TALVIVAARAN ALAPUOLISTEN VESISTÖJEN TILA SYKSYLLÄ 2012

Transkriptio

1 Tiedote Julkaisuvapaa klo 1. TALVIVAARAN ALAPUOLISTEN VESISTÖJEN TILA SYKSYLLÄ 212 Talvivaaran kaivoksen vesistöpäästöjä ja alapuolisten vesistöjen tilaa tarkkaillaan kattavasti ympäristöluvassa määrätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusta vastaavat ensisijaisesti kaivosyhtiö ja sen valitsemat konsultit. Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskukset ovat täydentäneet tarkkailua myös omilla seurannoillaan. Talvivaaran kaivoksen jätevesien vaikutukset ovat ilmenneet alapuolisissa vesistöissä selvimmin kohonneina mangaani-, natrium- ja sulfaattipitoisuuksina. Jätevesipäästöt olivat suurimmillaan vuosina 21 ja 211. Suurimpiin päästöihin verrattuna Talvivaara on onnistunut vähentämään jätevesien sisältämää sulfaatin määrää yli 6 % ja natriumin määrää lähes 7 %. Jäteveden sisältämä mangaani on vähentynyt vielä tätäkin enemmän. Kevään sulamisvedet sekä kesän runsaat sateet ovat aiheuttaneet kaivosyhtiölle suuria haasteita vesien hallinnassa, mutta samalla ne ovat laimentaneet tehokkaasti jätevesiä niiden purkureiteillä. Eteläinen purkureitti, Vuoksen vesistö Uusimmat tulokset Nurmijoen reitiltä osoittavat Talvivaaran kuormitusta kuvaavien laatutekijöiden paranevaa kehitystä. Kivijärven alapuolisten järvien syvänteisiin ei ole kerrostunut suolaista vettä. Kivijärven syvännealueet ovat kuitenkin edelleen suolapitoisen veden kyllästämiä. Sulfaatti-, natrium- ja mangaanipitoisuudet ovat pysytelleet syvänteissä lähes muuttumattomina vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Samanaikaisesti alusveden nikkelipitoisuus on kuitenkin vähentynyt merkittävästi. Kivijärven päällysveden ainepitoisuudet ovat pienentyneet selvästi kevättalvella vallinneeseen tilanteeseen verrattuna. Alusveden hapettomuudesta ja kehnosta tilasta huolimatta Kainuun ELY-keskuksen viime viikolla Kivijärvestä ottamassa planktonnäytteessä oli kosolti elämää. Kasviplanktonlevien lisäksi pohjanläheisessä vesikerroksessa elää ainakin vesikirppuja ja rataseläimiä. Kivijärvestä otetussa näytteessä havaittiin myös Gonyostomum semen -limalevä, joka aiheuttaa suurina määrinä esiintyessään uimareiden ihon pinnalle limamaisen rusehtavan kalvon. Kyseinen levä on myrkytön, mutta voi aiheuttaa iho-oireita kuten voimakasta punoitusta ja kutinaa. Gonyostomum-levä suosii humusvesiä ja on hyvin tavallinen kainuulaisissa humusjärvissä. Laakajärvessä veden sulfaattipitoisuus oli heinä-elokuussa mg/l (pohjoisesta etelään), Kiltuanjärvessä noin 3 mg/l (milligrammaa litrassa) ja Sälevässä noin 23 mg/l. Laakajärven pohjoisosassa sulfaattipitoisuudet ovat nyt noin 6 % ja eteläosassa noin 45 % pienemmät kuin viime syksynä, jolloin tilanne oli päällysvedessä huonoimmillaan. Sulfaattia on Laakajärvellä kuitenkin edelleen 15-3-kertaisesti ja Kiltuanjärvessä sekä Sälevässä hieman yli kymmenkertaisesti verrattuna aikaan ennen Talvivaaran kaivostoiminnan alkua. Kiltuanjärven alapuolisissa vesissä Atronjokeen asti Talvivaaran kuormitusvaikutus oli tähän mennessä suurimmillaan maaliskuussa. Esimerkiksi sulfaattipitoisuudet olivat elokuun loppupuolella Koirakoskessa (23 mg/l) 47 % pienemmät kuin maaliskuussa, Sälevässä 22 % pienemmät ja Itäkoskessa sekä Atronjoessa (17 mg/l) noin 4 % pienemmät. Pitoisuudet olivat KAINUUN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kalliokatu 4 PL 115, 8711 Kajaani

