Konsernihallinto ja johtaminen

Transkriptio

1 Konsernihallinto ja johtaminen klo Tampereen kaupungin virastotalo, rh. 1, 5. krs

2 Kokoukseen osallistuneet Tarja Puskala, Tampere, puheenjohtaja Kari Hakari, Pirkanmaan liitto, muutosjohtaja Jaakko Joensuu, Pirkkala Janne Salonen, Tampere Isto Nordback, PSHP Olli-Pekka Ojanen, Pirkanmaan pelastuslaitos Juha Sammallahti, Pirkanmaan ELY-keskus Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto Vuokko Ylinen, PSHP Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Marko Koskinen, Pirkanmaan liitto Tuukka Salkoaho, Tampere (kutsuttu asiantuntija) Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija) Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija) Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto, asiantuntijasihteeri Pekka Erola, PSHP

3 Asialista ja muistio 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13.05, todettiin läsnäolijat. 2. Johtoryhmän ja hallituksen linjaukset jatkovalmistelulle Kari Hakari kertoi johtoryhmän ja hallituksen terveiset KoJo-ryhmän jatkovalmistelulle. Toimielinvalmistelua jatketaan esitetyn kolmen vaihtoehdon pohjalta. Esivalmistelun hallitus keskustelee vaihtoehdoista omissa taustaryhmissään ja asiaa käsitellään uudestaan seuraavassa hallituksen kokouksessa. Lisäksi poliittisista piirijärjestöistä esitetään mahdollisesti muutamaa edustajaa tuomaan asiantuntemusta toimielinrakennekeskusteluun. Nimet tulevat muutosjohdon kautta KoJo-ryhmälle. Maakuntastrategia siirretään uuden Maakuntastrategiaryhmän tehtäväksi. Lisäksi perustetaan yleishallinnon teemaryhmä, joka valmistelee mm. uuden maakunnan asiakirjahallintoa ja päätösvalmistelua. Tukipalveluselvitys käynnistetään. Deloitte toteuttaa, Tampereen kaupunki tekee sopimuksen. Toimeksianto konsultille on yhteinen Tampereen kaupungin ja Pirkanmaa2019 kanssa. Selvitys sisältää maakunnallisten tukipalveluiden kokonaisuuden ja kuntayhteistyön mahdollisuuksien kartoittamisen. Tavoitteena on myös hahmotella vaihtoehtoisia tukipalveluiden kokoamisen malleja. Selvitys valmistuu kesään mennessä. 3. Maakuntahallinnon rakenne Maakuntahallinto voisi jakautua esimerkiksi yleishallinnon ja järjestämisen kokonaisuuksiin. Kristiina Lumme taustoitti jakoa järjestäjätoimintoihin sekä yleishallintoon. Teemaryhmä jakautui kolmeen ryhmään pohtimaan ja kommentoimaan yleishallinnon ja järjestäjän toimintoja annettujen kysymysten ja taustoituksen pohjalta. Liitteenä 1 on ryhmien esiin nostamat huomiot. Keskusteltiin mm. miten liikelaitos ja muut tuottajaorganisaatiot asemoituvat suhteessa järjestäjään (strateginen hankinta vs. tekninen kilpailutus), mitä järjestämisvastuu tarkoittaa? Syntyykö ristiriitainen asetelma, kun järjestäjä ohjaa omaa tuotantoa, mutta ostaa muilta? Tavoitteena on, että talous on vahvasti kytkettynä järjestämisen toimintoihin eikä irrallisena ohjausmekanismina. Maakuntahallintoa mietitty toiminnallisesta näkökulmasta, ei vielä organisatorisesta näkökulmasta. Järjestäjäorganisaatio hahmottuu konkreettisemmin väliaikaishallinnon aikana

