AVH-potilaan kuntoutus
|
|
- Jyrki Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AVH-potilaan kuntoutus Minna Riekkinen va ylilääkäri HYKS, Neurologian epilepsia- ja kuntoutuspoliklinikka
2 Määritelmiä/oireita Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhteisnimitys ohimeneviä tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tai aivoverenkierron tai molempien sairauksille Aivohalvaus (stroke) on perinteinen kliininen nimitys, joka tarkoittaa aivoinfarktin, aivoverenvuodon tai lukinkalvonalaisen vuodon (SAV) aiheuttamaa aivotoimintojen häiriötä Aivoinfarkti tarkoittaa vaillinaisen verenvirtauksen tai verenvirtauksen puuttumisen eli iskemian aiheuttamaa aivokudoksen pysyvää vauriota Pääosa aivoinfarkteista ilmaantuu nopeasti Yleisimmät oireet: toispuoleinen raajahalvaus, kasvohermon alahaaran heikkous, toispuoleinen tunnottomuus, puhehäiriö, yhden silmän ohimenevä hämärtyminen, näkökenttäpuutos, huimaus/pahoinvointi/oksentelu, molempien silmien näön hämärtyminen, nielemisvaikeudet, kaksoiskuvat
3 Aivoinfarktista toipuminen ja vajaatoiminnat Aivoinfarktiin sairastuu Suomessa vuosittain n henkilöä Noin yksi neljännes AVH-potilaista on alle 65-vuotiaita Työikäisistä, jotka selviytyvät hengissä akuutista vaiheesta, kolmasosa palaa takaisin työelämään Noin 40% menehtyy vuoden sisällä sairastamisesta Arviolta 10% jää niin huonokuntoisiksi, ettei kuntoutus ole mahdollista 10% toipuu nopeasti oireettomiksi 40% eli noin potilasta tarvitsee moniammatillista lääkinnällistä kuntoutusta
4 Kuntoutus Tavoitteena kudosvaurion aiheuttaman vajaatoiminnan korjaaminen ja sen aiheuttaman haitan saaminen niin vähäiseksi kuin mahdollista Tärkeää on myös potilaan ja hänen lähiomaistensa sopeutumisen tukeminen
5 Varhaisvaiheen kuntoutus Varhaisvaiheella tarkoitetaan sekä akuuttia että subakuuttia vaihetta Akuutilla vaiheella tarkoitetaan tilannetta, jossa potilaan tila ei ole vakiintunut Subakuutti vaihe tarkoittaa kuntoutumisen nopeinta vaihetta, joka tapauksen mukaan jatkuu kolmesta kuuteen kuukauteen Tärkein kuntoutumista ennustava tekijä on aivoinfarktin vaikeusaste Riittävän tiedon tarjoaminen potilaalle ja omaisille on tärkeä osa kuntoutusta
6 Kuntoutusarvio Kuntoutusarvio tehdään ensimmäisen viikon kuluessa tai potilaan kokonaistilan salliessa Jokaiselle aivoinfarktipotilaalle tehdään arvio fyysisen, kognitiivisen ja psykososiaalisen kuntoutuksen tarpeesta Arvio siitä, kuka hyötyy kuntoutuksesta, edellyttää moniammatillisen asiantuntijaryhmän yksilöllistä arviota Todettu kuntoutustarve ja kuntoutuksen yksilölliset tavoitteet kirjataan kuntoutussuunnitelmaan, joka laaditaan yhteistyössä hoidosta vastaavan yksikön, moniammatillisen työryhmän, potilaan ja hänen läheisensä kanssa
7 Moniammatillinen kuntoutusyksikkö Kuntoutusta tarvitsevien tulisi saada hoitoa moniammatillisessa kuntoutusyksikössä (näytönaste = A) Aivoinfarktipotilaat hyötyvät tällaisesta kuntoutuksesta riippumatta iästä, sukupuolesta tai sairauden vaikeusasteesta Sairastumisen alkuvaiheessa moniammatillisesti toimivassa kuntoutusyksikössä hoidettujen kuolleisuus ja pysyvään laitoshoitoon joutumisen riski ovat pienemmät kuin tavallisella vuodeosastolla hoidettujen Hoidon tehokkuus näkyy myös lyhentyneenä hoitoaikana, vähäisempänä vammaisuutena ja parempana elämänlaatuna Kuntoutusyksikössä hoidettujen saama lisähyöty säilyy ainakin kymmenen vuotta
8 Kuntoutusyksikön tehokkuus Kuolleisuus väheni interventioryhmässä 14% vs 20%;NNT = 17 Kotihoitoon selvisi useampi interventioryhmästä 35% vs 41%;NNT = 17 Hoidon tehokkuus on nähtävissä lyhentyneenä hoitoaikana, vähäisempänä vammaisuutena ja parempana elämän laatuna Hyötyjiä: naiset ja miehet, nuoret ja iäkkäät, vaikeasti, kohtalaisesti tai lievästi vammautuneet Stroke Unit Trialists Collaboration:Organised inpatient (stroke unit) care for stroke, in:cochrane Database of Systemic Reviews 3, 2003 Langhorne P, Duncan P. Does the organisation of postacute stroke care really matter? Stroke.2001;32(1): Näytönaste = A
9 Ketkä AVH- potilaat hyötyvät kuntoutusyksikössä saatavasta hoidosta? Kuntoutusyksikkö vs. yleissairaala: Kuoleman riski väheni 50 % Laitoshoitoon joutuminen 39% Sairaalahoidon pituus 30 % Jorgensen HS, Kammersgaard LP, Houth J et al. Who benefits from treatment and rehabilitation in the stroke unit? A community-based study. Stroke 2000;31:434-9.
