Maakuntaprojektiryhmän ja Yhteisten teemojen kokous

Transkriptio

1 Maakuntaprojektiryhmän ja Yhteisten teemojen kokous Muistio klo Technopolis Yliopistonrinne, kokoustila Kansleri Osallistujat Vestala Leena, Pirkanmaan ELY-keskus, puheenjohtaja Alasentie Jukka, maakuntaprojektijohtaja Karppi Kristiina, Pirkanmaan ELY-keskus, sihteeri MAKU-teemaryhmät: Ojala Miia, Pelastuslaitos/Pelastustoimi ja varautuminen (Esko Kauton psta) Impiö Irene, TE-toimisto/Alueen elinvoiman edistäminen Laakkonen-Pöntys Karoliina, Pirkanmaan liitto/alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus Hantula Heli, Pirkanmaan ELY-keskus/Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen Yhteiset-teemaryhmät: Puskala Tarja, Konsernirakenne ja johtaminen Ruoranen Raija, Henkilöstö Nurmi Rami, ICT & Digi Oksala Jarkko, ICT & Digi Räsänen Petri, Järjestäminen Lumme Kristiina, Järjestäminen/SITRA-projekti Muut: Hakari Kari, muutosjohtaja, Yhteiset Koponen Mikko, asiantuntijasihteeri, Yhteiset -projektiryhmä Tiedoksi: Esivalmistelun johtoryhmä/yli-rajala Juha (pj), Halme Esa (varapj) Asia Esittely, keskustelu, jatkotoimenpiteet 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen, kaikki kutsutut pääsivät paikalle 2 Lyhyt esittäytymiskierros Läsnäolijat esittelivät lyhyesti teemaryhmänsä ydinajatuksen 3 Teemojen yhteiset keskustelut Keskustelu Yhteisten teemaryhmien kanssa, aikaa n. 30 min. teemalle. MAKU-projektien etukäteisviestit annettu Yhteisille. Taustamateriaaleja löytyy po. teemaryhmien valmistelumateriaaleista (Pirkanmaa2019.fi).

2 Esityslista 2 (5) Henkilöstö, Raija Ruoranen - Väliaikaishallintoon palkattava henkilöstö? Tulevatko kaikki rekryt siirtyvistä organisaatioista? Palkataanko luovutettavien tilalle? Koska rekrytoidaan ja kuinka? YT-neuvottelut ohjeistettu (mukana tässä vaiheessa muut kuin ne, jotka KEHA tai HAKE tulevat valtakunnallisesti kokoamaan). Myös henkilöstöpolitiikan suuntaviivat tehtävänä hahmottaa. Perusperiaatteena on vanhoina työntekijöinä uuteen organisaatioon siirtyminen. Mitä tehtäviä tämän lisäksi tulee maakunnan hoidettavaksi? Tästä ja osaamis/henkilöstövajeista paljolti riippuu uuteen organisaatioon mahdollisesti rekrytoitavien henkilöiden tehtävänkuva. - Osataanko ottaa nykyinen osaamispooli luovalla tavalla käyttöön? - Halutaanko lähinnä vaihtaa toimiston nimi vai pyritäänkö perusteellisempaan uudistukseen? - Millaisia uudistusvaatimuksia asiakasnäkökulma tuottaa maakunnan valmistelulle? - Riittävätkö esim. juristipalvelut siirtyvien toimintojen hoitamiseen? - Uudistumistarve edellyttää myös järjestämisen ja tuottamisen roolien ja osaamisen huomiointia ja kuinka nämä aikataulutetaan - Väliaikaishallinnon miehittäminen? Tilalle rekrytoiminen? Virka/toimisuhde taustaorganisaatioon säilyy, tehtävien hoito määräaikaisena väliaikaishallinnossa. Väliaikaisen toimielimen valtiolta väliaikaishallinnon rekrytointeihin tulevat resurssit vielä auki. Konsernirakenne ja johtaminen, Tarja Puskala Maakunnan organisoitumisen mallit, kuinka edetään? Mitä liikelaitosmalli tarkoittaa? Politiikan rooli maakunnan johtamisrakenteessa? Kuinka maakuntastrategia laaditaan? Maakunnan organisoitumisen vaihtoehtoja kolme. Hallintosäännössä kuvataan koko johtamisjärjestelmä, hyvin keskeinen ohjausväline raamittaa maakunnan, maakuntastrategia antaa sille sisällön. Maakunnan liikelaitos voi käyttää julkista valtaa. Liikelaitosta johtaa johtokunta, jonka valitsee maakuntavaltuusto. Liikelaitoksen toimitusjohtaja ei voi olla johtokunnan jäsen, johtokunnan jäsen ja johtaja puolestaan eivät voi istua tytäryhteisöjen hallituksissa (ks. tarkemmin Tarjan kelmusetti liitteenä). Rakennemalliluonnoksia liikelaitosmalli, laaja SOTE-yhtiömalli, laaja liikelaitosmalli. Nämä alustavat mallit muitakin mahdollisia löytyy - tuovat esille erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia keskustelun pohjaksi. Toimintayksikkö ei ole liikelaitos eikä taseyksikkö. Seurataan katetta tai

