Konsernihallinto ja johtaminen

Transkriptio

1 Konsernihallinto ja johtaminen klo Attila, nh. Hummeli (Yliopistonkatu 38, Tampere)

2 Kokoukseen osallistuneet Tarja Puskala, Tampere, puheenjohtaja Jaakko Joensuu, Pirkkala Esa Sirviö, Mänttä-Vilppula Janne Salonen, Tampere Isto Nordback, PSHP Olli-Pekka Ojanen, Pirkanmaan pelastuslaitos Juha Sammallahti, Pirkanmaan ELY-keskus Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto Vuokko Ylinen, PSHP Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Marko Koskinen, Pirkanmaan liitto Eeva Torppa-Saarinen, Tampere Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija) Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto, asiantuntijasihteeri

3 Muistio 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Todettiin läsnäolijat. 2. Omistajaohjaus ja konserniohje Vuokko Ylinen taustoitti omistajaohjausta ja konserniohjetta kokouskutsun liitteenä olleen taustamateriaalin pohjalta ( Teemaryhmä keskusteli ja nosti huomioita konserniohjeen jatkovalmisteluun. Pohdittiin mm., onko liikelaitoksella roolia suhteessa tuotannon In house - yhtiöihin (HE s. 370). Valmistelulle luo haasteita se, että ei ole tietoa vielä tuotantorakenteista, joita ohjataan ja jotka määrittävät tulevat ohjausmekanismit. Valmistelujärjestyksen kannalta olisi keskeistä siirtyä toiminnan määrittelyn kautta organisaatiomalliin, joka puolestaan antaa suunnitteluperusteet johtamismallille. Nostettiin esiin myös tarve erilaisten ohjausmallien sormiharjoitusten laatimiselle. Millainen ohjaus soveltuu parhaiten erilaisiin organisaatiomalleihin? Lisäksi yhtenä ohjauksen jäsentämismallina todettiin sen jakaminen omistajaohjaukseen ja järjestämisohjaukseen. Ne ovat toimintalogiikoiltaan ja mekanismeiltaan eroavia. Haastavaksi koettiin epäselvyys liikennesektorin tulevista ohjausmalleista. Keskusteltiin myös valvonnan järjestämisestä ja siitä huomioidaanko omistajaohjauksen valmistelussa riittävästi valvonta. Miten valvonta sisällytetään tarkoituksenmukaisesti osaksi omistajaohjausta? Valvonta tulisi järjestää siten, että se on omavalvontaa ja etukäteisvalvontaa. Häiriötilanteissa vastuiden tulisi olla selvät. Todettiin, että konserniohjaus (omistajaohjaus) ja valvonta ovat erillisiä asioita, mutta toisaalta sopimusohjauksessa on paljon yhtymäkohtia valvontaan. Valvonnan osalta on otettava huomioon myös sen huokoisuus Pirkanmaa2019-hengen mukaisesti. Se ei saa muotoutua liian raskaaksi ja toimintaa rajoittavaksi. Viranomaisen substanssivalvonnan lisäksi asiakkaat toteuttavat valvontaa. Maakuntastrategian on otettava kantaa ja linjattava myös omistamisen strategiaa ja tavoitteita. Tarvitaan sekä kovia omistamisen mittareita ja tavoitteita että toiminnallisia vaikuttavuus- ja laatumittareita. Laatu- ja vaikuttavuustietojen on oltava läpinäkyviä ja avoimia. Omistamisen ja järjestämisen intressien tunnistaminen ja erottaminen johtamis- ja ohjausjärjestelmissä on tärkeää