2 2/3 kuitenkin edelleen noin kymmenkertaiset luonnontilaisiin pitoisuuksiin verrattuna, lukuun ottamatta Atronjokea, jossa ero luonnontilaan nähden oli pienempi. Syvärin uusimmat tulokset ovat elokuun lopulta. Päällysveden sulfaatti- ja natriumpitoisuudet olivat noin 4 % pienemmät kuin maaliskuussa, mutta syvemmissä vesikerroksissa pitoisuudet olivat ennallaan. Esimerkiksi sulfaattipitoisuus oli päällysvedessä nyt 14 mg/l ja syvemmällä mg/l. Pitoisuudet ovat noin nelinkertaiset järven luonnontilaiseen tasoon verrattuna. Talvivaaran kuormitusta kuvaavien vedenlaatutekijöiden tasoa selvitettiin elokuussa myös Syvärin alapuolisissa vesistöissä Vuotjärvessä, Juankoskessa, Akonvedessä, Muurutvirrassa, Muuruvedessä ja Jännevirrassa. Sulfaattipitoisuus oli Vuotjärvestä Muuruveteen asti päällysvedessä noin 8,5 mg/l ja Jännevirrassa sulfaattipitoisuus oli 7,4 mg/l. Näiden vesistöjen luonnollinen sulfaattitaso nousee virtaussuunnassa Vuotjärvestä Jännevirtaan. Tämä huomioon ottaen tutkitun reitin yläosassa, Vuotjärvessä, sulfaattipitoisuus on noussut noin 4-5 mg/l ja alaosassa, Jännevirrassa, 1,5-3 mg/l. Todetut pitoisuudet ovat muutoksesta huolimatta edelleen normaalia järvivesitasoa. Laaja metallianalytiikka tehtiin kesällä Laakajärvestä ja Kiltuanjärvestä. Metallipitoisuudet olivat alhaiset ja esimerkiksi nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet, joille on asetettu ympäristönlaatunormit, jäivät selvästi raja-arvojen alapuolelle. Kainuun ELY-keskus seuraa velvoitetarkkailun ohella Kiltuanjärven metallipitoisuuksia ensi syksyyn asti kuukausittain. Uusimpien tulosten mukaan Talvivaaran mangaanikuormitus näkyy edelleen selvästi Kivijärvessä ja lievemmin Laakajärven pohjoisosan vedenlaadussa. Samaa tasoa olevia mangaanipitoisuuksia kuin Laakajärven pohjoisosassa todettiin elokuussa myös Sälevästä ja Syväristä, mutta mangaani on todennäköisesti lähtöisin muualta valuma-alueelta. Esimerkiksi Syväristä vastaavantasoisia pitoisuuksia on havaittu aiemminkin. Vaahtoilmiöt Nurmisen vaahtoamisesta tuli ilmoitus kesäkuun loppupuolella 212. Vaahtonäytteen hivenalkuainejakaumat eivät viitanneet Talvivaaran jäteveden koostumukseen. Ne eivät myöskään olleet samansuuntaisia kuin Laakajärven pohjoisosan vedessä, johon Talvivaaran kuormitus voimakkaammin heijastuu. Myös eloperäisen aineksen määrä oli näytteessä suuri. Vaahdon koostumukseen olikin mahdollisesti vaikuttanut turvealueilta tullut vesistökuormitus. Tämän vuoden poikkeuksellinen sateisuus oli lisännyt sekä huuhtoumia suoalueilta että virtauksia, jotka molemmat lisäävät alttiutta vaahdon muodostumiselle. Pohjoinen purkureitti, Oulujoen vesistö Pohjoisella purkureitillä lähimmät järvet, Salminen ja Kalliojärvi, ovat edelleen täysin kerrostuneita, eikä päällysvesikerroksessa virtaava vesi kykene laimentamaan alusveteen kertyneitä ainepitoisuuksia. Kolmisoppijärvessä vesi sekoittuu läpi koko vesimassan ja ainepitoisuudet vastaavat päällys- ja alusvesikerroksessa toisiaan. Kolmisopessa veden sulfaattipitoisuus on tällä hetkellä noin 8 mg/l, mikä on 6 % vähemmän vuosi sitten vallinneeseen tilanteeseen verrattuna. Natriumpitoisuus on alentunut vielä tätäkin enemmän. Mangaanipitoisuus vastaa ennen Talvivaaran tuotannollisen toiminnan alkamista vallinnutta tasoa. Kolmisoppijärven veden nikkelipitoisuus on tällä hetkellä pienempi kuin kaivoksen toiminnan aloittamisajankohtana. Jormasjärvessä veden sulfaatti- ja natriumpitoisuus puolittuu Kolmisoppeen verrattuna. Jormasjärvessä kyseiset ainepitoisuudet ovat kuitenkin tällä hetkellä suurempia kuin vuosi sitten

