Yhteenvedon laatimisesta vastaavat johtava hygieenikko Maija Nurminen ja kemisti Seija Karjalainen.

Transkriptio

1 KALAPROJEKTI1998 OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO RAPORTTI 7/1998

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Kalavalmisteiden hygieeninen laatu 1 Tutkimustulosten arvostelu 2 Mikrobiologiset tulokset 3 Aistinvaraiset tulokset 3 Suolapitoisuus 3 Pakkausmerkinnät suolapitoisuuden osalta 3 Kylmäsäilytyksen ohjeet 4 Kylmäsäilytysolosuhteet kalanmyyntipisteissä 4 Pohdinta 5 L1ITTEET - Tutkimustulokset - Lämpötilamittaukset

3 JOHDANTO Oulun kaupungin ja ympäristökuntien alueella suoritettiin keväällä 1998 kalavalmisteiden laatuprojekti. Kalavalmisteista tutkittiin niiden hygieeninen laatu. Lisäksi tutkittiin kalavalmisteiden suolapitoisuuksia ja pakkausmerkintöjen osuvuutta suolan osalta. Näytteenoton yhteydessä tarkasteltiin lisäksi pakattujen kalavalmisteiden säilyttämistä ja säilytyslämpötilaa. Näytteiden ottamisesta ja lämpötilamittauksista huolehtivat kuntien terveystarkastajat sekä laboratorioha~oittelija. Kalavalmisteet tutkittiin viimeisenä käyttöpäivänä mikäli päiväys oli merkitty (tai viikonlopun sattuessa edeltävänä arkipäivänä). Irtomyynnissä olevat tuotteet tutkittiin näytteenottopäivänä. Analyysit suoritettiin Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Näytteiksi otettiin yhteensä 63 kalavalmistetta, joista 39 oli oululaisista myymälöistä ja 24 Kiimingin, Oulunsalon, Muhoksen, Iin ja Ylikiimingin myymälöistä. Näytteistä 37 oli vakuumipakattuja kaloja ja loput irtomyynnissä olevia tai ns. alustapakattuja kalavalmisteita. Säilytyslämpötilojen selvityksessä tarkastettiin eri kokoisten myymälöiden eri tyyppisiä kylmäsäilytyslaitteita. Mittauksia tehtiin kylmähyllyjen tuotteista, hyllykoukuissa olevista tuotteista, kylmäaltaiden tuotteista sekä palvelutiskin tuotteista. Lämpötilat mitattiin sekä päällimmäisenä olevista että keskellä olevista tuotteista ns. pintalämpömittarilla. Lisäksi tarkastettiin kylmälaitteen lämpömittarilukema. Näytteenoton yhteydessä mitattiin myös näytteen lämpötila. Projekti katsottiin aiheelliseksi toteuttaa, koska vakuumipakattuja kaloja on todettu säi Iytettävän usein liian lämpimässä ja myyntiaikojen on todettu usein olevan huomattavasti suosituksia pitempiä. Vakuumipakatuista kaloista on lisäksi melko usein löydetty Listeria monosytogenes bakteeria. Kalavalmisteiden säilyttämiseen liian lämpimässä sekä liian pitkien myyntiaikojen asettamiseen voi liittyä tiettyjen ruokamyrkytysbakteerien lisääntymisen riski. Projektiin otettiin tutkittavaksi tavallisimmat kalavalmisteista todettavat ruokamyrkytysbakteerit: Listeria monosytogenes ja Staphylococcus aureus. Lisäksi määritettiin aerobisten mikroorganismien ja enterobakteerien määrä. Harvinaisemman Clostridium botulinum bakteerin tutkimiseen laboratoriossa ei ole valmiuksia. Suolapitoisuuksia päätettiin tutkia, koska valvonnassa on havaittu, että kalavalmisteiden suolapitoisuudet voivat joskus olla huomattavan suuria ja suolamäärät poikkeavat usein selvästi i1moitetusta suolapitoisuudesta. Yhteenvedon laatimisesta vastaavat johtava hygieenikko Maija Nurminen ja kemisti Seija Karjalainen. KALAVALMISTEIDEN HYGIEENINEN LAATU Näytteet tutkittiin aistinvaraisesti mahdollisten poikkeavan ulkonäön tai vieraan hajun varalta. Mikrobiologisina tutkimuksina selvitettiin kalavalmisteista aerobisten mikro-organismien ja enterobakteerien määrä. Lisäksi irtomyynnissä olevista tai ns. alustapakatuista tuotteista Staphylococcus aureus bakteerien määrä ja vakuumipakatuista tuotteista Listeria monosytogenes bakteerien esiintyminen. Aerobisten mikro-organismien määrää käytetään yleisesti perustutkimuksena selvitettäessä elintarvikkeiden mikrobiologista laatua. Tämä kuvaa näytteessä olevien bakteerien, homeiden ja hiivojen kokonaismäärää. Aerobisten mikro-organismien