4 Muistio 4. Palvelutuotannon organisoinnin vaihtoehdot KoJo-ryhmän tuottamat palvelutuotannon organisoinnin vaihtoehdot viedään johtoryhmän ja hallituksen käsittelyyn toukokuussa. Vaihtoehtoihin on lisätty uusina variaatioina 1B- ja 2B-vaihtoehdot. Jatkettiin keskustelua eri vaihtoehtojen vahvuuksista ja heikkouksista sekä täydennettiin taustamateriaalia teemaryhmän huomioilla (ks. tarkemmin liite 1). Palvelutuotannon organisoinnin vaihtoehtoja esitellään ryhmän loppuraportissa osana toimielin- ja maakuntahallinnon organisoitumisen tarkasteluja. 5. Muut asiat Käytiin läpi loppuraporttirunko, joka on väliraportin ja loppuraporttiohjeistuksen yhdistelmä. Keskusteltiin kokoamisvastuista ja aikataulusta. Sovittiin, että Tarja, Päivi ja Mikko tuottavat alustavaa sisältöä vaikutusten arviointiin, jonka jälkeen raporttipohja lähetetään sähköpostitse ryhmän jäsenille kommentoitavaksi. Raporttiin toivotaan kommentteja ja sisältöjä kaikilta teemaryhmän jäseniltä. Teemaryhmä käsittelee loppuraporttia seuraavassa kokouksessaan ja sen tulee olla valmis Projektiryhmälle tiedotettavat asiat (liite 2) 6. Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Seuraava teemaryhmän kokous pidetään klo alkaen (Tampereen kaupungin virastotalo, nh. Tammerkoski, 2. krs). Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

5 Liite 1. Uuden maakunnan palvelutuotannon rakenteiden vaihtoehtoja Konsernirakenne- ja johtaminen -teemaryhmä on valmistellut jatkovalmistelun pohjaksi vaihtoehtoja palvelutuotannon organisoinniksi sekä arvioita niiden vahvuuksista ja heikkouksista. Vaihtoehdot ovat: 1. Liikelaitosmallit 1A. Liikelaitosmalli 1B. Liikelaitosmalli + MAKU-toimintayksiköt 2. SOTE-yhtiömallit 2A. Laaja SOTE-yhtiö -malli 2B. SOTE ESH-yhtiö -malli 3. Maakunnan liikelaitos -malli Teemaryhmä esittää, että johtoryhmä ja hallitus käyvät periaatekeskustelun palvelutuotannon vaihtoehdoista ja jatkovalmistelun suuntaviivoista. Mitä tavoitellaan? Vahvaa SOTE-integraatiota tukevaa palvelutuotannon organisointia, päätöksenteon ketteryyttä ja nopeutta, kilpailuetua markkinoilla, resilienssiä. Tavoitteena on myös löytää moderneja organisaatioratkaisuja, jotka mahdollistavat uudenlaisen johtamisen. Vaihtoehtojen fokus on maakuntakonsernin näkökulmassa ja yleispiirteisessä tuotantorakenteessa eikä niissä kuvata erikseen markkinarajapintaa. Lisäksi palvelutuotannon toimijoita ei ole asemoitu hierarkiajärjestykseen, vaan niiden esitystapavalinta on puhtaasti tekninen. Vaihtoehtotarkasteluissa ei myöskään mennä yksittäisten palveluiden kuvaamisen tasolle

6 Pirkanmaa 2019 palvelutuotannon rakennemallien arviointia: > Mallien vahvuudet ja heikkoudet perusteluineen. Muut huomiot. > Jatkossa vaihtoehtoja pyritään arvioimaan myös uudistuksen tavoitteiden suhteen > Tämä tarkastelu ei ota kantaa maakunnan toimielinmalliin. Toimielimistä on tehty jatkovalmistelun pohjaksi erillinen vaihtoehtotarkastelu (valiokuntamalli, hallituksen jaos -malli, lautakuntamalli). Hallintosääntö määrittelee ne edelleen joko päättäviksi, valmisteleviksi tai sekä että. Huom! mallit ovat luonnoksia ja niiden tarkoitus on tarjota vain näkökulmia eri vaihtoehtojen arviointiin. Liikelaitosmallit (1A ja 1B) SOTE-yhtiömallit (2A ja 2B) Maakunnan liikelaitos -malli Konsernirakenne ja johtaminen