3 3/3 vastaavana ajankohtana. Tämä on kuitenkin enemmän seurausta aiempiin päästöihin perustuvan suolapulssin etenemisestä vesistöreitillä alaspäin kuin vallitsevan kuormituksen vaikutusta. Päällysveden sulfaattipitoisuus on tällä hetkellä toistaiseksi suurimmalla tasolla 5 mg/l. Alusvedessä sulfaatti- ja natriumpitoisuus on puolittunut kevään kerrostuneisuusajankohtaan verrattuna. Juomaveden laatuvaatimuksissa sulfaattipitoisuuden enimmäisrajaksi on asetettu 25 mg/l ja natriumin 2 mg/l. Veden nikkelipitoisuus on Jormasjärvessä noin 15 µg/l (mikrogrammaa litrassa). Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa asetuksessa nikkelin vesistön ympäristölaatunormiksi on asetettu 21 µg/l. Nuasjärven syvänteessä olevalla havaintopaikalla ei viimeisimpien analyysitulosten mukaan ole havaittavissa Talvivaaran kaivoksen jätevesien vaikutuksia. Vesistöjen tilan kehitys Talvivaaran kaivosyhtiön toimeksiannosta on laadittu vesistömalli, jolla kuvataan aineiden kulkeutumista jätevesien purkureiteillä. Mallinnus ulottuu vuoteen 216 saakka ja se kuvaa ainepitoisuuksien kehitystä vesistöissä tämän hetkisellä ja ennustetulla kuormituksella. Mallia on mahdollisuus tarkentaa vesistöjen tilasta saatavien tarkkailutulosten avulla. Tällä hetkellä veden sulfaattipitoisuus on Kolmisopessa pienempi ja Jormasjärvessä sekä Kivijärvessä suurempi kuin mallin ennustama ainepitoisuus. Sen sijaan Laakajärven pohjoisosassa vallitseva sulfaattipitoisuus vastaa mallin mukaisia ennusteita. Talvivaaran lähivesistöjen tilakehityksen kannalta on keskeistä, kuinka lähijärvien vesimassat sekoittuvat täyskierron aikaan. Luonnontilaisissa järvissä eri vesikerrokset sekoittuvat yleensä keväällä ja syksyllä, kun veden lämpötila on suunnilleen sama pinnasta pohjaan. Viime keväänä tehdyt havainnot antoivat kuitenkin viitteitä, ettei täyskierto välttämättä kykene enää sekoittamaan Talvivaaran jätevesien pahiten pilaamien järvien vesimassoja. Tämän seurauksena kerrostuneiden järvien eli Salmisen, Kalliojärven ja Kivijärven vesien sekoittamiseen liittyvää happamoitumisriskiä tutkittiin äskettäin sekoittamalla kokeellisesti eri määräsuhteissa järvien päällys- ja alusvettä keskenään. Koe osoitti, ettei hapettoman alusveden sekoittaminen päällysveteen saanut aikaan pelättyä hapon muodostusta, mitä on pidetty esteenä syvännealueiden kunnostukselle. Näin ollen syvänteiden pohjalle kertyneen suolaisen jäteveden pumppaamista päällysveteen voidaan pitää yhtenä mahdollisena järvien kunnostusmenetelmänä. Selvitystyötä kunnostusvaihtoehdoista jatketaan edelleen Talvivaaran kaivosyhtiön kanssa. Liitteet: Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tarkkailutuloksia kuvaajina esitettynä Kartta tarkkailupisteistä Lisätietoja: Pohjois-Savon ELY-keskus, hydrobiologi Veli-Matti Vallinkoski, puh , veli-matti.vallinkoski@ely-keskus.fi, Kainuun ELY-keskus, ylitarkastaja Kimmo Virtanen, puh , kimmo.virtanen@ely-keskus.fi

