Lähetämme oheisena Sysmäjärvi - Heposelän alueen yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2017

Transkriptio

1 1 / 1 Vulcan Hautalampi 3156 Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokummun kaupunki Viinijärven kalalaitos Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Sysmäjärvi - Heposelän alueen yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 217 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY 3156 VULCAN HAUTALAMPI OY MONDO MINERALS B.V. BRANCH FINLAND OUTOKUMMUN KAUPUNKI VIINIJÄRVEN KALALAITOS SYSMÄJÄRVI HEPOSELÄN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 217 KUOPIO TUOMAS PURANEN

3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 6 2. SÄÄOLOT Säätila Virtaamat ja vesivarat 1 3. KUORMITUSTIEDOT TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Loukonpuro, Vuonosjoki, Sätöskoski, Teyrinpuro ja Viinijärvi Ruutunjoki, Sysmäjärvi ja Sysmäjoki Taipaleenjoki Heposelkä 21 Sivu 2 / 24

4 TIIVISTELMÄ toteutti vuoden 217 Vuonosjoen Sysmäjärven Sysmänjoen - Taipaleenjoen - Heposelän vesistöalueiden yhteistarkkailun hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Iso-Loukonojan vesi oli yläjuoksulla (asema 1) oli varsinkin toukokuussa hapanta, voimakkaan humusleimaista ja niukkaelektrolyyttistä. Raskasmetallien ja sulfaatin pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, alumiinia todettiin vedestä asemalle tyypillisesti hieman kohonneita pitoisuuksia. Vuonoksen rikastushiekka-alueelta suotautuva vesi nosti selvästi Loukonpuron aseman 11 suola- ja metallipitoisuuksia. Nikkelin biosaatava pitoisuus ylitti myös ympäristölaatunormitason lokakuussa. Arseenin pitoisuudet jäivät pieniksi. Vuonosjoen vesi oli Loukonpuron yläpuolella (asema 61) voimakkaan humusleimaista, rautapitoista ja fosforipitoisuuden perusteella luokiteltuna rehevää erittäin rehevää. Veden ph-arvo osoitti toukokuussa selvimmin happamuutta, muuten happamuus oli lievempää. Raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti pieniä tai alle määritysrajan. Alumiinia todettiin asemalle tyypillisesti kohonneita pitoisuuksia. Vuonosjoen asemalla 59 ja Sätöskoskessa asemalla 82 suotovedet nostivat mm. sähkönjohtavuutta sekä sulfaattimetallipitoisuuksia. Elokuussa nikkelin biosaatavat pitoisuudet ylittivät myös ympäristölaatunormitason. Alumiinia todettiin vertailuaseman tavoin alueelle ominaisesti, aseman 82 maksimipitoisuus oli myös selvästi keskimääräistä tasoa suurempi. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat asemilla 59 ja 82 lievästi rehevän - rehevän veden tasoa. Teyripuron (asema 13) veden laatua heikensivät mm. hieman kohonneet sulfaatin ja nikkelin pitoisuudet. Nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat kuitenkin ympäristölaatunormitasoa pienemmät. Alumiinia todettiin alueen muiden havaintopaikkojen tavoin kohonneita pitoisuuksia, toukokuun maksimipitoisuus oli myös keskimääräistä tasoa suurempi. Sähkönjohtavuus osoitti lievää suolojen vaikutusta. Viinijärven syvänteessä maaliskuussa happitilanne oli alusvedessä välttävä, alusveden happitilanne oli kuitenkin vastaavan ajankohdan keskimääräistä tilannetta parempi. Alusvedessä oli havaittavissa mm. lievää fosforin nousua päällysveteen nähden, selvemmin sisäinen kuormitus näkyi mangaanin ja raudan osalta. Mahdollinen muu kuormitusvaikutus oli havaittavissa mm. lievänä nikkelin, sulfaatin ja sähkönjohtavuuden kohoamisena alusvedessä. Nikkelin biosaatava pitoisuus oli kuitenkin ympäristölaatunormitason mukainen. Kesäkuussa klorofylli-a:n pitoisuus jäi pieneksi, asema luokittui kesä- ja heinäkuussa klorofyllin perusteella lievästi reheväksi. Elokuussa lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut ja happitilanne säilyi hyvänä koko vesimassassa. Alusvedessä oli silti havaittavissa lievää raudan ja selvemmin mangaanin nousua päällysveteen nähden. Klorofyllia:n pitoisuus oli fosforin tavoin lievästi rehevän veden tasoa. Nikkelin ja arseenin pitoisuudet jäivät pieniksi, myös nikkelin biosaatava pitoisuus oli ympäristölaatunormitason mukainen. Sivu 3 / 24

5 Ruutunjoessa asemalla 33 raskasmetalleista liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat asemalle tyypillisesti hieman koholla, muuten raskasmetallipitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä. Myös nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitason mukaisia. Kokonaisfosforin perusteella asema luokittui lievästi reheväksi. Veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Kloridin pitoisuudet olivat pieniä, sähkönjohtavuus osoitti lievää suolojen vaikutusta. Hygieenistä laatua heikensivät pienet määrät E. coleja. Sysmäjärvessä maaliskuussa asemilla 234, 3 ja 28 happitilanne oli päällysvedessäkin heikko, asemalla 28 alusveden happitilanne heikentyi edelleen päällysveteen nähden. Asemilla mm. useiden tutkittujen metallien pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot olivat alueelle tyypillisesti koholla. Syvänneasemalla 28 oli havaittavissa edellisvuoden vastaavan ajankohdan tavoin tilanne, jossa alusvedessä todettiin voimakas ph:n aleneminen sekä mm. myös korkea sulfaattipitoisuus ja matala väriarvo. Tulokset viittaavat tilanteeseen, jossa hapettoman kauden jälkeen saattaa esiintyä rikkihapon muodostumista ja ph:n laskua sedimenttiin saostuneiden metallisulfidien hapettuessa takaisin sulfaatiksi. Sysmäjärven asemien hygieeninen laatu oli moitteeton. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat Sysmäjärven päällysvedessä lievästi rehevän - rehevän veden tasoa. Asemalla 28 nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat selvästi ympäristölaatunormitasoa suuremmat. Lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet olivat ympäristölaatunormien mukaisia. Toukokuussa asemilla 234, 3 ja 28 happitilanne oli päällysvedessä erinomainen, samoin aseman 28 alusvedessä. Sysmäjärvessä mm. raudan, nikkelin ja sinkin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot olivat alueelle tyypillisesti koholla. Nikkelin biosaatava pitoisuus ylitti asemilla 234 ympäristölaatunormitason, muilla asemilla biosaatavat pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitason mukaisia. Lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet olivat ympäristölaatunormien mukaisia. Hygieeninen laatu säilyi kokonaisuudessaan hyvänä, asemalta 234 havaittiin 3 MPN/1 ml E.coleja. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat Sysmäjärven alueella lievästi rehevästä vedestä rehevään veteen. Kokonaistypen pitoisuudet olivat myös asemilla koholla, suurin pitoisuus todettiin asemalta 234. Veden ph-arvot osoittivat asemilla vähintään lievää happamuutta, asemalla 3 happamuus oli voimakkainta. Kesäkuussa Sysmäjärven havaintoasemilla klorofylli-a:n pitoisuudet osoittivat jo erittäin rehevää vettä. Heinäkuussa klorofylli-a:n pitoisuudet olivat lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Elokuussa Sysmäjärven asemien happitilanne oli päällysvedessä hyvä. Syvänneasemalla lämpötilakerrostuneisuus oli lievää, alusvesi oli kuitenkin lähes hapeton. Heikko happitilanne näkyi mm. raudan ja typen yhdisteiden nousuna alusvedessä. Useiden metallien ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat havaintoasemille tyypillisesti koholla, arseenin ja kuparin havaitut pitoisuudet jäivät kuitenkin pieniksi. Myös kadmiumin pitoisuudet olivat yleensä pieniä, aseman 28 päällysveden pitoisuus ylitti kuitenkin ympäristölaatunormitason. Nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat kaikilla asemilla ympäristölaatunormitason mukaisia. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat asemilla rehevän veden tasoa. Lahenjoen suualueen asemalla 234 kokonaistypen pitoisuus oli hieman muita asemia suurempi. Hygieeninen laatu oli kokonaisuudessaan hyvä, asemilta havaittiin vain pieniä määriä E.coleja. Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat rehevän erittäin rehevän veden tasoa. Sivu 4 / 24

