MALLINNUKSEN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN / PROJEKTIKUVAUS 1(5) TR, TK 1. JOHDANTO
|
|
- Leo Jokinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MALLINNUKSEN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN / PROJEKTIKUVAUS 1(5) TR, TK 1. JOHDANTO Mallinnus on tärkeä osa nykyaikaista ohjelmistotuotantoa. Sitä käytetään esimerkiksi ohjelmiston vaatimusten määrittelyyn, ohjelmistoarkkitehtuureiden suunnitteluun sekä järjestelmän käyttäytymisen ja prosessien kuvaamiseen. Tulevaisuudessa mallien rooli osana teollisuuden ohjelmistotuotantoprosesseja tulee olemaan entistä tärkeämpi ja voimakkaampi niin kutsutun malliperustaisen ohjelmistotuotannon (model-driven engineering, MDE), jossa malleja käsitellään dokumentoinnin apuvälineen sijasta ensisijaisina suunnittelun ja toteutuksen kohteina, esiinmarssin myötä. Toisaalta ohjelmistojen mallinnukseen liittyvät muun muassa abstrahoinnin ja abstraktiotasojen käsitteet sekä erilaisten näkökulmien yhtäaikainen käyttö. Näiden asioiden sisäistäminen ja mallinnusteknologioiden käyttäminen voi olla hyvin hankalaa tietojenkäsittelytiedettä aloitteleville opiskelijoille, johtuen mallinnuksen luontaisesta abstraktiudesta ja abstrahoinnin vaikeudesta sekä opetuskäyttöön tarkoitettujen mallinnusteknologioiden puutteesta. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella mallinnusta opetetaan kurssilla nimeltä Ohjelmistojen mallintaminen (entinen Ohjelmistotekniikan menetelmät -kurssi). Kurssi on tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoiden ja sivuaineopiskelijoiden perusopintoihin sisältyvä pakollinen opintojakso, laajuudeltaan 4 opintopistettä. Kurssilla opitaan tarkastelemaan ohjelmistoa eri näkökulmista, ymmärtämään erilaisten mallien rooli ohjelmistojen määrittelyssä ja kuvaamisessa sekä joitakin keskeisiä mallirakenteita ja näihin perustuvia kuvaustekniikoita. Tämän mallinnuskurssin oppeja tarvitaan myöhemmin monilla eri kursseilla, kuten esimerkiksi Ohjelmistotuotanto, Ohjelmistoarkkitehtuurit tai Palveluperustainen ohjelmistotuotanto. Koska kyky tehokkaaseen, johdonmukaiseen ja tarkoituksenmukaiseen ohjelmistojen mallinnukseen on olennainen osa tietojenkäsittelytieteen opiskelijan ja tulevaisuuden asiantuntijan osaamista, tulisi ohjelmistojen mallinnuksen opetukseen luoda instrumentit, joiden avulla opiskelijat voivat omatoimisesti ja syväsuuntautuneesti kehittää omia mallinnuskykyjään. Tällä hetkellä kurssin laskuharjoitukset ovat vapaaehtoisia ja ne tehdään paperilla, käyttäen perinteisiä laskuharjoitusryhmiä. Tämän hankkeen tarkoituksena onkin toteuttaa palautetta antava, itseoppimista tukeva ja ohjaava teknologinen alusta sekä uudistaa mallinnuskurssin opetustapoja tällaista teknologiaa hyödyntäväksi. Lisäksi hankkeen aikana valmistellaan seurantatutkimusta mallinnuksen opetuksesta ja opetusteknologian vaikutuksesta oppimistuloksiin. Seurantatutkimusta on tarkoitus jatkaa vuosittain myös hankkeen loppumisen jälkeen. 2. TAVOITTEET Ehdotetun hankkeen ensisijaisena tavoitteena on tutkia ja kehittää mallinnuksen opetukseen liittyvää teknologiaa sekä sellaisen käyttöön nojaavia opetusmenetelmiä. Hankkeella on myös laaja-alaisempia tavoitteita, joita voidaan tarkastella pedagogisesta, teknologisesta sekä yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen (YVV) näkökulmista. Nämä näkökulmat ovat voimakkaasti vuorovaikutuksissa keskenään ja vaikuttavat toistensa sisältöön projektin kuluessa. Näitä näkökulmia on selitetty alla. Mitä ja miten opetetaan? Pedagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna hankkeessa selvitetään, miten ohjelmistojen mallinnusta tulisi opettaa, mitkä ovat sen haasteet, mitkä ovat ne mallinnuksen peruskäsitteet, jotka tulisi kyseisenlaisella kurssilla opettaa ja millaisia ovat tällaiselle kurssille