Luonnos hallituksen esityksestä - tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista

Transkriptio

1 Lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Viite: Luonnos hallituksen esityksestä - tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista Lausuntopyyntö (Dno OKM/35/010/2014) MTV 1 kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista koskevasta uudesta laista ja toteaa seuraavaa: Keskeiset viestit Uuden lain säätäminen antaa lainsäätäjälle mahdollisuuden kehittää tekijänoikeusmarkkinaa toimivammaksi ja ketterämmäksi, mikä olisi omiaan kasvattamaan markkinan arvoa. Lakiesityksessä tulisi ottaa huomioon Kilpailu- ja kuluttajaviraston kesällä 2014 julkaiseman Tekijänoikeusjärjestöjen ja teosmarkkinoiden toimivuutta koskevan selvityksen johtopäätöksiä mm. hinnoittelun jakelutieriippumattomuudesta. Tekijänoikeusmarkkinaa tulisi esityksessä kuvata myös käyttäjien näkökulmasta ja huomioida alalla tapahtuneet muutokset, etenkin av-oikeuksien yhteishallinonnin osalta. Hallituksen esitys on avoimuusperiaatteen ja syrjimättömyysperiaatteen kannalta oikean suuntainen, mutta itse pykälien ehdotettu sisältö on niin yleisluontoinen, että suurella todennäköisyydellä käyttäjien oikeusturva ei tältä osin tule toteutumaan. Laissa tulee säätää uudesta vaihtoehtoisesta riidanratkaisumenetelmästä ja asettaa valvovaksi viranomiseksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston lisäksi Patentti- ja rekisterihallitus. Taustaa EU:n direktiivi tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista on saatettava voimaan Suomen lainsäädännössä viimeistään 10. huhtikuuta MTV on sekä itse, että osana tekijänoikeuskäyttäjien neuvottelukuntaa esittäneet toivomuksensa Opetus- ja kulttuuriministeriölle siitä, että voimaansaattamisprosessin aikana tarkasteltaisiin Suomen yhteishallintojärjestelmää laajemmin ja pyrittäisiin säätämään laki, joka huomioisi kaikki tekijänoikeusmarkkinan epäkohdat. Suuri osa MTV:n havaitsemista epäkohdista on nostettu esille Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kesäkuussa 2014 julkaisemassa selvityksessä Tekijänoikeusjärjestöt ja teosmarkkinoiden toimivuus. Markkinakuvaus Hallituksen esityksen nykytilan kuvaus on mielestämme puutteellinen. Siinä ei kuvata tekijänoikeusmarkkinaa käyttäjien näkökulmasta, eikä huomioida, että käyttäjäkenttä on digitalisaation myötä huomattavasti muuttunut ja laajentunut. Käyttäjien tarpeet ovat hyvin erilaiset kuin aikaisemmin eikä kaikkia tarvittavia oikeuksia ei välttämättä ole edes saatavilla. Esityksessä todetaan, että Suomessa tekijänoikeuden yhteishallinnointi on verrattain kehittynyttä ja hyvin hoidettua, mutta siinä ei ole kuvattu niitä ongelmia, jotka ovat ilmenneet oikeustapauksissa esimerkiksi radiotoimijoiden ja Gramexin välillä. 1 MTV koostuu seuraavista yhtiöistä: MTV Oy ja Suomen Uutisradio Oy. Yhtiöt lähettävät ohjelmaa seuraavilla vapaasti nähtävillä tv- ja radiokanavilla: MTV3, Sub, AVA ja Radio Nova. Lisäksi MTV Oy lähettää seuraavia maksullisia tvkanavia: MTV MAX, MTV SPORT 1 ja 2, MTV FAKTA, MTV JUNIORI ja MTV LEFFA. MTV edustaa myös C More kanavaryhmää Suomessa.

