1. Yhteenveto muutostarpeista

Transkriptio

1 pyyntö sivu 1/9 eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 1. Yhteenveto muutostarpeista Yle kiittää mahdollisuudesta saada lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (). Lailla on tarkoitus implementoida tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivista hallinnointia koskevan direktiivi (2014/26/EU), jonka tavoitteena on lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tekijänoikeusmarkkinoilla. Yleisradio pitää ehdotusta pääosiltaan kannatettavana ja katsoo sen toteutuessaan edistävän tekijänoikeusmarkkinoiden toimivuutta ja edistävän teosten käyttöä. Ehdotettu tekijänoikeusjärjestöjen valvonnan järjestäminen PRH:n tehtäväksi on kannatettavaa. Tekijänoikeuslaissa tarkoitetut sopimuslisenssijärjestöjen valvontatehtävät olisi perusteltua keskittää PRH:lle. Riitojenratkaisun osalta lakiehdotusta tulisi täydentää sovittelumenettelyn edistämisellä. Ehdotetussa 62 :ssä säädetyn yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunnan tehtävään tulisi lisätä sovittelumenettelyn käytön edistäminen. Ehdotetun lain tavoitteena on turvata oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeus ja varmistaa, että tekijänoikeuden ja lähioikeuksien yhteishallinnoinnissa toimitaan vastuullisesti, tehokkaasti ja läpinäkyvästi suhteessa oikeudenhaltijoihin ja käyttäjiin. Yle painottaa, että oikeudenhaltijoiden oikeudet ja käyttäjien oikeusvarmuus teoksia

2 pyyntö sivu 2/9 käytettäessä tulee sovittaa yhteen. Yhteishallinnointijärjestöillä on tässä tärkeä rooli. Tekijänoikeusmarkkinoiden toimivuuden edellytyksenä on yleinen luottamus järjestelmään. Luottamuksen säilyttämisen edellytyksenä on puolestaan järjestelmän läpinäkyvyyden lisääminen. 2. Tarkemmat perustelut Oikeudenhaltijoiden oikeudet (7 ) Lakiehdotuksen 7 :n mukaan oikeudenhaltijalla on oikeus myöntää käyttölupa ei-kaupalliseen käyttöön. Oikeudenhaltijan on saatava määritellä, mitkä teokset ovat itsehallinnoinnin piirissä. Creative Commons CC-BYlisenssit (4.0) sallivat myös kaupallisen käytön. Lisenssityyppi on valittu julkisten tietovarantojen avaamiseen. Se on myös tärkeä tutkimukselle ja opetukselle. Ehdotuksessa todetaan, että jos oikeudenhaltija on antanut yhteishallinnointiorganisaatiolle ei-yksinomaisen oikeuden myöntää käyttölupia, oikeudenhaltija voisi edelleen myöntää myös itsenäisesti luvan käyttää teosta. Tällaista järjestelyä olisi aina pidettävä direktiivin mukaisena, sillä se ei rajoita oikeudenhaltijan itsenäistä mahdollisuutta myöntää käyttölupia teokseensa tai muuhun suojan kohteeseensa. Ylen on voitava palkata säveltäjä työsuhteeseen siten, että kuukausipalkka sisältää kaikki korvaukset. Tämänkaltaisen käytön on oltava tekijän itsehallinnoinnin piirissä tekijän niin halutessa. Erityisluovutuksen on mentävä yleisluovutuksen edelle. Tästä on kirjoitettava