soveltuvat opetusmenetelmät ja opetusjärjestelyt. Hankkeen alkuvaiheessa määritellään ohjelmistojen mallintamisen opintojaksolle tai jaksoille oppimistavoitteet, jotka perustuvat ohjelmistotuotannon keskeisten nykyisten ja parhaillaan vakiintuvien uusien käsitteiden ymmärtämiseen sekä käytännön toimintatapojen harjoitteluun. Hankkeen aikana järjestettävillä kursseilla opetus Tietojenkäsittelytieteen laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Institutionen för datavetenskap Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten Department of Computer Science Faculty of Science PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b), Helsingin yliopisto Puhelin (09) 1911, faksi (09) , PB 68 (Gustaf Hällströms gata 2b), FIN Helsingfors universitet Telefon , fax , P.O. Box 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b), FIN University of Helsinki Telephone , fax ,
2 2(5) toteutetaan linjakkaan opetuksen periaatteiden mukaisesti niin, että opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Mikäli mahdollista, toteutetaan useita opintojaksoja tai niiden osia, joiden aikana opiskelijoiden oppimista seurataan monin eri tavoin. Aineistoa kerätään yksilö- ja ryhmätehtävistä, oppimateriaalien hyödyntämisestä ja laadusta sekä opetusjärjestelyistä. Erityistä huomiota kiinnitetään opetusteknologian hyödyntämiseen ja hankkeen aikana tuotettavien itseopiskelumateriaalien käytettävyyteen oppimisen tukena. Palautteen ja kertyvän aineiston sekä käytännön kokemuksen myötä sisältöjä, menetelmiä ja asetettuja oppimistavoitteita kehitetään edelleen. Tutkimuksen metodologia on tapaustutkimuksellinen eli siinä keskitytään monesta eri lähteestä kootun aineiston (triangulaatio) analysointiin ja hyödyntämiseen opetuksen kehittämisessä. Opetuksen ja oppimisen tavoitteiden, sisältöjen ja oppimistulosten arviointiin sitoutuvana tutkimusotteena asetelmaa voi kutsua ns. designeksperimentiksi, joka yhdistää sekä kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusperinteen elementtejä. Millä opetetaan? Teknologisesta näkökulmasta katsottuna hanke tutkii sitä, minkälaisia työvälineitä mallinnuksen opettamiseen on saatavilla ja miten niitä voitaisiin hyödyntää laitoksen opetuksessa. Uuden opetusteknologian kehittäminen tämän taustatutkimuksen pohjalta ja laitoksella suoritettavaan tutkimukseen (CINCO tutkimusryhmän työ mallivarastoista sekä Harri Laineen oma tutkimustyö mallien vertailemisesta ja tarkistamisesta) perustuen on eräs hankkeen päätehtävistä. Miksi opetetaan? Hanke-ehdotuksella on tavoitteita myös yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen saralla. Tällä alueella kiinnostaviksi teemoiksi nousevat teollisuuden näkemykset mallintamisen roolista sekä nykyaikaisessa että tulevaisuuden ohjelmistotuotannossa. Erityisesti laitoksella toimivat kansalliset ja kansainväliset yhteistyöhankkeet sähköisen palvelutalouden alueella (esimerkiksi ICT-Shok yhteistyö ja CINCO-ryhmän tutkimusprojektit) luovat hedelmällisen rajapinnan tietoisuuden lisäämiseksi tällaisista asioista yhteiskunnallisten ja teollisten vaikuttajien suuntaan. Työmuotoina käytetään esimerkiksi kyselyitä nykyisistä valmiuksista tai workshop-tyylisiä tapahtumia uusien trendien tunnettavuuden lisäämiseksi. Edellä mainittuja työmuotoja järjestetään yhdessä muiden hankkeiden kanssa. 3. TULOKSET Opetusteknologia: itseopiskeluympäristön prototyyppi. Opetusmateriaali: Ohjelmistojen mallinnus -kurssin opetusainesanalyysi ja päivitetty opetussuunnitelma, ottaen huomioon itseopiskeluteknologian käytön opiskelun tukena sekä YVV-näkökulman mahdolliset lisävaatimukset. Julkaisut: opinnäytetyöt opetusteknologian käyttämisestä ohjelmistojen mallinnuksen opetuksessa; 1-2 julkaisua (workshop tai konferenssi) projektin tuloksista; raportti projektin lopputuloksesta.