2 Hallituksen esityksessä ei myöskään viitata KKV:n selvitykseen, jossa monia alan epäkohtia on nostettu esille. MTV on mediayhtiönä täysin riippuvainen toimivasta tekijänoikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista. Vaikka pyrimme hankkimaan suuren osa sisällöstämme sopimalla sen käytöstä ja hyödyntämisestä MTV:n kanavilla suoraan tuotantoyhtiöiden kanssa, meidän on kuitenkin hankittava etenkin musiikkioikeudet kollektiivihallintojärjestelmän kautta. Tekijänoikeusjärjestöt toimivat tekijänoikeusmarkkinoilla määräävässä markkina-asemassa, mikä antaa niille huomattavasti vahvemman aseman suhteessa oikeuksien käyttäjiin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto totesi selvityksessään, että neuvotteluvoima on epätasapainossa ja epätasapainoa lisää informaation epäsymmetriaa. Suomen nykyisessä yhteishallinnointijärjestelmässä on paljon parannettavaa. Suurin ongelma lienee järjestöjen ja käyttäjien välinen luottamuspula, joka näkyy oikeuksien kohtuuttomana hinnoitteluna ja järjestelmän joustamattomuutena. Esimerkkinä tästä on hinnoittelun läpinäkymättömyys. MTV ei ole pyytämällä saanut tietoa siitä, millä perustein alan toimijoiden hinnoittelua on laskettu. Hinnoitteluperusteet ovat mielestämme oleellinen osa neuvotteluja ja niiden tulisi olla pakollinen osa neuvotteluvelvoitetta. Toinen konkreettinen ongelma on lisensoinnin teknologiariippuvuus, eli jakelutiekohtaisuus, mikä johtaa siihen, että uusia palveluja ei helposti kehitetä kohtuuttomaksi koetun tekijänoikeushinnoittelun takia. Kolmas ongelma liittyy kollektiivihallinnon laajentamiseen, etenkin avalalla. Erittäin merkittävänä ongelmana nähdään Kopioston uudet asiakassopimukset, joilla aikaisemmin suoran sopimisen piirissä olleet kaapelitelevisio- ja digitaaliset oikeudet on siirretty osaksi kollektiivihallintoa. Tämä on murentanut ja hankaloittanut hyväksi koettua järjestelmää, jossa lähettäjäyritys on tuotantoyhtiöiltä suoraan hankkinut kaikki ohjelman tuottamiseksi ja esittämiseksi tarvittavat oikeudet. MTV:n tavoitteet uuteen yhteishallinnointilakiin MTV kannattaa sitä, että tekijänoikeuksien yhteishallinnoinnille säädetään oma laki. EU:n direktiivi on tärkeä toimivan tekijänoikeusmarkkinan edistämiseksi ja Euroopan sisämarkkinan kehittämiseksi. Olemme kuitenkin pettyneitä siihen, ettei hallituksen esitys pyri ratkaisemaan kaikkia nykyisiä markkinan epäkohtia, vaan kyseessä on pikemmin direktiivin pakollinen minimi-implementointi. Mielestämme hallituksella olisi oiva mahdollisuus puuttua etenkin käyttäjien kokemiin järjestelmän puutteisiin, jotka korjattuina voisivat luoda huomattavasti tehokkaamman, ketterämmän ja taloudellista kasvua edistävän tekijänoikeusmarkkinan Suomeen. MTV esittää seuraavia lisäyksiä ja muutoksia hallituksen esitykseen: 1. Hinnoittelukriteerien avoimuus ja läpinäkyvyys Hallituksen esitys sisältää määräävässä markkina-asemassa olevia tahoja koskevan velvollisuuden tarjota tuotteitaan halukkaille käyttäjille, tässä tapauksessa teosten tai muun aineiston käyttölupia. Hallituksen ehdotuksessa ei kuitenkaan ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota siihen, millä hinnoilla ja ehdoilla käyttölupia tulee tarjota. Lailla tulisi paremmin turvata myös teosten käyttäjien asema tältä osin. Lakiesityksen 33 :n mukaan yhteishallinnointiorganisaatioiden ja käyttäjien on annettava toisilleen kaikki hinnoittelusta sopimiseen tarvittavat tiedot. Lisensointiehtojen on esityksen 34 :n mukaan perustuttava objektiivisiin ja syrjimättömiin ehtoihin, ja korvausoikeuksien tariffien on oltava kohtuullisia suhteessa käytön taloudelliseen arvoon liiketoiminnassa.