10 Kuntoutuksen ajoitus Tuloksellisuudella on selvä yhteys kuntoutuksen varhaiseen aloittamiseen Paolucci S, Antonucci G, Grasso MG. Early versus delayed inpatient stroke rehabilitation: a matched comparison conducted in Italy. Arch Phys Med Rehabil 2000;81: Early Supported Discharge Trialists. Services for reducing duration of hospital care for acute stroke patients. Cochrane Database Syst Rev. 2005;18;(2):CD Näytönaste = A
11 Moniammatillinen kuntoutusyksikkö Lääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, neuropsykologi, sosiaalityöntekijä Kuntouttava hoitotyö on erittäin tärkeä osa yksikön toimintaa Raajaoireiden kuntoutuksen lisäksi kognitiivinen kuntoutus on syytä aloittaa mahdollisimman pian Asentohoito aloitetaan heti aktivoimaan kuntoutusta edistäviä kehon aistimuksia ja ehkäisemään vartalon ja raajojen toimintahäiriöitä Erityisesti huomioidaan aiemmin vaurioituneiden nivelten asento- ja liikehoito Varhainen mobilisaatio vähentää myös painehaavojen, keuhkokuumeen, syvien laskimotukosten ja keuhkoembolian riskiä Aktiivinen kuntoutus aloitetaan heti, kun potilaan tila on riittävän vakaa Viikon kuluessa sairastumisesta aloitettu aktiivinen kuntoutus on selvästi tehokkaampaa kuin kahden viikon tai vasta kuukauden kuluttua tai vielä myöhemmin aloitettu; myös kognitiivinen kuntoutus on syytä aloittaa mahdollisimman varhain Kuntoutumista ja siitä seuraavaa hyötyä voidaan arvioida melko luotettavasti 1-3 viikon kuluttua sairastumisesta Tärkein kuntoutumista ennustava tekijä on aivoinfarktin vaikeusaste
12 Aktiivisessa kuntoutuksessa on tärkeää toimintakyvyn kokonaisvaltainen huomiointi tavoitteellisuus! häiriintyneen toiminnon suora intensiivinen harjoittaminen, jolla pyritään toiminnon palauttamiseen mahdollisimman lähelle lähtötasoa toiminnallinen sopeuttaminen, kuten haittaa kompensoivien toimintojen tai apuvälineiden käytön harjoittaminen, jolla pyritään haitan minimointiin psyykkinen ja psykososiaalinen tuki, joilla pyritään oiretiedostuksen lisäämiseen, muuttuneen elämäntilanteen hallintaan ja tulevaisuuteen suuntautumiseen
13 Aktiivista kuntoutusta jatketaan niin kauan kuin oleellinen toipuminen jatkuu Tämän jälkeen sitä jatketaan ylläpitävänä kuntoutuksena tavoitteiden mukaisesti arvioituna Kuntoutumista haittaavina lääkkeinä pidetään muun muassa bentsodiatsepiineja, fenytoiinia ja haloperidolia
14 Kuntoutuksen hyödyn arviointi Kuntoutumista ja siitä saatavaa hyötyä voidaan arvioida melko luotettavasti 1-3 viikon kuluttua sairastumisesta Kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista tulee seurata soveltuvilla arviointimenetelmillä Arviointimenetelmät riippuvat käytetyistä kuntoutusmuodoista
15 Kotikäynti Sairaalahoidon aikana ilmeisesti nopeuttaa kotiutumista ja parantaa aivoinfarktin jälkeistä toimintakykyä Ilmeisesti ehkäisee uutta sairaalahoitoon joutumista
16 Terapiamuodot Terapiat tulisi aloittaa osana moniammatillista kuntoutusta intensiivisesti kuntoutusosastolla ja jatkaa potilaan kokonaistilanteen mukaan joko avo- ja laitoskuntoutuksena
17 Fysioterapia Intensiteetin lisääminen parantaa motorista kuntoutumista Fysioterapian menetelmien välillä ei ole tuloksen kannalta merkitsevää eroa: ratkaisevia seikkoja ovat varhainen aloitus ja tavoitellun ominaisuuden tai taidon harjoittelu Kävelyharjoituslaitteet, kuten painokevennystä hyväksi käyttävä kävelymatto (näyttö=b) ja elektromekaaninen kävelynharjoituslaite, esimerkiksi kävelysimulaattori (näyttö=a), lisäävät todennäköisyyttä saavuttaa itsenäinen kävely Ne myös lisäävät enemmän kävelynopeutta ja matkaa verrattuna harjoittelumäärältään samalla tavalla toteutettuun tavanomaiseen fysioterapeutin ohjaamaan kävelyharjoitteluun liikkumisen apuvälinein
18 Yläraajan toiminnallinen harjoittelu, kuten elektromekaaninen ja robottiohjauksinen käden kuntoutus ja käden tehostetun käytön kuntoutus (näyttö=b) lisäävät yläraajan motorista toimintakykyä, mutta vaikutus toimintakyvyn paranemiseen on epävarmaa Toiminnallinen sähköstimulaatio (FES) lisää ylä- ja alaraajan motorista toimintakykyä, mutta vaikutus toimintakyvyn paranemiseen on epävarma (näyttö = C) Se ei kuitenkaan tehosta elektromekaanisella kävelynharjoituslaitteella saavutettua vaikutusta Akupunktuuri ei edistä aivoinfarktipotilaiden motorista toipumista (näyttö =A)