lakiin selvä tulkintasääntö, esimerkiksi seuraavasti muotoiltuna. Tekijällä on aina oikeus määrätä teostensa... x:lle annetun valtakirjan estämättä. Toivomme, että Suomen tekijänoikeuslakiin saataisiin yleinen sopimuslisenssisäännös. Uusista palveluista sopimiseksi ei tarvitsisi säätää kyseiseen käyttötilanteeseen rajattua erityistä sopimuslisenssisäännöstä. Oikeuksista olisi tällöin mahdollista sopia nopeasti, kun sopimiseen tarvittavat rakenteet olisivat laissa valmiina. Yleisellä sopimuslisenssillä olisi koko luovan alan liiketoimintaa tukeva funktio. Sen avulla saataisiin lisää palveluja, rahavirtoja ja työpaikkoja. Kahdenkeskinen sopiminen on ensisijainen tapa. Mediapalveluissa tulee kuitenkin koko ajan uusia tapoja hyödyntää sisältöjä ja

3 pyyntö sivu 3/9 jakeluteitä, joihin ei ole voitu varautua sopimuksia neuvoteltaessa. Jos meillä ei ole keinoa, jolla saadaan nopeasti lisensoitua, palvelua ei voida aloittaa. Yleinen sopimuslisenssi koskee erityisesti tilanteita, joissa on kyse suurista määristä sisältöjä ja oikeudenhaltijoita. Sisältöjen rotaatio kiihtyy koko ajan. On todennäköistä, että tulee uusia tarpeita lisensoida yleisölle. Luovien sisältöjen liikkellepaneminen on tärkeää. Kaikki mahdolliset työkalut ja mallit on otettava käyttöön. Yleinen sopimuslisenssisäännös on jo käytössä Tanskassa ja Ruotsissa. Lisensiointiehtoja koskevat vaatimukset (35 ) Ehdotetun lain 35 :ssä tarkoitettujen lisensiointiehtojen on perustuttava objektiivisiin ja syrjimättömiin kriteereihin. Yhteishallinnointiorganisaation on ilmoitettava käytetyt kriteerit ja korvauksen on oltava asianmukainen ja kohtuullinen. Lainkohta on tärkeä, koska Yle ei voi kilpailuttaa monopoliasemassa toimivan järjestön määrittämää tariffia minkään vaihtoehtoisen tarjoajan kanssa. Ehdotuksesta ilmenevin tavoin on yleisen edun mukaista rajoittaa säännöksellä yhteishallinnointiorganisaation mahdollisuuksia yksin sanella sopimuksen ehdot ja oikeussuhteen menettelytavat. Avoimuus, läpinäkyvyys ja viranomaisvalvonta tukevat tariffien oikean tason määrittämistä. Tällä hetkellä vain yhteishallinnointijärjestöllä on tiedot, jotka mahdollistavat oikeiden arvioiden tekemisen. Tämän vuoksi Yle pitää tärkeänä, että kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon toisen sopijapuolen heikommasta asemasta johtuva suojan tarve. Oikeudenhaltijoiden oikeudet ja käyttäjien oikeusvarmuus teoksia käytettäessä tulee sovittaa yhteen. Ehdotetun lain 35 :n tarkoituksena on varmistaa tariffin määräytymisperusteiden objektiivisuus ja syrjimättömyys sekä maksetun tariffin ja sillä saatujen oikeuksien oikeasuhtaisuus ja kohtuullisuus. Hallituksen esityksen lisensiointiehtoja koskevia vaatimuksia (35 ) käsittelevissä perusteluissa on avattava tarkemmin tekijänoikeuksien hyödyntämisen taloudellista arvoa koskevia oikeuksien lisensiointia koskevia lähtökohtia.