3 Kuten hallituksen ehdotuksessa on todettu, tulisi tekijänoikeuksien hinnoittelun olla avointa ja syrjimätöntä. Hinnoittelu ei sen avoimuudesta johtuen voisi siten perustua käyttäjien liikesalaisuudeksi luokiteltavaan tietoon (kuten se tällä hetkellä osin perustuu). Hinnoittelun tulisi olla niin avointa, että oikeuksien käyttäjät pystyisivät itse varmistumaan tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta muihin käyttäjiin nähden. Mikäli hinnoittelun perusteena käytetään kilpailuoikeudellisesti sensitiivistä tietoa, jota ei voida avoimesti muille käyttäjille kertoa, ei lain asettama avoimuusvelvoite käytännössä täyty, koska yleishallinnointiorganisaation omatessa perustellun syyn olla julkaisematta käyttäjien tietoja. Tältä osin lakiin kaivattaisiin selkeää säännöstä siltä osin, että yleishallinnointiorganisaation olisi luovutettava muille käyttäjille tarpeellinen tieto hinnoittelun (tason ja ehtojen) avoimuuden arvioimiseksi. Tällä hetkellä yleishallinnointiorganisaatiot tekevät taloudellisesti merkittävimmät sopimuksensa kahdenkeskisillä luottamuksellisilla sopimuksilla. Menettely ei mahdollista avoimuusperiaatteen toteutumista. MTV esittää, että 34 :ään lisätään vaatimukset siitä, että: hinnoittelukriteerit ovat läpinäkyvät muiden käyttäjien hinnoittelun perusteet ovat avoimia; ja että samanlaisesta käytöstä tulisi periä sama tariffi, riippumatta siitä onko käyttäjä kaupallinen vai julkisen palvelun yhtiö. 2. Korvauksen perusteet Hallituksen ehdotus sisältää yleisen toteaman siitä, että käytöstä perittävien tariffien on oltava kohtuullisessa suhteessa oikeuksin käytön taloudelliseen arvoon liiketoiminnassa. Tältä osin ehdotus ei sisällä muita ohjeita hinnoittelun kohtuullisuudelle kuin, että oikeuksien hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset eivät saisi olla suurempia kuin oikeudenhaltijoille maksettava osuus. Hallituksen ehdotus ei ota myöskään kantaa siihen, voiko saman oikeuden käytöllä olla eri arvo sen jakelutavasta riippuen. Tällä hetkellä tilanne tekijänoikeuksien käytön hinnoittelussa ei ole selkeä. Hinnoittelu vaihtelee suuresti riippuen saman oikeuden (ja käytön) jakelutavasta riippuen. Käytännössä oikeuksien käyttäjät ovat joutuneet maksamaan myös ns. minimikorvauksia oikeuksien käytöstä vaikka käytöllä ei olisi ollut niille taloudellista arvoa. Tämä on oikeuksien käyttäjien osalta hankaloittanut uusien tuotteiden markkinoille saattamista. Jos lähtökohtana on hinnoittelun syrjimättömyys ja tasapuolisuus, ei kyseisenlaisen menettelyn tulisi olla mahdollista. Lisäksi oikeuksien käyttäjillä ei ole mahdollisuutta arvioida yleishallinnointiorganisaation omien kustannusten kohtuullisuutta ja organisaation tehokkuutta. Ehdotuksen mukaan oikeuksien käytön hinnoittelun kohtuullisuudesta päättäisi loppukädessä kansallinen tuomioistuin. Tuomioistuinprosessin ollessa hidas ja suhteellisen kallis vaihtoehto, kaipaisivat käyttäjät selkeämpää laintasoista säännöstä hinnoittelun kohtuullisuuden suhteen sekä ehdotettua nopeampaa prosessia hinnoittelun kohtuullisuuden arvioimiseksi. Hallituksen esityksessä olisi myös syytä pohtia, mitä oikeuksien taloudellinen arvo merkitsee eri liiketoiminta-alueilla. Lähettäjäyritykset maksavat musiikinoikeuksista liikevaihtoperusteisen