6 Lokakuussa Sysmäjärvessä happitilanne oli päällysvedessä hyvä, asemalla 28 vesi oli jo kiertänyt ja alusveden happitilanne oli myös samaa tasoa päällysveden kanssa. Aseman 28 veden laatu oli muutenkin hyvin tasalaatuinen pinnasta pohjaan. Asemilla mm. raudan, nikkelin ja sinkin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot olivat alueelle tyypillisesti koholla, rautaa ja sinkkiä todettiin selvästi eniten Ruutunjoen edustan asemalta 3. Nikkelin biosaatavat pitoisuudet ylittivät myös ympäristölaatunormitason asemilla 234 ja 3. Kadmiumin ja lyijyn pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasoa pienemmät. Arseenin pitoisuudet olivat kaikilla asemilla pieniä. Asemalla 28 hygieeninen laatu oli moitteeton, asemilta 234 ja 3 havaittiin E.coleja (4-38 MPN/1 ml). Päällysveden kokonaisfosforin pitoisuudet olivat Sysmäjärven alueella lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Kokonaistypen pitoisuus oli suurin asemalla 234, kokonaistypestä vain pieni osa oli ammoniummuodossa. Veden ph-arvot osoittivat asemilla 234 ja 28 lievää happamuutta, asemalla 3 ph-arvo osoitti voimakkaampaa happamuutta.. Sysmäjoen veden laadussa näkyi yläpuolisen Sysmäjärven kuormitusvaikutus mm. kohonneina metallien ja sulfaatin pitoisuuksina sekä sähkönjohtavuutena. Nikkelin biosaatava pitoisuus ylitti ympäristölaatunormitason maaliskuussa. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli lievästi rehevästä vedestä - rehevään veteen. Kokonaistypen pitoisuudet olivat myös hieman koholla, selvimmin alkuvuoden näytteissä. Hygieenistä laatua heikensi hieman E.colien esiintyminen. Sysmäjoen alapuolisella Taipaleenjoen asemalla 51 kuormitusvaikutus näkyi yleensä lievänä ainepitoisuuksien ja sähkönjohtavuusarvojen nousuna sekä hygieenisen laadun heikkenemisenä vertailuasemaan 8 nähden. Kokonaisfosforin pitoisuudet luokittivat asemat karuiksi - lievästi reheviksi. Heposelän asemat olivat maaliskuussa selvästi lämpötilakerrostuneita. Alusveden happitilanne oli asemilla selvästi heikentynyt. Asemien alusvedessä oli havaittavissa todennäköisesti heikentyneestä happitilanteesta johtuvaa ravinteiden ja raudan, sekä varsinkin mangaanin nousua. Päällysveden veden laatu oli asemilla kokonaisuudessaan hyvä, kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella asemat olivat luokiteltavissa lievästi reheviksi. Sähkönjohtavuus ja sulfaatin pitoisuudet olivat molempien asemien vesirungossa hieman koholla, muuten selvää kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa. Elokuussa Heposelän asemilla oli havaittavissa vielä lievää lämpötilakerrostuneisuutta, alusveden happitilanne oli molemmilla asemilla maaliskuun tapaan selvästi heikentynyt. Alusvedessä oli myös havaittavissa heikentyneestä happitilanteesta johtuvaa lievää ravinteiden ja raudan sekä selvemmin mangaanin nousua. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella asemat olivat luokiteltavissa lievästi reheviksi. Sähkönjohtavuus ja sulfaatin pitoisuudet olivat molemmilla asemilla tyypillisesti hieman koholla, muuten selvää kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa. Kesä-, heinä ja elokuussa levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n perusteella asemat luokittuivat lievästi reheviksi reheviksi. Nikkelin biosaatavat pitoisuudet jäivät selvästi alle ympäristölaatunormitason. Sivu 5 / 24

7 1. JOHDANTO vastasi vuonna 217 Vuonosjoen, Taipaleenjoen sekä Sysmäjärven ja sen alapuolisen vesistön yhteistarkkailusta. Tarkkailua tehtiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Dnro POKELY/137/7./21, päivätty ). Tämä vuosiraportti on yhteenveto seuraavien tarkkailuvelvollisten vuoden 217 vesistötarkkailusta: Tarkkailuvelvollinen Lupatilanne Vulcan Hautalampi Oy, Keretin alue Hautalammen osalta Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 79/9 (Dnro ISY-28-Y-185), Vaasan hallinto-oikeus n 11/132/1, Mondo Minerals B.V. Branch Finland, Vuonoksen rikastamo ja talkkitehdas Outokummun kaupunki, jätevedenpuhdistamo Itä-Suomen Ympäristölupavirasto nro 96/7/2 (Dnro ISY-24-Y- 252), Vaasan hallinto-oikeus Itä-Suomen Ympäristölupavirasto nro 15/214/1 (Dnro ISAVI- 43/4.8/211), Itä-Suomen Ympäristölupavirasto nro 54/216/1 ( ) Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 3/3/3, Vaasan hallinto-oikeus , ympäristölupapäätös sai lainvoiman Outokummun kaupunki, Jyrinmäen kaatopaikka Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Dnro PKA-22-Y-44 (121), Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Dnro PKA-22-Y- 44, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Dnro PKA-22- Y-44, Viinijärven kalalaitos, Teuvo Kiiskinen Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 76/212/1 (Dnro ISAVI/57/4.8/211), Sivu 6 / 24

8 2. SÄÄOLOT 2.1. Säätila Tarkkailuvuoden 217 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1-2). Lieksan havaintopaikka on jäänyt pois tarkkailusta. Vuoden 217 talvi oli normaalia leudompi ja keskilämpötila oli huhtikuuhun asti selvästi normaalia korkeampi. Kesän lämpötilat olivat taas elokuuhun asti selvästi normaalia viileämpiä. Sateita esiintyi selvästi runsaammin huhtikuussa kuin vuosien keskiarvo. Kesä oli taas vähäsateisempi. Sateisin kuukausi oli Joensuussa elokuu. Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. C Keskilämpötila Joensuussa 217 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon x I/17 II/17 III/17 IV/17 V/17 VI/17 VII/17 VIII/17 IX/17 X/17 XI/17 XII/17 Kuva 1. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 217 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Sivu 7 / 24

9 mm/kk 9 8 Sadanta Joensuussa 217 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 217 x I/17 II/17 III/17 IV/17 V/17 VI/17 VII/17 VIII/17 IX/17 X/17 XI/17 XII/17 Kuva 2. Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 217 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Pohjois-Karjalan maakunnassa satoi tammikuun aikana noin mm, kun tavallisesti tammikuussa sataa 43 mm. Kuukauden lopussa lumen syvyys oli maakunnan alueella vain noin puolet tavanomaisesta. Lunta oli 2-4 cm. Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m 2 ) oli kuukauden päättyessä lähes sama kuin tavanomainen keskimääräinen arvo 11 mm (kg/m 2 ). Helmikuussa Pohjois-Karjalassa satoi lähes tavanomaisen verran. Lumen syvyys oli Tohmajärvellä Kemiessä 35 cm ja Ilomantsissa Naarvan suunnalla yli 8 cm. Muualla maakunnassa lunta oli 5 6 cm. Maaliskuun sademäärä oli Pohjois- Karjalan maakunnassa tavanomaisen määrän. Maaliskuussa päättyessä lunta oli maakunnassa cm. Huhtikuun aikana satoi maakunnassamme puolitoista kertaa enemmän kuin tavallisesti. Sademäärä oli 54 mm, kun keskimäärin huhtikuussa sataa 35 mm. Lunta oli kuukauden viimeisenä päivänä tavanomaisesta poiketen koko maakunnassa muutamasta sentistä (Kesälahti/Kitee) aina 7 cm:iin (Naarva). Termisen talven alkaminen on esitetty kuvassa 3. Sivu 8 / 24

10 Kuva 3. Termisen talven alkaminen vuonna 217. Touko- ja kesäkuu olivat normaalia selvästi viileämpiä ja silloin satoi Pohjois-Karjalassa hieman normaalia vähemmän. Heinäkuun sademäärät olivat Pohjois-Karjalan keski- ja pohjoisosissa lähellä normaalia tai sen yli 1-2 %. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli keskilämpötilaltaan tavanomainen lähes koko Suomessa. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa kuukausi oli keskimääräistä lämpimämpi. Elokuun ensimmäisellä viikolla Pohjois-Karjalassa satoi runsaita sateita. Sadetta kertyi 4-6 mm, kun tavallisesti elokuussa sataa noin 8 mm. Syyskuun keskilämpötila oli normaalilla tasolla ja sateita saatiin normaalia enemmän. Lokakuun sademäärä sekä lämpötila olivat normaalilla tasolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa noin kolme astetta tavanomaista lämpimämpi, sateita saatiin noin viidenneksen enemmän normaaliin verrattuna. Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa yli 5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Joensuun lentoasemalla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -1,7 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on -7,3 astetta. Joulukuu oli normaalia sateisempi. Kuukauden sademäärä vaihteli välillä mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 51 mm. Sivu 9 / 24

11 Kuvassa 4 on esitetty lumitilanne marras-joulukuussa 217. Kuva 4. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi kesällä normaalia vähemmän. Sateisin kuukausi oli koko Pohjois-Karjalassa elokuu. Huhti- ja marraskuussa satoi normaalia enemmän. Selvästi vähiten normaaliin verrattuna satoi tammi-, touko-, kesä- ja heinäkuussa. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella vaihteleva ja sateet keskittyivät tietyille kuukausille. Sivu 1 / 24