4 pyyntö sivu 4/9 Yle painottaa, että oikeuksien taloudellisen arvon arvioinnin lähtökohtana on tilannekohtaisuus, jolloin erilaisia tyyppitilanteita ei voida niputtaa saman laskentamallin alaisuuteen. Lisäksi tekijänoikeusmarkkinan muutokset ja EUoikeuden kehitys on otettava huomioon arvioitaessa oikeuksien taloudellista arvoa. Perinteisten käyttäjien ja uusien ylikansallisten toimijoiden toimintaedellytykset ovat erilaiset. Näin ollen tariffien kohtuullisuutta on arvioitava jatkuvasti. Monopoliasemassa olevat yhteishallinnointijärjestöt käyttävät erittäin vahvaa määräävää markkina-asemaa. Järjestöjen ei ole pakko reagoida markkinoiden muutoksiin. Käyttäjien tulee kuitenkin jatkuvasti arvioida oman toimintansa tehokkuutta sekä suhdettaan muihin, kansallisiin tai ylikansallisiin toimijoihin. Ehdotuksessa on todettu, että korvaus voisi perustua joko oikeuden hyödyntämisestä saataviin tuloihin (rojaltiperiaate) tai käytön laajuuteen (käyttöperiaate). Yle pitää tätä kannatettavana, mutta pitää tärkeänä, että korvauksen määräytymisen perusteita tarkennetaan. Yle painottaa, että korvauksen määrittämiseen on muitakin mittareita kuin liikevaihto. Korvaus voisi perustua esimerkiksi kuunteluun ja katseluun (todellinen yleisö). Lisäksi on huomioitava, että mediayrityksen koko liikevaihdon huomioiminen korvauksen perusteena ei ole aina perusteltua. Esimerkiksi mediayrityksen uutisjournalismissa käytetään vain äärimmäisen vähän musiikkia ja liikevaihtoon kuuluu myös yrityksen uutispalvelu. Yleisradioyhtiöiden tehtävä on palvella laajasti koko yleisöä. Julkisen palvelun mediayhtiöllä on velvollisuus palvella myös marginaalisia yleisöjä (esimerkiksi kielivähemmistöjen uutiset). Kaupallisten ja julkisten palvelun yleisradioyhtiöiden hinnoittelumallien on voitava poiketa toisistaan. Kaupallisten toimijoiden liikevaihto kuvastaa palvelun käyttämisen laajuutta. Sen sijaan vain Yle-veron tuottoon perustuva korvausmalli ei vielä heijasta palvelun käyttöä tai sisältöjen tavoittavuutta. Näin ollen Ylen maksamaa korvaustasoa määritettäessä tulee ottaa huomioon myös palveluiden käyttö. Käytön raportointi (38 ) Käytön raportoinnista säädetään lakiehdotuksen 38 :ssä. Ehdotetun säännöksen perusteluissa todetaan, että teknologisen kehityksen myötä

5 pyyntö sivu 5/9 yhteishallinnointiorganisaatiot voivat myös itse tarjota käyttäjille palveluita, jotka edistävät täsmällistä, oikea-aikaista ja tehokasta raportointia. Voidaan pitää kannatettavana, että myös järjestöjen tulee panostaa raportointijärjestelmien kehitystyöhön. Yhteishallinnointijärjestöt käyttävät raportoinnista saatavia tietoja tekijänoikeuskorvausten jakamiseen. Teknologian kehittyminen mahdollistaa esimerkiksi musiikin tunnistamissovellusten kehittämisen. Raportoinnista aiheutuu paljon kuluja käyttäjäyrityksille. Avoimuusraportti (41 ) Yhteishallinnointiorganisaatioiden vuotuisesta avoimuusraportista säädetään lakiehdotuksen 41 :ssä. Ehdotuksessa opetus- ja kulttuuriministeriölle on varattu mahdollisuus säätää asetuksella tarkemmin vuotuiseen avoimuusraporttiin sisällytettävistä tiedoista. Yle pitää tarpeellisena, että avoimuusraportissa annettavista tiedoista ja niiden julkaisemisesta säädetään tarkentavasti OKM:n asetuksella. Avoimuusraportissa tulisi ilmoittaa tariffien hinnoittelun perusteet ja tekijänoikeustulot