7 MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO JÄRJESTÄMIS- TEHTÄVÄ MAAKUNTAKONSERNI V1 A. Liikelaitosmalli Pääosa maakunnan omasta palvelutuotannosta on erillisissä liikelaitoksissa (SOTE, MAKU, PELA), joita johtavat asiantuntijoista koostuvat johtokunnat. Maakunnalla voi olla myös erillisiä tase-/toimintayksiköitä. Tämän lisäksi maakunnan palvelutuotannosta vastaavat maakunnan omat In house -yhtiöt sekä kilpailluilla markkinoilla toimivat yhtiöt. In house -yhtiö voi omistaa tytäryhtiöitä. V1 A palvelutuotannon rakenteen luonnostelua, Pirkanmaa2019 MAAKUNTAVALTUUSTO HALLITUS Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n Maakuntajohtaja Järjestäjäorganisaatio ja konserniohjaus SOTE-LIIKELAITOS PELASTUS- LIIKELAITOS MAKU-LIIKELAITOS TASE- /TOIMIN TAYKSI- KÖT In house -yhtiöt Markkinoilla toimivat yhtiöt mm. SOTE-keskus, kasvupalvelut Konsernirakenne ja johtaminen

8 MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO JÄRJESTÄMIS- TEHTÄVÄ MAAKUNTAKONSERNI V1 B. Liikelaitosmalli + MAKU-toimintayksiköt Erona 1A vaihtoehtoon on, että MAKU-palvelut tuotetaan MAKU-toimintayksikössä. Merkittävin ero liikelaitokseen on se, että toimintayksikön taloutta ei ole eriytetty ja sillä ei ole omaa johtokuntaa. Toimintayksikön voidaan katsoa olevan suoremmin konsernijohdon alainen, koska sillä ei ole omaa johtoelintä ja sen johto raportoi toiminnastaan suoraan maakuntajohtajalle ja -hallitukselle. Toimintayksikkö voi olla brutto- tai nettobudjetoitu yksikkö. V1 B palvelutuotannon rakenteen luonnostelua, Pirkanmaa2019 MAAKUNTAVALTUUSTO HALLITUS Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n Maakuntajohtaja Järjestäjäorganisaatio ja konserniohjaus SOTE-LIIKELAITOS PELASTUS- LIIKELAITOS MAKU- TOIMINTAYKSIKÖT TASE- /TOIMIN TAYKSI- KÖT In house -yhtiöt Markkinoilla toimivat yhtiöt mm. SOTE-keskus, kasvupalvelut Konsernirakenne ja johtaminen

9 V1. Liikelaitosmallit (sisältää 1A ja 1B mallien arvioinnin) Vahvuudet + Pelastuslaitos-liikelaitos toimintansa luonteen mukaisesti selkeä ja läpinäkyvä organisointimalli, joka mahdollistaa hyvän yhteistoiminnan kuntakentän ja valtion suuntaan + Teemakohtaiset palvelukokonaisuudet paremmin järjestäjän ohjauksessa ja kontrollissa + Vahvan edustuksellisuuden toteutuminen johtokuntien ja järjestäjän toimielinten myötä + Mahdollistaa prosessiajattelun maakunnan johtamisessa + Teemakohtainen asiakasyhteyspintakokemus Heikkoudet - Integraation toteutuminen hankaloituu - Liikelaitosten väliset rajapinnat voivat aiheuttaa kitkaa Huomioita:! MAKU ja SOTE itsenäisinä kokonaisuuksina! Perinteinen malli, vastaako Pirkanmaa2019 ja uudistuksen tavoitteisiin?! Imagon ja brändin näkökulmasta voi näyttäytyä vanhana mallina. Miten Pirkanmaa erottautuu tällä mallilla muista?! Toimintayksikkö voidaan ymmärtää kevyimpänä tuotannon järjestämisen tapana ja on tuotannon näkökulmasta lähimpänä järjestäjää (1B)! Palvelut tuotetaan liikelaitoksissa tai toimintayksiköissä lukuun ottamatta palveluja, jotka lainsäädännön mukaan tulee yhtiöittää Konsernirakenne ja johtaminen

