SYSMÄJÄRVI HEPOSELÄN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2015

Transkriptio

1 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY 3156 VULCAN HAUTALAMPI OY MONDO MINERALS B.V. BRANCH FINLAND OUTOKUMMUN KAUPUNKI VIINIJÄRVEN KALALAITOS SYSMÄJÄRVI HEPOSELÄN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 215 KUOPIO TUOMAS PURANEN

2 1. JOHDANTO Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy vastasi vuonna 215 Vuonosjoen, Taipaleenjoen sekä Sysmäjärven ja sen alapuolisen vesistön yhteistarkkailusta. Tarkkailua tehtiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, Dnro POKELY/137/7./21, päivätty Vuoden 215 tarkkailu oli ns. laajempi biologinen tarkkailuvuosi. Tämä vuosiraportti on yhteenveto seuraavien tarkkailuvelvollisten vuoden 215 vesistötarkkailusta: Tarkkailuvelvollinen Lupatilanne Vulcan Hautalampi Oy, Keretin alue Hautalammen osalta Itä-Suomen ympäristölupavirasto n 79/9/2 (Dnro ISY-28-Y-185), Vaasan hallinto-oikeus nro 11/132/1, Mondo Minerals B.V. Branch Finland, Vuonoksen rikastamo ja talkkitehdas Outokummun kaupunki, jätevedenpuhdistamo Itä-Suomen Ympäristölupavirasto nro 96/7/2 (Dnro ISY- 24-Y-252), Vaasan hallinto-oikeus Itä-Suomen Ympäristölupavirasto nro 15/214/1 (Dnro ISAVI- 43/4.8/211), Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 3/3/3, Vaasan hallinto-oikeus , ympäristölupapäätös sai lainvoiman Outokummun kaupunki, Jyrinmäen kaatopaikka Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Dnro PKA-22-Y-44 (121), Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Dnro PKA-22-Y-44, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Dnro PKA-22-Y-44, Viinijärven kalalaitos, Teuvo Kiiskinen Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 76/212/1 (Dnro ISAVI/57/4.8/211), Sivu 2 / 43

3 2. SÄÄOLOT 2.1 Säätila Tarkkailuvuoden 215 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1-4). Vuoden 215 talvi oli selvästi normaalia lämpimämpi, mutta kesä oli koleampi ja sateisempi kuin vuosien keskiarvo. Syksy oli myös normaalia lämpimämpi ja vähäsateisempi. Sateisin kuukausi oli sekä Lieksassa ja Joensuussa kesäkuu. Tiedot ovat Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Kuva 1. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 2. Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Sivu 3 / 43

4 Kuva 3. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 4. Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Pohjois-Karjalan maakunnassa satoi tammikuun aikana noin 61 mm, kun tavallisesti tammikuussa sataa 43 mm. Kuukauden lopussa lunta oli reilu 5 cm, mikä vastaa tavanomaista määrää. Tammikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m 2 ) vaih- Sivu 4 / 43

5 teli maakunnassa kg/m 2, kun se tavallisesti on 11 kg/m 2. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähellä pitkän ajan keskimääräistä arvoa. Suurimmassa osassa maakuntaa lumen paksuus oli helmikuun lopussa alle 5 cm. Maaliskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 45 mm, kun tavallisesti sataa 32 mm. Kuukauden päättyessä lunta oli maakunnassa lähes 4 cm. Maaliskuu oli poikkeuksellisen lauha. Huhtikuu oli sateinen Pohjois-Karjalassa ja sateita tuli noin 2-kertainen määrä normaaliin verrattuna. Lumien esiintyminen lokakuussa toukokuussa 215 on esitetty kuvassa 5. Toukokuussa satoi Pohjois-Karjalassa tänä vuonna hieman normaalia vähemmän. Ympäristöhallinnon mittauspisteissä Kontiolahdella, Koitajoella ja Jänisjoella toukokuun keskimääräinen sademäärä oli 39 mm, kun se normaalisti on 43 mm. Kuva 5. Lumen esiintyminen lokakuusta 214-toukokuuhun 215. Kesäkuu oli Pohjois-Karjalassa vuonna 215,5 1,5 C tavanomaista viileämpi keskilämpötilan ollessa noin 12 13,5 C. Virallinen helleraja saavutettiin Pohjois-Karjalassa vain kuun toiseksi viimeisenä päivänä. Kesäkuun sadannassa oli kesälle tyypillisten kuurosateiden vuoksi alueellisia eroja. Keskimääräinen sademäärä oli noin 6 mm, joka on noin 9 % pitkänajan keskiarvosta. Heinäkuun keskilämpötila oli maan itä- ja pohjoisosissa harvinaisen viileä, eli näin viileä heinäkuu toistuu siellä keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Sivu 5 / 43

6 Heinäkuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 18 mm, kun tavallisesti sataa 76 mm. Elokuu oli Pohjois-Karjalassa kesän lämpimin kuukausi, vaikka hellerajaa ei ylitettykään. Elokuun sademäärä oli lähellä normaalia tai sen alle 1 25 %. Syyskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa tänä vuonna kolmanneksen tavanomaista pienempi ja lämpötila oli normaalia lämpimämpi pari astetta. Lokakuussa kertyi auringonpaistetta tavanomaista enemmän koko maassa. Monin paikoin aurinko paistoi enemmän kuin keskimäärin syyskuussa. Lokakuun keskilämpötila Pohjois-Karjalassa ei poikennut tavanomaisesta. Lokakuun sademäärä oli Pohjois- Karjalassa kolmanneksen normaalia pienempi. Marraskuun keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen mukaan koko maassa tavanomaista korkeampi. Marraskuun sademäärä vaihteli Pohjois-Karjalassa tänä vuonna tavanomaisen molemmin puolin. Kuun puoliväliin asti sateet tulivat vetenä, mutta sen jälkeen pääasiassa lumena aivan kuun viime päiviin asti, jolloin sateet muuttuivat jälleen vetisiksi. Joulukuun keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta oli suurimmillaan maan itäosissa, missä oli paikoin yli 6 astetta keskimääräistä lauhempaa. Kuukauden alkupuolisko oli harvinaisen leuto. Joulukuun lopulle sattui kylmä sääjakso, jolloin Pohjois-Karjalan maakunnan suuret järvet jäätyivät kokonaan. Kuukauden sädemäärä vaihteli mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 51 mm. Kuvassa 6 on esitetty lumitilanne loka-joulukuussa 215. Kuva 6. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi melko normaalisti. Sateisimmat kuukaudet olivat koko Pohjois-Karjalassa tammi-, huhti- ja kesäkuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi normaalia enemmän. Vähiten normaaliin verrattuna satoi molemmissa mittauspiteissä syys-lokakuussa. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella vaihteleva ja sateet keskittyivät tietyille kuukausille. Sivu 6 / 43

7 Järvien vedenpinnat kääntyivät yleisesti ottaen laskusuuntaan tammikuun aikana. Poikkeuksena Orivesi-Pyhäselkä, jonka vedenkorkeus kohosi 5 cm tammikuun aikana. Järvien vedenkorkeudet olivat helmikuun viimeisenä päivänä lähellä ajankohdan tyypillisiä tasoja. Pielisen vedenkorkeus oli 8 cm ja Ruunaan 7 cm tavanomaista korkeampi. Maaliskuun lopussa järvien vedenkorkeudet olivat yleisesti tavanomaista ylempänä muutamasta sentistä kahteen kymmeneen senttiin. Maakunnan järvien vedenpinnat olivat toukokuun lopussa yleisesti ottaen huomattavasti keskimääräistä ylempänä. Pielinen oli 48 cm, Ruunaa 36 cm ja Kajoonjärvi 9 cm ajankohdan normaalitasoa ylempänä. Orivesi-Pyhäselkä oli Arvinsalmen asteikolla mitaten 38 cm yli tavanomaisen. Lähes kaikkien järvien vedenkorkeudet olivat kesäkuun viimeisenä päivänä keskitason yläpuolella. Sama tilanne jatkui myös heinä-elokuussa. Syyskuun päättyessä Pielisen vedenkorkeus oli 8 cm ja Orivesi-Pyhäselän Arvinsalmen asteikolla mitattuna 33 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa ylempänä. Kajoonjärvi ja Ruunaa olivat lähellä ajankohdan tyypillisiä lukemia. Viinijärvi sen sijaan oli 1 cm normaalin alapuolella. Lokakuun aikana Orivesi-Pyhäselän vedenpinta laski Arvinsalmen asteikon mukaan 19 cm. Laskusta huolimatta Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli 2 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Pielisen vedenkorkeus oli lokakuun lopussa 4 cm, Ruunaan 9 cm ja Viinijärven 14 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Sama tilanne jatkui myös marraskuussa. Järvien vedenpinnat nousivat yleisesti ottaen joulukuun aikana. Tammikuussa suurten jokien virtaamat olivat lähes tavanomaiset. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin. Lieksan- ja Koitajoessa virtasi vettä helmikuussa kymmenisen prosenttia normaalia enemmän ja Pielisjoessa lähes normaalin verran. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat lähes normaalista, esim. Jänisjoki ja Puntarikoski, puolitoistakertaiseen kuten esim. Saramojoella. Pielis- ja Koitajoessa vettä virtasi maaliskuussa lähes normaalisti. Lieksanjoen maaliskuun keskivirtaama oli 25 % tavanomaista suurempi. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat puolitoistakertaisesta lähes kaksinkertaiseen. Jokien virtaamat olivat toukokuussa tavallista suurempia. Pielisjoen ja Koitajoen keskivirtaama oli noin 5 % ja Lieksanjoen noin viidenneksen normaalia suurempi. Keskivirtaamat olivat normaalia isompia myös kesä- elokuussa. Pielisjoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli syyskuussa hieman tavanomaista suurempi. Koita- ja Jänisjoessa vettä virtasi n. 7 % normaalista määrästä. Pienempien jokien virtaamat olivat lähes normaaleja. Lieksanjoen ja Pielisjoen lokakuun keskivirtaama oli noin 9 % tavanomaisesta. Koitajoessa virtaama oli 8 % normaalista. Pienempien jokien virtaamat olivat viidenneksen tavanomaista pienempiä. Marraskuussa tilanne oli hyvin samantapainen kuin lokakuussa. Koitajoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli joulukuussa puolitoistakertainen. Pielisjoessa virtasi vettä 11 prosenttia normaalia enemmän. Pienempien jokien virtaamat olivat joulukuussa huomattavasti keskimääräisitä suurempia Sivu 7 / 43

