Pirkanmaa2019 väliraportti - Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Transkriptio

1 Pirkanmaa2019 väliraportti - Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Teemaryhmän kokous

2 Väliraportin sisältö Väliraportti: Teemaryhmän työskentely Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Teemaryhmän työskentelyn eteneminen Järjestämisvastuu; tehtävät ja työkalut yhteenveto Tehtävien perusteella määritellyt järjestäjän toiminnot Ryhmän kevään käsittelyaiheet: osallistuminen STM järjestäminen ryhmän Maakunnan järjestäjä työkirjaan täydentämiseen

3 1. Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto Anniina Tirronen, Tampere Arto Lemmetty, Tampere Pirkko Lindström, Juupajoki Janita Koivisto, Pälkäne Kari-Matti Hiltunen, PSHP Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto/sitra Riikka Joutsensaari, ELY-keskus Riku Immonen, TE-toimisto Kari Rasku, Tampere (ei osallistunut työskentelyyn, poistetaan listalta) Merja Litmanen, Pirkkala Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto Työryhmän kokoontumiset , , ja Seuraavat aikataulutetut kokoukset: , ja

4 1. Teemaryhmän työskentely etenemisen arviointi suhteessa esitettyihin tavoitteisiin Aikataulutus kevät Jäsentää ja kirkastaa, mitä (sosiaali- ja terveydenhuollon) järjestämisvastuu sisältää. Työ käynnissä 2. Määritellä maakunnan järjestämistehtävän kokonaisuus Aloitettu, 05/ Tehdä esitys järjestäjän toiminnoista ja resurssitarpeista 4. Valmistella järjestäjäorganisaatio yhdessä konsernirakenne ja johtaminen -ryhmän kanssa 5. Osallistua Sitran ja STM:n valtakunnalliseen yhteishankkeeseen. 6. Teemaryhmä toimii hankkeen ohjausryhmänä. 7. Tesoman hyvinvointikeskuksen allianssimallin seuraaminen Lisätyt tehtävät Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Ryhmän työ on edennyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti (?) Aloitettu, 05/2017 Aloitettu, 05/2017 Työ käynnissä Työ käynnissä Työ käynnissä Aloitettu, 05/2017 Aloitettu, 05/2017 Ryhmän arvion mukaan hyvin

5 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö Ryhmän työn tavoitteena on laatia esitys siitä mitä tuleva laaja maakunnallinen järjestämisvastuu sisältää. Ryhmä tuottaa myös esityksen järjestäjän toiminnoista ja resurssitarpeista. Lisäksi ryhmän työssä käsitellään erilaisia järjestäjän yhteistyömalleja sekä osallistutaan valtakunnalliseen valmistelutyöhön. Tuotantotapa ja palveluverkko Valtakunnallisen muutoksen tavoitteena olevasta järjestämismallista ei ole aiempaa kokemusta. Järjestämistehtävä suunnitellussa laajuudessa on uusi kokonaisuus. Taustamateriaalina valmistelussa voidaan osittain käyttää erilaisten tilaaja-tuottaja mallien (Tampere, Oulu, Hämeenlinna, kansainväliset mallit soveltuvin osin) kokemuksia ja oppeja

6 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Kokemukset Suomessa toimineista tilaaja-tuottaja malleista nostavat keskiöön erityisesti mm.: Vahvan järjestäjän roolin Tilaajan ja tuottajan roolien selkeän eriyttämisen Kustannustietoisuuden Tiedolla johtamisen Asiakas- ja palveluohjauksen integroinnin Vaikuttavuuden seuraamisen Erilaiset yhteistyömallit. Nämä ovat elementtejä joita olisi hyvä vahvistaa ja ylläpitää maakunnallista järjestäjätehtävää määriteltäessä

7 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Tilaaja-tuottaja mallien ja kansainvälisten mallien lisäksi on tarpeen kerätä hyviä käytäntöjä muista organisaatioista, joiden toimintaa voitaisiin soveltaa maakuntamallissa esimerkiksi erilaiset yhteistyömallit yliopistojen kanssa. Tärkeää on myös huomioida digitalisaation antamat mahdollisuudet