käyttötyypeittäin siinä laajuudessa kuin se on mahdollista tekijänoikeuksien käyttäjien liikesalaisuuksia vaarantamatta. Tekijänoikeusjärjestöjen toiminnan ja tariffien hinnoittelun avoimuus edistävät osaltaan tekijänoikeusmarkkinoiden toimivuutta. Vaihtoehtoinen riidanratkaisu (54 ) Kollektiivista hallinnointia koskeva direktiivi mahdollistaa riidanratkaisun kehittämisen. Yle on yhdessä Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunnan kanssa pyrkinyt edistämään yhteishallinnointidirektiivin 34 :ssä tarkoitettua riidanratkaisua. Yle pitää vaihtoehtoisen riidanratkaisun kehittämistä tärkeänä ja painottanut jo esityksen valmisteluvaiheessa, että lakiin tulee lisätä vaihtoehtoista riidanratkaisua koskeva säännös, joka mahdollistaa käyttäjien ja yhteishallinnointijärjestöjen riitojen ratkaisemisen. Tätä ei ole kuitenkaan ole sisällytetty hallituksen esitykseen. Käyttäjäyritysten lisenssi- ja sopimusehtoihin liittyvissä riitakysymyksissä tulisi voida hyödyntää vaihtoehtoisia riidanratkaisumekanismeja. Tuomioistuimelle

6 pyyntö sivu 6/9 tulisi rakentaa vaihtoehtoinen tie. Nykyinen riidanratkaisujärjestelmä on kallis ja hidas. Määrämuotoisuus kahlitsee tuomioistuinmenettelyä. Tuomioistuinten mahdollisuudet uusien, innovatiivisten ratkaisujen antamiseen ovat rajalliset. Vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa tämä on mahdollista. Välimiesmenettely on osoittautunut liian kalliiksi eikä siihen voi turvautua kuin harvat toimijat. On tärkeää, että riidanratkaisumekanismissa on tarvittava osaaminen. Osaamisvaatimus kattaa tekijänoikeusosaamisen ja tekijänoikeuksiin perustuvan liiketoiminnan tuntemuksen. Lisäksi riidanratkaisumenettelyltä edellytetään tasapuolisuutta, joka voidaan saavuttaa riidanratkaisua hoitavien henkilöiden nimeämismenetelmän kautta. Erityinen, neutraali asiantuntemus on riidanratkaisun ehdoton edellytys. Riitojen ratkaisun joutuisuus, kustannusten minimointi ja ylipäätään konfliktien hallinta puoltaisivat sitä, että lainvalmistelija kiinnittäisi huomiota siihen, miten voitaisiin saada nopeasti, kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti ratkaisu koettuun oikeudenloukkaukseen. Vaihtoehtoinen riitojenratkaisu olisi joustavaa, joutuisaa ja kustannustehokasta. Se sopisi muuttuvaan maailmaan. Vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa voitaisiin käydä avoimempaa keskustelua. Riidanratkaisussa ei tarvitsisi käyttää asianajajia. Riidanratkaisu olisi näin ollen sovittelun tyyppistä. Lähtökohtaisesti pyrittäisiin löytämään ratkaisu, jonka osapuolet voivat hyväksyä. On tärkeää, että osapuolet ovat mukana riidanratkaisumekanismin suunnittelussa. Tällöin myös osapuolet seuraisivat todennäköisemmin annettua suositusta. Ei ole välttämättä järkevää kehittää täysin uutta järjestelmää, vaan vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi tekijänoikeusneuvostoa. Tekijänoikeuslain 55 :n mukaan valtioneuvosto asettaa tekijänoikeusneuvoston, jonka tehtävänä on avustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä. Tarkemmat säännökset tekijänoikeusneuvostosta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Lainsäännös mahdollistaa tekijänoikeusneuvoston toiminnan kehittämisen siten, että se soveltuisi myös käyttäjien ja yhteishallinnointijärjestöjen riitojen ratkaisemiseen. Tekijänoikeusasetuksen ( /574) 20 :n mukaan tekijänoikeusneuvoston päätösvaltaa voi neuvoston määräämissä asioissa käyttää neuvoston tietyn asian tai tiettyyn alaan kuuluvien asioiden käsittelyä varten asettama jaosto. Käyttäjien ja yhteishallinnointijärjestöjen riitojen