19 Kelan rahoittamassa hankkeessa on selvitetty järjestelmällisten kirjallisuushakujen perusteella vaikuttavuusnäyttö hyvistä kuntoutuskäytännöistä: Päätelmiä ja suosituksia mm. Viite siitä, että fysioterapia vaikuttavampaa, kun käytettiin useamman hoitomenetelmän yhdistelmäterapioita Akuuttivaiheen fysioterapia vaikuttavampaa kuin myöhäisemmässä vaiheessa aloitettu, mutta fysioterapia perusteltua myös kroonisessa vaiheessa Harjoittelun toteuttamispaikkaan liittyviä tutkimuksia tutkimusaineistossa vähän, joten luotettava näyttö puuttuu edelleen esimerkiksi siitä, onko terapian toteuttaminen tehokkaampaa kotona kuin palveluntuottajan tiloissa tai laitoksessa Tarvitaan lisätutkimuksia fysioterapian merkityksestä sairastumisen eri vaiheissa ja harjoittelupaikan merkityksestä + entistä luotettavampaa tietoa iän vaikutuksesta kuntoutustuloksiin Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Kelan tutkimusosasto Toimittaneet Jaana Paltamaa, Maarit Karhula, Tiina Suomela-Markkanen ja Ilona Autti-Rämö
20 Toimintaterapia hyötyä erityisesti päivittäisten perus- ja sekundaaristen toimintojen kuntouttamisessa. Se myös lisää ja vahvistaa sosiaalista osallistuvuutta (näyttö =B) lisää yleistä aktiivisuutta myös toimintaterapeutit toteuttavat käden tehostetun käytön kuntoutusta, joka lisää yläraajan motorista suorituskykyä ja osittain itsenäistä selviytymistä (näyttö = B)
21 Kelan rahoittamassa hankkeessa on selvitetty järjestelmällisten kirjallisuushakujen perusteella vaikuttavuusnäyttö hyvistä kuntoutuskäytännöistä: Päätelmiä ja suosituksia mm. Tutkimusten perusteella ei voida ottaa kantaa toimintaterapian tarkempaan toteutukseen kuten terapian kertamääriin ja intensiteettiin Tutkimustiedon perusteella näyttää siltä, että toimintaterapiassa on keskistä huomioida kuntoutujan toiminnalliset tarpeet ja terapian toteuttaminen yksilöllistä tarpeista lähtien Myös yhteisössä liikkumisen ja kulkuvälineiden käytön mahdollistaminen toimintaterapian keinoin on vaikuttavaa tutkimustiedon perusteella kuntoutujan luonnollisessa ympäristössä Tutkimusnäyttö sairaala- ja laitosolosuhteissa toteutettavasta toimintaterapiasta on niukkaa Näytön jäädessä C-ja/tai D-tasoiseksi on kliinisessä työssä suositeltavaa nojautua myös toimintaterapian teoreettiseen tietoon, kliiniseen kokemukseen ja alemman tason tutkimuksista saatavaan tietoon Lisätutkimuksia tarvitaan mm. Kotona ja/tai kuntoutujan lähiympäristössä toteutuvan, päivittäisiä toimintoja mahdollistavan toimintaterapian tarkempi ajoitus, kesto ja intensiteetti Yhteisössä liikkumisen edistämisen interventioiden ajoitus, kesto ja intensiteetti Useilta alueilta tutkimusta, jossa vertailuryhmä ei saa toimintaterapiaa Laadukasta tutkimusta myös eri toimintaterapian lähestymistapoja vertailevista asetelmista
22 Puheterapia tuetaan aivoinfarktin yhteydessä syntyneestä dysfagiasta, dysartriasta ja afasiasta toipumista puheterapian vaikutuksesta dysartriaan ei kuitenkaan ole riittävästi näyttöä (näyttö = D) intensiteetiltään potilaan voinnin mukaan sovitetusta puheterapiasta voi olla hyötyä varhaisvaiheen afasian kuntoutuksessa (näyttö = C) aktiivinen nielemisterapia ilmeisesti parantaa toiminnallista nielemistä ja vähentää komplikaatioiden riskiä intensiivinen nielemisterapia edesauttaa normaaliin ruokavalioon siirtymistä
23 Kelan rahoittamassa hankkeessa on selvitetty järjestelmällisten kirjallisuushakujen perusteella vaikuttavuusnäyttö hyvistä kuntoutuskäytännöistä: Päätelmiä ja suosituksia mm. Puheterapian tutkimukset osoittivat myönteisiä tuloksia akuuttivaiheessa toteutetun nielemisterapian vaikutuksesta Monissa tapauksissa puheterapian vaikutusta joudutaan arvioimaan teorialähtöisesti, kliiniseen kokemuksen perusteella ja muiden kuin RCT-tutkimusten perusteella Lisää tutkimustietoa tarvitaan, jotta voidaan arvioida mm. puheterapian intensiteetin ja erilaisten menetelmien vaikutusta AVH aiheutuneiden puheen, kielen, äänen, kommunikaation ja/tai syömis- ja nielemisongelmien kuntoutumiseen Lisää tutkimustietoa tarvitaan: Puheterapian vaikuttavuudesta motoristen puhehäiriöiden, lukemisen ja kirjoittamisen häiriöiden kuntoutumiseen tai lieventymiseen Syömis- ja nielemisongelmien kuntoutuksen tarpeesta ja vaikuttavuudesta akuuttivaiheen jälkeen Puheterapian vaikuttavuudesta kuntoutujan viestintään ja vuorovaikutukseen sekä sosiaaliseen elämään osallistumiseen Interventioiden ajoituksesta, määrästä ja intensiteetistä