korvauksen. Yrityksen liikevaihto ei ole riittävän tarkkarajainen peruste oikeuksien taloudellisen arvon arvioinnissa, vaan korvaus tulisi määritellä sen pohjalta mikä on musiikkia sisältävän ohjelmiston arvo liiketoiminnassa. Tämä olisi oikeudenmukaisempi tapa laskea ja vastaisi perusteluissa viitattuun Euroopan tuomioistuimen tapausta C-52/07, jonka mukana yhteishallinnointiorganisaatio voi soveltaa mallia, jossa korvaus vastaa vain osaa televisiokanavan tuloista. Yleishallinnointiorganisaation oikeuksien käyttäjiltä peritys korvauksen tulisi perustua oikeuksien todelliseen käyttöön. Tältä osin avoimuus ei tällä hetkellä toimi kyseisten organisaatioiden hinnoittelun ollessa suurelta osin liikevaihtopohjainen. Tämä on johtanut siihen, että samasta käytöstä on jouduttu

4 maksamaan korvaus useaan kertaan eri tahoille. Oikeuksien käyttäjien oikeusturvan toteutumisen kannalta lakiin kaivattaisiin vahvemmat säännökset yleishallinnointiorganisaation velvollisuudesta avoimuuteen myös tältä osin. 3. Oikeuksien lisensoinnin tehokkuus Nykyistä lisensointijärjestelmää on aiheesta kritisoitu siitä, että se on hidas ja monimutkainen. Käyttäjän kaikki tarvitsemia oikeuksia ei välttämättä saa yhdestä paikasta vaan ne on jaettu eri järjestöjen jäsenliittojen hallinnoitavaksi. Korvaukset on myös eriytetty jakelukanavittain, mikä puolestaan vaikeuttaa uusien palvelujen syntymistä. MTV kannattaa KKV:n johtopäätöstä siitä, että relevantti markkina kuluttajan näkökulmasta on sisältöjen markkina, ei jakelukanavien markkina. Jotta saisimme ketterästi uusia sisältöpalveluja syntymään, korvausta ei tulisi maksaa erikseen jokaisesta jakelukanavasta, vaan saman sisällön käytölle tulisi määritellä yksi korvaus. TV-yhtiön näkökulmasta tämä tarkoittaa myös sitä, että kaikki tarvittavat oikeudet voi hankkia yhdestä paikasta, esimerkiksi tuotantoyhtiöstä. MTV esittää, että lakiin kirjattaisiin yhden luukun-periaate siitä, että kaikki teoksen hyödyntämiseen tarvittavat oikeudet tulisi keskittää yhteen paikkaan, esimerkiksi audiovisuaalisten teosten osalta tuotantoyhtiölle. Uusien palvelujen ja sisältömuotojen kehittämiseksi ja sisältöalan kasvun luomiseksi olisi tärkeätä luoda sellainen lisensointijärjestelmä, jossa sama korvaus kattaa kaikki jakelutiet ja alustat. 4. Viranomaisvalvonta Direktiivin mukaan jäsenvaltion tulisi nimetä toimivaltainen viranomainen valvomaan yhteishallintajärjestöjen toimintaa suhteessa sekä sen jäseniin että oikeuksien käyttäjiin. Suomessa ei tällä hetkellä ole tällaista viranomaista, muuten kuin sopimuslisenssijärjestöille asetettujen ehtojen osalta. Hallituksen esityksessä esitetään, että direktiivin tarkoittamana valvovana viranomaisena toimisi Opetusja kulttuuriministeriö. MTV:n mielestä ei ole lainkaan perusteltua, että lakia valmisteleva, poliittisesti ohjattu taho valvoo sen itse asettamia säännöksiä. Viranomaisvalvonta on mielestämme annettava riippumattomalle viranomaistaholle, jolla on resursseja valvoa järjestelmää nykyistä kattavammin ja tehokkaammin ja joiden päätöksistä voidaan valittaa Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. MTV esittää, että hallituksen esityksen 7 luvun sääntöjen valvonta annettaisiin kilpailu- ja kuluttajavirastolle, joka jo tällä hetkellä valvoo määräävässä