3 Esityslista 3 (5) tuloja/menoja tuleeko toimintayksiköitä, millaisiin tehtäviin? Maakuntastrategiaa varten perustetaan oma työryhmänsä, jota Jukka Alasentie vetää. Ensin työ raamitetaan ja sisältö tuotetaan myöhemmässä vaiheessa yhdessä teemaryhmien kanssa. - Mitä tehtäviä kuuluu MAKU-järjestäjätehtäviin? Mitkä eivät? - Mihin tehtäviin ei poliittinen ohjaus sovi? - Oli valittava malli mikä hyvänsä, vastaavia toteutuksia kannattaa tutkia ja oppia näistä (vrt. HUS) - Mietittävä julkisesti tuotettavat palvelut ja järjestämisvastuun laajuus - Synergiat SOTEn ja MAKUn osalta etsittävä ne esiin. MAKUpuolella omat rajoitteensa tuottamiselle - ICT-näkökulmasta kaikki vielä liikkeellä, mikä tekee ICT&Digikehittämisestä luvalla sanottuna haasteellista. - Lainsäädäntö vielä keskeneräistä, mikä tekee minkäänlaisten ratkaisujen naulaamisesta mahdotonta jälkeen voi vielä järjestellä yhtiöitä, mutta henkilöstön osalta ratkaisujen tulisi olla ensi vuoden alussa hyvässä vauhdissa - Toimintayksiköt mielenkiintoinen hahmoteltava mitä voisi olla täällä? - SOTE-henkilöstöä n (ml. PELA) - Tulevan maakunnan budjetti tullee olemaan huomattavasti vähemmän kuin nykyisten toimintojen budjetti - Kaksikielisyys ERVAssa? - PlanB valmisteltava - Yhtiöittämisvelvoitteen piiriin MAKUn osalta? - Liikelaitokseen MAKUsta? Järjestäminen, Petri Räsänen & Kristiina Lumme - Mitä järjestäjä-tuottaja malli tarkoittaa ja mitä ei? Mitä tiedetään jo nyt ja mikä vielä valmistelussa? SITRAn ja valtakunnallisen valmisteluryhmän yhteistyö alueellisen teemaryhmän kanssa. Maakunta vastaa palveluiden järjestämisestä, tuotanto erotetaan maakunnan liikelaitokseen ja toisaalta markkinoilla toimiviin yhtiöihin tms. Tehtävänä järjestämisroolissa mm. palvelukokonaisuuksien yhteensovitus, yhdenvertaisesta saatavuudesta huolehtiminen, tarpeen yms. määrittely, tuottamistapa, tuottamisen ohjaus. Järjestämisen ja tuottamisen roolit tulee erottaa. Hahmottelua järjestäjätehtävistä: suunnittelu & seuranta, ohjaus & valvonta, palveluiden hankinta & hallinta, kehittäminen sekä yhteistyön rakentaminen. - Loppuraporttityössä oleellista pohtia rajapintaa järjestämistehtävän ja tuotannon välillä - Tietosuojakysymykset pohdittava - Strategisuuden näköala hyvä ei reaktiivista palvelunjärjestämistä - Kuinka muutoin ennakoidaan, kuinka tuotetaan tietoa yhteinen