8 Pohjavedenkorkeus oli tammikuun lopussa cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Helmikuun tilanne oli sama lähes sama kuin tammikuun. Maaliskuussa tilanne muuttui ja pinnat olivat noin 1 senttiä normaalia ylempänä. Toukokuun lopussa oli pohjavedenkorkeus Ilomantsin Kuuksenvaarassa 37 cm ja Kontiolahden Jaamankankaalla 6 cm tavanomaista ylempänä. Kesäkuussa pohjaveden korkeus oli Kontiolahden Jaamankankaalla 6 cm ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa 9 cm tavallista korkeammalla. Kontiolahden Jakokoskella se oli 33 cm tavallista matalammalla. Lähes samoissa arvoissa mentiin myös heinä- ja elokuu. Kontiolahdella, Ilomantsissa ja Nurmeksessa pohjavedenkorkeus oli syyskuun lopussa 1-13 cm tavanomaista ylempänä. Lokakuussa pohjavesipinnat olivat hiukan tavanomaista alempana. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin 2 4 cm. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 35 5 cm, josta kohvajäätä keskimäärin 15 2 cm. Maaliskuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen 3-45 cm. Pielisestä jäät lähtivät toukokuun 5. päivä. Pyhäselkä vapautui jäistä jo 23. päivä huhtikuuta. Jäidenlähtö oli noin puolitoista viikkoa etuajassa. Normaalisti Pielisen jään paksuus on marraskuun lopussa 14 cm ja Pyhäselän 11 cm. Tänä vuonna jäätä ei vielä ollut. Joulukuun lopun pakkaset saivat maakunnan suuret järvet jäätymään. Pielisen selkävedet jäätyivät 24. päivä joulukuuta ja Orivesi- Pyhäselän 3. päivä. Joulukuun päättyessä jäänpaksuus vaihteli maakunnan järvissä 7 2 cm. 3. KUORMITUSTIEDOT Kuormitustietoja vuodelta 215 on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tarkkailuvelvollisten kuormitustietoja vuodelta 215. Tarkkailuvelvolliset Virtaama Kiintoaine SO4 Fe As Ni Kok.N Kok.P m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Keretin alue * ,3 Mondo Minerals B.V. Branch Finland, ,9,3 1,8 2,5,2 Vuonoksen talkkitehdas Outokummun kaupunki ,57 Viinijärven kalalaitos** * asema 33, tulokset ovat neljän havaintokerran keskiarvoja ** ei tietoja saatavilla Keretin alueella lupasuureiden neljännesvuosikeskiarvot olivat lupaehtojen mukaiset. Alimmaisen Hautalammen ph-arvot olivat lupaehtoa pienemmät kaikilla havaintokerroilla. Mondo Minerals B.V. Branch Finland Vuonoksen talkkitehtaan neljännesvuositarkastelun pitoisuudet sekä vuoden kokonaiskuormitus täyttivät lupaehdot. Veden ph-arvojen vaih- Sivu 8 / 43

9 telu oli myös koko vuoden lupaehtojen mukaisia. Outokummun kaupungin Jokipohjan puhdistamo täytti vuonna 215 lupaehdot vuosikuormitusten osalta. 4. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Loukonpuro, Vuonosjoki, Sätösjoki, Teyripuro ja Viinijärvi Iso-Loukonojan vesi oli yläjuoksulla (asema 1) varsinkin toukokuussa hapanta, voimakkaan humusleimaista ja niukkaelektrolyyttistä. Raskasmetallien ja sulfaatin pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, alumiinia todettiin vedestä asemalle tyypillisesti kohonneita pitoisuuksia toukokuussa (kuva 1). Vuonoksen rikastushiekka-alueelta suotautuva vesi nosti selvästi Loukonpuron aseman 11 suola- ja metallipitoisuuksia ja mm. asetuksen 122/26 mukainen nikkelin ympäristölaatunormitaso (2 µg/l) ylittyi molemmilla havaintokerroilla selvästi (kuva 1). Arseenin pitoisuudet jäivät pieniksi. Veden ph-arvo osoitti vertailuasemaa voimakkaampaa happamuutta. Vuonosjoen vesi oli Loukonpuron yläpuolella (asema 61) voimakkaan humusleimaista ja fosforipitoisuuden perusteella luokiteltuna rehevää - erittäin rehevää, humusleimaisuus oli selvästi voimakkain elokuun havaintokerralla. Happitilanne säilyi hyvänä kaikilla havaintokerroilla. Veden ph-arvo osoitti toukokuussa selvää happamuutta, muuten happamuus oli lievempää. Raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti pieniä tai alle määritysrajan, alumiinia todettiin asemalle tyypillisesti kohonneita pitoisuuksia (kuva 1). Vuonosjoen asemalla 59 ja Sätöskoskessa asemalla 82 suotovedet nostivat mm. sähkönjohtavuutta ja metallipitoisuuksia, esimerkiksi nikkelipitoisuudet ylittävät kaikilla havaintokerroilla asetuksen 122/26 mukaisen nikkelin ympäristölaatunormitason (kuva 1). Alumiinia todettiin vertailuaseman tavoin alueelle ominaisesti (kuva 1). Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat asemilla 59 ja 82 lievästi rehevän - rehevän veden tasoa. Happitilanne oli asemilla 59 ja 82 hyvä. Arseenipitoisuudet olivat kaikilla Vuonosjoen asemilla pieniä. Teyripuron (asema 13) veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvä, havaitut raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi. Esimerkiksi nikkelin pitoisuudet olivat asetuksen 122/26 mukaista ympäristölaatunormitasoa pienemmät. Alumiinia todettiin, varsinkin toukokuussa, alueen muiden havaintopaikkojen tavoin kohonneita pitoisuuksia (kuva 1). Teyrinpuron vesi oli humus- ja rautapitoista, veden ph-arvo osoitti lievää happamuutta. Sähkönjohtavuus osoitti lievää suolojen vaikutusta. Pidemmällä aikavälillä (vuosina ) tarkasteltaessa Vuonoksen alueen uomien veden happamuus on vaihdellut selvästi happamasta vedestä ja neutraalin veteen. Happaminta vesi on ollut Loukonpuron asemalla 11 ja Vuonosjoen asemalla (kuva 7). Myös mm. sähkönjohtavuusarvot ja sulfaatin sekä nikkelin pitoisuudet ovat olleet yleisesti suurimpia Loukonpuron asemalla (kuva7). Sivu 9 / 43

10 Vuonoksen alueen suotovedet vaikuttavat aseman Vuonosjoki 59 ja Sätösjoen (82) veden laatuun, mm. nikkelipitoisuudet ovat vuosina pääosin ylittäneet asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormin (kuva 7). 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 ph-arvo mg/l Sulfaatti µg/l Nikkeli µg/l Alumiini Kuva 7. Havaintoasemien Loukonpuro 11, Teyrinpuro 13, Vuonosjoki 59 ja Sätöskoski 82 veden laatutietoja vuosina Viinijärven Kirkkoselän syvänteessä (asema 214) maaliskuussa syvänteessä happitilanne oli pohjan lähellä heikentynyt, heikentynyt happitilanne näkyi mm. lievänä fosforin nousuna alusvedessä päällysveteen nähden. Selvemmin sisäinen kuormitus näkyi mangaanin ja raudan osalta (kuva 1). Mahdollinen muu kuormitusvaikutus oli havaittavissa mm. lievänä nikkelin, sulfaatin ja sähkönjohtavuuden kohoamisena alusvedessä (kuva 9). Nikkelin pitoisuus (19 µg/l) oli kuitenkin alusvedessä niukasti asetuksen 122/26 mukaista ympäristölaatunormitasoa pienempi. Päällysveden laatu oli hyvä, vesi oli vain lievästi humusleimaista ja veden fosforipitoisuus oli karun veden tasoa. Elokuussa lämpötilakerrostuneisuus oli lievää, happitilanne oli alusvedessä tyydyttävä. Vesi oli lievästi humuspitoista ja päällysveden kokonaisfosforin perusteella luokiteltuna karua. Veden ph-arvo osoitti lievää emäksisyyttä. Klorofylli-a:n pitoisuus oli kesä- ja heinäkuuta pienempi, ollen lievästi rehevän veden tasoa. Nikkelin ja arseenin pitoisuudet jäivät pieniksi (kuva 1). Sivu 1 / 43