3 3(5) 4. RESURSSIT Projektin vastuulliset tutkijat: Taina Kaivola, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Lea Kutvonen, professori (mvs.), dosentti, Tietojenkäsittelytieteen laitos, Helsingin yliopisto Jaakko Kurhila, yliopistonlehtori, Tietojenkäsittelytieteen laitos, Helsingin yliopisto Harri Laine, lehtori, Tietojenkäsittelytieteen laitos, Helsingin yliopisto Toni Ruokolainen, assistentti, Tietojenkäsittelytieteen laitos, Helsingin yliopisto Palkattu henkilöstö: 2 palkattua työntekijää (kaksi opinnäytetyötä vuosien aikana + mahdollisesti 1 projektityöntekijä (jos opinnäytteen tekijä jatkaa projektityöntekijänä)) Perusteet laitoksen rahoituksella: Opetusteknologian kehittäminen, joka ei sisälly muiden hankkeiden tai projektien ydinsisältöön. Opetuksen kehittäminen ( Ohjelmistojen mallinnus -kurssin kehittäminen saatujen tulosten pohjalta). Yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen kannalta hankkeen tulokset luovat parempia valmiuksia vastaanottaa tutkimustuloksia erityisesti mallinnukseen läheisesti liittyvistä teemoista. Jatko- ja lisärahoitussuunnitelma: Hankkeessa toteutettavat tutkimusaktiviteetit ovat voimakkaasti yliopiston laitoksen vastuualueella. Vastaavanlaista pedagogisen taidon lisäämiseen tähtäävää tutkimusta ei voida ulkoistaa esimerkiksi TEKES tai Akatemia-projekteihin, vaikkakin tällaisissa ulkoisissa hankkeissa voidaan suorittaa tätä tutkimusta tukevia toimenpiteitä. Projektin kesto: 1/ / Perusteena projektin 2-vuotisuudelle ovat käytettävä tutkimusmetodiikka (kokeellinen pedagoginen tutkimus), seurantatutkimuksen pohjustaminen ja tutkimukseen liittyvät opinnäytetyöt. 5. PROJEKTIN ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Projektikoordinaattorina toimii assistentti Toni Ruokolainen. Projektin ohjausryhmässä toimivat professori Lea Kutvonen ja yliopistonlehtori Jaakko Kurhila. Projekti voidaan jakaa teemallisesti kahteen rinnakkaisesti osioon: 1) Opetusteknologian kehittäminen (teknologinen näkökulma), jonka tutkimusta johtaa lehtori Harri Laine, sekä 2) Opetusteknologian rooli mallinnuksen opetuksessa (pedagoginen näkökulma), jonka tutkimusta johtaa yliopistonlehtori Taina Kaivola. Opinnäytetöiden ohjaajina toimivat projektin vastuulliset tutkijat. 6. PROJEKTIN SEURANTA JA RAPORTOINTI Projekti raportoi laitoksen johtajalle ja johtoryhmälle kirjallisesti puolivuosittain sekä toimittaa laitoksen B-sarjaan raportin hankkeen lopputuloksista. Tämän lisäksi projekti tulee esittelemään lopputuloksia laitoksen kuukausiiltapäivässä ja kansallisessa workshop-tapahtumassa. Lisäksi julkaisuja (1-2 kpl) tullaan esittelemään soveltuvissa tapahtumissa (kv. workshop opetusteknologian tai yliopistopedagogiikan alalla; esimerkiksi MoDELS-konferenssin yhteydessä järjestettävässä Educators Symposium -workshop-sarjassa)).