24 Neuropsykologinen kuntoutus Kognitiivisten häiriöiden kuntoutus toteutetaan neuropsykologisten menetelmien avulla niissä tapauksissa, joissa se on arvioitu aiheelliseksi neuropsykologisen tutkimuksen perusteella Kuntoutus kohdennetaan kognitiiviseen häiriöön ja käyttäytymismuutoksiin sekä oiretiedostukseen ja samanaikaisesti huomioidaan potilaan emotionaalinen ja psykososiaalinen tila Visuospatiaalisten häiriöiden ja neglect-oireyhtymän kuntoutuksessa strategiaharjoittelu ja oireeseen kohdistuva suora harjoittaminen on ilmeisesti tehokasta silloin, kun siihen sisältyy myös oiretiedostuksen lisääminen (näyttö=b) Myös tarkkaavaisuushäiriön (näyttö = D) samoin kuin muisti- ja toiminnanohjaushäiriöiden (näyttö = D) kuntouttaminen saattaa olla tehokasta Tutkimusnäyttö perustuu valikoimattomaan aivovauriopotilasjoukkoon, ja tutkimustieto on aivoinfarktipotilaiden osalta toistaiseksi puutteellista Neuropsykologisen oirekuvan alaryhmät tulee tunnistaa ja kohdistaa kuntoutus näihin
25 Myöhäisvaiheen kuntoutus Aivoinfarkti on osalla potilaista krooninen sairaus, jossa toimintakyvyllä on taipumus huonontua Toimintakykyä voidaan parantaa avokuntoutuksella kotiutumisen jälkeen ainakin vuoden ajan aivoinfarktin jälkeen (näyttö = A) Kaikille kotiutuville potilaille, jotka voivat osallistua aktiivisesti kuntoutukseen ja joiden toimintakyky on heikentynyt, tehdään toimintakyvyn paranemiseen tai ylläpitämiseen tähtäävä kuntoutussuunnitelma, ja sitä tarkistetaan tarvittaessa potilaan tilan muuttuessa + kaikille sairaalasta siirtyville potilaille tehdään arvio jatkokuntoutuksen tarpeesta Kodin ja lähiympäristön muutostöillä ja järjestelyillä edistetään liikkumista ja omatoimisuutta Vaikeavammaisilla saattaa olla tarve jatkaa vuosia kestävää kuntoutusta kotona selviytymisen tueksi
26 Terapiamuodot Potilaat, joilla on liikkumisvaikeuksia yli vuoden kuluttua aivoinfarktista, voivat hyötyä vielä tällöin annetusta fysioterapiasta (näyttö =C) Eniten näyttöä on alaraajapainotteisista harjoituksista, joita tehdään ainakin kolme kertaa viikossa ainakin neljän viikon ajan Käden tehostetun käytön kuntoutusohjelma ilmeisesti parantaa kroonisten aivoinfarktipotilaiden toimintakykyä tavanomaiseen terapiaan verrattuna siihen soveltuvilla potilailla (näyttö = B) Toimintaterapialla voidaan vaikuttaa positiivisesti päivittäisiin toimintoihin ja vapaa-ajan toimintoihin sairauden subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa Puheterapian vaikutuksesta dysartriaan ei ole riittävästi näyttöä (näyttö = D). Intensiivinen puheterapia ja tehostettu puheen kuntoutus voivat olla tehokkaita kroonisessa aivoinfarktiin liittyvässä afasiassa (näyttö = C) Neuropsykologinen kuntoutus on ilmeisesti tehokasta visuospatiaalisten häiriöiden ja neglect- oireyhtymän (toispuoleinen tarkkaavuushäiriö, huomiotta jättäminen) osalta etenkin silloin kun siihen sisältyy myös oiretiedostuksen lisääminen (näyttö = B) Tarkkaavuushäiriön sekä muistin ja toiminnanohjauksen häiriöiden kuntouttaminen saattaa olla tehokasta, vaikka aivoinfarktipotilaiden osalta tutkimusnäyttö on toistaiseksi puutteellinen (näyttö = C)