12 Järvien vedenpinnat olivat tammikuun lopussa yleisesti ottaen ajankohtaan nähden tavanomaista alempana. Helmi-maaliskuussa järvien vedenpinnat laskivat ajankohdalle tyypillisesti. Huhtikuussa järvien vedenkorkeudet olivat huhtikuun lopussa yleisesti tavanomaista alempana. Touko-kesäkuussa järvien vedenpinnat vaihtelivat keskimääräisen vedenkorkeuden molemmin puolin. Järvien vedenkorkeudet vaihtelevat keskimääräisen molemmin puolin. Pielisen vedenkorkeus oli heinäkuun lopussa 13 cm, Ruunaan 29 cm ja Kajoonjärven 17 cm keskimääräistä korkeammalla. Orivesi-Pyhäselän ja Viinijärven vedenkorkeudet ovat puolestaan lähellä ajankohdan pitkäaikaisia keskitasoja. Elokuussa järvien vedenkorkeudet olivat tavanomaista ylempänä, samoin syys-joulukuussa. Pohjois-Karjalan järvien vedenkorkeudet olivat yleisesti ottaen ajankohdan keskiarvoja ylempänä. Suurimpien jokien keskivirtaamat olivat tammikuussa noin 9 % tavanomaisesta. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat tammikuussa. Helmikuussa jokien virtaamat vaihtelivat helmikuussa. Koitajoessa virtasi vettä 5 % tavanomaista enemmän. Lieksanjoen keskivirtaama oli helmikuussa 9 % ja Pielisjoen 85 % normaalista. Maaliskuussa jatkui sama trendi. Pielisjoen ja Koitajoen keskivirtaama oli toukokuussa 9 % normaalista. Lieksanjoessa toukokuussa virtasi vettä tavanomainen määrä. Pienempien jokien keskivirtaamat vaihtelivat toukokuussa suuresti. Kesäkuussa jokien virtaamat olivat tavanomaista suurempia lähes kaikissa joissa. Pielis- ja Koitajoen virtaamat vastasivat suunnilleen heinäkuun normaaleja virtaamia. Lieksanjoessa virtasi vettä heinäkuussa 15 % ja Saramojoessa 2 % keskimääräistä enemmän. Elokuussa Lieksanjoessa ja Koitajoessa vettä virtasi puolitoista kertainen määrä. Pielisjoen elokuun keskivirtaama oli 15 % normaalia suurempi. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat tavanomaisesta aina kaksinkertaiseen. Myös syys-marraskuussa virtamaat olivat normaalia suurempia. Marras-joulukuussa virtaamat vaihtelivat tavanomaisesta pienemmistä tavanomaista suurempiin. Pohjavedenkorkeus vaihteli tammi-maaliskuun lopussa ajankohdan keskiarvon molemmin puolin. Toukokuun lopussa pohjavedenkorkeudet olivat Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen mittauspisteessä Kontiolahden Jaamankankaalla, Nurmeksen Juutilankankaalla ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa 1 15 cm tavanomaista ylempänä. Ainoastaan Kontiolahden Jakokosken pohjavesiasemalla pohjavedenkorkeus on 3 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Kesäkuussa pohjaveden korkeudet vaihtelivat normaalin molemmin puolin 2-25 mm. Heinäkuussa Kontiolahden Jaamankankaalla ja Jakokoskella pohjavedenkorkeus oli 3-18 cm ajankohdan keskiarvoa alempana ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa vastaavasti 9 cm keskiarvoa ylempänä. Elo-joulukuussa pohjaveden pinnankorkeudet olivat yleisesti ottaen normaalia korkeammalla. Jäänpaksuus vaihteli tammikuussa Pohjois-Karjalassa reilusta 3 cm:stä lähes puoleen metriin. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 45 6 cm Maaliskuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen 5-6 cm. Maakunnan Sivu 11 / 24

13 järvistä jäät lähtivät 1 2 viikkoa tavanomaista myöhemmin. Orivesi-Pyhäselkä vapautui jäistä 18. päivä toukokuuta. Jäänlähtö oli kaksi viikkoa myöhässä. Pieliseltä jäät lähtivät 22. päivä toukokuuta viikon keskimääräistä myöhemmin. Joulukuun päättyessä jäänpaksuutta eivät havaitsijat vielä päässeet mittaamaan. 3. KUORMITUSTIEDOT Kuormitustietoja vuodelta 217 on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tarkkailuvelvollisten kuormitustietoja vuodelta 217. Tarkkailuvelvolliset Virtaama Kiintoaine SO4 Fe As Ni Kok.N Kok.P m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Keretin alue* , ,2,1 4,8,2 Mondo Minerals B.V. Branch Finland, ,6,6,8 5,,2 Vuonoksen talkkitehdas Outokummun kaupunki ,5 Viinijärven kalalaitos** * asema 33, tulokset ovat neljän havaintokerran keskiarvoja ** ei tietoja saatavilla Keretin alueella lupasuureiden neljännesvuosikeskiarvot olivat lupaehtojen mukaiset. Mondo Minerals B.V. Branch Finland Vuonoksen rikastamon ja tehtaan neljännesvuositarkastelun pitoisuudet sekä vuoden kokonaiskuormitus täyttivät lupaehdot. Outokummun kaupungin Jokipohjan puhdistamo täytti vuonna 217 pääosin lupaehdot, ammoniumtypen pitoisuudet ylittivät lupaehdon kahdella laskentajaksolla, samoin kuin nitrifikaatioaste. 4. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Liukoiselle nikkelille oli valtioneuvoston asetuksessa 122/26 (asetuksen muutos 868/21) määritelty ympäristölaatunormitaso 21 µg/l (2 µg/l + tausta 1 µg/l) voimaan tuli muutos nikkelin ympäristölaatunormiin (valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, 138/215), jatkossa ympäristölaatunormi ilmoitetaan nikkelin biosaatavana pitoisuutena. Asetuksen mukainen biosaatavan nikkelin ympäristölaatunormi on 5 µg/l (4 µg/l + tausta (1 µg/l)). Tässä raportissa nikkelin biosaatavuus on laskettu Biometmallilla niillä havaintopaikoille, joista nikkeli on määritetty. Mikäli liukoista nikkeliä ei ole määritetty, on käytetty kokonaispitoisuutta. Laskennassa puuttuvien parametrien osalta on käytetty esimerkiksi saman jokijakson tai järven muiden havaintopaikkojen vastaavan ajankohdan arvoja tai puuttuva DOC on laskettu epäsuorasti CODMn-avulla. Kalsiumpitoisuus on vakioitu, 1 mg/l. Sivu 12 / 24

14 4.1 Loukonpuro, Vuonosjoki, Sätösjoki, Teyrinpuro ja ViinijärvI Iso-Loukonojan vesi oli yläjuoksulla (asema 1) oli varsinkin toukokuussa hapanta, voimakkaan humusleimaista ja niukkaelektrolyyttistä. Raskasmetallien ja sulfaatin pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, alumiinia todettiin vedestä asemalle tyypillisesti hieman kohonneita pitoisuuksia (kuva 5). Vuonoksen rikastushiekka-alueelta suotautuva vesi nosti selvästi Loukonpuron aseman 11 suola- ja metallipitoisuuksia (kuva 5). Nikkelin biosaatava pitoisuus ylitti myös ympäristölaatunormitason lokakuussa (ks liite). Arseenin pitoisuudet jäivät pieniksi. Veden ph-arvot osoittivat vertailuaseman tavoin myös happamuutta. Vuonosjoen vesi oli Loukonpuron yläpuolella (asema 61) voimakkaan humusleimaista, rautapitoista ja fosforipitoisuuden perusteella luokiteltuna rehevää erittäin rehevää. Veden ph-arvo osoitti toukokuussa selvimmin happamuutta, muuten happamuus oli lievempää. Raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti pieniä tai alle määritysrajan, myös nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat pieniä (ks. liite). Alumiinia todettiin asemalle tyypillisesti kohonneita pitoisuuksia (kuva 5). Alumiinin liukoisuutta lisää veden happamuus, suurin pitoisuus havaittiin myös alhaisimman ph-arvon kanssa. Vuonosjoen asemalla 59 ja Sätöskoskessa asemalla 82 suotovedet nostivat mm. sähkönjohtavuutta sekä sulfaatti- metallipitoisuuksia. Elokuussa nikkelin biosaatavat pitoisuudet ylittivät myös ympäristölaatunormitason. Alumiinia todettiin vertailuaseman tavoin alueelle ominaisesti, aseman 82 maksimipitoisuus oli myös selvästi keskimääräistä tasoa suurempi (kuva 5). Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat asemilla 59 ja 82 lievästi rehevän - rehevän veden tasoa. Happitilanne oli asemilla 59 ja 82 hyvä. Arseenipitoisuudet olivat kaikilla Vuonosjoen asemilla pieniä. Teyripuron (asema 13) veden laatua heikensivät mm. hieman kohonneet sulfaatin ja nikkelin pitoisuudet. Nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat kuitenkin ympäristölaatunormitasoa pienemmät (ks. liite). Arseenin, koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat pieniä. Alumiinia todettiin alueen muiden havaintopaikkojen tavoin kohonneita pitoisuuksia (kuva 5), toukokuun maksimipitoisuus oli myös keskimääräistä tasoa suurempi. Teyrinpuron vesi oli humus- ja rautapitoista, veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Sähkönjohtavuus osoitti lievää suolojen vaikutusta (kuva 5). Viinijärven Kirkkoselän syvänteessä maaliskuussa happitilanne oli alusvedessä välttävä, alusveden happitilanne oli kuitenkin vastaavan ajankohdan keskimääräistä tilannetta parempi. Alusvedessä oli havaittavissa mm. lievää fosforin nousua päällysveteen nähden, selvemmin sisäinen kuormitus näkyi mangaanin ja raudan osalta (kuva 5). Mahdollinen muu kuormitusvaikutus oli havaittavissa mm. lievänä nikkelin, sulfaatin ja sähkönjohtavuuden kohoamisena alusvedessä (kuva 5). Nikkelin biosaatava pitoisuus oli kuitenkin ympäristölaatunormitason mukainen (ks. liite). Sivu 13 / 24