11 Kasvukauden kolmen klorofylli-a:n tuloksen keskiarvon perusteella Viinijärvi luokittui lievästi reheväksi, levämäärä oli lähellä alueen pidempiaikaista keskiarvoa (kuva 9). Pohjaeläintarkkailun Viinijärven näyteaseman (214) pohjan tila on ollut kohtalaisen vakaa, pienenä poikkeuksena vuosi 1996, jolloin C. anthracinus dominoi C. plumosustyypin sijasta. Luokitus on yleensä ollut CI-indeksin perusteella hyvin rehevä. Vuonna 215 pohjan ravinteikkuus oli rehevässä luokassa ja lajistosta puuttui vaateliaat pohjaeläimet. PICM-indeksin ja prosentuaalisen mallin kaltaisuuden (PMA) perusteella Viinijärvi 214 luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen luokkaan. Taksoniluku oli seurannan normaalitasoa korkeampi vuonna 215. Kasviplanktontarkkailussa kokonaisbiomassa ja TPI olivat molemmissa näytteissä SVhjärvityypin tyydyttävän luokkarajojen sisällä. Haitallisten sinilevien osuus indikoi heinäkuussa vielä erinomaista luokkaa, mutta elokuussa se viittasi enää hyvään laatuluokkaan. TPI-arvoon vaikuttavat mm. rehevyyden indikaattorilajit Aulacoseira ambigua ja Aulacoseira granulata. Viinijärvi 214 Klorof.-a (x) µg/l Kuva 8. Viinijärven aseman 214 klorofylli-a:n pitoisuus vuosina Pidemmällä aikavälillä (vuosina ) tarkasteltaessa Viinijärven pohjan läheisessä vesikerroksessa happi on ollut ajoittain vähissä (kuva 9). Voimakasta sisäistä fosforikuormitusta ei ole kuitenkaan esiintynyt, mangaanin ja raudan pitoisuuksissa on ollut sen sijaan havaittavissa selvää nousua alusvedessä päällysveteen nähden (kuva 9). Alusveden nikkelipitoisuus on ollut alusvedessä myös ajoittain koholla, myös asetuksen 122/26 mukainen ympäristölaatunormitaso on ylittynyt muutamilla havaintokerroilla (kuva 9). Sivu 11 / 43

12 Viinijärven aseman 214 aseman veden laadussa ei pidemmällä aikajaksolla tarkasteltuna ole tapahtunut huomattavia muutoksia. Happi Nikkeli mg/l 8 µg/l /1 214/p-1 214/1 214/p-1 Kok.P Rauta µg/l µg/l /1 214/p-1 214/1 214/p-1 Mangaani µg/l /1 214/p-1 Kuva 9. Viinijärven aseman 214 alusveden veden laatutietoja vuosina /1 = Viinijärven aseman 214 päällysvesi, 214/p-1 = aseman 214 alusvesi (näyte metri pohjan yläpuolelta). Sivu 12 / 43

13 ms/m 16 Sähkönjohtavuus mg/l 16 Sulfaatti /1 214/p /1 214/p µg/l 7 Alumiini µg/l 7 Nikkeli /1 214/p µg/l 35 Kupari µg/l 25 Sinkki µg/l 25 Rauta µg/l 14 Mangaani /1 214/p /1 214/p Kuva 1. Vuonosjoen alueen asemien veden laatutietoja vuoden 215 havaintokerroilla. Asemien sijainti näkyy liitteissä 1 ja /1 = Viinijärven aseman 214 päällysvesi, 214/p-1 = aseman 214 alusvesi (näyte metri pohjan yläpuolelta). Sivu 13 / 43

14 4.2 Ruutunjoki, Sysmäjärvi ja Sysmäjoki Ruutunjoessa asemalla 33 raskasmetalleista nikkelin pitoisuudet olivat hieman koholla, liukoisen nikkelin pitoisuus (32 µg/l) ylitti esimerkiksi asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason toukokuussa (kuva 11). Muuten raskasmetallipitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä. Kokonaisfosforin perusteella asema luokittui karuksi - lievästi reheväksi. Vesi oli humusleimaista ja veden ph-arvo osoitti lievää happamuutta. Kloridin pitoisuudet olivat pieniä, sähkönjohtavuus osoitti suolojen vaikutusta voimakkaammin toukokuussa (kuva 11). Hygieenistä laatua heikensi selvimmin elokuussa E. colien esiintyminen (11 pmy/1 ml), muuten E.colien määrät olivat selvästi pienemmät (kuva 11). Aseman 33 veden laadussa ei pidemmällä aikajaksolla tarkasteltuna ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sysmäjärvessä asemilla 234, 3 ja 28 maaliskuussa happitilanne oli päällysvedessä tyydyttävä - välttävä, asemalla 28 alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt. Heikentynyt happitilanne näkyi osaltaan ainepitoisuuksien nousuna alusvedessä (kuva 11). Asemilla useiden tutkittujen metallien pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot olivat alueelle tyypillisesti koholla, mm. nikkelin, koboltin ja sinkin maksimit havaittiin asemalta 28. Nikkelin pitoisuudet olivat kuitenkin kaikilla asemilla päällysvedessä asetuksen 122/26 ympäristölaatunormitasoa pienemmät, aseman 28 alusvedessä ympäristölaatunormitaso ylittyi selvästi. Arseenin pitoisuudet olivat kaikilla asemilla pieniä. Asemien hygieeninen laatu säilyi kokonaisuudessaan hyvänä, (E.coli 1-9 MPN/1 ml) (kuva 11). Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat Sysmäjärven päällysvedessä lievästi rehevän veden tasoa. Veden ph-arvot osoittivat asemilla happamuutta, aseman 28 alusvedessä happamuus oli poikkeuksellisen voimakasta. Humusleimaisuus oli päällysvedessä voimakas. Sysmäjärven hapetusalueen vesirungossa oli havaittavissa lämpötilakerrostuneisuutta ja happitilanne oli alus- ja välivedessä selvästi heikentynyt. Päällysveden happitilanne oli tyydyttävä. Tulosten perusteella hapetin ei ollut näytteenottohetkellä toiminnassa. Toukokuussa Sysmäjärvessä asemilla 234, 3 ja 28 happitilanne oli päällysvedessä hyvä, asemalla 28 alusveden happitilanne oli lähes samaa tasoa päällysveden kanssa. Asemilla mm. raudan, nikkelin ja sinkin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot olivat alueelle tyypillisesti koholla. Nikkelin pitoisuudet olivat asemilla asetuksen 122/26 mukaista ympäristölaatunormitasoa suuremmat (kuva 11). Arseenin pitoisuudet olivat kaikilla asemilla pieniä. Asemilla 3 ja 28 hygieeninen laatu säilyi kokonaisuudessaan hyvänä (E.colit 2-3 MPN/1 ml), asemalta 234 havaittiin 91 MPN/1 ml E.coleja (kuva 11). Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat Sysmäjärven alueella lievästi rehevästä vedestä rehevään veteen. Kokonaistypen pitoisuudet olivat suurimmat asemalla 234 (kuva 11). Veden ph-arvot osoittivat asemilla vähintään lievää happamuutta, asemalla 3 happamuus oli voimakkainta. Humusleimaisuus oli asemilla voimakas. Sivu 14 / 43