4 2 määrään kypsissä elintarvikkeissa vaikuttaa mm. elintarvikkeiden ikä, säilytyslämpötila sekä valmistus- ja käsittelyhygienia. Enterobakteerit ovat suuri ryhmä bakteereita, joita esiintyy sekä ulosteissa että ympäristössä mm. maaperässä ja luonnon vesissä. Osa enterobakteereista esimerkiksi salmonellat, yersiniat ja shigellat ovat tautia aiheuttavia. Kypsissä hygieenisesti käsitel Iyissä elintarvikkeissa enterobakteereita ei normaalisti juuri todeta ja bakteerien runsas esiintyminen voi viitata hygieenisiin puutteellisuuksiin. Staphylococcus aureus bakteeri lisääntyy helposti kypsennetyissä valmisteissa, joista muut bakteerit on tuhottu kuumentamalla, mikäli bakteeria pääsee tuotteeseen ja riittävästä kylmäsäilytyksestä ei huolehdita. Bakteeria voi joutua valmisteeseen esimerkiksi käsittelyvaiheessa huonon käsittelyhygienian takia käsistä, infektoituneista haavoista tai myös pisaratartuntana käsittelijän nenän tai nielun limakalvoilta. Kalavalmisteisiin voi joutua stafylokokkeja myös stafylokokin infektoimasta suolavedestä. Savustetuista tai hiillostetuista kaloista peräisin olevat stafylokokkiruokamyrkytykset olivat kohtalaisen yleisiä aikaisempina vuosina, mutta ilmeisesti parantunut käsittelyhygienia ja kylmäsäilytysolosuhteiden parantuminen ovat vähentäneet ruokamyrkytysten määrää. Ruokamyrkytyksiä aiheuttavaa myrkkyä (toksiinia) voi muodostua, jos stafylokokkeja sisältävää valmistetta säilytetään yli 10 C:een lämpötilassa. Tuotteen uudelleen kuumentaminen ei tuhoa stafylokokin muodostamaa myrkkyä. Listeria monosytogenes bakteeri on yleinen luonnossa esiintyvä bakteeri, joka voi "saastuttaa" kala-alan laitoksessa käsittelypintoja, siivutuskoneita yms. Listeria monosytogenes bakteeri voi aiheuttaa sairastumista tietyissä riskiryhmissä. Esimerkiksi raskaana oleville naisille bakteeri voi aiheuttaa keskenmenon tai lapsi voi syntyä heikkona. Yleensä sairastuneilla on alentunut vastustuskyky jonkun muun sairauden takia esimerkiksi syöpä tai HIV-tartunta. Myös vanhukset ja pikkulapset kuuluvat riskiryhmään. Listeriainfektioon on Suomessa raportoitu sairastuvan ihmistä vuosittain. Bakteeri pystyy lisääntymään myös kylmäsäilytyksen aikana. Tämän takia vakuumipakatut tuotteet, joita pystytään säilyttämään kauemmin kuin irlomyynnissä olevia kalavalmisteita, voivat olla listerialähteinä. Clostridium botulinum bakteerien aiheuttamia ruokamyrkytyksiä on muualla maailmalla todettu silloin tällöin vakuumipakatuista kalavalmisteista. Myrkytykset ovat harvinaisia, mutta sitäkin vakavampia. Myrkytysten ennaltaehkäisyssä on oleellista noudattaa hyvää tuotantohygieniaa ja säilyttää vakuumipakatut kalavalmisteet alle 3 C:n lämpötilassa riittävän lyhyen ajan. TUTKIMUSTULOSTEN ARVOSTELU Koska harvoille elintarvikkeille on annettu ns. mikrobiologisia ohjearvoja tai laatuvaatimuksia, on näytteiden mikrobiologisessa arvioinnissa käytetty kypsille tuotteille tavanomaisesti sovellettavia luokittelurajoja. Näytteet on luokiteltu mikrobiologiselta laadultaan hyviksi, jos aerobisten mikro-organismien määrä on alle mikrobipesäkettä yhdessä grammassa elintarviketta (pmy/g) ja huonoksi, jos pesäkemäärä on yli pmy/g. Vastaavasti enterobakteerien ja stafylococcus aureus bakteerin tutkimustulos on luokiteltu hyväksi, jos pesäkemäärä on alle 100 pmy/g ja huonoksi, jos pesäkemäärä on yli pmy/g.