15 Päällysveden laatu oli hyvä, vesi oli lievästi humusleimaista ja veden fosforipitoisuus oli lievästi rehevän veden tasoa. Varsinkin kesäkuussa klorofylli-a:n pitoisuus jäi pieneksi, asema luokittui kesä- ja heinäkuussa klorofyllin perusteella lievästi reheväksi. Elokuussa Viinijärven asemalla 214 lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut ja happitilanne säilyi hyvänä koko vesimassassa. Alusvedessä oli silti havaittavissa lievää raudan ja selvemmin mangaanin nousua päällysveteen nähden (kuva 5). Aseman vesi oli lievästi humuspitoista ja päällysveden kokonaisfosforin perusteella luokiteltuna lievästi rehevää. Veden ph-arvo osoitti lievää emäksisyyttä. Klorofylli-a:n pitoisuus oli fosforin tavoin lievästi rehevän veden tasoa. Nikkelin ja arseenin pitoisuudet jäivät pieniksi, myös nikkelin biosaatava pitoisuus oli ympäristölaatunormitason mukainen (ks. liite). Sivu 14 / 24

16 ms/m Sähkönjohtavuus mg/l Sulfaatti /1 214/p /1 214/p-1 µg/l Alumiini µg/l Nikkeli /1 214/p-1 µg/l Kupari µg/l Sinkki µg/l Rauta /1 214/p µg/l Mangaani /1 214/p-1 Kuva 5. Vuonosjoen alueen asemien veden laatutietoja vuoden 217 havaintokerroilla. Asemien sijainti näkyy liitteissä 1 ja /1 = Viinijärven aseman 214 päällysvesi, 214/p-1 = aseman 214 alusvesi (näyte metri pohjan yläpuolelta). Nikkeli on joko kokonais- tai liukoinen pitoisuus. Sivu 15 / 24

17 4.2 Ruutunjoki, Sysmäjärvi ja Sysmäjoki Ruutunjoessa asemalla 33 raskasmetalleista liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat asemalle tyypillisesti hieman koholla, muuten raskasmetallipitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä. Myös nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitason mukaisia (ks. liite). Kokonaisfosforin perusteella asema luokittui lievästi reheväksi. Vesi oli humusleimaista ja veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Kloridin pitoisuudet olivat pieniä, sähkönjohtavuus osoitti lievää suolojen vaikutusta (kuva 6). Hygieenistä laatua heikensivät pienet määrät E. coleja (1 15 pmy/1 ml). Sysmäjärvessä maaliskuussa asemilla 234, 3 ja 28 happitilanne oli päällysvedessäkin heikko, asemalla 28 alusveden happitilanne heikentyi edelleen päällysveteen nähden. Asemilla mm. useiden tutkittujen metallien pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot olivat alueelle tyypillisesti koholla (kuva 6). Arseenin ja kuparin pitoisuudet olivat kuitenkin kaikilla asemilla pieniä, asemalla 3 myös sulfaatin ja useiden metallien pitoisuudet olivat myös alueen keskimääräistä tasoa pienemmät. Syvänneasemalla 28 oli havaittavissa edellisvuoden vastaavan ajankohdan tavoin tilanne, jossa alusvedessä todettiin voimakas ph:n aleneminen (ph-arvo 4,9) sekä mm. myös korkea sulfaattipitoisuus ja matala väriarvo. Tulokset viittaavat tilanteeseen, jossa hapettoman kauden jälkeen saattaa esiintyä rikkihapon muodostumista ja ph:n laskua sedimenttiin saostuneiden metallisulfidien hapettuessa takaisin sulfaatiksi. Sysmäjärven asemien hygieeninen laatu oli moitteeton. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat Sysmäjärven päällysvedessä lievästi rehevän - rehevän veden tasoa. Asemalla 28 nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat selvästi ympäristölaatunormitasoa suuremmat (ks. liite). Lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet olivat ympäristölaatunormien mukaisia. Sysmäjärven hapetusalueen vesirungossa oli havaittavissa selvää lämpötilakerrostuneisuutta ja happitilanne oli koko vesirungossa heikentynyt. Tulokset viittaavat siihen, ettei ilmastin ollut päällä tai sen teho ei ole riittävä. Toukokuussa Sysmäjärvessä asemilla 234, 3 ja 28 happitilanne oli päällysvedessä erinomainen, samoin aseman 28 alusvedessä. Hapetinalueella havaittiin vain lievää lämpötilakerrostuneisuutta, mutta happitilanne oli alueella kauttaaltaan erinomainen. Sysmäjärvessä mm. raudan, nikkelin ja sinkin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot olivat alueelle tyypillisesti koholla (kuva 6). Nikkelin biosaatava pitoisuus ylitti asemilla 234 ympäristölaatunormitason, muilla asemilla biosaatavat pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitason mukaisia (ks. liite). Lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet olivat ympäristölaatunormien mukaisia. Hygieeninen laatu säilyi kokonaisuudessaan hyvänä, asemalta 234 havaittiin 3 MPN/1 ml E.coleja (kuva 6). Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat Sysmäjärven alueella lievästi rehevästä vedestä rehevään veteen. Kokonaistypen pitoisuudet olivat myös asemilla koholla, suurin pitoisuus todettiin asemalta 234 (kuva 6). Ammoniumtypen osuudet kokonaistypestä olivat asemilla 234 ja 28 huomattavat. Veden ph-arvot osoittivat asemilla vähintään lievää happamuutta, asemalla 3 happamuus oli voimakkainta. Humusleimaisuus oli asemilla voimakas. Sivu 16 / 24

18 Kesäkuussa Sysmäjärven havaintoasemilla klorofylli-a:n pitoisuudet osoittivat jo erittäin rehevää vettä. Heinäkuussa klorofylli-a:n pitoisuudet olivat lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Elokuussa Sysmäjärven asemien happitilanne oli päällysvedessä hyvä. Syvänneasemalla lämpötilakerrostuneisuus oli lievää, alusvesi oli kuitenkin lähes hapeton. Heikko happitilanne näkyi mm. raudan ja typen yhdisteiden nousuna alusvedessä. Useiden metallien ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat havaintoasemille tyypillisesti koholla, arseenin ja kuparin havaitut pitoisuudet jäivät kuitenkin pieniksi. Myös kadmiumin pitoisuudet olivat yleensä pieniä, aseman 28 päällysveden pitoisuus ylitti kuitenkin ympäristölaatunormitason. Nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat kaikilla asemilla ympäristölaatunormitason mukaisia (ks. liite). Veden ph-arvot osoittivat asemilla vähintään lievää happamuutta. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat asemilla rehevän veden tasoa. Lahenjoen suualueen asemalla 234 kokonaistypen pitoisuus oli hieman muita asemia suurempi (kuva 6), ammoniumtypen osuus kokonaistypestä oli noin kolmannes. Hygieeninen laatu oli kokonaisuudessaan hyvä, asemilta havaittiin vain pieniä määriä E.coleja (1-4 MPN/1 ml). Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat rehevän erittäin rehevän veden tasoa. Lokakuussa Sysmäjärvessä asemilla 234, 3 ja 28 happitilanne oli päällysvedessä hyvä, asemalla 28 vesi oli jo kiertänyt ja alusveden happitilanne oli myös samaa tasoa päällysveden kanssa. Aseman 28 veden laatu oli muutenkin hyvin tasalaatuinen pinnasta pohjaan. Asemilla mm. raudan, nikkelin ja sinkin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot olivat alueelle tyypillisesti koholla, rautaa ja sinkkiä todettiin selvästi eniten Ruutunjoen edustan asemalta 3. Nikkelin biosaatavat pitoisuudet ylittivät myös ympäristölaatunormitason asemilla 234 ja 3 (ks. liite). Kadmiumin ja lyijyn pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasoa pienemmät. Arseenin pitoisuudet olivat kaikilla asemilla pieniä. Asemalla 28 hygieeninen laatu oli moitteeton, asemilta 234 ja 3 havaittiin E.coleja (4-38 MPN/1 ml). Päällysveden kokonaisfosforin pitoisuudet olivat Sysmäjärven alueella lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Kokonaistypen pitoisuus oli suurin asemalla 234, kokonaistypestä vain pieni osa oli ammoniummuodossa. Veden ph-arvot osoittivat asemilla 234 ja 28 lievää happamuutta, asemalla 3 ph-arvo osoitti voimakkaampaa happamuutta (pharvo 5,5). Sysmäjärven hapetusalueella happitilanne oli hyvä koko vesirungossa. Sysmäjoen veden laadussa näkyi yläpuolisen Sysmäjärven kuormitusvaikutus mm. kohonneina metallien ja sulfaatin pitoisuuksina sekä sähkönjohtavuutena (kuva 6). Nikkelein biosaatava pitoisuus ylitti ympäristölaatunormitason maaliskuussa (ks. liite). Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli lievästi rehevästä vedestä - rehevään veteen. Kokonaistypen pitoisuudet olivat myös hieman koholla, selvimmin alkuvuoden näytteissä (kuva 6). Vesi oli voimakkaammin humusleimaista touko- ja elokuussa, veden ph-arvot osoittivat vähintään lievää happamuutta. Happitilanne vaihteli tyydyttävästä hyvään. Hygieeninen laatua heikensi E.colien esiintyminen (6 36 MPN/1 ml) (kuva 6). Sivu 17 / 24