4 Asialista 4. Palvelutuotannon organisointi Maakunnan palvelutuotannon organisoinnin valmistelun pohjaksi on valmisteltu kolme eri vaihtoehtoa: 1. Liikelaitosmalli, 2. Laaja sote-yhtiömalli ja 3. Maakunnan liikelaitosmalli. Valtakunnallisten muutosjohtajien maakuntakierroksella Sastamalassa ( ) pohdittiin alustavasti eri vaihtoehtojen vahvuuksia ja heikkouksia. Teemaryhmä jatkoi vaihtoehtojen vahvuuksien, heikkouksien ja muiden huomioiden työstämistä. Liitteenä 2 on koonti Sastamalan ja teemaryhmän huomioista sekä päivitetyt kuvaukset malleista. Kokouksessa kuultiin myös Pekka Erolan taustoitus Pirkanmaan erikoissairaanhoidon yhtiöittämisselvitykseen. Työ on kesken ja valinnanvapauslaki tulee paljon määrittämään selvityksen suuntaa. Lainsäädäntö täsmentyy alkukesästä Erolan esitys on lisätty KoJo-ryhmän MyPirkanmaa-työtilaan. Keskusteltiin yleisesti, mikä on sote-liikelaitoksen rooli. Onko liikelaitos elinkelpoinen, jos sen rooli jää hoito- ja palvelutarpeen arviointiin yms. Todettiin yhtiöittämisen yleisenä positiivisena vaikutuksena se, että se on parantanut asiakasrajapinnan kokemusta parantuneen palvelukulttuurin kehittymisen kautta, työyhteisön me-henki on vahvistunut sekä toiminnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus ovat yleensä parantuneet. Maakunnan toimielimistä todettiin, että ne voisivat olla valmistelevia foorumeita, joissa on sekoitettu luottamushenkilöt ja asiakkaat

5 Asialista 5. Hallintosääntö Vuokko Ylinen esitteli eduskunnalle lähetetyn lainsäädäntöluonnoksen sisältöä hallintosäännön ja omistajaohjauksen näkökulmasta. Esitys on lisätty KoJo-ryhmän MyPirkanmaa-työtilaan. Keskusteltiin hallintosäännön jatkovalmistelusta. Hallintosääntötyötä viedään eteenpäin seuraavaksi mm. hahmottamalla liikelaitoksen konkreettisia tehtäviä sekä siellä käytettävän julkisen vallan määrää ja luonnetta (asiakasohjaus, hoito- ja palvelutarpeen arviointi, psykiatria jne.). SOTEliikelaitoksen rakennetta saadaan tätä kautta hahmotettua. Järjestämisen ja tuottamisen tehtävien jaottelun kautta päästään lisäksi kiinni mm. hallintosäännössä määritettäviin toimielinjakoihin, johtamisjärjestelmään, toimivallan siirtoihin sekä maakunnan ohjaus ja valvontamekanismeihin. Työnjakoa perustettavan yleishallinnon teemaryhmän kanssa on mietittävä. Mitkä osat hallintosäännöstä siirretään yleishallinnon teemaryhmän pohdittavaksi? Kuntaliitto tarjoaa tukea maakuntavalmisteluun, mutta heiltä hallintosääntöpohja on saatavilla vasta marraskuussa Tätä ei odoteta Pirkanmaa2019 hallintosäännön valmistelun osalta. Pohdittiin myös, että tarvitaan työjärjestys/tiekartta väliaikaishallinnolle, joka valmistelee ensimmäisen hallintosäännön maakuntavaltuustolle. 6. Projektiryhmälle tiedotettavat asiat (liite 3) 7. Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Seuraava teemaryhmän kokous pidetään klo alkaen (Kokouskeskus Pellava, kh. Valimo, Kelloportinkatu 1B, Tampere). Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

6 Liite 1. Maakuntahallinnon organisoituminen Konsernirakenne ja johtaminen Ryhmätöiden koonti

7 Maakuntahallinnon organisoitumisen vaihtoehtojen pohdintaa. Kojo-teemaryhmä pohtii alla olevan mallin toimivuutta kysymysten kautta. Mallissa maakuntahallinto jakautuisi järjestämisen ja yleishallinnon toimintoihin. Järjestäminen - Suunnittelu ja seuranta: Strategia, talous, tiedolla johtaminen - Ohjaus ja valvonta: Palvelutuotannon ohjaus ja valvonta, omistajaohjaus - Palveluiden hankinta ja hallinta: Strateginen hankinta - Kehittäminen - Yhteistyö Yleishallinto - Tietohallinto - HR - Lakiyksikkö - Päätösvalmistelu ja asiakirjahallinto - Viestintä