15 Kesäkuussa Sysmäjärvestä tutkituista raskasmetalleista nikkelin pitoisuudet olivat alueella tyypillisesti koholla ja myös asetuksen 122/26 mukaista ympäristölaatunormitasoa suuremmat. Kadmiumin ja lyijyn pitoisuudet olivat pieniä. Klorofylli-a:n pitoisuudet osoittivat Sysmäjärvellä voimistunutta levätuotantoa, asemat luokittuivat reheväksi - erittäin reheväksi. Levämäärä oli selvästi suurin asemalla 234. Heinäkuussa Sysmäjärvestä tutkituista raskasmetalleista nikkelin pitoisuudet olivat kesäkuun tavoin ympäristölaatunormitasoa suuremmat. Kadmiumin ja lyijyn pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Happitilanne oli päällysvedessä hyvä, aseman 28 alusvedessä happitilanne oli välttävä. Sulfaattipitoisuudet olivat alueelle tyypillisesti koholla. Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat Sysmäjärvessä lähellä kesäkuun tasoa. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa. Elokuussa Sysmäjärven asemien happitilanne oli päällysvedessä hyvä. Syvänneasemalla lämpötilakerrostuneisuus oli lievää, alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt. Useiden metallien ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat havaintoasemille tyypillisesti koholla, arseenin ja kuparin havaitut pitoisuudet jäivät kuitenkin pieniksi. Nikkeli oli käytännössä kokonaan liukoisessa muodossa, nikkelin pitoisuudet ylittivät myös asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason (kuva 11). Veden ph-arvot osoittivat asemilla 234 ja 28 lievää happamuutta, asemalla 3 happamuus oli voimakas. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat asemilla lievästi rehevän - rehevän veden tasoa. Lahenjoen suualueen asemalla 234 kokonaistypen pitoisuus oli selvästi muita asemia suurempi, ammoniumtypen osuus kokonaistypestä oli kuitenkin pieni. Hygieenistä laatua heikensi E.colien esiintyminen (11 19 MPN/1 ml). Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa, varsinkin asemalla 234 levämäärä oli kesä- ja heinäkuuta pienempi. Syyskuussa Sysmäjärven kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat Sysmäjärven asemilla asetuksen 122/26 mukaista ympäristölaatunormitasoa suuremmat. Liukoisen kadmiumin ja lyijyn pitoisuudet olivat pieniä ja myös ympäristölaatunormitason mukaisia. Sysmäjärven hapetusalueella vesi oli tasalämpöistä ja happitilanne oli hyvä koko vesirungossa. Lokakuussa Sysmäjärvessä asemilla 234, 3 ja 28 happitilanne oli päällysvedessä hyvä, asemalla 28 alusveden happitilanne oli samaa tasoa päällysveden kanssa. Aseman 28 veden laatu oli muutenkin hyvin tasalaatuinen pinnasta pohjaan. Asemilla mm. raudan, nikkelin ja sinkin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot olivat alueelle tyypillisesti koholla. Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat asemilla asetuksen 122/26 mukaista ympäristölaatunormitasoa suuremmat (kuva 11). Arseenin pitoisuudet olivat kaikilla asemilla pieniä. Asemilla 3 ja 28 hygieeninen laatu säilyi kokonaisuudessaan hyvänä (E.colit - 4 MPN/1 ml), asemalta 234 havaittiin 34 MPN/1 ml E.coleja (kuva 11). Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat Sysmäjärven alueella lievästi rehevästä vedestä rehevään veteen. Kokonaistypen pitoisuus oli kokonaisfosforin tavoin suurin asemalla 234, kokonaistypestä vain pieni osa oli ammoniummuodossa. Veden ph-arvo oli asemal- Sivu 15 / 43

16 la 234 lähellä neutraalia, asemilla 3 ja 28 ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Humusleimaisuus oli asemilla lievää. Kasviplanktontarkkailussa Sysmäjärven asemalla 234 kokonaisbiomassa oli heinäkuussa vain tyydyttävällä tasolla, elokuussa sen sijaan se sijoittui hyvään laatuluokkaan. Haitallisia sinileviä ei käytännössä ollut. Siksi sinilevämuuttuja ilmensi erinomaista ekologista tilaa. TPI-indikaattoriluku oli heinäkuun näytteessä vielä erinomainen, lähinnä Dinobryon sertularia -kultalevän ansiosta, mutta osoitti elokuussa hyvää laatuluokkaa. Sysmäjärven asemalla 28 biomassaindikaattori muuttui heinäkuun välttävästä elokuun hyväksi laatuluokaksi. Sinilevämuuttuja osoitti erinomaista luokkaa ja TPI osoitti molemmissa näytteissä hyvää ekologista veden laatua. Sysmäjärven asemalla 3 verrattuna muihin Sysmäjärven näytteisiin kokonaisbiomassa oli heinäkuun näytteessä verrattain alhainen, mikä johti erinomaiseen laatuluokkaan. Haitallisia sinileviä ei havaittu. TPI-indikaattori luokitti näytteen hyväksi. Elokuun näytteessä biomassa oli tasoltaan verrattavissa muihin Sysmäjärven näytteisiin eli sijoittui hyvään laatuluokkaan. Sekä sinileväindikaattori ja TPI osoittivat tälle näytteelle erinomaista ekologista laatua. Pohjaeläintarkkailun perusteella Sysmäjärvellä (näyteasema 28) pohjaeläimistön taksoniluku on ollut viime tutkimuskerroilla kohoava. Biomassa on ollut alhainen ja laskeva. Kahden viime tutkimuskerran (212 ja 215) alhaiset biomassat johtuvat harvasukasmatojen puuttumisesta lajistosta. Chironomidi-indeksi on pääsääntöisesti osoittanut syvänteen olevan hyvin rehevä. Vuonna 215 syvänteen (28) pohja luokiteltiin CI-indeksin perusteella reheväksi. PICM-indeksin ja prosentuaalisen mallin kaltaisuuden (PMA) perusteella Sysmäjärvi 28 luokiteltiin erinomaiseen luokkaan, mikä johtuu havaintopaikan mataluudesta ja siten uusien indeksien soveltumattomuudesta matalien syvänteiden arviointiin. Sysmäjoen veden laadussa näkyi yläpuolisen Sysmäjärven kuormitusvaikutus mm. kohonneina metallien ja sulfaatin pitoisuuksina sekä sähkönjohtavuutena (kuva 11). Kokonaisfosforipitoisuus vaihtelivat lievästi rehevästä vedestä - erittäin rehevään veteen. Kokonaistypen pitoisuudet olivat lähellä aseman keskimääräistä tasoa. Vesi oli varsinkin alkuvuoden näytteissä humuspitoista ja veden ph-arvot osoittivat vähintään lievää happamuutta. Happitilanne vaihteli välttävästä hyvään. Hygieenistä laatua heikensi hieman E.colien esiintyminen (3-23 MPN/1 ml) (kuva 11). Liukoiselle nikkelille oli valtioneuvoston asetuksessa 122/26 (asetuksen muutos 868/21) määritelty ympäristölaatunormitaso 21 µg/l (2 µg/l + tausta 1 µg/l) voimaan tuli muutos nikkelin ympäristölaatunormiin (valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, 138/215), jatkossa ympäristölaatunormi ilmoitetaan nikkelin biosaatavana pitoisuutena. Asetuksen mukainen biosaatavan nikkelin ympäristölaatunormi on 5 µg/l (4 µg/l + tausta (1 µg/l)). Tässä raportissa nikkelin biosaatavuus on laskettu Biometmallilla Sysmäjärven asemille 234 ja 28 sekä Sysmäjoen asemalle 5, joissa laskentaan Sivu 16 / 43

17 vaadittava DOC oli määritetty. Puuttuvien parametrien osalta on käytetty vuoden muiden havaintokertojen keskiarvoa. Sysmäjärven ja Sysmäjoen Biomet-mallilla lasketut nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasoa suuremmat muutamaa havaintokertaa lukuun ottamatta (ks. liite). Sivu 17 / 43

18 7 ms/m Sähkönjohtavuus 3 mg/l Sulfaatti /p /p µg/l Kok.N /p-1 5 µg/l Kok.P /p-1 5 µg/l 6 Rauta µg/l 7 Mangaani /p /p µg/l Nikkeli /p-1 5 MPN/1 ml E.coli Kuva 11. Sysmäjärven (3, 234, 28), Sysmänjoen (5) ja Ruutunjoen (33) veden laatutietoja vuoden 215 havaintokerroilla. Asemien sijainti näkyy liitteissä 1 ja 2. 28/1m = aseman 28 päällysvesi, 28/p-1= aseman 28 alusvesi. Sivu 18 / 43

19 Sysmäjärven ja Sysmäjoen pidempiaikaista kehitystä on kuvattu vuonna 216 tehdyssä erillisselvityksessä (Heitto 216). Raportissa Sysmärven veden laadun kehitystä kuvataan seuraavasti: Asema 234 Lahenjoen suualue Lahenjoen suualue on hyvin matala ja vesitilavuus pieni. Talvella laimenemisolosuhteet ovat ajoittain heikot. Lahenjokea pitkin Vuonoksen talkkitehtaalta ja Outokummun kaupungin jätevedenpuhdistamolta tuleva kuormitus heikentää alueen veden laatua merkittävästi. Usein happi on lopputalvella vähissä (kuva 12). 2 vuoden tarkastelujakson heikoin happitilanne vallitsi vuonna 212, jolloin happi oli,5 m syvyydeltä otetussa näytteessä kokonaan lopussa. Alueella virtasi vähän vettä maaliskuussa: mm. Ruutunjoki oli näytteenottoaikaan kuiva, eikä näytettä saatu. Huono happitilanne on nostanut etenkin rautapitoisuuksia, mutta monien vedenlaatuparametrien, kuten kokonaistypen, kokonaisfosforin ja sulfaatin osalta happitilanne ei näytä vaikuttaneen maksimipitoisuuksiin (kuva 12). Sivu 19 / 43

20 Kuva 12. Sysmäjärven aseman 234 vedenlaatutietoja talvella vuosina Kokonaisravinteiden osalta aseman 234 veden laadussa ei ole nähtävissä selvää muutossuuntaa 2 viimeksi kuluneen talven aikana. Sulfaattipitoisuudet, sähkönjohtavuus ja nikkelipitoisuudet sen sijaan ovat viimevuosina olleet jonkin verran aiempaa matalammat. Tarkastelujakson korkeimmat sulfaatin ja nikkelin pitoisuudet mitattiin talvina 1996 ja 211 (kuva 12). Kahtena viime talvena, jolloin happitilanne on ollut hyvä, myös raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat olleet keskimääräistä pienemmät. Näinä talvina mitattiin tarkastelujakson pienimmät sulfaattipitoisuudet ja myös kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat havaintojakson pienimpiä. Molemmat talvet olivat leutoja ja lumi alkoi sulaa jo maaliskuussa. Sysmäjoessa virtaamat olivat kumpanakin vuonna maaliskuun näytekerroilla huomattavasti tavallista suuremmat. Todennäköisimpänä syynä pieniin pitoisuuksiin oli sulamisvesien laimentava vaikutus. Myös ph-arvot ovat kahtena viime- Sivu 2 / 43