5 3 Listeria monosytogenes bakteerin esiintyminen tuotteessa on tulkittu huonoksi tulokseksi. MIKROBIOLOGISET TULOKSET Mikrobiologisten tutkimusten perusteella näytteistä 75 % oli hyviä, 5 % välttäviä ja 20 % huonoja. Listeria monosytogenes bakteeria todettiin yhdestä näytteestä. Kyseessä oli perinteinen Islannin siili. Enterobakteereita todettiin huomattavan suuri määrä ainoastaan yhdessä vakuumipakatussa graavilohisiivunäytteessä ( pmy/g). Muissa näytteissä enterobakteereita ei todettu. Kahdessa näytteessä, jotka olivat hiillostettu silakka ja savupuna-ahven, todettiin merkittävissä määrin Staphylococcus aureus bakteereita. Aerobisten mikro-organismien määrä oli suuri 11 näytteessä. Huomattavan suuria bakteeripesäkemääriä (yli pmy/g) todettiin viidessä näytteessä, joista kaksi oli vakuumipakattua kylmäsavustettua tai graavisuolattua lohta. AISTINVARAISET TULOKSET Näytteistä tehtiin ns. alustava aistinvarainen arvio, jossa tutkitaan onko näytteessä havaittavissa esimerkiksi pilaantumiseen viittaavia aistinvaraisia muutoksia. Kaikki näytteet tutkittiin ulkonäön sekä hajun osalta ja osa näytteistä myös maun osalta. Näytteet olivat aistinvaraiselta laadultaan elintarvikkeeksi kelpaavia. Missään näytteistä ei todettu pilaantuneen hajua. SUOLAPITOISUUS Suolapitoisuus määritettiin kaikista 63 tutkitusta näytteestä. Suolapitoisuudet vaihtelivat suuresti. Pienimmillään suolaa oli vain 0,4 % ja enimmillään 13 %. Suolaisimpia olivat perinteisen sillivalmisteet, joiden suolapitoisuus oli 8,5-12 %, sekä suolakalat, joiden suolapitoisuus vaihteli 2,3 %:n ja 13 %:n välillä. Myös kylmäsavulohesta (enimmillään 6,4 %) ja savusilakassa (enimmillään 6 %) todettiin korkeita suolapitoisuuksia. Vähäsuolaisia kalatuotteita todettiin vain muutamia. Eri valmistajien tuotteissa havaittiin isoja suolapitoisuuseroja; esimerkiksi kylmäsavulohen suolapitoisuudet vaihtelivat voimakkaasti; 0,7-6,4 %, samoin suolakalan 2,3-13 %. PAKKAUSMERKINNÄT SUOLAPITOISUUDEN OSALTA Suolaa käytetään kalassa ja kalavalmisteissa sekä maun että säilyvyyden parantamiseksi. Teollisesti pakattujen kalavalmisteiden myyntipäällyksessä tulee suolapitoisuus ilmoittaa painoprosentteina (KTM:n päätös 795/1991). Vähittäiskaupassa pakatuista kaloista merkintöjä ei vaadita.