19 ms/m Sähkönjohtavuus mg/l Sulfaatti /1 28/p /1 28/p µg/l Kok.P /1 28/p-1 5 µg/l Kok.N /1 28/p-1 5 µg/l Rauta µg/l Mangaani /1 28/p /1 28/p µg/l Nikkeli /1 28/p-1 MPN/1 ml E.coli / Kuva 6. Sysmäjärven (3, 234, 28), Sysmänjoen (5) ja Ruutunjoen (33) veden laatutietoja vuoden 217 havaintokerroilla. Asemien sijainti näkyy liitteissä 1 ja 2. 28/1m = aseman 28 päällysvesi, 28/p-1= aseman 28 alusvesi. Nikkeli on joko kokonais- tai liukoinen pitoisuus. Sivu 18 / 24

20 4.3. Taipaleenjoki Sysmäjoen alapuolisella Taipaleenjoen asemalla 51 kuormitusvaikutus näkyi yleensä lievänä ainepitoisuuksien ja sähkönjohtavuusarvojen nousuna sekä hygieenisen laadun heikkenemisenä vertailuasemaan 8 nähden (kuva 7). Sinkin, kuparin ja nikkelin pitoisuudet jäivät kuitenkin kokonaisuudessaan pieniksi ja laskivat mm. Sysmäjokeen nähden. Myös nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat asemalla 51 selvästi alle ympäristölaatunormitason. Asemien hygieenistä laatua heikensivät melko pienet määrät E.coleja ( - 13 MPN/1 ml). Happitilanne säilyi hyvänä (kuva 7) ja veden ph-arvot vaihtelivat lievästä happamuudesta neutraaliin veteen. Kokonaisfosforin pitoisuudet luokittivat asemat karuiksi - lievästi reheviksi. Asemien 475, 157 ja 276 veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvin lähellä vertailuaseman 8 veden laatua (kuva 7). Sivu 19 / 24

21 ms/m Sähkönjohtavuus mg/l Happi µg/l Kok.P µg/l Kok.N mg/l K-aine MPN/1 ml E.coli Kuva 7. Taipaleenjoen asemien 8, 51, 157 ja 276 veden laatutietoja vuoden 217 havaintokerroilla. Asemien sijainti näkyy liitteissä 1 ja 2. Sivu 2 / 24

22 4.4 Heposelkä Maaliskuussa Heposelän asemat 11 ja 14 olivat selvästi lämpötilakerrostuneita. Alusveden happitilanne oli asemilla selvästi heikentynyt (kuva 8). Asemien alusvedessä oli havaittavissa todennäköisesti heikentyneestä happitilanteesta johtuvaa ravinteiden ja raudan, sekä varsinkin mangaanin nousua (kuva 8). Päällysveden veden laatu oli asemilla kokonaisuudessaan hyvä, kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella asemat olivat luokiteltavissa lievästi reheviksi. Kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat asemilla kokonaisuudessaan pieniä. Sähkönjohtavuus ja sulfaatin pitoisuudet olivat molempien asemien vesirungossa hieman koholla (kuva 8), muuten selvää kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa. Elokuussa Heposelän asemilla oli havaittavissa vielä lievää lämpötilakerrostuneisuutta, alusveden happitilanne oli molemmilla asemilla maaliskuun tapaan selvästi heikentynyt (kuva 8). Alusvedessä oli myös havaittavissa heikentyneestä happitilanteesta johtuvaa lievää ravinteiden ja raudan sekä selvemmin mangaanin nousua (kuva 8). Päällysveden veden laatu oli molemmilla asemilla kokonaisuudessaan hyvä, kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella asemat olivat luokiteltavissa lievästi reheviksi. Kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat asemilla kokonaisuudessaan pieniä. Sähkönjohtavuus ja sulfaatin pitoisuudet olivat molemmilla asemilla tyypillisesti hieman koholla (kuva 8), muuten selvää kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa. Kesä-, heinä ja elokuussa levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n perusteella asemat luokittuivat lievästi reheviksi reheviksi, suurimmat klorofylli-a:n pitoisuudet havaittiin elokuussa (kuva 8). Nikkelin biosaatavat pitoisuudet jäivät selvästi alle ympäristölaatunormitason (ks. liite). Sivu 21 / 24

23 mg/l Happi ms/m Sähkönjohtavuus /1 11/p /1 11/p /1 14/p /1 14/p-1 mg/l Sulfaatti µg/l Kok.N /1 11/p /1 11/p /1 14/p /1 14/p µg/l Kok.P µg/l Nikkeli / / /p-1 14/ /p-1 14/1 5 14/p /p µg/l Rauta µg/l Mangaani / /1 4 11/p /p /1 1 14/1 1 14/p /p mg/l Klorofylli-a /-2 m 14/-2 m Kuva 8. Heposelän havaintoasemien ainepitoisuuksia vuoden 217 havaintokerroilla. 11/1 ja 14/1 = 1 metri sekä 11/p-1 m ja 14/p-1 m = metri pohjan yläpuolelta. Asemien sijainti näkyy liitteissä 1 ja 2. Sivu 22 / 24

24 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi LIITTEET 1. Tutkimusasemat 2. Yhteistarkkailualueiden kartat 3. Vuoden 217 tarkkailutulokset 4. Biomet-mallin laskentatulokset Sivu 23 / 24

25 Liite 1 TUTKIMUSASEMAT Asemat, syvyydet ja koordinaatit Asematunnus syv. m koordinaatit ETRS-TM35FIN Teyrinpuro as. 13 virta vesistöalue Loukonpuro as. 1 " vesistöalue as. 11 " Vuonosjoki as. 61 " vesistöalue as. 59 " Sätösjoki as. 82 " vesistöalue Viinijärvi as , vesistöalue Sysmäjärvi as. 28 5, vesistöalue as as Ruutunjoki as. 33 virta vesistöalue Sysmäjoki as. 5 virta vesistöalue Taipaleenjoki as. 8 " vesistöalue as. 157 " as. 276 " as 51 " as. 158* as. 475 " Heposelkä as vesistöalue as * = ainoastaan biologinen tarkkailu Sivu 24 / 24

26 VUONOSJOEN - HEPOSELÄN ALUEEN YHTEISTARKKAILU Liite 2 Havaintoasemat: Vuonoksen alue. Lupanumero 444/MML/9, 1:25.

27 Havaintoasemat: Viinijärvi 214. Lupanumero 444/MML/9, 1:25.

28 Havaintoasemat: Sysmäjärven alue. Lupanumero 444/MML/9, 1:35.

29 Havaintoasemat: Taipaleenjoki. Lupanumero 444/MML/9, 1:25.

30 Havaintoasemat: Heposelkä. Lupanumero 444/MML/9, 1:45.

31 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine TOC, liuk Kok. N NH4-N Kok. P COD-Mn Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani ºC mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l / 1 Iso-Loukon laskuoja 1 Klo 14:15; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,1 2,2 4,5 3,8 57 2, / 1 Iso-Loukon laskuoja 1 Klo 13:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Virt ~1 l/s;,1 7,3 6,1 2,9 25 3, / 11 Loukonpuro 11 Klo 13:2; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,1 3,1 4, / 11 Loukonpuro 11 Klo 13:1; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Virt ~1 l/s;,1 7,4 5, / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Klo 12:3; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;,2,2 12,5 86 6,4 4,8 22 6,7 4, , / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Klo 13:35; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,8 1,7 11,2 8 5,1 3,5 34 7,2 5, , / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Klo 15:3; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 13,6 8,9 85 6,8 5, , , / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Klo 13:3; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 7, 9,7 8 6,3 4,8 32 7,5 6, , / 59 Vuonosjoki 59 Klo 12:5; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;,2,2 11,5 79 6, , / 59 Vuonosjoki 59 Klo 12:25; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,2 2,1 11,2 81 5,2 6, ,