7 pyyntö sivu 7/9 sovitteluun ei tarvittaisi koko neuvoston käsittelyä, vaan toimintaa voitaisiin järkeistää kutsumalla koolle jaosto. Tekijänoikeusasetuksen 23 :n mukaan tekijänoikeusneuvoston toiminnasta voidaan antaa myös tarkempia määräyksiä neuvoston työjärjestyksessä, jonka opetusministeriö neuvoston esityksestä vahvistaa. Vaihtoehtoisen riidanratkaisun kehittäminen ei edellytä suurta panostusta lainsäädäntöteknisesti, vaan kyseessä on loppujen lopuksi poliittinen päätös siitä, kuinka resursseja allokoidaan. Tekijänoikeusmarkkinalla tapahtuvat jatkuvat muutokset edellyttävät riidanratkaisun kehittämistä. On tärkeää, että lakiehdotuksen 54 :än lisätään valvovan viranomaisen tehtäväksi edistää järjestöjen ja käyttäjien välisten erimielisyyksien sovinnollista ratkaisemista antamalla tarpeellista tietoa sovittelumenettelyistä, jotka soveltuvat lisensoinnissa syntyvien riitojen ratkaisemiseen. Valvontaviranomainen ja viranomaisten yhteistyö (54 ja 55 ) Ehdotettua ratkaisua, jossa yhteishallinnointiorganisaatioiden valvonta asetetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) voidaan pitää kannatettavana. Yle pitää myös kannatettavana PRH:n ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston 55 :ssä tarkoitettua yhteistyötä. Valvontaviranomaisen tehtävää olisi syytä vielä täydentää siten, että viranomainen julkaisisi vuosittain tietoa valvottavien järjestöjen toiminnasta yhteishallinnoinnin läpinäkyvyyden edistämiseksi. Myös tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriölle asetetut tekijänoikeuslaissa tarkoitetut sopimuslisenssijärjestöjen valvontatehtävät olisi perusteltua siirtää PRH:n hoidettaviksi. Tällöin valvontatehtävät muodostaisivat toimivan kokonaisuuden ja antaisivat PRH:lle mahdollisuuden seurata markkinoiden toimintaa kokonaisuutena. Yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunta (62 ) Lakiehdotuksen 62 :ssä tarkoitetun yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunnan kokoonpanosta ehdotetaan säädettävän valtioneuvoston

8 pyyntö sivu 8/9 asetuksella. Neuvottelukunnan kokoonpano ja asema on määriteltävä. Neuvottelukunnan kokoonpanossa tulee huomioida jäsenten kattava edustus siten, että neuvottelukunnan jäseniksi nimetään käyttäjien ja oikeudenhaltijoiden edustajien lisäksi edustajat sekä Patentti- ja rekisterihallituksesta että Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Näin turvataan käytäntöjen kehittyminen tekijänoikeusmarkkinoita kehittävällä tavoin. Yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunta on tarkoitettu soft-lawinstrumentiksi. Sen eräänä funktiona on riitelyn ja valitusten tarpeen vähentäminen ja toiminnan sujuvoittaminen. Neuvottelukunta seuraa ja arvioi tekijänoikeuden ja lähioikeuksien yhteishallinnointia koskevien käytäntöjen kehittymistä. Samalla se edistää hyvien käytäntöjen noudattamista ja antaa suosituksia alalla noudatettavista menettelytavoista (erityisesti laissa mainituista alan standardeista). Yle painottaa, että neuvottelukunnan tehtävien määrittely on tärkeää. Tässä