4 Na mg/l SO4 mg/l SO4 mg/l Natrium mg/l 1. Nuasjärvi: näytesyvyys 23 m, sulfaatti ja natrium, milligrammaa/litra Nuasjärvi 23 (näytesyvyys 1 m -pohjasta) Sulfaatti Natrium Jormasjärvi: näytesyvyys 1 m ja 23 m, sulfaatti, milligrammaa/litra 12 1 Jormasjärvi syvänne Jormasjärvi: näytesyvyys 1 m ja 23 m, natrium, milligrammaa/litra Jormasjärvi syvänne

5 Na mg/l SO4 mg/l Ni µg/l 4. Jormasjärvi: näytesyvyys 1 m ja 23 m, nikkeli, mikrogrammaa/litra Jormasjärvi syvänne Kolmisoppi: näytesyvyys 1 m ja 13 m, sulfaatti, milligrammaa/litra Kolmisoppi Kolmisoppi: näytesyvyys 1 m ja 13 m, natrium, milligrammaa/litra 12 1 Kolmisoppi

6 Na mg/l SO4 mg/l Ni µg/l 7. Kolmisoppi: näytesyvyys 1 m ja 13 m, nikkeli, mikrogrammaa/litra Kolmisoppi : näytesyvyys 1 m ja 7 m, sulfaatti, milligrammaa/litra : näytesyvyys 1 m ja 7 m, natrium, milligrammaa/litra

7 SO4 mg/l Ni µg/l Mn µg/l 1. : näytesyvyys 1 m ja 7 m, mangaani, mikrogrammaa/litra : näytesyvyys 1 m ja 7 m, nikkeli, mikrogrammaa/litra Laakajärvi: näytesyvyys 1 m, sulfaatti, milligrammaa/litra Laakajärvi

8 Ni µg/l Na mg/l 13. Laakajärvi: näytesyvyys 1 m, natrium, milligrammaa/litra 6 Laakajärvi Laakajärvi: näytesyvyys 1 m, nikkeli, mikrogrammaa/litra 25 Laakajärvi

9 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 212: Havaintopaikat Nuasjärvi Jormasjärvi Ç Oulujoen vesistö Kolmisoppi Laakajärvi Kiltuanjärvi Vuoksen vesistö Sälevä Atrojoki Vuotjärvi Juankoski Akonvesi ± Muurutvirta Jännevirta Muuruvesi Mittakaava 1:6 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12