32 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Sinkki Koboltti Kupari Nikkeli Ni liuk Alumiini Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / 1 Iso-Loukon laskuoja 1 Klo 14:15; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,1 4,4,49 3,2 1,8 18, / 1 Iso-Loukon laskuoja 1 Klo 13:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Virt ~1 l/s;,1 2,3,21 1,1 1,2 97, / 11 Loukonpuro 11 Klo 13:2; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;, , / 11 Loukonpuro 11 Klo 13:1; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Virt ~1 l/s;, , / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Klo 12:3; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;,2 4,3,73 1,9 2,6 45, / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Klo 13:35; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,8 5,6,9 3,1 2,4 63, / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Klo 15:3; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 2,5,46 1,5 2,5 32, / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Klo 13:3; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 4,3,69 5,9 2,8 51, / 59 Vuonosjoki 59 Klo 12:5; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;,2 21 4,5 3, , / 59 Vuonosjoki 59 Klo 12:25; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,2 22 3,7 9, ,4

33 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine TOC, liuk Kok. N NH4-N Kok. P COD-Mn Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani ºC mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l / 59 Vuonosjoki 59 Klo 15:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 13,8 8,1 79 6, / 59 Vuonosjoki 59 Klo 12:1; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 6,9 9,6 79 6, ,4 7, / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Klo 11:2; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;,2,5 12, 83 6, , / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Klo 11:4; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; 1, 2,1 11,1 8 5,6 6, / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Klo 14:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; 1, 15,6 8, 8 6, , / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Klo 1:55; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; 1, 7,2 9,5 79 6, , 8, / 214 Viinijärvi 214 Kok.syv. 8,8 m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 5 cm; Lumi 1 cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1,6 13,3 92 7, 7,4 42,66 <1 13 9, ,4 7,8 2,8 5,4 4 6, ,8 1, / 214 Viinijärvi 214 Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17,5 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; -2 15, / 214 Viinijärvi 214 Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; -2 18,

34 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Sinkki Koboltti Kupari Nikkeli Ni liuk Alumiini Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / 59 Vuonosjoki 59 Klo 15:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 27 6,7 4, , / 59 Vuonosjoki 59 Klo 12:1; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 25 5,5 5, , / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Klo 11:2; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;,2 18 3,3 3, , / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Klo 11:4; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; 1, 26 4, , / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Klo 14:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; 1, 16 3,1 4, , / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Klo 1:55; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; 1, 18 3,3 3, , / 214 Viinijärvi 214 Kok.syv. 8,8 m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 5 cm; Lumi 1 cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 3,,21 7,8 15, / 214 Viinijärvi 214 Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17,5 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; -2 9, / 214 Viinijärvi 214 Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; -2 4,

35 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine TOC, liuk Kok. N NH4-N Kok. P COD-Mn Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani ºC mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l / 214 Viinijärvi 214 Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 18,5 9,1 98 7,4 7, 61 2,9 3, , 17,9 7, 73 7,1 7,2 57 5,6 4, P / 13 Teyripuro 13 Klo 12:5; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,1 3,5 6, / 13 Teyripuro 13 Klo 11:55; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,1 7,5 6, / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Klo 13:4; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;,2,6 6,2 4,1 < ,, / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Klo 9:2; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pato 5 cm;,1 1,6 6,5 8,3 < , / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Klo 1:15; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,1 18,2 6,6 7,2 1, , / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Klo 8:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,1 8,3 6,3 4,3 < , / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,5 m; Jää 45 cm; Lumi 1 cm; Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,5,2 2,8 19 5,4, , / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,7 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5 8,3 1,5 9 6,5, ,

36 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 6/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Sinkki Koboltti Kupari Nikkeli Ni liuk Alumiini Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / 214 Viinijärvi 214 Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 4,9,29 8, 5,2,3-2 9, / 13 Teyripuro 13 Klo 12:5; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,1 27 3,7 4, , / 13 Teyripuro 13 Klo 11:55; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,1 18 1,4 1, , / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Klo 13:4; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;,2 12 1,9 9,1 7, / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Klo 9:2; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pato 5 cm;,1 21 5, / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Klo 1:15; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,1 17 1, / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Klo 8:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,1 19 1, / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,5 m; Jää 45 cm; Lumi 1 cm; Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;, ,3 26,41,23, / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,7 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;, ,3 33,25,8 2,1 3

37 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 7/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine TOC, liuk Kok. N NH4-N Kok. P COD-Mn Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani ºC mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l / 234 Sysmäjärvi 234 Näk.syv.,7 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17,5 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; -1 17, / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,6 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; -1 18, / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. m/s;,5 18,3 7,8 83 6,3, , P / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,6 m; Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;,5 3, 1,4 77 6,4, , / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,5 m; Jää 45 cm; Lumi 1 cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,5,6 2,6 18 6,2, , / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,4 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5 8,2 1,1 86 5,6, / 3 Sysmäjärvi 3 Näk.syv.,8 m; Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17,5 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; -1 17, / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; -1 17, / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. m/s;,5 18, 6,9 73 6,, , P

38 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 8/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Sinkki Koboltti Kupari Nikkeli Ni liuk Alumiini Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / 234 Sysmäjärvi 234 Näk.syv.,7 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17,5 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,6 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. m/s;, ,7 29,51,18 1, / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,6 m; Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;, ,2 37,23,13 1, / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,5 m; Jää 45 cm; Lumi 1 cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,5 26 3,5 2,1 8,6, / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,4 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;, , 2, / 3 Sysmäjärvi 3 Näk.syv.,8 m; Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17,5 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; -1 6, / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. m/s;, ,5 26,

39 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 9/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine TOC, liuk Kok. N NH4-N Kok. P COD-Mn Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani ºC mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,6 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;,5 2,7 1,5 77 5,5, , / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,7 m; Jää 35 cm; Lumi 1 cm; Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1,7 3,6 25 5,2 <, ,1 4, , 1,7 1,9 13 4,9 <, ,9 4, , / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,8 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 8, 1,7 9 6,3, , ,5 5,6 1,6 84 6,4, , / 28 Sysmäjärvi 28 Näk.syv.,9 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17,5 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1, -2 17, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; -2 17, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6,1 m; Näk.syv. 1, m; Klo 8:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. m/s; 1 18,6 6,8 73 6,4, , , 16,,39 4, 6,4, P / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv.,7 m; Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; 1 3,4 1,4 78 6,2, , ,5 3,2 1,2 76 6,1, , / HAP/E Sysmäjärvi ilmastin itä Jää 35 cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; 1,3 4,9 34 2,5 1,3 3,3 24 4,7 2,2 3,1 23

40 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Sinkki Koboltti Kupari Nikkeli Ni liuk Alumiini Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,6 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;, , 32, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,7 m; Jää 35 cm; Lumi 1 cm; Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; ,8 43,35,81,24 5, ,2 68,58 <,5, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,8 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; ,3 25,2,95,87 5, ,3 27,22,11 1, / 28 Sysmäjärvi 28 Näk.syv.,9 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17,5 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6,1 m; Näk.syv. 1, m; Klo 8:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. m/s; ,6 28,22,36 1,2 4 5, ,6 29 <,1,2 1, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv.,7 m; Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; ,7 27,35,16,87 5, , 27,35,16, / HAP/E Sysmäjärvi ilmastin itä Jää 35 cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; 1 2,5 4,7

41 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 11/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine TOC, liuk Kok. N NH4-N Kok. P COD-Mn Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani ºC mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l / HAP/E Sysmäjärvi ilmastin itä Jää cm; Lumi cm; Klo 1:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 7,5 11, 92 5,5 7,4 1, / HAP/E Sysmäjärvi ilmastin itä Kok.syv. 5,5 m; Jää cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; 1 3,3 1,6 8 5, 3,3 1, / HAP/N Sysmäjärvi ilmastin pohj Jää 35 cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; 1,3 4,3 3 2,5 1,7 2,9 21 4, 2,3 2, / HAP/N Sysmäjärvi ilmastin pohj Jää cm; Lumi cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 7,6 1,9 91 4,5 5,8 1, / HAP/N Sysmäjärvi ilmastin pohj Kok.syv. 4,5 m; Jää cm; Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; 1 3,3 1,8 81 4, 3,3 1, / HAP/W Sysmäjärvi ilmastin länsi Jää 35 cm; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; 1,6 5,4 38 2,5 1,5 3,9 28 4,5 2,3 E E / HAP/W Sysmäjärvi ilmastin länsi Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 7,5 1,9 91 4,5 6,1 1, / HAP/W Sysmäjärvi ilmastin länsi Kok.syv. 5, m; Jää cm; Klo 12:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; 1 3,4 1,8 81 4,5 3,5 1,5 79