21 talvena olleet keskimääräistä matalammat, mikä myös liittynee pääasiassa sulamisvesien vaikutukseen. Keväällä Lahenjoen matalan suualueen happitilanne on aina ollut hyvä (kuva 13). Kokonaisravinne-, rauta-, mangaani- ja sulfaattipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus ovat keväisin olleet talvea matalammat. Sulfaatin osalta kevätpitoisuuksien 2 vuoden aikajakson keskiarvo on ollut 1 µg/l kun talvipitoisuuksien keskiarvo on ollut 157 µg/l. Täyskierron aikaiset ph arvot ovat vuosina vaihdelleet välillä 6,5-7, ja tarkastelujakson matalin ph-arvo, ph 6,5, mitattiin toukokuussa 215. Kuva 13. Sysmäjärven aseman 234 vedenlaatutietoja toukokuussa vuosina Sivu 21 / 43

22 Myöskään kesäaikaan Lahenjoen edustalla ei ole alueen mataluudesta johtuen esiintynyt merkittäviä happivajeita (kuva 14). Kokonaisravinteiden, raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat vaihdelleet laajasti vuosien välillä, mutta olleet kevään tapaan talvea matalammat. Kesäaikainen ph arvo on jonkin verran laskenut tarkastelujakson alkuvuosiin verrattuna. Matalin ph arvo, ph 6,7, mitattiin kesällä 214. Kasviplanktonin klorofylli-a:n pitoisuudet ovat vaihdelleet useimmiten välillä 1-25 µg/l ilmentäen lievästi reheviä/reheviä olosuhteita (kuva 14). Vuonna 212 tehdyn kasviplanktontutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä: kasviplanktonbiomassa ilmaisi kesäkuussa runsasta rehevyyttä, ja heinä- ja syyskuussa lievää rehevyyttä. Sulfaatin osalta kesäpitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet kevättä korkeammat, 2 vuoden aikajakson keskiarvo 148 mg/l. Elokuussa 21 mitattiin tarkastelujakson korkeimmat kesäaikaiset sulfaattipitoisuudet, 27 mg/l ja 11 µg/l. Vastaavaan aikaan useiden muiden vedenlaatuparametrien, kuten kokonaisravinteiden ja raudan, pitoisuudet olivat kuitenkin joko keskimääräisellä tasolla tai tavallista pienemmät. Sivu 22 / 43

23 Kuva 14. Sysmäjärven aseman 234 vedenlaatutietoja elo - syyskuussa vuosina Sivu 23 / 43

24 Sulfaattipitoisuus oli tavallista korkeampi syksyllä 2 (kuva 15). Kuten elokuussakin, kokonaisravinteiden ja raudan pitoisuudet sen sijaan eivät olleet kohonneet vaan olivat vaihteluvälin alarajoilla. Syksyn näytekerroista erottuu lokakuu 28, jolloin useiden vedenlaatuparametrien pitoisuudet, ei kuitenkaan sulfaattipitoisuus ja sähkönjohtavuus, olivat tavallista korkeammat (kuva 15). Lokakuu oli tuolloin hyvin sateinen, mikä lienee vaikuttanut pitoisuusnousuihin. Sivu 24 / 43

25 Kuva 15. Sysmäjärven aseman 234 vedenlaatutietoja lokakuussa vuosina Asema 3 Ruutunjoen suualue Kuten Lahenjoen suualueellakin, Ruutunjoen laskukohdan edustalla talviset happipitoisuudet ovat vaihdelleet huomattavasti (kuva 16). Kokonaan tai lähes kokonaan happi on ollut lopussa talvina 26, 211 ja 212 (kuva 16). Heikkohappisimpina talvina raudan ja osittain myös mangaanin pitoisuudet ovat kohonneet korkeiksi, talvella 26 myös kokonaisfosforin pitoisuus oli korkea. Tarkastelujakson alkuvuosina Ruutunjoen edustalta mitattiin matalampia ph arvoja kuin 2-luvulla, mutta maaliskuussa 215 ph arvo oli uudelleen keskimääräistä matalampi, ph 5,9 (kuva 16). Kokonaisravinteiden pitoisuuksissa ei ole nähtävissä selkeää muutossuuntaa. Sivu 25 / 43

26 Sulfaatin pitoisuudet ja sähkönjohtavuus ovat vaihdelleet talvien välillä, ja ne ovat olleet pienemmät kuin Lahenjoen edustalla. Korkeimmat talviset sulfaattipitoisuudet mitattiin vuosina 1996 ja 23 (kuva 16). Kokonaisravinteiden ja raudan pitoisuudet eivät olleet vastaavaan aikaan kohonneet: vuonna 1996 ne olivat pienet ja vuonna 23 keskimääräisellä tasolla. Lahenjoen suualueen tapaan myös Ruutunjoen edustalla raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat kahtena viimeisenä hyvähappisena talvena olleet tavallista matalammat. Myös sulfaattipitoisuus, sähkönjohtavuus ja nikkelipitoisuus olivat kahtena viimetalvena pienet, kun taas kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat lähellä keskimääräistä. Kuten asemalla 234, tavallista matalampiin pitoisuuksiin lienee syynä sulamisvesien laimentava vaikutus. Kuva 16. Sysmäjärven aseman 3 vedenlaatutietoja talvella vuosina Sivu 26 / 43

27 Myöskään kevättilanteessa Ruutunjoen edustan kokonaisravinteiden pitoisuuksissa ei ole nähtävissä muutossuuntaa (kuva 17). Sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus sen sijaan ovat 2-luvun puolivälin jälkeen olleet pääsääntöisesti aiempaa korkeammat, vaikka ne keväällä 215 olivatkin laskeneet keskimääräistä pienemmiksi. Keväällä 214 mitattiin 2 vuoden aikajakson korkeimmat kokonaisfosforin, raudan ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus, ja myös kokonaistypen ja mangaanin pitoisuudet olivat tavallista korkeammat. Sulfaatin pitoisuus oli samalla tasolla myös keväällä 212, mutta tuolloin kokonaisravinteiden ja raudan pitoisuudet eivät olleet erityisen korkeat. Mangaanipitoisuus sen sijaan oli kohonnut. Tarkastelujakson matalin ph-arvo, 5,6, mitattiin toukokuussa 215 (kuva 17). Kuva 17. Sysmäjärven aseman 3 vedenlaatutietoja toukokuussa vuosina Kuten talvella ja keväällä, kesälläkään kokonaisravinteiden pitoisuuksissa ei ole 2 vuoden tarkastelujaksolla ollut selvää muutossuuntaa (kuva 18). Klorofyllipitoisuuksissakaan muutossuuntaa ei ole nähtävissä. Klorofylli-a:n pitoisuuksien pitkänajan kes- Sivu 27 / 43

28 kiarvo oli 16 µg/l, mikä ilmentää reheviä olosuhteita. Kuitenkin joitakin kertoja tarkastelujakson aikana on mitattu selvästi korkeampia klorofyllipitoisuuksia (kesinä 1998, 23, 212 ja 213.) Vuonna 212 tehdyn kasviplanktontutkimuksen mukaan kasviplanktonbiomassa ilmensi kesäkuussa runsasta rehevyyttä ja heinäkuussa lievää rehevyyttä. Syyskuussa biomassa oli muista näytekerroista ja muista havaintoasemista poiketen korkea, kuten klorofyllipitoisuuskin. Sivu 28 / 43

29 Sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus ovat asemalla 3 olleet kesällä selvästi talvea ja kevättä korkeammat, mutta selvää muutossuuntaa niissäkään ei ole nähtävissä. Kuva 18. Sysmäjärven aseman 3 vedenlaatutietoja loppukesällä vuosina Sivu 29 / 43

30 Tarkastelujakson korkein kesäinen sulfaattipitoisuus mitattiin (kuva 18). Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat vastaavaan aikaan pienet. Happitilanne on kesänäytekerroilla ollut Ruutunjoen matalalla suualueella aina hyvä. Raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat silti ajoittain olleet korkeat. Kesäiset ph arvot ovat viimeaikoina olleet aiempaa matalammat, ja kesällä 215 ph arvo oli tarkastelujakson pienin, ph 5,5 (kuva 18). Syksyllä sekä kokonaisravinteiden pitoisuudet että sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus ovat asemalla 3 vaihdelleet vuosien välillä melko laajasti (kuva 19). Kokonaisfosforin osalta tarkastelujakson pienin pitoisuus mitattiin syksyllä 215, kun vastaavaan aikaan sulfaattipitoisuus oli yksi tarkastelujakson korkeimpia. Raudan ja mangaanin osalta 2-luvun puolivälin tienoilla ja sen jälkeen on ajoittain mitattu aiempaa korkeampia pitoisuuksia. Kuva 19. Sysmäjärven aseman 3 vedenlaatutietoja lokakuussa vuosina Sivu 3 / 43