10 MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO JÄRJESTÄMIS- TEHTÄVÄ MAAKUNTAKONSERNI V2 A. Laaja SOTE-yhtiö -malli Vaihtoehdossa maakunnan SOTE-tuotanto on laajasti yhtiöitetty. Maakunnan laaja Sote-yhtiö Oy sisältäisi TAYS:n (ml. aluesairaalat ja Hatanpää) palvelutoiminnan, SOTE-palveluita ja maakunnan päättämällä tavalla muita konsultaatiopalveluita (mm. erikoislääkäripalveluita). SOTE-liikelaitokseen jää julkisen vallan käyttö, sairaala-apteekki sekä ohjaus- ja valvontatehtäviä. Maakunnan hallitus omistajaohjaa mm. SOTE-yhtiö Oy:tä, jolla voi olla tyttäriä. V2 A palvelutuotannon rakenteen luonnostelua, Pirkanmaa2019 MAAKUNTAVALTUUSTO HALLITUS Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n Maakuntajohtaja Järjestäjäorganisaatio ja konserniohjaus SOTEliikelaitos Maakunnan laaja SOTE- YHTIÖ Oy (emo, In house) Hallitus PELASTUS- LIIKELAITOS MAKU- LIIKELAITO S TASE- /TOIMIN TAYKSI- KÖT In house -yhtiöt Markkinoilla toimivat yhtiöt mm. SOTE-keskus, kasvupalvelut Konsernirakenne ja johtaminen

11 MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO JÄRJESTÄMIS- TEHTÄVÄ MAAKUNTAKONSERNI V2 B. SOTE ESH-yhtiö -malli Vaihtoehto perustuu erikoissairaanhoidon palvelutoiminnan yhtiöittämiseen. Vaihtoehdossa SOTE-liikelaitoksen toiminta on laajempaa kuin 2A -vaihtoehdossa. Esimerkiksi sosiaalitoimi on laajasti liikelaitoksen puolella. V2 B palvelutuotannon rakenteen luonnostelua, Pirkanmaa2019 MAAKUNTAVALTUUSTO HALLITUS Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n Maakuntajohtaja Järjestäjäorganisaatio ja konserniohjaus SOTE-liikelaitos SOTE ESH- YHTIÖ Oy (In house) Hallitus PELASTUS- LIIKELAITOS MAKU- LIIKELAITO S TASE- /TOIMIN TAYKSI- KÖT In house -yhtiöt Markkinoilla toimivat yhtiöt mm. SOTE-keskus, kasvupalvelut Konsernirakenne ja johtaminen

12 V2. SOTE-yhtiömallit (sisältää 2A ja 2B mallien arvioinnin) Vahvuudet + Yhtiömallin dynamiikkaedut, tehokas ja vaikuttava tuotantomuoto + Varmistaisi olemassa olevien yhtiöiden säilymisen + Ketteryys päätöksenteossa ja toiminnassa + Vastaa hyvin kilpailuun ja muuttuviin markkinatilanteisiin + Asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy + Laaja SOTE-integraatio (2A) + Yhteisöllisyys ( pienemmän talon tuntua ) Heikkoudet - Jääkö liikelaitos vain hallinnolliseksi rakenteeksi vaihtoehdossa 2A? - Edustuksellinen ohjaus vähäisempää - Järjestäjän näkökulmasta kokonaisuuden hallinta/ohjaus/seuranta vaikeutuu - Konkurssin uhka henkilöstön epävarmuus Huomioita:! 2A voi olla haasteellinen malli henkilöstöjohtamisen näkökulmasta (etuuksien yhdenmukaistaminen, työkyvyn kehittäminen, eläketurva-asiat)! Keskeistä saada yhtiöt toimimaan maakunnan kokonaisedun mukaisesti, keskeistä vahva omistajaohjaus! Integraation toteutuminen voi olla haasteellista monitoimijaisessa yhtiökentässä (2A)! Mahdollistaa tytäryhtiöjärjestelyt Konsernirakenne ja johtaminen