42 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 12/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Sinkki Koboltti Kupari Nikkeli Ni liuk Alumiini Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / HAP/E Sysmäjärvi ilmastin itä Jää cm; Lumi cm; Klo 1:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 5, / HAP/E Sysmäjärvi ilmastin itä Kok.syv. 5,5 m; Jää cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; 1 5, / HAP/N Sysmäjärvi ilmastin pohj Jää 35 cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; 1 2,5 4, / HAP/N Sysmäjärvi ilmastin pohj Jää cm; Lumi cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 4, / HAP/N Sysmäjärvi ilmastin pohj Kok.syv. 4,5 m; Jää cm; Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; 1 4, / HAP/W Sysmäjärvi ilmastin länsi Jää 35 cm; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; 1 2,5 4, / HAP/W Sysmäjärvi ilmastin länsi Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 4, / HAP/W Sysmäjärvi ilmastin länsi Kok.syv. 5, m; Jää cm; Klo 12:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. C-ast; 1 4,5

43 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 13/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine TOC, liuk Kok. N NH4-N Kok. P COD-Mn Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani ºC mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Jää cm; Lumi cm; Klo 11:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast;,5,6 6,5 45 6, , / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:55; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,5 2,8 8,6 64 5, , / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 11:15; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 2,1 6, 66 6, , / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,3 7,7 8,6 72 6, , / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 1:35; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -3 C-ast;,2 1,7 11,6 83 6,8 8, 47 <1 37 8, / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 1:15; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,5 4,8 11,6 91 6,7 8, 68 1, / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 13:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,5 19,4 8,4 92 7,1 7,2 48 3, / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 1:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,5 8,8 1,8 93 7,1 7,1 59 1, / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 1:1; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -3 C-ast;,2 1, 11,8 83 6, , / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 1:45; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,5 3,6 1,9 82 6,4 9,5 13 9,

44 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 14/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Sinkki Koboltti Kupari Nikkeli Ni liuk Alumiini Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Jää cm; Lumi cm; Klo 11:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast;, ,8 48,23, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:55; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,5 46 9,2 3, 14,35, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 11:15; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 24 5,2 2,7 21 <,1, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,3 54 8,6 2,8 24,22, / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 1:35; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -3 C-ast;,2 2,8 2,5 4, / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 1:15; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,5 4,7 2,7 6, / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 13:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,5 1,6 3,7 4, / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 1:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,5 1,7 3, 4, / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 1:1; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -3 C-ast;,2 22 2,9 9, / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 1:45; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,5 17 3,1 9,1 13

45 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 15/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine TOC, liuk Kok. N NH4-N Kok. P COD-Mn Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani ºC mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 14:1; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 19,2 7,5 81 6,9 9,3 54 5, , / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 1:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 8,3 9,9 84 6, , / 157 Taipaleenjoki 157 Klo 12:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 19,1 8,1 87 7, 7,2 48 5, / 276 Taipaleenjoki 276 Klo 11:4; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 19,1 7,9 85 6,9 8,8 53 4, / 475 Taipaleenjoki 475 Klo 13:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36 ast.;,5 16, / 475 Taipaleenjoki 475 Klo 7:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s;,5 17, / 475 Taipaleenjoki 475 Klo 12:15; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 19, / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 45 cm; Lumi 1 cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1,4 15, 1 7,2 8,9 48, , 1 2,2 8,9 65 6, , , 3,2 3,7 27 6, , / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17,5 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; -2 16,1

46 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 16/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Sinkki Koboltti Kupari Nikkeli Ni liuk Alumiini Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 14:1; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 2,9 3,6 5, / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 1:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 9, 3,2 7, / 157 Taipaleenjoki 157 Klo 12:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;, / 276 Taipaleenjoki 276 Klo 11:4; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;, / 475 Taipaleenjoki 475 Klo 13:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36 ast.;, / 475 Taipaleenjoki 475 Klo 7:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s;, / 475 Taipaleenjoki 475 Klo 12:15; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;, / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 45 cm; Lumi 1 cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 2,5 2,2 4, ,6 7,6 15, 11 2,9 9, / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17,5 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; -2 11

47 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 17/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine TOC, liuk Kok. N NH4-N Kok. P COD-Mn Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani ºC mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; -2 17, / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 18,7 9,7 1 7,3 8,9 46 3, ,9 7,2 76 7,1 9,1 45 4, , 13,2 1,1 1 6, , / 14 Heposelkä 14 Kok.syv. 28, m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 5 cm; Lumi 1 cm; Klo 13:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1,4 15, 1 7, 8,6 54, ,5 1, 71 6, , ,2 9,1 66 6,7 9,8 52 1, , 3,3 2,3 17 6, , / 14 Heposelkä 14 Näk.syv. 2,1 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17,5 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; -2 14, / 14 Heposelkä 14 Kok.syv. 29, m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; -2 17, / 14 Heposelkä 14 Kok.syv. 29, m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 18,6 9,6 1 7,3 8,1 42 2, ,3 8,7 93 7,2 8,2 43 2, ,4 5, 5 6,9 8,5 43 2, , 12,6 2, 19 6,8 9,

48 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 18/2 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Sinkki Koboltti Kupari Nikkeli Ni liuk Alumiini Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; -2 9, / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 1,7 2,3 4,7 1 2,3 2,7 5,2 15, 4,7 3,1 8, / 14 Heposelkä 14 Kok.syv. 28, m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 5 cm; Lumi 1 cm; Klo 13:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 3,9 2,2 4, ,4 6,5 2 9,3 2,4 6,2 27, 7, 2,4 8, / 14 Heposelkä 14 Näk.syv. 2,1 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17,5 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; -2 7, / 14 Heposelkä 14 Kok.syv. 29, m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; -2 8, / 14 Heposelkä 14 Kok.syv. 29, m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 1,6 3,1 4,2 1 1,5 2,6 4,3 2 3, 2,3 5,5 28, 5, 3,6 7,4-2 15

49 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 19/2 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 3156 / 1 = Iso-Loukon laskuoja 1 ( ) 3156 / 11 = Loukonpuro 11 ( ) 3156 / 13 = Teyripuro 13 ( ) 3156 / 11 = Heposelkä 11 Hepolahti ( ) 3156 / 14 = Heposelkä 14 ( ) 3156 / 157 = Taipaleenjoki 157 ( ) 3156 / 214 = Viinijärvi 214 ( ) 3156 / 234 = Sysmäjärvi 234 ( ) 3156 / 276 = Taipaleenjoki 276 ( ) 3156 / 28 = Sysmäjärvi 28 ( ) 3156 / 3 = Sysmäjärvi 3 ( ) 3156 / 33 = Ruutunjoki 33 Mylly ( ) 3156 / 475 = Taipaleenjoki 475 ( ) 3156 / 5 = Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski ( ) 3156 / 51 = Taipaleenjoki 51 ( ) 3156 / 59 = Vuonosjoki 59 ( ) 3156 / 61 = Vuonosjoki 61 Sirkkasaari ( ) 3156 / 8 = Taipaleenjoki 8 ( ) 3156 / 82 = Sätösjoki 82 Sätöskoski ( ) 3156 / HAP/E = Sysmäjärvi ilmastin itä ( ) 3156 / HAP/N = Sysmäjärvi ilmastin pohj ( ) 3156 / HAP/W = Sysmäjärvi ilmastin länsi ( ) MÄÄRITYKSET Pato = Mittapadon pinnankorkeus () Kok.syv. = Kokonaissyvyys (Kokonaissyvyys (m)) Näk.syv. = Näkösyvyys (Näkösyvyys (m)) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (Ilman lämpötila (ast-c)) Pilv. = Pilvisyys (Pilvisyys (-8)) Tuulnop. = Tuulen nopeus (Tuulen nopeus (m/s)) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (Tuulen suunta (ast.)) Jää = Jään paksuus (Jään paksuus (cm)) Lumi = Lumen paksuus (Lumen paksuus (cm)) Virt = Virtaama () Lämpöti = Lämpötila (Lämpötila) Lämpöti = Lämpötila (Lämpötila) Happi = Happi, Metrohm titraattori (SFS-EN 25813:1993) Happi% = Happi% (Kyllästys%, laskennallinen suure) ph = ph (SFS 321:1979) Alkalinit. = *Alkaliniteetti (Sisäinen menetelmä LA6b, potentiometrinen titraus) Sähkönj. = *Sähkönjohtokyky (SFS-EN 27888:1994) Väriluku = Värimääritys, FIA-menetelmä (SFS-EN 7887:212, osa 6, spektrof., FIA-analysaattori) Sameus = *Sameus (SFS-EN 727:2) K-aine = *Kiintoaine (SFS-EN 872:25, GF/C-suodatus) TOC, liuk = Kokonaisorgaaninen hiili, liuk (SFS-EN 1484 (1997)) Kok. N = *Kokonaistyppi, FIA (Sis. menetelmä LA6, kolorimetrinen, FIA-analysaattori) NH4-N = *Ammoniumtyppi, FIA (Sisäinen menetelmä LA63, kolorimetrinen, FIA-analysaattori) Kok. P = *Kokonaisfosfori, FIA (Sis. menetelmä LA65, kolorimetrinen, FIA-analysaattori) COD-Mn = *Kemiallinen hapenkulutus (COD-Mn) (SFS 336:1981)

50 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/2 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ Sulfaatti = Sulfaatti (SFS-EN ISO 134-1:29) Kloridi = Kloridi, Ionikromotagrafinen m (SFS-EN ISO 134-1:29) Rauta = *Rauta ICP-OES (ICP-OES, SFS-EN ISO (29)) Mangaani = *Mangaani ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Sinkki = *Sinkki ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Koboltti = *Koboltti ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Kupari = *Kupari ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Nikkeli = *Nikkeli ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Ni liuk = *Nikkeli ICP-MS, liukoinen (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216), suod.) Alumiini = *Alumiini ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Cd liuk = *Kadmium ICP-MS, liukoinen (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216), suod.) Lyijy = *Lyijy ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) Lyijy liuk = *Lyijy ICP-MS, liukoinen (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216), suod.) Arseeni = *Arseeni ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (216)) E. colic = *E. coli, Colilert (SFS-EN ISO 938-2:214) Klorof.-a = *Klorofylli-a (SFS 5772:1993) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.