6 4 Näytteeksi otetuista 63:sta kalavalmisteista 45 kpl oli pakattuja eli sellaisia, joissa suolapitoisuus tulisi päällyksessä ilmoittaa. Kolmesta pakatusta tuotteesta (7 Olo) myyntipäällysmerkinnät suolapitoisuuden osalta puuttuivat kokonaan. Määritetty suolapitoisuus oli selkeästi ilmoitettua suurempi 13 näytteessä 42:sta eli 31 %:ssa. Samoin 11 näytteessä suolapitoisuus oli merkittävästi ilmoitettua pienempi. Vain 40 %:ssa (18 kpl) tutkituista pakatuista kalatuotteista suola pitoisuus oli kutakuinkin ilmoitetun mukainen. Suolapitoisuuden poikkeamista osa selittynee suolaustekniikalla, sillä suola lisätään "hyppystuntumalla" silmämääräisesti ripottelemalla kalan pinnalle. KYLMÄSÄILYTYKSEN OHJEET Lainsäädännön mukaan kalavalmisteita pitää säilyttää enintään + 8 DC:n lämmössä. Elintarvikevirasto ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (EELA) suosittavat sellaisenaan syötävien vakuumipakattujen kalojen säilytyslämpötilaksi korkeintaan + 3 DC. Lisäksi EELA suosittaa myyntiajaksi korkeintaan kahta viikkoa. SuosituksiIla pyritään rajoittamaan ruokamyrkytysbakteerien lisääntymismahdollisuudet. Clostridium botulinum bakteeri voi muodostaa vaarallista botulinum myrkkyä jo yli 3,3 DC lämmössä hapettomissa olosuhteissa eli myös vakuumipakatuissa tuotteissa. Myyntiajan rajaamisella korkeintaan kahteen viikkoon pyritään ehkäisemään mahdollisen Listeria monosytogenes bakteerin lisääntyminen tartuntavaarallisin pitoisuuksiin, sillä Listeria monosytogenes pystyy lisääntymään hitaasti vielä +1 De:een lämpötilassakin. Monet valmistajat antavat vakuumipakatuille tuotteille kylmäsäilytysohjeen säilytyslämmöstä 1-3 De, mutta myyntiaika on vastoin suositusta usein kuukausi tai jopa parikin. KYLMÄSÄILYTYSOLOSUHTEET KALANMYYNTIPISTEISSÄ Kylmähyllyiltä (20 kpl) suoritetuissa lämpötilamittauksissa tuotteiden lämpötila vaihteli pintaosissa 0,3-7,4 DC ja keskellä - 0,2-6,3 De, joten tuotteiden lämpötilat olivat lainsäädännön vaatimusten mukaiset, mutta vain vajaassa puolessa suositusten mukaiset. Määräysten vastaisia lämpötiloja sen sijaan todettiin hyllyjen (2 kpl) yhteydessä olevissa ripustuskoukuissa olevissa kalavalmisteissa: niissä päällimmäisten tuotteiden lämpötila oli 9 ja 10.9 De ja keskelläkin lämpö oli 5 ja 6,2 De eli molemmissa tapauksissa päällimmäisten kalojen lämpö oli selvästi lainsäädännön edellyttämää lämpötilaa korkeampi. Laitteiden lämpömittarit osoittivat kuitenkin 3 ja 0 astetta. Kylmäaltaissa (8 kpl) lämpötilat vaihtelivat päällimmäisissä tuotteissa 3,7-10,6 De ja keskiosissa 1,7-9,1 De. Kolmessa altaassa päällimmäisten kalojen lämpö oli määräysten vastainen ja kaikissa altaissa suositusten vastainen. Kaikissa palvelutiskeistä tehdyissä mittauksista (4 tiskiä) todettiin liian korkeita tuotteiden lämpötiloja. Lämpötila vaihteli kuitenkin eri puolilla tiskiä jopa kolme astetta. Yksittäisten mittaustulosten vaihtelurajat olivat 5,5-12,9 De. Laitteiden osoittamissa lämpötiloissa havaittiin usein muutaman asteen poikkeamia tuotteista mitattuihin lämpötiloihin. Yleensä laitteiden mittarit osoittivat liian alhaisia lämpötiloja, mutta päinvastaisiakin tapauksia todettiin. Pahimmassa tapauksessa lait-

