijöillä on tiedossa mihin asiakas ohjataan apua saamaan, ellei sitä itse pysty tämä työntekijä antamaan. Tämä asia oli yksi erittäin paljon huolta hankkeen alussa omassa osaamiskartoituksessamme, ettei tiedetty mihin ohjataan asiakas apua saamaan. Nyt se näyttää kyselyn tulosten mukaan siis parantuneen. Avoimessa palautteessa tuli yksittäisten työntekijöiden kannanottoja ja ne pääasiassa ovat hanketyöntekijöitä kannustavia. Mielenterveys- ja päihdetyö ja sen kehittäminen ja asennemuokkaus on päässyt hyvään alkuun organisaatiossamme, jossa on ollut koko 11

12 Länsi 2012 ja hankekauden tuomat muutokset uudelle yhteistoiminta-alueellemme vuoden 2009 alusta alkaen. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäinen jää tehtäväksi. Pilotilla on ollut täysi työ perushenkilöstön osaamisen ja asennemaailman vahvistamisessa sekä mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksen lanseeraamisessa ja käyttöönotossa. Täten seudullisen yhteisymmärryksen ja tavoitteellisuuden aikaansaaminen vaatii runsaasti jatkotyötä, kuten myös em. keskuksen toiminnan saattaminen yhä varhaisemmalle tasolle. Hoitopolkujen rakentaminen ja jatkojalostaminen toimivammaksi jää tulevaisuuteen, koska mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksen toiminta vaatii jatkokehittämistä ja yhteisten toimintamallien rakentamista. Ilman Länsi-hanketta ja jatkohanketta ei olisi alueella tapahtunut asiassa em. kehitystä. Hanke on mahdollistanut keskittymisen tärkeään asiaan ja myös antanut mahdollisuuden tulevaisuudessa parantaa puuttumista ja varhaisen vaiheen avun saamista. Näin ollen voidaan olla varmoja, että hanke ja sen tuottama perustason osaamisen ja rohkeuden lisääntyminen tuottaa jatkossa kustannussäästöjä ehkäisemällä jo ennakkoon pitkiä hoidon tarpeita. Samoin puuttuminen varhaisessa vaiheessa mahdollistaa kuntalaisten oman vastuuntunnon heräämisen omasta tilanteesta ja samalla parantaa perheiden kokonaistilanteita. 12

13 LIITTEET LIITE 1 Länsi 2013 päihde ja mielenterveyshanke, PoSan pilotti Varhainen puuttuminen ja alkoholinkäytön puheeksiottaminen Paikka: Kankaanpään kuntoutuskeskus Koulutuspäivä: Kouluttajana toimii sairaanhoitaja Tiina Hakala Koulutusohjelma Koulutuksen avaus ja johdattelu aiheeseen Länsi 2013-hanke PoSan pilotti, lyhyt esittely tavoitteista ja etenemisestä Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto AUDIT Anna Isoviita Anna Isoviita Tiina Hakala Tiina Hakala Kahvitarjoiu 13

14 LIITE 2 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU-KOULUTUS 2 KENELLE: Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSa AIKA JA PAIKKA: KANKAANPÄÄN KUNTOUTUSKESKUS Tavoitteet: Mielenterveyden ensiapukurssi 2 on yleissivistävä kansalaiskurssi, jolla annetaan valmiuksia mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen ja mielenterveyden häiriöistä kärsivän ihmisen kohtaamiseen ja auttamiseen (luennot ja harjoitukset). 1. Osallistuja tietää ja osaa kohdata yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden oireita. 2. Osallistuja on tietoinen päihderiippuvuuksista ja päihteiden käytön haitoista. 3. Osallistuja osaa soveltaa mielenterveyden ensiavun askelia. 4. Osallistujalla on valmiudet tarvittaessa tarjota apua ja ohjata hoitoon. 5. Osallistuja saa valmiuksia osaamisensa rajojen tunnistamiseen. Koulutuksen keskeiset sisällöt ovat: hyvä mielenterveys, elämän monet kriisit, masennus, ahdistuneisuushäiriöt, itsetuhoinen käyttäytyminen ja itsemurha, päihdehäiriöt, psykoosit, mielenterveyden ensiapu Kouluttaja Mervi Ropponen, HTM, psyk.sh, päihdetyön ammattitutk., mielenterveyden ensiapukouluttaja Lisätietoja kouluttajalta: mervi.ropponen@epshp.fi puh MIELENTERVEYDEN ENSIAPUKURSSI 14