4 4(5) 7. DISSEMINOINTI Kansallinen workshop YVV-näkökulman pohjustamiseksi yhdessä muiden hankkeiden kanssa (CINCO) Opinnäytetyöt (2) 1-2 tieteellistä julkaisua Esitys lopputuloksista laitoksen kk-iltapäivässä Loppuraportti laitoksen B-sarjaan Kansallinen workshop, jossa esitellään hankkeen tuloksia. Yhdessä muiden hankkeiden kanssa. 8. PROJEKTIN TYÖSUUNNITELMA Hankkeen aikana suoritetaan a) mallinnuksen opetuksen kehittämiseen vaadittaa taustatutkimusta, b) 2-vuotinen kokeellinen tutkimus mallinnuksen pedagogiasta, sekä c) toteutetaan mallinnuksen opetukseen soveltuvan itseoppimisympäristön komponentteja. Taustatutkimuksessa selvitetään opetusteknologian, erityisesti niin kutsuttujen itseoppimisympäristöjen ja sähköisten tuutoreiden (engl. Intelligent tutoring system, ITS) nykytila ja niiden käyttökelpoisuus mallinnuksen opetuksessa (katso esimerkiksi [1]). Taustatutkimus tehdään pääosin opinnäytetöiden yhteydessä, jota varten hankerahoituksella palkataan kaksi opinnäytetyön (pro gradu) tekijää (aloina tietojenkäsittelytiede, opetusteknologia, käyttöliittymät ja pedagogiikka). Opinnäytetyön tekijät suorittavat projektin taustatutkimuksen opetusteknologian ja mallinnuksen opetukseen soveltuvan pedagogiikan alueelta. Tämä sisältää erityisesti stateof-the-art analyysin itseoppimisympäristöistä mallinnuksen kontekstissa (sähköiset tuutorit, mallien tarkastajat ja vertailijat, erilaiset lähestymistavat) sekä mallinnuksen didaktiikasta (kansallinen ja kansainvälinen nykytila, miten opetetaan (ongelmalähtöisesti, menetelmälähtöisesti, case-vetoisesti,...)). Opinnäytetöistä toinen on teknologiapainotteinen, kun taas toinen keskittyy enemmän pedagogiseen puoleen. Teknologiseen näkökulmaan painottunut opinnäytetyön tekijä toimii läheisessä yhteistyössä sekä Harri Laineen että Toni Ruokolaisen kanssa. Pedagogiikkaan painottunut opinnäytetyön tekijä toteuttaa pedagogisen tutkimuksen alustamisen, eksperimenttien suunnittelemisen, toteutuksen ja tulosten analysoinnin yhdessä Taina Kaivolan kanssa. Opinnäytetyöprosesseja ja niiden tuloksia käytetään osana opetusteknologian vaatimusanalyysiä sekä suunnitelmana ohjelmiston pedagogisten moduuleiden osalta. Pedagogisesti painottuneen opinnäytetyön yhteydessä suunnitellaan ja toteutetaan mallinnuksen pedagogiikkaan liittyvä kokeellinen tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää mallinnuksen opetuksen problematiikkaa (Mikä on opiskelijoiden lähtötaso ja sisäistämiskyky esimerkiksi abstrahoinnin käsitteen suhteen? Miten mallinnusta tulisi opettaa? Onko opiskelijoiden oppiminen tämän kurssin asioiden suhteen pinta- vai syväsuuntautunutta?), tarkoituksenmukaisuutta (Mitä opiskelijat todella oppivat kurssilla? Mitä tulisi opettaa enemmän / vähemmän?) sekä opetusteknologian vaikutukset oppimiseen. Pedagoginen tutkimus suoritetaan käyttäen soveltuvia metodeja (esimerkiksi alku- ja lopputasotestejä, opintosuoritusten seurantaa, kyselyitä ja haastatteluja) Ohjelmistojen mallinnus -kurssin yhteydessä vuosina 2009 ja Syksyllä 2009 luennoitavasta kurssista (ja mahdollisesti sitä edeltävien kurssien opintosuoritustiedoista) kerätään tietoja nykyisen kaltaisen opetuksen tuloksista. Vuoden 2010 Ohjelmistojen mallinnus -kurssin oppiainesta, oppimateriaalia ja opetusmetodeja tullaan analysoimaan sekä muuttamaan sitä edeltävän pedagogisen tutkimuksen pohjalta opetusteknologiaa enemmän hyödyntäväksi. Syksyn 2010 kurssissa on siis tarkoitus käyttää hankkeen yhteydessä kehitettyä opetusteknologiaa, jolloin saadaan tietoa opetusteknologian vaikutuksesta mallinnuksen opetuksessa. Pedagoginen seurantatutkimus tehdään opinnäytetyöhön liittyvän tutkimuksen pohjalta vuodesta 2010 alkaen.