7 5 teen lämpötila osoitti 0 DC ja päällimmäisten tuotteiden lämpötila oli kuitenkin 9,0 DC (hyllykoukussa) tai jopa 9,8 DC (palvelutiskissä). POHDINTA Aerobisten mikro-organismien esiintyminen näytteissä kuvastaa tuotteen hygieenistä laatua. Aerobisten mikro-organismien suuri määrä ei välttämättä tee tuotetta ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi, ellei tuotteen bakteeristo koostu esimerkiksi pilaantumista, hapantumista, Iimaantumista tms. aistinvaraisia muutoksia aiheuttavista bakteereista tai patogeenisista tautia aiheuttavista bakteereista. Yhdessä näytteessä, jossa todettiin suuri bakteerien kokonaismäärä, todettiin myös runsaasti enterobakteereita, mikä antaa aihetta epäillä puutteellisuuksia tuotantohygieniassa. Staphylococcus aureus bakteereiden esiintyminen kalavalmisteissa on jo nykyisin melko harvinaista ilmeisesti parantuneen laitos- ja käsittelyhygienian sekä kylmäsäilytyksen ansiosta. Hiillostetut tai savustetut kalat voivat kuitenkin edelleen aiheuttaa ruokamyrkytyksiä, mikäli käsittelyhygieniasta ja kylmäsäilytyksen katkeamattomuudesta ei huolehdita. Riski on erityinen kesäaikana, jolloin kalojen säilytyslämpö helposti kohoaa liian suureksi. Listeria monosytogenes bakteeria todettiin ehkä poikkeavan vähän verrattuna aikaisempiin valvontatutkimuksista saatuihin tuloksiin. Listeria monosytogenes bakteeri on yleinen elinympäristössä esiintyvä bakteeri, joka voi laitoksessa "pesiytyä" erilaisiin hankalasti puhdistettaviin paikkoihin esimerkiksi siivutuskoneisiin ja vastaaviin. Kala-alan laitoksien tulisi myös omavalvonnassaan säännöllisesti tarkkailla Listeria monosytogenes bakteerien esiintymistä laitoksessa ja tuotteissa. Kalavalmisteiden säilytyslämpötiloissa on runsaasti puutteellisuuksia. Lainsäädännön edellyttämää lämpötilarajaa ei saavuteta läheskään aina, mikä voi johtua kylmäaltaiden tai hyllykoukkujen liikatäytöstä. Hyllykoukut osoittautuivat kalavalmisteiden säilyttämisen kannalta huonoimmaksi kylmäsäilytyspaikaksi. Kylmälaitteiden lämpömittareiden lukemat poikkesivat huomattavasti tuotteista mitatuista lämpötiloista. Myymälöissä tulisi tarkkailla tuotteiden lämpötiloja ja välttää laitteiden Iiikatäyttöä. Laitteet tulisi säätää riittävän kylmiksi siten, että edes lainsäädännön edellyttämät lämpötilavaatimukset täyttyisivät. Clostridium botulinum bakteerimyrkyn syntymisen sekä Listeria monosytogenes bakteerin lisääntymisen ehkäisemiseksi tulisi kalajalostusteollisuuden noudattaa pakkausmerkinnöissä Jämpötila- ja myyntiaikasuosituksia ja leimata viimeinen käyttöpäivä enintään kahden viikon päähän valmistuspäivästä. Koska kotijääkaapit ovat harvoin riittävän kylmiä olisi vakuumipakatut kalatuotteet syytä käyttää välittömästi tai vaihtoehtoisesti pakastaa myöhempää käyttöä varten. Kauppaostosten kotiin kuljettamisessa on lämpimillä ilmoilla syytä kiinnittää huomiota kylmäketjun katkeamattomuuteen. Kalavalmisteet ja muut helposti pilaantuvat elintarvikkeet kannattaa ostaa viimeisenä ja viedä ne pian kylmään. Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kotiinkuljetuksessa kannattaa kesähelteillä käyttää apuna esimerkiksi kylmäkallein varustettua kylmälaukkua.