4 Esityslista 4 (5) teema - Työn ohjaus huomioitava järjestäjän tehtävissä - Toiminnan rahoitus järjestämistehtävää pääosin - Toimintayksikkö, ellei järjestämis- tai tuottajavastuuta? - Löydyttävä oma toiminnan organisoitumisen logiikkansa kehittämis-, suunnittelu- tai ohjaustoiminnoille - Hankinnat palveluntuottajat pohdinnassa strategista otetta, löytyykö osaamista tehdä tilattuja asioita? - Tiedolla johtaminen, esim. Soininvaaran esittämä MASOTE osallistuvatko palveluntuottajat tietovarantojen kerryttämiseen ja jos kyllä, kuinka? - Poikkeusolojen tilanteet ja tuottamisen tavat, osaksi riskinhallintaa, mutta myös omat itsenäiset menettelytavat sovittava - ICT/Digi, Rami Nurmi ja Jarkko Oksala - ICT/Digiratkaisut asiakaspalveluun ja monikanavaisuuteen liittyen? Valtakunnallinen eteneminen? Palvelukeskukset? Tietojohtamisen kokonaisuus pohdittava huolella. ICT ja DIGI yhdistetään jatkossa, prosessien toiminnan tulee hoitua organisaatiomuutoksesta huolimatta. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen oleellisin osa työtä. Tähän asti puhtaasti SOTE-työskentelyä, joka myös millä tahansa mittarilla isoin kakku. MAKU-puolen tietojärjestelmien kartoituksen myötä saadaan myös kuvaa kokonaisuudesta. Maakuntien yhteiset ICT-palvelut yhdestä palvelukeskuksesta velvoittavuus vielä auki, mutta valtakunnallisten ratkaisujen hyödyt kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan käyttöön. Maakuntien kokonaisarkkitehtuurityö aloitettu (tiedot, toiminta, järjestelmät). Toiminnan tultava mukaan ICT-kehitystyöhön, ilman ei toteutus synny (järjestelmät + sisältö). Digi on ihmisiä ja toimintatapoja. Käytännössä kaikki toimintamalleissa tulisi haastaa. Aikarajat esteenä ja riskinä. Ei tapahdu odotetulla aikataululla. Uudistamisen edellytyksenä vahva osaaminen. Uuden osaamisen saatavuus suurimpana haasteena. - Digi/ICT-realismi tulee tosiasiallisesti hidasteeksi myös MAKUpalveluiden markkinoille viemisessä. Samalla tulisi kuitenkin pitää asiakkuudet hallussa. Kuinka asiat liikkuvat toimintojen välillä? - Standardointi- tai kokonaisarkkitehtuurityö tärkeää, rajapintojen välillä tietojen siirtyminen - Käytännössä valinnanvapauden tielle tulee käytännössä tietojärjestelmien keskeneräisyys - Ympäristötieto: eritasoisten järjestelmien ja tuottajien kokonaisuus. - Tietojärjestelmien kartoitus, hyödyllistä katsoa paitsi tuottamisvastuu-, myös tarvenäkökulmasta - Henkilöstön osaaminen: nykyisistä organisaatioista aika lailla ICTosaaminen tyhjennetty muihin, ulkoistettuihin ratkaisuihin - Palveluratkaisut myös ei-digiosaajien näkökulmasta pohdittava

5 Esityslista 5 (5) 5 Yhteistyön jatkaminen esivalmistelussa ja väliaikaishallinnossa Yhteistyön jatko valmistelussa turvattava, joko keskusteluilla määräajoin ja/tai muutosjohdon välityksellä. Mahdollinen seuraava tiivis yhteispalaveri väliaikaishallinnon aloitettua toimintansa. Sillä välin asioita edistetään muutosjohdon ja teemaryhmätyöskentelyn kautta. 6 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen klo 14.45