31 4.2.3 Asema 28, syvännealue Talvella happitilanne on ajoittain ollut huono aseman 28 pohjan lähellä ja joskus myös päällysvedessä, huolimatta siitä, että alueella on hapetin (kuva 2). Tarkastelujakson huonoin happitilanne koko vesipatsaan osalta todettiin talvella 212, jolloin happi oli alusvedestä lähes lopussa (pitoisuus,2 mg/l) ja päällysvedessäkin happea oli jäljellä enää alle 1 mg/l. Heikkohappisina talvina alusveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat kohonneet. Syvänteen pohjalle on talvisin kertynyt myös sulfaattia, mikä on nostanut sähkönjohtavuuden päällysvettä korkeammaksi. Fosforipitoisuuksien osalta pitoisuusnousut eivät kuitenkaan ole olleet kovin korkeita. Tarkastelujakson korkein kokonaisfosforipitoisuus mitattiin (73 µg/l) jolloin myös sulfaattipitoisuus oli kohonnut. Kokonaistypen pitoisuudet ovat olleet päällysvedessä suurimmillaan heikkohappisina vuosina 26 ja 211. Kuva 2. Sysmäjärven aseman 28 vedenlaatutietoja lopputalvella vuosina Sivu 31 / 43

32 Kuten muillakin havaintoasemilla, leutoina talvina 214 ja 215 sulamisvedet nostivat maaliskuiset virtaamat korkeiksi ja laimensivat päällysveden ainepitoisuuksia. Vaikka muiden vedenlaatuparametrien pitoisuudet olivat pienet, maaliskuussa 215 raudan pitoisuus oli päällysvedessä erikoisen korkea. Muista tarkastelujakson talvista poiketen mitattiin alusvedestä erittäin matala ph arvo (ph 3,9), väriarvo (<5 mg Pt/l), kemiallinen hapenkulutus (1,2 mg/l) ja kokonaisfosforipitoisuus (6 µg/l). Myös kokonaistypen pitoisuus oli tavanomaista pienempi (98 µg/l). Sulfaatin pitoisuus oli samaan aikaan tarkastelujakson korkeimpia (26 mg/l). Happi ei ollut alusvedestä lopussa, vaan sen pitoisuus oli 3,7 mg/l. Myös päällysvedessä ph oli muita vuosia matalampi, 5,4. Maaliskuun 215 lisäksi alusveden kokonaisfosforin pitoisuus oli poikkeuksellisen pieni (8 µg/l) ja sulfaattipitoisuus suuri (27 mg/l). Tuolloin ph oli kuitenkin laskenut vain vähän, arvoon 5,5. Alusveden happipitoisuus oli samaa luokkaa kuin maaliskuussa 215, 3,3 mg/l. Vesistöissä, joiden sulfaattikuorma on suuri, voi hapettoman kauden jälkeen happitilan teen parantuessa syntyä tilanne, jossa sedimentin rautasulfidien hapettuminen raudaksi ja sulfaattiseksi rikiksi aiheuttaa happamuuspiikin (Heikkinen ja Väisänen 27). Vuonna 215 virtaamat olivat suuret jo maaliskuussa, ja jokisuiden havaintoasemilla happitilanne oli melko hyvä. On mahdollista, että hapellisia sulamisvesiä tai hapetettuja vesiä on valunut myös syvänteeseen saaden aikaan rautasulfidien hapettumista. Talvella 215 alusveden ph tosin oli jo helmikuun ylimääräisellä näytekerrallakin matala, ph 4,7. Tarkasteltaessa 2 vuoden aikajaksoa näyttää siltä, että ilmiö on melko harvinainen. On kuitenkin mahdollista, että vastaava tilanne on tapahtunut syvänteessä aikaisemminkin jäiden lähdön aikaan, mutta analyysituloksia tilanteesta heti jäiden jälkeen ei ole saatavilla. Kevätnäytteenottokerroilla aseman 28 happitilanne on aina ollut hyvä (kuva 21). Kokonaisravinteiden pitoisuuksissa ei ole nähtävissä muutossuuntaa, mutta sulfaatin pitoisuudet ja sähkönjohtavuus ovat 2-luvun puolivälin jälkeen olleet aiempaa korkeammat, kuten Ruutunjoen edustallakin. Sulfaattipitoisuus ja sähkönjohtavuus olivat tarkastelujakson korkeimmat keväällä 214. Kokonaisravinteiden ja raudan pitoisuudet olivat vastaavaan aikaan tavanomaisella tasolla. Kuten muillakin havaintoasemilla, toukokuun ph arvo oli tarkastelujakson matalin, ph 6,2. Kesänäytteenottokerroilla syvännealueen vesi on ajoittain ollut kerrostunut ja alusveden happitilanne heikko, mikä on nostanut raudan ja mangaanin pitoisuuksia alusvedessä. Kokonaisfosforin pitoisuudet eivät kuitenkaan ole kohonneet merkittävästi (kuva 22). Klorofyllipitoisuuksien pitkän ajan keskiarvo 15 µg/l ilmentää reheviä olosuhteita. Myös vuonna 212 tehdyn kasviplanktontutkimuksen perusteella alue oli luokiteltavissa reheväksi. Kesäiset sulfaattipitoisuudet ovat 2 ja 21-luvulla olleet korkeammat kuin 199- luvun loppupuolella (kuva 22). Sähkönjohtavuudessa muutossuunta ei ole yhtä selvä. Sivu 32 / 43

33 Korkein tarkastelujakson sulfaattipitoisuus mitattiin Kokonaisfosforin pitoisuus oli samaan aikaan tarkastelujakson pitoisuusvaihtelun alarajoilla. Nikkelin pitoisuus oli poikkeuksellisen korkea elokuussa 28 (kuva 22). Aseman 28 kesäiset ph-arvot ovat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna vähän laskeneet. Matalin kesäaikainen ph-arvo, 6,2, mitattiin heinäkuussa 215. Kuva 21. Sysmäjärven aseman 28 vedenlaatutietoja toukokuussa vuosina Sivu 33 / 43

34 Kuva 22. Sysmäjärven aseman 28 vedenlaatutietoja loppukesällä vuosina Sivu 34 / 43

35 Syksyisin syvännealueen vesi on ollut näytteenottokerroilla jokseenkin tasalämpöinen lukuun ottamatta syksyä 26, jolloin vesipatsas oli lokakuun näytekerralla lämpötilan suhteen kerrostunut (kuva 23). Kokonaisravinteiden, raudan, mangaanin ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat kuitenkin päällysvedessä ja alusvedessä samaa tasoa, kuten useimpina muinakin syksyinä. Kuva 23. Sysmäjärven aseman 3 vedenlaatutietoja lokakuussa vuosina Sivu 35 / 43

36 4.3. Taipaleenjoki Sysmäjoen alapuolisella Taipaleenjoen asemalla 51 kuormitusvaikutus näkyi yleensä lievänä ainepitoisuuksien ja sähkönjohtavuusarvojen nousuna sekä hygieenisen laadun heikkenemisenä vertailuasemaan 8 nähden (kuva 24). Sinkki-, kupari - ja nikkelikuormitus jäi kuitenkin pieneksi ja esimerkiksi nikkelin pitoisuudet alittivat asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason Taipaleenjoessa kaikilla havaintokerroilla. Taipaleenjoen hygieenistä laatua heikensivät vain pienet määrät E.coleja ( - 6 MPN/1 ml). Happitilanne säilyi hyvänä (kuva 24) ja veden ph-arvot olivat yleensä lähellä neutraalia vettä. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lievästi rehevän veden tasoa. Piileväanalyysin perusteella Taipaleenjoen ekologinen tila oli hyvä, mutta vuoden 212 jälkeen on havaittavissa selvä muutos huonompaan. Taipaleenjoessa pitoisuudet ovat korkeimmat yleensä kevättulvien aikaan, jolloin yleensä myös virtaama on suurin ja siten myös kokonaiskuorma muodostuu suurimmaksi. Taipaleenjoen fysikaalis-kemiallisessa veden laadussa ei pidemmällä aikajaksolla tarkasteltuna ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sivu 36 / 43

37 ms/m Sähkönjohtavuus mg/l Happi µg/l Kok.N µg/l Kok.P mg/l K-aine MPN/1 ml E.coli Kuva 24. Taipaleenjoen asemien 8, 51, 157 ja 276 veden laatutietoja vuoden 215 havaintokerroilla. Asemien sijainti näkyy liitteissä 1 ja 2. Sivu 37 / 43