8 Näytteen Aerobiset mikro- Entero- Koag.posit Listeria merkitty lämpötila Näyte Tuotteen nimi organ. bacteerit stafylokok. monosytogenes Aisteinarviointi Suola suolapitoisuus pmy/g pmy/g pmy/g /25 9 haju maku ulkonäkö % % 'C 32 Kylmäsayustettu kirio! arv.< 10 ei todettu 0 0 2,9 1,8-2,5 6,3 33 Loimulohi,irto arv.100 arv.< ,6 34 Savusiika,irto arv.< 10 arv.< ,6 35 Kylmäsavustettu kirio! arv.< 10 ei todettu ,3 2,8-3,8 5,2 36 Graavikiriolohi(oala) arv.< 10 ei todettu ,9 3, Paistettuia muikkuia arv.< 10 arv.< ,9 1,5-1,8 5,8 38 Makrilli,vak. arv arv.< 10 ei todettu 0 0 haalea 2,5 2,2 11,7 39 Kylmäsav.kiriolohta arv. < 1000 arv.< 10 ei todettu 0 0 5,7 6,0 6,9 40 Sav ukirjolohi pala, v ak. arv.< arv.< 10 ei todettu 0 0 0,7 1,4-1,8 8,1 41 Perinteinen tynnyrisilli arv.< 1000 arv.< 10 ei todettu ,0 12,0-15,0 42 Savukirjolohipala,vak. arv.< arv.< 10 ei todettu 0 0 1,5 1,5-1,9 3,1 43 KylmäsavuJohi (oala) arv.< arv.< 10 ei todettu ,2 2,0 4,3 44 Savukirjolohi arv arv.< 10 arv.< ,8 8,9 45 Savusiika arv.< arv.< 10 arv.< ,3 6,8 46 Savusilakka arv.< 1000 arv.<10 arv.< ,4 5,5 47 Hiilisiika arv.> arv.< 10 arv.< ,6 6,6 48 Loimutettu lohifile arv.> arv.< 10 arv.< ,8 11,1 49 Savumakrilli arv.< 10 arv.< ,0 5,2 50 Savuoallas arv.< 10 arv.< ,6 4,3 51 Savustettu Alaskan villil arv.<1000 arv.<10 ei todettu ,7 1,5 0,3 52 Savusiika, oakattu arv.<10 ei todettu 0 0 1,4 2,5 0,8 53 Perinteinen Islannin siili arv.1000 arv.<10 todettu 0 0 8,5 0,8 54 Savustettu oallas arv.<10 ei todettu 0 0 0,4 1, Savumuikku arv.<1000 arv.<10 arv.< , Savukirjolohipala,vak. arv.<1000 arv.<10 ei todettu ,4-1,8 2,1 57 Kylmäsav. Kiriolohi arv.<10 ei todettu 0 0 3,4 2,5 0,3 58 Kylmäsav. Kirjolohi arv.<10 ei todettu 0 0 2,7 2,4 0,8 59 Pioourimakrillifilee arv. <1 000 arv.<10 ei todettu 0 0 1,2 1, Savusiika arv. <1 000 arv.<10 ei todettu 0 0 1,8 1,4-1, KylmäsavukirjoJohi arv arv.<10 ei todettu 0 0 2,1 62 Savulohi, irto arv. <1 000 arv.<10 arv.< Savusiika, irto arv.<1000 arv.<10 arv.<

9 KALAVALMISTEIDEN SÄILYTYS JA HYGIEENINEN LAATU VÄHITTÄISMYYNNISSÄ I Nayte IAeroDlSet I"mero- IKoag.posll. I MyynupaallYs I Nayneen nro Tuotteen nimi mikro-organ. bakteerit stafylokokit Listeria monocyt Aisteinarvioinli Suola merk.suolapit. lämpötila pmy/g pmy/g pmy/g /25 9 Haju Maku Ulkonäkö % % "C 1 Graavilohi-siivu,vak. arv.> ei todettu ,3 2,0-2 Pippurimakriliifile,vak. arv,1 000 arv.