markkina-asemassa olevien tekijänoikeusjärjestöjen toimintaa teosmarkkinoilla. KKV on selvittänyt teosmarkkinoiden toimivuutta ja on aktiivisesti pyrkinyt seuraamaan alan kehitystä. Mielestämme olisi erittäin tärkeätä, että KKV:n rooli jatkuisi sellaisenaan ja että hallituksen esitykseen kirjattaisiin, että KKV:n valvontaan asetettaisiin lisensointiin, neuvotteluvelvoitteisiin, kohtuulliseen hinnoitteluun ja raportointiin liittyviä asioita. KKV:ta tulisi myös kuulla sopimuslisenssijärjestöjen hyväksymismenettelyyn yhteydessä, jotta direktiivin tasapainoperiaate toteutuisi käytännössä. Hyväksymismenettelyssä olisi KKV:n lisäksi syytä kuulla oikeuksien haltijoita ja käyttäjiä sekä liikenne- ja viestintäministeriötä, jotta ehdot olisivat mahdollisimman tasapainoiset. Muut lain säännökset tulisi siirtää patentti- ja rekisterihallituksen valvottaviksi, kuten monissa muissa jäsenmaissa on harkittu tekevän.

5 Lakiesityksessä esitetään myös perustettavaksi yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunta, joka antaisi suosituksia neuvottelutavoista ja käytännöistä. Tämä on mielestämme kannatettava ajatus, kunhan sen jäsenet on tasapuolisesti valittu sekä järjestö, tekijä että käyttäjäpuolelta. 5. Riidanratkaisu Suomen tekijänoikeusmarkkinan yksi keskeisin ongelma on neuvottelujen hitaus ja toimijoiden väliset erimielisyydet. Jotta uusia kaupallisia sisältöjä ja liiketoimintamalleja voitaisiin kehittää yhä nopeammassa markkinakehityksessä, on tärkeätä solmia tekijänoikeussopimukset mahdollisimman ketterästi ja kustannustehokkaasti. Suomen tuomioistuimessa ei tällä hetkellä ole fast-track järjestelmää, jossa nopeasti pystyisi sovittamaan riitatilanteita tai jumissa olevia neuvotteluja. Direktiivi 34 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat säätää uudesta nopeasta, riippumattomasta ja puolueettomasta vaihtoehtoisesta riidanratkaisumenetelmästä. MTV on yhdessä tekijänoikeuskäyttäjien neuvottelukunnan kanssa pitänyt erittäin tärkeänä, että uutta lakia säädettäessä luotaisiin uusi vaihtoehtoinen riidanratkaisumenetelmä, joka voisi yhtenä vaihtoehtona ottaa mallia Iso-Britannian käytössä olevasta IPR mediation-järjestelmästä. Hallituksen esityksessä mainitaan Suomen Asianajajaliiton sovittelumenetelmää yhtenä vaihtoehtona, mutta emme ole tietoisia siitä, että sitä olisi koskaan käytetty tekijänoikeusriitojen sovitteluun. Tämä sovittelumenetelmä on tarkoitettu juridisten riitojen, ei taloudellisten riitojen sovitteluun. Mielestämme olisi sekä sovittelun auktoriteetin että jatkuvuuden kannalta tärkeätä, että järjestelmä toimisi jonkun viranomaisen alaisuudessa, kuten Iso- Britanniassa. Toimiva malli voisi olla sellainen, jossa valvovaksi viranomaiseksi määriteltäisiin patentti- ja rekisterihallitus, jonka alaisuuteen asetettaisiin IPR-oikeuksiin liittyvä sovittelumenettely. Toinen varteenotettava vaihtoehto voisi olla Opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeusneuvoston alaisuuteen perustettava sovittelujaosto, joka muodostuisi 3-5 riippumattomasta osapuolesta, jotka voisivat antaa suosituksia riitatilanteissa. Jotta valtiolle ei kertyisi tästä uusia kustannuksia, esitämme, että riidan osapuolet maksaisivat sovittelun kustannukset. MTV Oy Petra Wikström Yhteiskuntasuhdejohtaja