8 Mitä muita toimintoja järjestämisessä tulisi huomioida? - Yleisesti vaikuttaa hyvältä jaottelulta - Minne liikenneasiat sijoittuvat järjestäjän organisaatioissa? Millä tavalla maakunta ottaa kantaa tienpitoon järjestäjänä mikä jää maakunnan järjestäjän tehtäväksi, kun valtio omistaa tiet ja tienpidon rahat? - Miten konserninohjaus otetaan mukaan ja huomioidaan, kun sovitaan asioista valtion kanssa? Entä kansallinen pelastustoimen ohjaus? Minne se asemoituisi järjestäjän toiminnoissa? - Keskeistä miettiä miten osallistumisen ja vaikuttamisen kanavat suhteutuvat järjestäjän toimintoihin? Onko läpileikkaavana kaikissa järjestäjän toiminnoissa? - Mistä ja kenen kautta tulee asiakasrajapinnan palaute maakuntahallintoon ja johtoon. Entä miten varmistetaan kuntakytkentä? - Miten kiinteistöosaaminen ja tilahallinto asemoituu järjestäjän toimintoihin? - Millainen hallinto rakentuu ja on tarkoituksenmukaista rakentaa liikelaitokseen? Mitä muita toimintoja yleishallinnossa tulisi huomioida? - Onko lakiyksikkö kaikkia substansseja palveleva yksikkö? - Sisäinen tarkastus mukaan yleishallintoon (hallitus vastuussa tarkastuksen ja riskienhallinnan järjestämisestä) - Minne sijoittuu päivittäisen rahatalouden ja asioiden hoitaminen, päivittäiset pankkiasiat? Missä olisi sopimusten ja vakuutusten hallinta? - Palvelujen irrottamista yleishallinnosta tulee harkita

9 Millä muilla tavoin järjestäjän toiminnot ja yleishallinto voisivat rakentua? - Miksi on tarve erottaa yleishallinto ja järjestäjän toiminnot (strategisuus perusteena)? Tarvitaanko kahtiajakoa? - Toteutuuko mallissa yhteistyölinkki kuntiin? - Missä järjestyksessä maakuntahallintoa aletaan täyttämään? - Tukipalveluselvityksestä kaivataan nopeasti konkretiaa ja niiden kytkeytymisestä konserniin ja kuntiin. - Tärkeää keskustella maakuntahallinnon laajuudesta. - Tampereen tiltu-mallin virheistä on opittava. - Hyvää, että aletaan olemaan jo konkreettisella tasolla! Laatikot hahmolleen ssitä, millainen voisi olla organisaatio ja johtamisjärjestelmä. - Mikä on maakuntahallinnon minimi? Järjestämislaissa määritellyt tehtävät ovat mm. - maakuntastrategian laadinta - strateginen kehittäminen ja innovaatiojohtaminen (verkostot) - palvelustrategian laadinta sisältäen hankintastrategia (make or buy), yhteensovittaminen, palveluketjujen toiminta - HR-ohjaus - päätösvalmistelu - omistajaohjauksen vuositason tavoitteet, myös yritysjärjestelyt, rahoitus- ja verotus-asiat - maakunnan omistamisen lähtökohdat vrt. esim. markkinoiden synnyttäminen - omistajaohjaus on keskeisesti palvelutuotannon ohjausta (eli myös vaikuttavuusohjausta, ei pelkkää tulosohjausta)

10 Muita huomioita keskustelusta Lupaviranomaistehtävät, mm. ympäristöterveyden osalta tuottajien sertifiointi Osallistumisen huomioiminen Asiakasohjaus, joka toteutetaan liikelaitoksessa Yhteistyöalueasiat enemmän esiin Kehittäminen: järjestäjän kehittäminen ei voi puuttua tuottajien sisäiseen kehittämiseen, vaan mahdollistaa tuottajien innovatiivinen. Kehittämisen osalta tehtävä paljon yhteistyötä. Kehittäminen myös organisaation sisäisesti. Viestintä tärkeä myös strategisesti Järjestäjän tehtävät palvelukokonaisuuden hallinta ja toimintojen yhteensovittaminen voisi näkyä paremmin. Nyt teeman suunnittelu ja seuranta alla. Sisäinen tarkastus ja riskienhallinta paremmin esiin Yleishallinto voisi olla paremmin strategiset tukipalvelut Tarvitseeko edes eriyttää järjestämistehtävän tukipalveluita/yleishallintoa järjestämisestä esim. viestintä HR Maakunnan työnantajapolitiikka, myönteinen työantajakuva Talouden osalta investoinnit olisi hyvä nostaa paremmin esiin Kehittämistoiminto: kehittämisen ohjaus ja sen palvelut; esim. innovointi ja palvelumuotoilu. Voi olla myös ostettavaa. Yhteistyö; edunvalvonta, vaikuttaminen! Siiloutumisen välttäminen Asiakas näkyviin