51 << Back Data Input & Results v 4. Calculate Clear data Samples Processed: 68 / 68 INPUT (MONITORING) DATA Required Required Required RESULTS (Copper) with EQSbioav = 1 µg/l RESULTS (Nickel) with EQSbioav = 4 µg/l ID Sample Name Sample Number Date Measured Copper Conc (dissolved) [µg/l] Measured Nickel Conc (dissolved) [µg/l] Measured Zinc Conc (dissolved) [µg/l] Measured Lead Conc (dissolved) [µg/l] ph DOC [mg/l] Ca [mg/l] Zinc ABC Conc (dissolved) [µg/l] Local HC5 (dissolved) [µg/l] BioF Bioavailable Copper Conc [µg/l] RCR Notes Local HC5 (dissolved) [µg/l] BioF Bioavailable Nickel Conc (µg/l) RCR Notes Loukonpuro ,8 4, ,23,1! Local HC 48,33,8,15,4! Local HC Loukonpuro ,2 6, ,68,2! Local HC 28,93,14,17,4! Local HC Loukonpuro , ,5,4! Local HC 28,93,14 4,1 1,! Local HC Loukonpuro , ,74,6! Local HC 19,22,21 19,14 4,79! Local HC Vuonosjoki ,6 6, ,68,2! Local HC 28,93,14,36,9! Local HC Vuonosjoki ,4 5, ,15,2! Local HC 28,93,14,33,8! Local HC Vuonosjoki ,5 6, ,68,2! Local HC 3,14,13,33,8! Local HC Vuonosjoki ,8 6, ,68,2! Local HC 28,93,14,39,1! Local HC Vuonosjoki , ,89,3! Local HC 23,41,17 4,61 1,15! Local HC Vuonosjoki , ,5,4! Local HC 23,41,17 4,61 1,15! Local HC Vuonosjoki , ,89,3! Local HC 23,42,17 11,1 2,78! Local HC Vuonosjoki , ,89,3! Local HC 23,41,17 6,66 1,67! Local HC Sätöskoski , ,8,5! Local HC 23,41,17 3,93,98! Local HC Sätöskoski , ,74,6! Local HC 23,41,17 4,1 1,3! Local HC Sätöskoski , ,8,5! Local HC 23,57,17 5,77 1,44! Local HC Sätöskoski , ,8,5! Local HC 23,41,17 4,61 1,15! Local HC Viinijärvi ,98,7! Local HC 18,76,21,64,16! Local HC viinijärvi , ,89,3! Local HC 23,41,17 2,56,64! Local HC Viinijärvi ,9 7, ,74,6! Local HC 16,52,24 1,19,3! Local HC Viinijärvi ,2 7, ,8,5! Local HC 18,65,21 1,12,28! Local HC Teyrinpuro , ,68,2! Local HC 28,93,14 2,35,59! Local HC Teyrinpuro , ,8,5! Local HC 23,76,17 2,19,55! Local HC Ruutunjoki ,9 6, ,8,5! Local HC 23,41,17 1,35,34! Local HC Ruutunjoki , ,8,5! Local HC 23,41,17 2,56,64! Local HC Ruutunjoki , ,8,5! Local HC 23,41,17 2,56,64! Local HC Ruutunjoki , ,8,5! Local HC 23,41,17 2,22,56! Local HC Sysmäjärvi , ,15,2! Local HC 36,88,11 2,82,71! Local HC Sysmäjärvi , ,89,3! Local HC 23,41,17 5,64 1,41! Local HC Sysmäjärvi , ,89,3! Local HC 23,41,17 4,96 1,24! Local HC Sysmäjärvi , ,89,3! Local HC 23,41,17 6,32 1,58! Local HC Sysmäjärvi ,6 6, ,89,3! Local HC 28,93,14 1,19,3! Local HC Sysmäjärvi , ,5,4! Local HC 28,93,14 2,77,69! Local HC Sysmäjärvi ,5,4! Local HC 28,93,14 3,59,9! Local HC Sysmäjärvi , ,5,4! Local HC 23,41,17 5,47 1,37! Local HC Sysmäjärvi 28, 1 m ,2 4,7 1 8,18,12! Local HC 14,26,28 12,6 3,2! Local HC Sysmäjärvi 28, p-1 m ,9 4,1 1 5,62,18! Local HC 14,26,28 19,7 4,77! Local HC Sysmäjärvi 28, 1 m , ,89,3! Local HC 23,41,17 4,27 1,7! Local HC Sysmäjärvi 28, p-1 m , ,89,3! Local HC 23,41,17 4,61 1,15! Local HC Sysmäjärvi 28, 1 m , ,8,5! Local HC 23,41,17 4,78 1,2! Local HC Sysmäjärvi 28, p-1 m , ,89,3! Local HC 23,41,17 4,96 1,24! Local HC Sysmäjärvi 28, 1 m , ,68,2! Local HC 28,93,14 3,73,93! Local HC Sysmäjärvi 28, p-1 m , ,68,2! Local HC 28,93,14 3,73,93! Local HC Sysmäjoki ,74,6! Local HC 23,41,17 8,2 2,5! Local HC Sysmäjoki , ,74,6! Local HC 23,41,17 2,39,6! Local HC Sysmäjoki , ,8,5! Local HC 23,41,17 3,59,9! Local HC Sysmäjoki , ,8,5! Local HC 23,41,17 4,1 1,3! Local HC Taipaleenjoki ,1 6, ,8,5! Local HC 23,57,17,7,17! Local HC Taipaleenjoki ,5 6, ,8,5! Local HC 23,42,17 1,11,28! Local HC Taipaleenjoki ,5 7, ,8,5! Local HC 23,94,17,75,19! Local HC Taipaleenjoki ,6 7, ,8,5! Local HC 23,94,17,77,19! Local HC Taipaleenjoki ,1 6, ,8,5! Local HC 23,41,17 1,55,39! Local HC Taipaleenjoki ,1 6, ,8,5! Local HC 23,41,17 1,55,39! Local HC Taipaleenjoki ,8 6, ,8,5! Local HC 23,76,17,98,24! Local HC Taipaleenjoki ,8 6, ,8,5! Local HC 23,76,17 1,31,33! Local HC Heopselkä 11, 1 m ,6 7, ,8,5! Local HC 23,76,17,77,19! Local HC Heposelkä 11, 1 m ,6 6, ,8,5! Local HC 23,57,17 1,29,32! Local HC Heposelkä 11, p-1 m ,8 6, ,8,5! Local HC 23,42,17 1,67,42! Local HC Heposelkä 11, 1 m ,7 7, ,8,5! Local HC 22,89,17,82,21! Local HC Heposelkä 11, 1 m ,2 7, ,8,5! Local HC 23,94,17,87,22! Local HC Heposelkä 11, p-1 m ,4 6, ,8,5! Local HC 23,76,17 1,41,35! Local HC Heposelkä 14, 1 m , ,8,5! Local HC 23,76,17,69,17! Local HC Heposelkä 14, 1 m ,5 6, ,8,5! Local HC 23,57,17 1,1,28! Local HC Heposelkä 14, 2 m ,2 6, ,8,5! Local HC 23,42,17 1,6,26! Local HC Heposelkä 14, p-1 m ,5 6, ,8,5! Local HC 23,76,17 1,43,36! Local HC Heposelkä 14, 1 m ,2 7, ,8,5! Local HC 22,89,17,73,18! Local HC Heposelkä 14, 1 m ,3 7, ,8,5! Local HC 23,76,17,72,18! Local HC Heposelkä 14, 2 m ,5 6, ,8,5! Local HC 23,76,17,93,23! Local HC Heposelkä 14, p-1 m ,4 6, ,8,5! Local HC 23,57,17 1,26,31! Local HC