8 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Uudessa maakuntamallissa järjestäjän järjestämisvastuulle tulee hoitaa ja yhteensovittaa uudella tavalla nykyiset ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen, maakuntien liittojen, kuntien ja sairaanhoitopiirien hoitamat palvelut. Lisäksi palvelut tulee yhteensovittaa myös kuntien ja valtion muiden palvelujen kanssa. Maakuntien odotetaan jatkossa hallitsevan palveluita kokonaisuutena ja vahvistavan palveluintegraatiota erityisesti nykyisin monirahoitteisten ja hajanaisten (kuntien, sairaanhoitopiirien, yritysten ja järjestöjen hoitamien) sote- palveluiden osalta. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti perustason palveluita on vahvistettava nykyisen sairaalavetoisesta mallin sijaan. Maakuntauudistuksen valmistelussa on siis tarve löytää kustannussääntöjä ja kehittää uudenlaisia toimintamalleja eri palvelukokonaisuuksien synergiaetujen löytämiseksi, esimerkiksi sote-, työllisyys- ja kasvupalveluiden palveluyhdistelmät eri asiakasryhmille. Uusia sote- ja maakuntapalveluita yhdistäviä toimintamalleja tulee kartoittaa ja kerätä valmistelutyössä. Uusiin tehtäviin valmistautuminen edellyttää selkeää käsitystä järjestäjälle siirtyvistä tehtävistä, jotta niiden laajempaa hallintaa ja yhteensovittamista voidaan suunnitella

9 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Maakuntauudistuksen valmistelussa tulee määritellä missä tehtävät jatkossa toteutetaan. Nykyiset ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen, maakuntien liittojen, kuntien ja sairaanhoitopiirien hoitamat palvelut tulee käydä läpi ja suunnitella ovatko ne järjestäjän toteuttamia tehtäviä vai hoidetaanko ne jatkossa esimerkiksi liikelaitoksessa tai markkinoilla. Järjestäjän tehtävien hoitaminen edellyttää jatkossa osaavaa henkilöstöä sekä kehittyneitä työkaluja. Tilaaja-tuottaja malleista saatujen kokemusten mukaan järjestämisen tueksi ei saatu tarpeeksi analysoitua tietoa ja tiedolla johtaminen oli haasteellista. Laajassa maakunnallisessa järjestämistehtävässä, jossa on tarve hallita ja yhteensovittaa erilaisia tehtäviä, tarve integroidulle tietotuotannolle ja analysoidulle tiedolle on entistä suurempi

10 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Tunnistetut yhdyspinnat: muut teemaryhmät Konserniohjaus ja johtaminen Palveluverkko- ja integraatioryhmä Tiedolla johtaminen Valinnanvapaus Digitalisaatio (sis. Maku) ICT asiat Hankinta teemaryhmä, sopimukset Yhteistyöalueasiat (yhteistyösopimukset) Osallistuminen Pelastustoimi ja varautuminen, Alueen elinvoiman edistäminen Alueiden käyttö ja yhdyskunta-rakenteen toimivuus Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen Muut tunnistetut yhdyspinta osa-alueet teemaryhmistä Valvonta osana Lapsi- ja perhepalvelut teemaryhmää Palveluohjaus osana Kotona asumisen teemaryhmää

11 Työnjako Konsernijohtaminen ryhmän kanssa Konsernirakenne ja johtaminen ryhmän tehtävät Maakunnan konserni- ja johtamisrakenteen määrittely Maakunnan hallintosääntö ja konserniohje (maakunnan johtaminen, toimielin- ja henkilöstöorganisaatio, toimielinten tehtävät ja toimivalta, konserni- ja omistajaohjaus ja sopimukset) Maakuntastrategia johtamisen työvälineenä. Järjestäjän ja tuottajan roolit ryhmän tehtävät Järjestämisvastuu ja järjestämistehtävän kokonaisuus Järjestäjäorganisaation valmistelu yhdessä konsernirakenne ja johtaminen -ryhmän kanssa Järjestäjän toiminnot ja resurssitarpeet Ohjausmallien kuvaaminen (sisällöt)

12 Maakunnan järjestämisvastuu

13 Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakuntastrategian pohjalta Suunnittelu ja seuranta Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen Palvelutarpeiden arviointi, palveluiden saatavuuden varmistaminen ja ennakointi Palveluverkon suunnittelu ja hallinta yhdenvertaisuus varmistaen Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen määritys Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Asiakkuuksien hallinta, asiakas- ja palveluohjaus Strategisten tavoitteiden (palvelustrategia) toteuttaminen operatiivisena toimintana (palvelulupaus) Maakunnan budjetointiprosessi: resurssien kohdentaminen Valvonta ja ohjaus Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus Asiakas- ja potilasasiakirjojen rekisterinpitäjä