11 Liite 2. Palvelutuotannon organisoinnin vaihtoehdot Konsernirakenne ja johtaminen Konsernirakenne ja johtaminen

12 Pirkanmaa 2019 palvelutuotannon rakennemallien arviointia: > mallien plussat ja miinukset perusteluineen > muita huomioita Huom! mallit ovat luonnoksia. Liikelaitosmalli Laaja soteyhtiö -malli Maakunnan liikelaitos -malli Konsernirakenne ja johtaminen

13 MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO JÄRJESTÄMIS- TEHTÄVÄ MAAKUNTAKONSERNI V1. Liikelaitosmalli V1 palvelutuotannon rakenteen luonnostelua, Pirkanmaa 2019 MAAKUNTAVALTUUSTO HALLITUS Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n Maakuntajohtaja Konserniohjaus ja järjestäjäorganisaatio SOTE-LIIKELAITOS Johtokunta PELASTUS- LIIKELAITOS Johtokunta MAKU-LIIKELAITOS Johtokunta TASE- /TOIMIN TAYKSI- KÖT Markkinoilla toimivat yhtiöt mm. SOTE-keskus In house -yhtiöt Konsernirakenne ja johtaminen

14 V1. Liikelaitosmalli Plussat + MAKU ja SOTE itsenäisinä kokonaisuuksina + Teemakohtaiset kokonaisuudet paremmin järjestäjän ohjauksessa ja kontrollissa + Edustuksellisuuden toteutuminen + Johtaminen helpompaa, mahdollistaa prosessiajattelun + Teemakohtainen asiakasyhteyspintakokemus Miinukset - Integraation toteutuminen hankaloituu - Liikelaitosten väliset rajapinnat aiheuttavat kitkaa Huomioita:! Näyttää perinteiseltä mallilta. Peli menetetään, jos valitaan perinteinen malli.! Ei vastaa uudistuksen ja maakunnan omia tavoitteita (valinnanvapaus, integraatio, Suomen paras ja Euroopan vetovoimaisin)! Brändäys: mikä tekee Pirkanmaasta vetovoimaisen, miten Pirkanmaa erottautuu tällä mallilla muista?! Parempi vaihtoehto kuin laaja maakunnan liikelaitosmalli (V3) Konsernirakenne ja johtaminen

15 MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO JÄRJESTÄMIS- TEHTÄVÄ MAAKUNTAKONSERNI V2. Laaja sote-yhtiö -malli V2 palvelutuotannon rakenteen luonnostelua, Pirkanmaa 2019 MAAKUNTAVALTUUSTO HALLITUS Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n Maakuntajohtaja Konserniohjaus ja järjestäjäorganisaatio SOTE-liikelaitos Johtokunta Maakunnan laaja SOTE-YHTIÖ Oy (emo, inhouse) Hallitus PELASTUS- LIIKELAITOS Johtokunta MAKU-LIIKELAITOS Johtokunta TASE- /TOIMIN TAYKSI- KÖT Markkinoilla toimivat yhtiöt mm. SOTE-keskus In house -yhtiöt Konsernirakenne ja johtaminen