38 4.4 Heposelkä Maaliskuussa Heposelän asemat 11 ja 14 olivat selvästi lämpötilakerrostuneita. Alusveden happitilanne oli syvemmällä havaintoasemalla 14 selvästi heikentynyt, asemalla 11 vielä tyydyttävä (kuva 25). Varsinkin aseman 14 alusvedessä oli havaittavissa heikentyneestä happitilanteesta johtuvaa ravinteiden ja raudan, sekä varsinkin mangaanin nousua (kuva 25). Päällysveden veden laatu oli asemilla kokonaisuudessaan hyvä, kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella asemat olivat luokiteltavissa karuiksi - lievästi reheviksi. Kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat asemilla kokonaisuudessaan pieniä. Sähkönjohtavuus ja sulfaatin pitoisuudet olivat molempien asemien vesirungossa hieman koholla (kuva 25), muuten selvää kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa. Elokuussa Heposelän asemat olivat myös vielä lievästi lämpötilakerrostuneita, alusveden happitilanne oli molemmilla asemilla tyydyttävä (kuva 25). Alusvedessä oli havaittavissa lievää nousua lähinnä raudan ja mangaanin osalta, ravinteiden osalta pitoisuusnousu oli vähäisempää (kuva 25). Päällysveden veden laatu oli molemmilla asemilla kokonaisuudessaan hyvä, kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella asemat olivat luokiteltavissa lievästi reheviksi. Kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat asemilla pieniä. Sähkönjohtavuus ja sulfaatin pitoisuudet olivat maaliskuun tapaan molemmilla asemilla hieman koholla (kuva 25), muuten selvää kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa Avovesikauden kolmen klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella asemat luokittuivat lievästi reheviksi - reheviksi. Heposelän asemalla 11 kasviplanktonin biomassan osalta laatuluokka muuttui heinäkuusta elokuuhun tyydyttävästä hyväksi. Sinilevien runsastuminen näkyi siten, että erinomaisesta laadusta mentiin hyvään laatuluokkaan elokuussa. TPI-arvo pysyi suhteellisen samana näissä kahdessa näytteessä ja ilmentää vesistön hyvää ekologista laatua. Heposelän asemalla 14 biomassaindikaattori ja TPI olivat heinäkuussa lähinnä piilevistä johtuen välttävällä tasolla, vaikka haitallisia sinileviä oli vain vähän (erinomainen laatuluokka). Elokuussa biomassa ja TPI paranivat tyydyttäviksi, kun biomassa puolittuu ja piilevissä rehevyyden indikaattorilajien osuudet pienenivät. Sinilevien runsastuminen osoitti tämän indikaattorin osalta nyt sen sijaan hyvää laatuluokkaa. Heposelän syvänteiden (11 ja 14) näyteasemilla pohjaeläimistön biomassat ovat jonkin verran vaihdelleet lähinnä Chironomus surviaissääskisuvun tiheyksien mukaan. Asemien pohjien tila on silti ollut melko vakaa ja ne on yleensä luokiteltu reheviksi. Vuonna 215 molemmat asemat luokiteltiin CI-indeksin perusteella reheviksi. PICM-indeksin ja prosentuaalisen mallin kaltaisuuden (PMA) perusteella Heposelän syvänteet 11 ja 14 luokiteltiin välttävään luokkaan. Heposelän litoraalinäyteasemien (14 länsi- ja itäranta) tilaa seurattiin vuonna 212 ensimmäistä kertaa. Litoraalin näytteenottoalueiden ekologinen tila oli erinomainen vuonna 215 ja lajistossa oli monipuolisuutta. Shannon Wienerin diversiteetti-indeksin perusteella näytteenottoalueiden eliömonimuotoisuus on melko korkea (H' = 2,27). Sivu 38 / 43

39 14 mg/l Happi ms/m 14 Sähkönjohtavuus 12 11/ / /p /p /1 6 14/ /p /p mg/l Sulfaatti 14 µg/l Kok.N /1 11/p /1 11/p /1 6 14/1 5 14/p /p µg/l Kok.P µg/l Nikkeli /1 11/p /1 11/p /1 14/p /1 14/p µg/l 6 Rauta µg/l 8 Mangaani /1 11/p /1 11/p /1 14/p /1 14/p Kuva 25. Heposelän tutkimusasemien ainepitoisuuksia vuoden 215 havaintokerroilla. 11/1 ja 14/1 = 1 metri sekä 11/p-1 m ja 14/p-1 m = metri pohjan yläpuolelta. Asemien sijainti näkyy liitteissä 1 ja 2. Sivu 39 / 43

40 Heposelän pitkäaikaisessa tarkastelussa aseman 11 ja 4 alusvedessä happitilanne on ollut ajoittain selvästi heikentynyt (kuvat 26 ja 27). Alusveden happitilanteeseen vaikuttaa mm. täyskiertojen onnistuminen, jäätymisen ajankohta ja esimerkiksi loppukesän näyteajankohdan ajoittuminen täyskierron aikoihin. Selvästi paras happitilanne havaittiinkin toukokuussa 21, jolloin maaliskuun heikosta jäätilanteesta johtuen lopputalven korvaavat näytteet jouduttiin ottamaan avovedestä toukokuussa (kuvat 26 ja 27). Ajoittainen vähähappisuus ei näyttäisi kuitenkaan aiheuttaneen yleensä merkittävää sisäistä fosforikuormaa, kokonaisfosforin pitoisuus on ollut alusvedessä suurempi syvemmällä asemalla 14 kuin asemalla 11 (kuvat 26 ja 27). Myöskään esimerkiksi nikkelin tai sinkin määrä ei ole kohonnut alusvedessä heikosta happitilanteessa huolimatta, kuten on tapahtunut Sysmäjärvessä ja jonkin verran Viinijärvessä. Mangaanin, ja ajoittain myös raudan pitoisuus, sen sijaan on ollut alusvedessä ollut välillä korkea (mangaanin maksimi 7,2 mg/l) (kuvat 26 ja 27). 7 Heposelkä asema 14 Kok.P Happi 12 6 Heposelkä asema 14 Rauta Happi Kok.P, µg/l Happi, mg/l Rauta, µg/l /5 8/5 3/6 8/6 3/7 8/7 3/8 8/8 3/9 8/9 5/1 9/1 3/11 8/11 3/12 9/12 3/13 9/13 3/14 8/14 3/15 8/ Happi, mg/l 1 2 Mangaani, µg/l 3/5 8/5 3/6 8/6 3/7 8/7 3/8 8/8 3/9 8/9 5/1 9/1 3/11 8/11 3/12 9/12 3/13 9/13 3/14 8/14 3/15 8/ Heposelkä asema 14 3/5 8/5 3/6 8/6 3/7 8/7 3/8 8/8 3/9 8/9 5/1 9/1 3/11 8/11 3/12 9/12 3/13 9/13 3/14 8/14 3/15 8/15 Mangaani Happi Happi, mg/l Kuva 26. Heposelän syvänneaseman 14 alusveden (pohja-1m) happi-, rauta- ja mangaanipitoisuudet vuosina Sivu 4 / 43

41 Heposelkä asema 11 Kok.P Happi Heposelkä asema 11 Rauta Happi Kok.P, µg/l Happi, mg/l Rauta, µg/l /5 8/5 3/6 8/6 3/7 8/7 3/8 8/8 3/9 8/9 5/1 9/1 3/11 8/11 3/12 9/12 3/13 9/13 3/14 8/14 3/15 8/15 Happi, mg/l 3/5 8/5 3/6 8/6 3/7 8/7 3/8 8/8 3/9 8/9 5/1 9/1 3/11 8/11 3/12 9/12 3/13 9/13 3/14 8/14 3/15 8/15 Mangaani, µg/l Heposelkä asema 11 3/5 8/5 3/6 8/6 3/7 8/7 3/8 8/8 3/9 8/9 5/1 9/1 3/11 8/11 3/12 9/12 3/13 9/13 3/14 8/14 3/15 8/15 Mangaani Happi Happi, mg/l Kuva 27. Heposelän pohjoisen lahtialueen syvänteen 11 alusveden (pohja-1m) happi-, rauta- ja mangaanipitoisuudet vuosina Heposelän havaintoasemien päällysveden ravinnepitoisuudet ovat vaihdelleet eri havaintokertojen välillä, mutta selvää huomattavaa muutossuuntaa ei ole havaittavissa. Vesi on ollut vuosina kokonaisfosforin perusteella lievästi rehevää, vähähumuksista ja happamuudeltaan lähinnä neutraalia, ph yli 7. Metallipitoisuudet ovat olleet pääosin matalia. Sivu 41 / 43

42 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi LÄHTEET Heikkinen, M-L & Väisänen (toim.), T. 27. Pyhäjärven Junttiselän tila ja kunnostusmahdollisuudet. PohjanmaanYmpäristökeskuksen julkaisuja 7/27,78s. Heitto, A Selvitys sulfaattikuormituksen vaikutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun. Finnoflag Oy. Raportti. LIITTEET 1. Havaintopaikat 2. Yhteistarkkailualueiden kartat 3. Vuoden 215 tarkkailutulokset 4. Biomet-mallin tulokset 5. Kasviplanktonraportti 6. Pohjaeläinraportti 7. Piileväraportti Sivu 42 / 43

43 Liite 1 TUTKIMUSASEMAT Asemat, syvyydet ja koordinaatit Asematunnus syv. m koordinaatit ETRS-TM35FIN Teyrinpuro as. 13 virta vesistöalue Loukonpuro as. 1 " vesistöalue as. 11 " Vuonosjoki as. 61 " vesistöalue as. 59 " Sätösjoki as. 82 " vesistöalue Viinijärvi as , vesistöalue Sysmäjärvi as. 28 5, vesistöalue as as Ruutunjoki as. 33 virta vesistöalue Sysmäjoki as. 5 virta vesistöalue Taipaleenjoki as. 8 " vesistöalue as. 157 " as. 276 " as 51 " as. 158* as. 475 " Heposelkä as vesistöalue as * = ainoastaan biologinen tarkkailu Sivu 43 / 43

44 VUONOSJOEN - HEPOSELÄN ALUEEN YHTEISTARKKAILU Liite 2 Havaintoasemat: Vuonoksen alue. Lupanumero 444/MML/9, 1:25.

45 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Havaintoasemat: Viinijärvi 214. Lupanumero 444/MML/9, 1:25.