5 5(5) Teknologisesti painottuneessa opinnäytetyössä tehdään edellä mainitun kaltaiseen taustatutkimukseen perustuen vaatimusanalyysi itseopiskeluympäristön palveluista sekä muodostetaan alustava suunnitelma kyseisen järjestelmän toteuttamiseksi käyttäen Eclipse työkaluympäristöä, CINCO tutkimusryhmässä toteutettuja mallivarastoja sekä web-palveluteknologiaa (Web Services). Ohjelmiston vaatimusanalyysi ja suunnittelu tehdään (vuonna 2009 valmistuvan) opinnäytetyön aikana, jonka jälkeen opinnäytetyön tekijä voi (mahdollisesti) jatkaa projektityöntekijänä ohjelmiston toteuttamiseksi. 9. LÄHTEET [1] Nilufar Baghaei, Antonija Mitrovic ja Warwich Irwin: Supporting collaborative learning and problem-solving in a constraint-based CSCL environment for UML class diagrams. Computer-Supported Collaborative Learning, 2: , Springer, 2007.
Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotMATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOKSEN JOHTORYHMÄN KOKOUS
PÖYTÄKIRJA 3/2006 1(5) 7.3.2006 MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOKSEN JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika maanantai 6.3.2006 klo 14.00 Paikka Exactum, huone D340 Läsnä Esittelijä Jouko Väänänen, puheenjohtaja Pertti
LisätiedotMATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOKSEN JOHTORYHMÄN KOKOUS
PÖYTÄKIRJA 6/2009 1(5) 8.9.2009 MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOKSEN JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika maanantai 7.9.2009 klo 15.15 Paikka Exactum, huone D340 Läsnä Esittelijä Mats Gyllenberg, puheenjohtaja
LisätiedotLähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä
1 HY/ Päivitetty 19.4.2017 Lehtori Pirkko Raudaskosken opetusura yliopistossa Opettajanurani käynnistyi yliopistossa toimiessani syyslukukausina 1992 ja 1995 Kasvatustieteen laitoksella aikuiskasvatustieteen
LisätiedotMATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOKSEN JOHTORYHMÄN KOKOUS
PÖYTÄKIRJA 6/2007 1(6) 5.6.2007 MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOKSEN JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika maanantai 4.6.2007 klo 14.15 Paikka Exactum, huone D340 Läsnä Esittelijä Olli Martio, puheenjohtaja Kari
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kesä 2010
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin
LisätiedotFlipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä
Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotHieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä
Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä Ohjelmistojen mallintaminen Kesä 2012 (Avoin yliopisto) Toni Ruokolainen, 23.8.2012 Mallit Mallit ovat todellisuuden abstraktioita, jotka on muodostettu
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus
Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus 24.4.2018 Hakeminen ja hakukelpoisuus 15.6.2018 mennessä suoritettuna yliopistopedagogiikan edeltäviä opintoja 40 op (perusopinnot
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotTVT- OPETUSHARJOITTELUSSA Markku Lang
Organisation for Economic Cooperation and Development TVT- OPETUSHARJOITTELUSSA MUTTA? Joka kolmas suomalainen oppilas ilmoitti, ettei ollut käyttänyt tietokonetta koulussa koko lukuvuoden aikana! TVT-
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kesä 2009
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, kevät 2008
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, kevät 2008 1 Ohjelmistotekniikan menetelmät Methods for Software Engineering Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008 1 Ohjelmistotekniikan menetelmät Methods for Software Engineering Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön
LisätiedotKohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot
Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot 15.8.2018 Simo Ali-Löytty, Terhi Kaarakka ja Elina Viro Sisältö TTY:n aineenopettajakoulutuksen tutkintorakenne
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on 22.5.2017 päättänyt seuraavaa opetustaidon arvioinnista: Opetustaito arvioidaan Helsingin
LisätiedotTyöelämän taitojen harjoittelu teknologian käytettävyyden arvioinnin opetuksessa
Työelämän taitojen harjoittelu teknologian käytettävyyden arvioinnin opetuksessa Jenni Anttonen Tampere Unit for Computer-Human Interaction (TAUCHI) & Tampereen yliopiston käytettävyylaboratorio Tietojenkäsittelytieteiden
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot
Opettajan pedagogiset opinnot Ainedidaktisten opintojen vertailu Opintojen rakenne (60 op) Yliopisto Kasvatustiede Ainedidaktiikka Harjoittelu 27 13 12 28 25 15 12 (+3?) 26 19 21 19 1 Ainedidaktiset kurssit
LisätiedotJyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs
LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.
LisätiedotOPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijoille kasvatustieteen maisteriohjelmassa Opintojen jakautuminen periodeihin lukuvuonna
OPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijoille kasvatustieteen maisteriohjelmassa Opintojen jakautuminen periodeihin lukuvuonna 2019-2020 KASVATUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO (Varhaiskasvatuksen
LisätiedotPalvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto Laskuharjoitus 1: Ryhmätöiden alustaminen Toni Ruokolainen,
CINCO Collaborative and interoperable computing Palvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto Laskuharjoitus 1: Ryhmätöiden alustaminen Toni Ruokolainen, 29.1.2010 Laskuharjoitustilaisuuden sisältö Harjoitustyön
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotKandidaatin tutkinnon rakenne
Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen
LisätiedotKT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)
KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina
LisätiedotJyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs
LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs.201004 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.
LisätiedotKirkkohistorian laitoksen henkilökunnan ja tutkijoiden vastuualueet listassa on lueteltu olennaisimmat vastuualueet
Kirkkohistorian laitoksen henkilökunnan ja tutkijoiden vastuualueet 2005 - listassa on lueteltu olennaisimmat vastuualueet 1. Tiedekunta- ja yliopistohallinnon tehtäviä KIRKKOHISTORIAN LAITOS Johtajat
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotMATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOKSEN JOHTORYHMÄN KOKOUS
PÖYTÄKIRJA 7/2008 1(6) 1.7.2008 MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOKSEN JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika maanantai 30.6.2008 klo 14.00 Paikka Exactum, huone D340 Läsnä Esittelijä Olli Martio, puheenjohtaja Pertti
LisätiedotMonimuotoisen video-opetuksen kehittäminen ( MOVIE ) Peda-forum Ilkka Kukkonen Timo Tossavainen
Monimuotoisen video-opetuksen kehittäminen ( MOVIE ) Peda-forum 24.8.2011 Ilkka Kukkonen Timo Tossavainen 24.8.2011 Opettajankoulutuksen haasteellinen toimintakenttä Tarve laadun, sitoutumisen ja vaikuttavuuden
LisätiedotLinjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa
Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotOnnistuuko verkkokurssilla, häh?
Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa
Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotYK 61Orientoivan vaiheen HOPS, 1 op hyl/hyv YK 10 Filosofia ja etiikka, 7 op
OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI Systemaattinen teologia 1(5) 2.11.2010 OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI SYSTEMAATTISEN TEOLOGIAN OSASTOLLA Opintojaksot on suoritettava opinto-oppaassa ilmoitettujen opintopisteiden
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotDigiajan opettajan selviytymispaketti
10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin
LisätiedotTYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA
TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA Tarja Tuononen ja Auli Toom Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuononen & Toom 22/03/2018 1 JOHDANTO Erilaisten työelämätaitojen,
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen
Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta
LisätiedotOpiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa
OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotMATEMATIIKAN AINEENOPETTAJANKOULUTUS HELSINGIN YLIOPISTOSSA
LUMAT 3(6), 2015 MATEMATIIKAN AINEENOPETTAJANKOULUTUS HELSINGIN YLIOPISTOSSA Terhi Hautala & Juha Oikkonen Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Tiivistelmä Kirjoituksessa kuvaillaan
LisätiedotMatematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla Petri Salmela & Petri Sallasmaa
Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla 21.04.2010 Petri Salmela & Petri Sallasmaa Tutkimusorganisaatio Åbo Akademin ja Turun yliopiston tutkimusryhmät Pitkä yhteistyötausta
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotIHME TEKEE EIHMEITÄ DIGITAALISIA TYÖVÄLINEITÄ JA SULAUTUVAA PEDAGOGIIKKAA TUTKIMUSMENETELMÄOPETUKSEEN
IHME TEKEE EIHMEITÄ DIGITAALISIA TYÖVÄLINEITÄ JA SULAUTUVAA PEDAGOGIIKKAA TUTKIMUSMENETELMÄOPETUKSEEN JY,Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Ihmistieteiden metodikeskus, IHME Asko Tolvanen Kirsi Heinonen
LisätiedotPaikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset
Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatietomarkkinat: Paikkatietoikkuna opetuksessa 4.11.2014 Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Esityksen aiheita Paikkatieto-osaaminen
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi 22.5.2017/ONE Opetustaito arvioidaan Helsingin yliopistossa opetus- ja tutkimustehtäviä täytettäessä ja dosentuuria haettaessa. Opetustaidon arvioinnissa kiinnitetään
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotKonstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila
Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt
LisätiedotOpiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa
Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Sari Lindblom-Ylänne & Anna Parpala Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö YTY Kyselyn käytön tavoitteet Tutkimusperustainen
LisätiedotVerkkokurssin suunnitteluprosessi
Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotLuonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,
Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotTekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia
Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia koulutussuunnittelija Kaija Mattila, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto, Nurmes OPH 3.2.2014 2 Tekemällä
LisätiedotMyös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.
Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte
LisätiedotEsitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta
Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta
LisätiedotOPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.
1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotOsaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet
Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet Maija Lampinen, Maire Syrjäkari, Miia Leppänen ja Markus Torkkeli PedaForum 2016, 18.8.2016
LisätiedotEsitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta
Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta
LisätiedotYliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa
Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa SVY:n opettajien palvelukokonaisuutta varten syksyllä 2002 tehdyn tutkimus- ja selvitysprojektin tuloksia ITK 03 Areena 10.4.2003 klo 12.30 Anne Nevgi & Annukka
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotKirkkohistorian laitoksen henkilökunnan ja tutkijoiden vastuualueet listassa on lueteltu olennaisimmat vastuualueet
Kirkkohistorian laitoksen henkilökunnan ja tutkijoiden vastuualueet 2006 - listassa on lueteltu olennaisimmat vastuualueet 1. Tiedekunta- ja yliopistohallinnon tehtäviä KIRKKOHISTORIAN LAITOS Johtajat
LisätiedotKauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä
Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston
LisätiedotTekes Oppimisratkaisut ohjelman kesäseminaari
Tekes Oppimisratkaisut ohjelman kesäseminaari Smart Classroom, Katariina Nordell 14.8.2012 Dipoli, Otaniemi, Espoo DM#996019 Tavoitteet 1/2 Arvoverkkohankkeen tavoitteet Smart Classroom hankkeen tavoitteena
LisätiedotVALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)
VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotTyöaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan
Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan ECVET TULEE, OLETKO VALMIS! SEMINAARISARJA OPPILAITOSVÄELLE Turku 13.9.2013 Riitta Karusaari Toimipistejohtaja
LisätiedotLIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op
1/ 5 LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op Ideasta yrittäjyyteen 2,5 op Liiketoimintaprosessit 2,5 op Liiketalouden opintojaksot toteuttaa (Jokiväylä 11 Rovaniemi) 2/ 5 Opintojakson nimi ja laajuus Opetuskieli
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotYhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla
Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena
LisätiedotTutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2 Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Lähtökohta esitykselle: Opetusjakson tutkimusperustaisuus on selkeä ja
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2019 2020 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan opintosuunta, kasvatustiede, Vanhoilla tutkintovaatimuksilla opintoja jatkavat Opetusperiodit Syyslukukausi 2019 Intensiivijakso
LisätiedotMatematiikka tai tilastotiede sivuaineena
Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA
1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx
LisätiedotYliopistopedagogiikan suuntaviivoja
Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Sari Lindblom Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus ja kehittämisyksikkö Kasvatustieteen laitos Tutkimuspohjainen opetuksen kehittäminen
LisätiedotLaadukas oppiminen ja opetus Avoimessa yliopistossa. Saara Repo Pedagoginen yliopistonlehtori Avoin yliopisto Helsingin yliopisto 4.9.
Laadukas oppiminen ja opetus Avoimessa yliopistossa Saara Repo Pedagoginen yliopistonlehtori Avoin yliopisto Helsingin yliopisto 4.9.2012 Opetus Avoimessa yliopistossa Aina Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten
LisätiedotKANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA
KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden
LisätiedotSähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon. Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto
Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon Lukion ohjelmointi v 2.0 monipuolisilla automaattisesti arvioiduilla tehtävillä Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso,
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotLASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO
LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Ohjaajat ja tutkielmaryhmät Kirjoitusohjeet 2. Miten teen gradun? Aiheen etsiminen
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotKokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa
Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
Lisätiedot- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..
1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;
LisätiedotHelsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014
Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos
LisätiedotHARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotKorkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia
Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen
Lisätiedot