27 Sopeutumisvalmennuksen tehosta aivoinfarktin jälkeen siinä muodossa kuin tätä valmennusta Suomessa toteutetaan, ei ole julkaistuja kontrolloituja tutkimuksia Seurantatutkimusten perusteella sopeutumisvalmennus voi parantaa psykososiaalista suoriutumista ja vähentää masennusta (näyttö = C) (eli voi olla hyötyä osalle aivoinfarktin sairastaneista ja heidän omaisilleen, ja sitä voidaan käyttää) Avuksi voivat olla eri potilasjärjestöjen järjestämät tilaisuudet ja kerhoillat Neuvonta jo ohjaus erityisen yhdyshenkilön antamana parantaa aivoinfarktipotilaiden omaishoitajien terveyttä ja sosiaalista selviytymistä, mutta vaikutusta potilaiden hyvinvointiin ei ole osoitettu (näyttö = C) Spastisuus on vaikeimmin sairastuneiden potilaiden ongelma kroonisessa vaiheessa Botuliinitoksiinihoito vähentää tehokkaasti lihastonusta, lisää passiivista liikettä kaikilla ylä- ja alaraajan tasoilla sekä parantaa elämänlaatua (näyttö = A)
28 Apuvälineiden käyttö Tarve arvioitava yksilöllisesti Apuvälineet sovitetaan ja niiden käyttöä ohjataan sekä käytön alussa että tarvittaessa toistuvasti myöhemmin, jotta niistä saadaan täysi hyöty Apuvälineiden antaminen viiveettä parantaa niistä saatavaa hyötyä ja potilaiden tyytyväisyyttä Muistin ja toiminnanohjauksen häiriöiden lievittämiseen tarkoitetut apuvälineet voivat parantaa selviytymistä jokapäiväisistä toimista Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot ja äänenvahvistuslaitteet ovat tärkeitä vähentävät puheen ja kielen häiriöiden aiheuttamia haittoja Ajan kuluessa erilaisten apuvälineiden tarve muuttuu, joten tilannetta pitää arvioida säännöllisesti uudelleen Kotikäynti on toimiva menetelmä apuvälineiden käytön arviossa
29 Kuntoutuksen kulku Oireiden nopea lievittyminen heti aivoinfarktin jälkeen liittyy aivoinfarktialuetta ympäröivän ja toimintaa lamaavan turvotuksen häviämiseen Kuntoutuminen on nopeaa tämän jälkeenkin ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana 70% eloonjääneistä kuntoutuu omatoimisiksi Jos kuntoutuksen avulla ei ole saavutettu mitään tuloksia 3 kk:n kuluessa, sitä ei yleensä kannata jatkaa Jos selvää kehitystä tapahtuu, kuntoutusta voidaan jatkaa harkinnan mukaan jopa vuosi Niissä tapauksissa, joissa halvaantunut yläraaja toipuu hyvin, toipuminen alkaa suunnilleen viikon kuluessa Jos potilas taas ei pysty käyttämään halvaantunutta kättään hyödyllisesti tuon ajan kuluttua, käsi jää noin 80% todennäköisyydellä käyttökelvottomaksi Halvaantuneen alaraajan ennuste on parempi; jos siinä on viikon kuluttua liikettä, potilas oppii 80%:n todennäköisyydellä kävelemään Kuntoutumisen ennuste näyttää riippuvan aivoinfarktin vaikeuden ohella myös iästä, virtsanpidätyskyvystä, halvaantuneen käden jäljelle jääneistä toiminnoista sekä henkisestä primaaritasosta
30 Kuntoutuksen porrastus Intensiivinen kuntoutus vuodeosastolla Fysioterapia syytä aloittaa sairastumispäivänä tai sitä seuraavana päivänä, ensin asentohoitona ja myöhemmin yhä aktiivisempana liikehoitona Halvaantunutta puolta on erityisesti kuntoutettava, eikä terveen puolen saa antaa kompensoida halvaantuneen puolen toimintaa Alkuvaiheessa ei apuvälineitä (arvioidaan stabiilissa tilassa) Myös muu tarvittava terapia pyritään aloittamaan mahdollisimman pian Tärkeää, että koko henkilökunta ja omaiset osallistuvat kuntoutukseen Masennuksen diagnosoiminen ja hoitaminen lisää potilaan kuntoutusmotivaatiota ja parantaa tuloksia Kuntoutuksen tulisi aluksi olla päivittäistä Jos potilas ei vielä akuuttivaiheen jälkeen selviydy kotona ja kuntoutumisedellytykset ovat olemassa, syytä harkita intensiivisen kuntoutuksen jatkamista kuntoutuslaitoksessa
31 Vammaisen potilaan kotiutus Kotiutuminen valvotusti vähentää uudelleen sairaalahoitoon joutumisen tarvetta (B) Yhteys terveyskeskukseen, AVHyhdyshenkilöön, kotisairaanhoitoon Sovittava alueellisesti Seurantakäynti kotiin
32 Kuntoutuksen porrastus Intensiivinen kuntoutus sairaalavaiheen jälkeen Polikliinisesti 2-3 kertaa viikossa, kunnes edistyminen lakkaa
33 Kuntoutuksen porrastus Ylläpitävä kuntoutus (kuuluu perusterveydenhuollon tehtäviin/kela, mikäli AVH on aiheuttanut työikäiselle vaikeavammaisuuden) Siirrytään intensiivisen kuntoutusvaiheen jälkeen Yleensä 6-12 kk jälkeen sairastumisesta Tarkoituksena ylläpitää saavutettu kuntoutustulos Sisältää esim. yksilöllisen harkinnan mukaan kaksi tai kolme 15 kerran fysioterapiajaksoa vuodessa Muuta tarvittavaa kuntoutusta, kuten puheterapiaa muutaman kerran jaksoina vuosittain tai tarkistusluonteista ohjausta, annetaan yksilöllisen tarpeen mukaan Ryhmämuotoinen kuntoutus (puheterapiaryhmät, muistikuntoutusryhmät) Kotihoidossa olevat vaikeavammaiset harkinnan mukaan 3-4 viikon kuntoutuslaitoshoito (tarkoituksena ylläpitää potilaan omatoimisuutta ja parantaa omaisten motivaatiota hoitaa potilasta kotona