16 V2. Laaja sote-yhtiö -malli Plussat + Yhtiömallin dynamiikkaedut + Yhtiö tehokas ja vaikuttava tuotantomuoto + Tukipalvelut, varmistaisi olemassa olevien yhtiöiden säilymisen + Ketteryys päätöksenteossa ja toiminnassa + Kilpailukyky (myös globaali) + Asiakkaan valinnanvapaus + Yhden asian yhtiöt (esim. vanhuspalvelut) + Olemassa olevien PSHP:n in-house yhtiöiden säilyminen + Yhteisöllisyys ( pienemmän talon tuntua ) + Toiminnallinen fokus Miinukset - Jääkö liikelaitos vain hallinnolliseksi rakenteeksi? - Edustuksellisen ohjauksen puute - Kokonaisuuden hallinta/ohjaus/seuranta vaikeutuu usean toimijan kentässä - Yhtiöt vaikeammin ohjattavissa - Konkurssin uhka henkilöstön epävarmuus Huomioita:! Henkilöstön etuuksien yhdenmukaistaminen, työkyvyn kehittäminen, eläketurva-asiat (haasteellinen malli henkilöstöjohtamisen näkökulmasta)! Haaste miten saadaan yhtiöt toimimaan maakunnan kokonaisedun mukaisesti! Integraation toteutuminen on haaste, kun lukuisia yhden asioiden yhtiöitä! Asiakas on kuningas! Mikä on SOTE-liikelaitoksen tarve tässä mallissa, mikä lisäarvo tulee laajasta sote-yhtiöstä suhteessa liikelaitokseen? Konsernirakenne ja johtaminen

17 MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO JÄRJESTÄMIS- TEHTÄVÄ MAAKUNTAKONSERNI V3. Maakunnan liikelaitos -malli V3 palvelutuotannon rakenteen luonnostelua, Pirkanmaa 2019 MAAKUNTAVALTUUSTO HALLITUS Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n Maakuntajohtaja Konserniohjaus ja järjestäjäorganisaatio MAAKUNNAN LAAJA LIIKELAITOS (sis. sote ja maku) Johtokunta PELASTUS- LIIKELAITOS Johtokunta TASE- /TOIMIN TAYKSI- KÖT Markkinoilla toimivat yhtiöt mm. SOTE-keskus In house -yhtiöt Konsernirakenne ja johtaminen

18 V3. Maakunnan liikelaitos -malli Plussat + Palveluketjujen integraation mahdollistaminen + Kontrolli + Poikkihallinnollisuuden toteutuminen + Yhtenäinen organisaatio Miinukset - MAKU:n marginalisoituminen - Megalaitos - Hierarkinen - Ohjauksen yleispiirteisyys ja epämääräisyys niin maakunnan kuin valtion suuntaan - Poliittisen ohjauksen vaikeutuminen - Riski suureen eripuraan Huomioita:! Saattaa olla haastava, voi olla liian suuri johtamisen kannalta, henkilöstöjohtamisen haasteellisuus! Hukkuuko palvelutarvearviointi?! Palveluiden integraatio toteutetaan siellä missä se on tarkoituksenmukaisinta! Mikä olisi johtamisen kannalta optimaalisin koko?! Evoluutio V1 V3 V2! Kaikki mallit vanhan maailman malleja. Keskeistä pohtia, mikä malleista mahdollistaisi parhaiten modernin johtamisen Konsernirakenne ja johtaminen

19 Liite 3. Projektiryhmälle tiedotettavat asiat Maakunnan palvelutuotannon organisoinnin valmistelun pohjaksi KoJo-ryhmä on valmistellut kolme eri vaihtoehtoa: 1. Liikelaitosmalli 2. Laaja sote-yhtiömalli 3. Maakunnan liikelaitosmalli Vaihtoehdoista on arvioitu niiden vahvuuksia, heikkouksia ja nostettu esiin muita huomioita. Yhteisten asioiden projektiryhmä arvioi esitettyjen mallien viemisen johtoryhmän käsittelyyn sekä ohjaa KoJoteemaryhmän jatkovalmistelua. Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä yhteistyössä KoJo:n kanssa on valmistellut maakuntahallinnon organisoitumista. Maakuntahallinto voisi jakautua järjestämisen toimintoihin ja yleishallintoon. Yleishallinto pitää sisällään mm. tietohallinnon, lakiasiat, viestinnän, HR, päätösvalmistelun ja asiakirjahallinnon. KoJo-teemaryhmässä on aloitettu myös hallintosäännön valmistelu. Varsinaisen hallintosäännön maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi valmistelee väliaikaishallinto, mutta KoJo-ryhmä tuottaa työn pohjaksi keskeisiä huomioita. Hallintosääntötyötä viedään eteenpäin seuraavaksi mm. hahmottamalla liikelaitoksessa käytettävän julkisen vallan määrää ja luonnetta. Työnjakoa perustettavan yleishallinnon teemaryhmän kanssa on pohdittava