13 MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO JÄRJESTÄMIS- TEHTÄVÄ MAAKUNTAKONSERNI V3. Maakunnan liikelaitos -malli Vaihtoehdossa SOTE- ja MAKU-palvelut on yhdistetty yhden liikelaitoksen ja johtokunnan alle. Selkeä pelastustoimen ja varautumisen rakenne on näkyvissä kaikissa vaihtoehdoissa (oma liikelaitos). V3 palvelutuotannon rakenteen luonnostelua, Pirkanmaa2019 MAAKUNTAVALTUUSTO HALLITUS Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n Maakuntajohtaja Järjestäjäorganisaatio ja konserniohjaus MAAKUNNAN LAAJA LIIKELAITOS (sis. sote ja maku) PELASTUS- LIIKELAITOS TASE- /TOIMIN TAYKSI- KÖT In house -yhtiöt Markkinoilla toimivat yhtiöt mm. SOTE-keskus, kasvupalvelut Konsernirakenne ja johtaminen

14 V3. Maakunnan liikelaitos -malli Vahvuudet + Palveluketjujen integraation mahdollistaminen + SOTE-MAKU:n poikkihallinnollisuuden toteutuminen yhdessä tuotanto-organisaatiossa Heikkoudet - MAKU:n marginalisoituminen - Megalaitos, hierarkinen rakenne - Ohjauksen yleispiirteisyys ja epämääräisyys niin maakunnan kuin valtion suuntaan - Poliittisen ohjauksen vaikeutuminen Huomioita:! Voi näyttäytyä liian suurena johtamisen kannalta, toisaalta mahdollistaa yhtenäisen tuotannon kontrollin! Myös henkilöstöjohtaminen haasteellista monitoimijaisessa liikelaitoksessa! Hukkuuko palvelutarvearviointi?! Palveluiden integraatio toteutetaan siellä missä se on tarkoituksenmukaisinta! Kaikki mallit vanhan maailman malleja. Keskeistä pohtia, mikä malleista mahdollistaisi parhaiten modernin johtamisen Konsernirakenne ja johtaminen

15 Liite 2. Projektiryhmälle tiedotettavat Konsernirakenne- ja johtaminen -teemaryhmä on valmistellut keskustelun pohjaksi vaihtoehtoja palvelutuotannon organisoinniksi sekä arvioita niiden hyvistä ja huonoista puolista. Vaihtoehdot ovat: 1. Liikelaitosmallit 1A. Liikelaitosmalli 1B. Liikelaitosmalli + MAKU-toimintayksiköt 2. SOTE-yhtiömallit 2A. Laaja SOTE-yhtiömalli 2B. ESH-soteyhtiömalli 3. Maakunnan liikelaitos -malli - Teemaryhmä esittää, että johtoryhmä ja hallitus käyvät periaatekeskustelun palvelutuotannon vaihtoehdoista ja jatkovalmistelun suuntaviivoista. Ryhmän loppuraportissa vaihtoehtoja esitellään toimielinrakenne- ja maakuntahallinnon organisoinnin vaihtoehtojen lisäksi. - Teemaryhmä on käsitellyt maakuntakonsernin eri ohjausmuotoja ja niiden toimintalogiikkaa (omistajaohjaus vs. järjestämisohjaus). Omistajaohjauksen keskeisenä välineenä on konserniohje, jonka sisältöihin teemaryhmä ottaa kantaa loppuraportissaan