34 Aivoverenkiertohäiriöiden jälkeinen masennus AVH: n jälkeinen masennus on alidiagnosoitua ja alihoidettua AVH: n akuutissa vaiheessa (1-3 viikkoa) masennustila voi liittyä elimelliseen muutokseen aivoissa, ja se paranee yleensä ensimmäisen kuukauden aikana ilman erityistä hoitoa Masennus on kuitenkin vakava ongelma, josta kärsii puolet sairastuneista jossain muodossa akuutin vaiheen jälkeen On lisäksi ilmeistä, että vakavan masennuksen yleisyys jopa lisääntyy ensimmäisen vuoden aikana
35 Masennus Masennus on yhteydessä huonoon toiminnalliseen ennusteeseen ja lisääntyneeseen riskiin joutua pitkäaikaishoitoon On tärkeää huomioida potilaan masennus ja käynnistää sen hoito Puolisoiden masennusoireet jopa yleisempiä kuin potilaiden Masentuneet aivoinfarktipotilaat hyötyvät lääkehoidosta Ei ole riittävää näyttöä siitä, että masennuslääkkeiden käyttö ehkäisisi aivoinfarktin jälkeistä masennusta tai parantaisi siitä toipumista Selektiivisillä serotoniinin takaisinoton estäjillä on vähemmän haittavaikutuksia kuin trisyklisillä depressiolääkkeillä, ja niitä on helpompi käyttää Lääkkeeksi suositellaan ensisijaisesti serotoniinin takaisinoton estäjiä
36 Kuntoutumiseen vaikuttavat lääkehoidot Amfetamiinin hyödystä kuntoutumista edistävänä lääkkeenä ei ole näyttöä Kuntoutumista haittaavia lääkkeitä ovat muun muassa bentsodiatsepiinit, fenytoiini ja haloperidoli Näiden antamista kuntoutuville potilaille tulee mahdollisuuksien mukaan välttää
37 Aivoinfarkti ja ajokyky Aivoinfarktissa on yleensä syytä antaa 3-6 kuukauden ajokielto vaikeusasteen mukaan, mutta ensimmäisen TIA- kohtauksen jälkeen riittää useimmiten kuukauden ajokielto Arvio ajokyvystä ajoluvan palauttamiseksi tehdään kuntoutumisen edistyessä kuntoutustyöryhmän sopivaksi katsomana ajankohtana Neuropsykologinen tutkimus on usein hyödyllinen
38 Aivoinfarktipotilaan pitkäaikaisseuranta Vammautuneille suositellaan loppuelämän jatkuvaa säännöllistä, vähintään vuosittaista seurantaa ja kuntoutustarpeen arviointia sekä arvion mukaan toteutettavia kuntoutustoimia (D) Vastuu tämän järjestämisestä on perusterveydenhuollolla Tarvittaessa on konsultoitava moniammatillista, kuntoutukseen perehtynyttä yksikköä tai työryhmää
39 Aivoinfarktin saumaton hoitoketju Kaiken perustana on hyvä ennaltaehkäisy Perusterveydenhuolto avainasemassa Akuutin vaiheen hoito Liuotushoito soveltuville potilailla Kuntoutus Moniammatillinen, tehokas ote Jatkohoito Kuntoutuksen jatko avohoidossa Uuden infarktin ehkäisy
40 Miten kuntoutuksen tulisi toteutua? Kaikille tehdään kuntoutustarpeen arvio Kuntoutus aloitetaan viivyttelemättä Kuntoutus toteutetaan moniammatillisesti toimivassa kuntoutusyksikössä Kuntoutusta jatketaan tarvittaessa avohoidossa niin kauan kuin kuntoutumista tapahtuu
41 Kuntoutus varmistaa hyvän lopputuloksen
42 Kirjallisuutta Aivoinfarkti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Päivitetty Langhorne P ym. Does the organization of postacute stroke care really matter? Stroke 2001;32: Langhorne P ym. The Stroke Unit Trialists s Collaboration. What are the components of effective stroke unit care? Age Ageing 2002;31: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Äkillisten aivovaurioiden jälkeinen kuntoutus. Duodecim 2009;125:
43 Kirjallisuutta Takala T ym. Aivoverenkiertohäiriön alkuvaiheen kuntoutuksessa suuria vaihteluja Selvitys AVH:n sairastaneiden kuntoutuspalveluista Suomessa. Suom Lääkäril 2010;65: Outpatient Service Trialists. Therapybased rehabilitation services for stroke patients at home. Cochrane Database Syst Rev 2003;1:CDC Paltamaa J ym. Kelan kuntoutuksen piirissä olevien vaikeavammaisten kuntoutussuunnitelmissa on suuria puutteita. Suom Lääkäril 2009;64: Sivenius J ym. Aivohalvausten ilmaantuvuuden kehityssuunnat Suomen väestössä vuoteen Suom Lääkäril 2010;65:
Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotOsallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto
Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-
LisätiedotKuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen
Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotAVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Avh-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotVaikeavammaisen kuntoutus ja Kela
16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat
LisätiedotTerapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille
K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina
LisätiedotNeurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus
Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, neurologian erikoislääkäri Päätoimi PSHP:n neurologian
LisätiedotKuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa
Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa Avh-yhdyshenkilöiden koulutuspäivät 11.5.2011 Anne Puumalainen Asiakasprojektipäällikkö, THM DRG Medical Systems Kolme tärkeää asiaa aivohalvauksen sairastamisen
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotPirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300
Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotLonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT
Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotMS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
LisätiedotAnitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKotiutuksessa huomioitavia asioita
Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotSuomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
LisätiedotKuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014
Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014
Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Miksi AVH-kuntoutus on tärkeää? Vuosittain sairastuu 15 000 Joka neljäs on työikäinen Suorat kustannukset + epäsuorat
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotAjankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta
Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta 11.11.2016 Katariina Kallio-Laine LKT, neurologian erikoislääkäri Vastaava asiantuntijalääkäri katariina.kallio-laine@kela.fi Neuropsykologinen
LisätiedotKUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo
KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi2eet
Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,
LisätiedotIkääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola
Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotKelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotKotikuntoutusmallit Lahdessa
Kotikuntoutusmallit Lahdessa Pirkko Heinonen Kuntoutuspäällikkö 20.10.2016 Missio Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen tehtävänä on edistää kaikenikäisten lahtelaisten hyvinvointia yhteistyössä
LisätiedotSisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22
10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan
LisätiedotVaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus
REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian
LisätiedotKyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja
Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen
LisätiedotVarhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula
Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula VARHAINEN MOBILISAATIO vs. LIIKKUMATTOMUUS Varhainen mobilisaatio tarkoittaa varhaista
LisätiedotAikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti
Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran
LisätiedotFysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö
Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Kaatumisen
LisätiedotLasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa
Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa Työryhmä: Virpi Aromaa, kuntoutusyksikön päällikkö Vantaa Tuija Arvo, fysioterapian ylihoitaja Helsinki Outi Ekebom, toimintaterapeutti Helsinki Helena Kara,
LisätiedotKELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus
KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotKotihoidon kriteerit alkaen
Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä
LisätiedotVammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013
Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa
LisätiedotAVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia
AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
LisätiedotIkäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet
10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotValmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa
Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa 12.6.2017 Valmentaja toimintamallin kehittyminen Potilaan ja omaisen tukihenkilön tai rinnalla kulkijan tarve sairaalahoidon aikana tunnistettiin jo Liittyvä
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotKelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
LisätiedotKuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita
Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kehittämispäällikkö Seija Sukula 29.8.2012 Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytyminen Työllisyyden, työelämän
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotKipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito
Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä
LisätiedotKuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä
Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotKELAN TULES-AVOKURSSIT
KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille
LisätiedotENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS
ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata
LisätiedotKuntoutus. Veli-Pekka Hakanen Tulosyksikköpäällikkö Avokuntoutus PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Kuntoutus Veli-Pekka Hakanen Tulosyksikköpäällikkö Avokuntoutus Kuntoutuksen organisaatio Avokuntoutuspalvelut 2018-19 = PHKS, keskitettyjä poliklinikka palveluita (lapset ja aikuiset) Amputaatiokuntoutus
LisätiedotKaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017
Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Suositustyöryhmän puolesta Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi TYÖRYHMÄ Satu Havulinna (pj.), Maarit Piirtola
LisätiedotLääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen kriteerit Lapuan terveyskeskuksessa
1 Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen kriteerit Lapuan terveyskeskuksessa Lääkinnällisen kuntoutuksen määritelmä Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan niitä kuntoutuksen toimenpiteitä, jotka
LisätiedotMielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on
LisätiedotMikä muuttuu palvelukuvauksissa?
Mikä muuttuu palvelukuvauksissa? Terapiajärjestöjen ja -liittojen tapaaminen 20.11.2018 Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Terapiat 1.1.2019 alkaen Yksilöterapiat Fysioterapia
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotTules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019
1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä
LisätiedotKuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi
Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan
LisätiedotSairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke
Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 2011 23.9.2011 Olli Vitie Tuotteistusprojektin tausta ja tavoitteet SOVE-tulevaisuus hankkeen analyysivaiheessa tunnistettiin
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotVajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?
Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:
LisätiedotKOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntoutus ja ennaltaehkäisy osa-alue Ohjausryhmä Eija Janhunen, KuKo kehittämiskoordinaattori, TtM, ft
KOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntoutus ja ennaltaehkäisy osa-alue Ohjausryhmä 13.4.2018, KuKo kehittämiskoordinaattori, TtM, ft KOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntouttava arviointijakso Tehostettu
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
Lisätiedot