yhteydessä on päätettävä, miten tavoitteita asetetaan ja miten tavoitteiden toteutumista seurataan. Neuvottelukunta voi olla taho, josta on hyötyä tekijöille ja käyttäjille. Sen tulee edustaa edelläkävijyyttä. Neuvottelukunnan työn on oltava läpinäkyvää. Neuvottelukunnan työ voisi tarjota myös tietoja ja aineksia analyysille, jota tarvitaan vertailukelpoisuuden toteuttamiseen. On tärkeää, että neuvottelukunnan tehtävää täsmennetään siten, että neuvottelukunnan tehtäväksi asetetaan edistää vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen erityisesti sovittelumenettelyn hyödyntämistä tämän lain piiriin kuuluvien riitojen käsittelyssä. Neuvottelukunnan tulee seurata myös riidanratkaisun kehittymistä. Kielletyt sopimusehdot ja menettelyt sekä kiellon määrääminen (65 ja 66 ) Yle pitää tervetulleena, että ehdotetussa laissa säädetään sopimusehdoista ja menettelyistä, jotka ovat kiellettyjä yhteishallinnointiorganisaation ja teoksen käyttäjän välisissä sopimuksissa. Ehdotetun 65 :n säännöksen perustelut jättävät kohtuuttomuuden määrittelyn kuitenkin erittäin avoimeksi. Säännöksen perusteluita tulisi tarkentaa niiden seikkojen osalta, joita vasten kohtuuttomuutta peilataan. Kohtuuttomuusarvioinnissa on esimerkiksi hinnoittelua koskevien ehtojen kohdalla otettava kattavasti huomioon asianmukaisen korvauksen määräytymiseen vaikuttavat seikat.

9 pyyntö sivu 9/9 Kohtuuttomuutta on lisäksi arvioitava joustavasti kulloinkin voimassa olevien olosuhteiden mukaan. Lain 66 :ssä on ehdotettu säädettävän, että markkinaoikeus voisi kieltää yhteishallinnointiorganisaatiota soveltamasta 65 :ssä kiellettyä sopimusehtoa tai menettelyä. Markkinaoikeuden kielto voisi kohdistua sopimusehtoihin ja menettelyihin, jotka ovat kiellon hakemisen hetkellä kohtuuttomia. Ehdotuksen mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluisi sopimussuhteisiin puuttuminen kieltämällä kahdenvälisessä sopimussuhteessa kohtuuttomat sekä tyyppikohtuuttomat sopimusehdot ja menettelyt. Yle pitää tärkeänä, että sopimuksen osapuoli voi saattaa sopimusehdon tai menettelyn kohtuullisuuden markkinaoikeuden arvioitavaksi ehdotuksen mukaisesti sekä jo sopimuksen neuvotteluvaiheessa että sopimuksen tekemisen jälkeen. Yle painottaa, että lakiin olisi kirjattava, että ehdotettuja lisenssiehtoja koskeva asia on otettava käsiteltäväksi ja ratkaistava määräajassa markkinatuomioistuimessa. Menettelyn on oltava kevyt ja joutuisa. Muutoin ehdotetulla 66 :n lainkohdalla ei ole käytännön merkitystä. Tätä voidaan perustella markkinaoikeudellisena asiana käsiteltävän lain 35 :n vastaisen tai kohtuuttoman sopimusehdon tai menettelyä koskevan asian luonteella, joka poikkeaa kahden osapuolen väliseen oikeussuhteeseen rajoittuvan teollis- ja tekijänoikeudellisen riita-asian ratkaisemisesta. Markkinaoikeudellisen kieltoasian ratkaisussa on pakottavia piirteitä ja siihen liittyy myös tärkeä julkinen intressi. Markkinaoikeuden ratkaisulla olisi kahden asianosaisen välisen oikeussuhteen ratkaisemisen lisäksi laajempi merkitys markkinaoikeuden arvioidessa, rikkooko erimielisyyden kohteena oleva sopimusehto tai menettely yleisemminkin elinkeinonharjoittajien, kuluttajien tai esimerkiksi oikeudenhaltijoiden intressien suojaksi säädettyjä normeja. Helsingissä 19. päivänä lokakuuta 2016 Lakiasiainjohtaja Yleisradio Oy