14 Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakuntastrategian pohjalta Palveluiden hankinta ja hallinta Monituottajamalli: strategian mukainen palveluiden hankinta Strateginen, perinteinen, tulosperusteinen ja määriteltyjen lopputulosten perusteella tehtävä hankinta Uudet innovatiiviset markkinat ja toimintatavat tavoitteellinen palvelujen kehittäminen, kehittämiskumppanuus Palveluiden vaikuttavuus- ja tulostavoitteiden asettaminen Valinnanvapauden hallinnointi: strategian mukainen osuus valinnanvapautta Kriteerien asettaminen palvelun tuottajille, sopimusten laatiminen, julkinen luettelo tuottajista ja asiakkaiden sote-keskus valintojen hallinnointi (sote) Sopimusohjaus ja seuranta Palvelutuotannon hallinta: palveluiden laatu-, vaikuttavuus- ja kustannustavoitteet ja niiden seuranta. Markkinoiden kartoitus ja markkinavuoropuhelu

15 Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakuntastrategian pohjalta Kehittäminen Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan koordinointi TKI-tiedon hallinta (esim. yhteiset alustat) Sektorien välinen yhteistyö Innovaatioympäristöjen kehitys ja rahoitus Eri tasoinen kehittäminen: kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja alueellinen Kansainvälisten ohjelmien ja verkostojen hyödyntäminen Valtakunnallisten kehittämistavoitteiden jalkautus Maakunnallinen kehittäminen strategisten tavoitteiden ja palvelutarpeen pohjalta Alueelliset kehittämismallit lähipalveluissa; paikalliset ratkaisut

16 Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakuntastrategian pohjalta Yhteistyö Palvelutuottajien ohjaaminen Palvelutuottajien yhteistyön varmistaminen (palveluketjut) Verkostojohtaminen Yhteistyöalueasiat Yhteistyö monelle eri taholle: Valtio, maakunnat, kunnat, yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus

17 Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit Tunnistetut työkalut Toimivat tietojärjestelmät (integroitu tietotuotanto) asiakkuuksien, toiminnan ja sopimusten hallintaan Asukastieto, paikkatieto, palvelutieto, asiakastieto Tulos-, laatu- ja vaikuttavuusmäärittelyt ja seuranta Tietojohtamisen valtakunnalliset ja maakunnalliset mittarit ja tietojen vahva hyödyntäminen Palvelupaketit Hankinnan innovatiiviset tavat Integraatiovälineet Valvonta ja sen välineet Aktiiviset asukkaat: osallistumisen mallit Hyvin resursoitu ja substanssin osaava henkilöstö Valinnanvapauden toteuttamisen välineet

18 Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit Tunnistetut yhteistyömallit Allianssimallit Yhteisyritykset Vaikuttavuusinvestointimallit SIB Integraattorimallit Kunnan ja maakunnan kumppanuusmallit

19 Alustava ehdotus järjestäjän toiminnoista - tehtävien teemoituksen perusteella Järjestäminen toiminnot Suunnittelu ja seuranta Valvonta ja ohjaus Palveluiden hankinta ja hallinta Kehittäminen Yhteistyö Tehtävät Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen ja palveluverkon suunnittelu ja hallinta Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Strategisten tavoitteiden valmistelu (palvelustrategia) ja jalkauttaminen (palvelulupaus) Taloussuunnittelu; resurssien kohdentaminen Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus Strateginen hankinta, valinnanvapauden hallinnointi, liikelaitoksen ohjausmallit Sopimusohjaus ja seuranta, markkinavuoropuhelu Kehittämisen koordinointi ja kehittämisen eri tasot; kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja alueellinen Verkostojohtaminen Valtio, maakunnat, kunnat, yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus

20 STM:n Maakunnan järjestämisen työkirja aihealueet Osallistuminen STM:n Maakunnan järjestämisen työkirjan koostamiseen erityisesti merkittyjen osa-alueiden osalta Maakuntien järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta Väestön hyvinvoinnin ja terveyden seuranta ja palvelutarpeen arviointi Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Palvelustrategia ja palvelulupaus Palvelutuotannon seuranta, ohjaus ja valvonta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valinnanvapaus Kehittäminen Integraatio Yhteistyössä tehtäviä Palvelujen saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden arviointi