< 10 ei todettu 0 0 1,9 2,5 3,1 3 Graavilohi, viipaloitu arv.< 10 arv.<100 0,5 0 0,5 3,4 5,7 4 Savusilakka, pakattu arv.< arv.< 10 arv.< ,0 2,3 5 Savusilakka, pakattu arv.< arv.< 10 arv.< suol. 4,3 1,4-1,8 4,3 6 Savustettu kirjolohipala arv.< arv.< 10 ei todettu ,9 1,5-1,9 5,8 7 Savusiika, vak. arv.< arv.< 10 ei todettu ,8 1,4-1,9 0,4 8 Graavisuolattua klrjoloh. arvo arv.< 10 ei todettu ,5 3,5 7,5 9 Savusilakka, pakattu arv.< arv.< 10 arv.< ,0 1,4-1,8 5,9 10 Savupuna-ahven, pakattu arv arv.< ,6 1,9 11 Hiilisilakka, suojakaasu arv.< ,1 3,5 8,5 12 Kylmäsavustettu kirjolohi arvo arv.< 10 ei todettu ,0 2, Savusilakka, pakattu arvo < arv.< 10 arv.< pehmo 1,7 1,4-1,8 2,8 14 Savumuikku, vak. arvo arv.< 10 ei todettu ,3 n. 1,2 3,8 15 Loimulohifile, vak arv.< 10 ei todettu ,2 3,3 16 Savusilakka, pakattu arv,< arv.< 10 arv.< ,7 1,4-1,8 3,3 17 Frittimuikku, irto arvo arv.< 10 arv.< ,7 12,9 18 Hiiiisiika, irto arv.< arv.< 10 arv.< ,6 11,4 19 Savusilakka, irto arv.< arv.< 10 arv.< ,0 7,4 20 Makrilli, irto arv.< 10 arv.< , Tuoresuolattua kirjolohta arvo 8000 arv.< 10 ei todettu ,4 3,4 5,8 22 Kylmäsavustettu kirjolohi arv.< 10 ei todettu ,1 5,0-7,0 4,2 23 Graavisuolattu kirjoiohi arv.< 10 ei todettu ,2 3, Perinteistä suolakalaa arv.< arv.<10 ei todettu ,0 8,2 3,3 25 Paistettu silakkafile arv.< arv.< 10 arv.< ,9 1,2-2 0,1 26 Kylmäsavulohi(kirjolohi) arv.< arv.< 10 ei todettu ,4 3,5 27 Kylmäsavustettu kirjolohi arvo arv.< 10 ei todettu 0 0 2,6 2,5 28 Kala Kallen graavilohi arv.< arv.< 10 ei todettu 0 0 8,2 3,5 2,8 28 Kylmäsavulohi siivu,vak arv.< 10 ei todettu 0 0 2,9 3,5 7,4 30 Kyimäsavukirjolohi (pala) arvo arv.< 10 ei todettu 0 0 2,5 3,5 4,1 31 Kyimäsavulohi siivu,vak, arv.< arv.< 10 ei todettu 0 0 3,0 3,5 3,9

10 Taul4 SAILYTYSLAMPOTILAMITIAUKSET I I KYLMÄLAITETYYPPI TUOTIEIDEN LAMPO KYLMÄLAITEEN PÄÄLLlMMÄISEN TUOTIEEN LÄMPÖTILA pinnassa keskellä lämpötilalukema ylittää +8 C ylittää suosituksen +3C KYLMAHYLLY 4,3 3,7 4 x 4,5 3,5-1 x 4 3,2 3 x 2,3 2,1 5 4,1 2,5-1 x 7,4 6,3 0 x 5,5 3,5 0 x 6,9 4,6 0 x 3,3 2,2 1 x 4,6 2,2 5 x 2 3,7 0 2,1 2,2 0,9 4 2,8 3 x 0,3-0,2 0 0,8 0,9 mittari puuttui 3,7 3,4 3 x 5,7 3,6 2 x 2,3 0,5-1 3,1 1,8 1 x 2,2 0,3 3,5 KYLMAALLAS 10,6 9,1 3 x x 6,3 2,6 5 x 8,1 2,7-1 x x 8,1 4,2 0 x x 4,2 0,8 0 x 3,7 1,7 5 x 3,7 1,7 5 x 5,2 3,7 puuttui x HYLLYKOUKUT 10,9 5 3 x x 9 6,2 0 x x PALVELUTISKI 8,9-1 x x 9,8 0 x x 9 x x 12,9 x x 9/34 27/34 Sivu 1