46 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Havaintoasemat: Sysmäjärven alue. Lupanumero 444/MML/9, 1:35.

47 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Havaintoasemat: Taipaleenjoki. Lupanumero 444/MML/9, 1:25.

48 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Havaintoasemat: Heposelkä. Lupanumero 444/MML/9, 1:45.

49 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 1/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn TOC, liuk Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani Sinkki Alumiini Nikkeli oc mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / 1 Iso-Loukon laskuoja 1 Klo 13:3; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Virt ~1 l/s;,1 7,8 5,5 2,5 29 2, ,3 11 1, / 1 Iso-Loukon laskuoja 1 Klo 13:15; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Virt ~5 l/s;,1 3,3 6,7 3,6 9,3 3,3 45 9,1 1,5 35, / 11 Loukonpuro 11 Klo 12:45; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Virt ~2 l/s;,1 6,9 5, / 11 Loukonpuro 11 Klo 12:4; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Virt ~5 l/s;,1 2, 6,4 15 5, / 13 Teyripuro 13 Klo 11:4; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,1 6,5 6, / 13 Teyripuro 13 Klo 11:35; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Virt 2 l/s;,1 2,8 6, , / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Klo 11:25; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pilv. /8;,2,2 11,8 81 6,1 4,7 23 8,4 5, , ,1 48 2, / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Klo 12:55; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; 1, 5,6 1,7 85 5,3 3,2 3 8,2 6, , ,6 56 2, / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 13,4 8,8 84 6,2 3,9 38 6,6 6, , ,7 47 2, / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Klo 12:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 1,4 12,2 86 6,6 5,1 23 5,7 4, , ,1 29 2, / 59 Vuonosjoki 59 Klo 11:5; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pilv. /8;,1,1 11,8 81 6, , / 59 Vuonosjoki 59 Klo 11:55; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,2 5,3 1,3 81 5,4 7,3 3 9,7 7,

50 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 2/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Kadmium Cd liuk Kupari Koboltti Arseeni Lyijy Lyijy liuk E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / 1 Iso-Loukon laskuoja 1 Klo 13:3; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Virt ~1 l/s;,1 1,5,3, / 1 Iso-Loukon laskuoja 1 Klo 13:15; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Virt ~5 l/s;,1,61,14, / 11 Loukonpuro 11 Klo 12:45; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Virt ~2 l/s;, , / 11 Loukonpuro 11 Klo 12:4; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Virt ~5 l/s;,1 5,9 3, / 13 Teyripuro 13 Klo 11:4; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,1 2,4 2,, / 13 Teyripuro 13 Klo 11:35; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Virt 2 l/s;,1 1,1,89, / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Klo 11:25; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pilv. /8;,2 1,8,72, / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Klo 12:55; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; 1, 11,82, / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 2,2,55, / 61 Vuonosjoki 61 Sirkkasaari Klo 12:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 1,2,35, / 59 Vuonosjoki 59 Klo 11:5; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pilv. /8;,1 3,6 5,7, / 59 Vuonosjoki 59 Klo 11:55; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,2 6,1 4,8,33

51 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 3/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn TOC, liuk Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani Sinkki Alumiini Nikkeli oc mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / 59 Vuonosjoki 59 Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,1 13,1 8,3 79 6, ,6 9, / 59 Vuonosjoki 59 Klo 11:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 1,3 11,6 82 6, ,6 7, / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Klo 1:35; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pilv. /8; 1,,2 11,4 78 6, , / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Klo 11:25; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; 1, 6,2 1,1 81 5,9 7, , / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Näytt.ottaja Juha Pitkänen; 1, 13,9 8,3 8 6, ,9 9, / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Klo 1:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,5 2,1 11,6 84 6, ,9 5, / 214 Viinijärvi 214 Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 2,7 m; Jää 35 cm; Lumi cm; Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 1,7 13,6 97 6,8 6,4 34 2,1 <1 8 7, ,5 8, 2,7 4,5 33 6, ,9 1, / 214 Viinijärvi 214 Näk.syv. 1,5 m; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; -2 13, / 214 Viinijärvi 214 Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; -2 19, / 214 Viinijärvi 214 Kok.syv. 9,1 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1 2,1 9, 99 7,2 7,3 41 1,6 1, ,4 8, 17,4 6,2 64 6,9 7,4 45 2,9 1,6 15 9, ,6-2 P / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Klo 12:15; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pato 33 cm; Pilv. /8;,1,2 6, 4,6 < , ,5

52 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 4/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Kadmium Cd liuk Kupari Koboltti Arseeni Lyijy Lyijy liuk E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / 59 Vuonosjoki 59 Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,1 2,8 4,6, / 59 Vuonosjoki 59 Klo 11:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 1,6 5,8, / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Klo 1:35; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pilv. /8; 1, 4,1 4,3, / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Klo 11:25; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; 1, 15 4,, / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Näytt.ottaja Juha Pitkänen; 1, 3,6 2,8, / 82 Sätösjoki 82 Sätöskoski Klo 1:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,5 2,1 3,, / 214 Viinijärvi 214 Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 2,7 m; Jää 35 cm; Lumi cm; Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1,22 8,, / 214 Viinijärvi 214 Näk.syv. 1,5 m; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; / 214 Viinijärvi 214 Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; -2 7, / 214 Viinijärvi 214 Kok.syv. 9,1 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1,23 8,,26-2 5, / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Klo 12:15; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pato 33 cm; Pilv. /8;,1 8,4 1, 2,5

53 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 5/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn TOC, liuk Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani Sinkki Alumiini Nikkeli oc mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Klo 8:35; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,1 5,6 6,2 21 2, , / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,1 17,1 6,3 5,1 < , / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Klo 8:55; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,1 2,3 6,4 4,2 <1 37 < , / 234 Sysmäjärvi 234 Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5, / 234 Sysmäjärvi 234 Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,5,5 6, / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,1 m; Jää 35 cm; Lumi cm; Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,5,3 6, 41 6,1, < / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,7 m; Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,5 1,7 1,6 74 6,5, , / 234 Sysmäjärvi 234 Näk.syv.,5 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,5 14,3-1 P / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,8 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5 2,6 9,3 1 6,7 37 9, , < / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. m/s;,5 19,4 9, 98 6,9, , < / 234 Sysmäjärvi 234 Klo 12:; Näytt.ottaja IK, HT;,5 12,2 8,8 82 6,8 45 6,9 22

54 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 6/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Kadmium Cd liuk Kupari Koboltti Arseeni Lyijy Lyijy liuk E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Klo 8:35; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;, / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Näytt.ottaja Juha Pitkänen;, , / 33 Ruutunjoki 33 Mylly Klo 8:55; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;, , / 234 Sysmäjärvi 234 Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5 19,51, / 234 Sysmäjärvi 234 Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,5 27,45, / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,1 m; Jää 35 cm; Lumi cm; Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,5 11,31 2,3 6,3,25, / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,7 m; Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,5 44,19 3,8 16 3,7, / 234 Sysmäjärvi 234 Näk.syv.,5 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,5 45,22, / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,8 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5 43 <,1, / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. m/s;,5 4 2,2 18 4, / 234 Sysmäjärvi 234 Klo 12:; Näytt.ottaja IK, HT;,5 49,22,78

55 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 7/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn TOC, liuk Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani Sinkki Alumiini Nikkeli oc mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,1 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka/Tarnanen Hannu; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 3 /8;,5 5,3 11,5 91 6,9, , ,1 5, / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,1 m; Jää 3 cm; Lumi cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,5,6 8,1 57 5,9,13 8,7 24 1,8 99 < , / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,7 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,5 9,9 9,8 86 5,6, , / 3 Sysmäjärvi 3 Näk.syv.,7 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; -1 14, / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,8 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5 19, , / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,9 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. m/s;,5 19,2 8,8 95 5,5 <, ,3 46 <5 16 9, P / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,1 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka/Tarnanen Hannu; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 3 /8;,5 5,2 11,8 93 6,3, , , / 28 Sysmäjärvi 28 Klo 11:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1,4 51 4,8 2, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 5,8 m; Klo 1:45-1:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1,,9 5,4 12 4,8 2,1 4, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,9 m; Jää 28 cm; Lumi cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 1,1 8, 57 5,4, , , 1,9 3,7 27 3,9 E 63 <5 2, ,

56 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 8/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Kadmium Cd liuk Kupari Koboltti Arseeni Lyijy Lyijy liuk E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / 234 Sysmäjärvi 234 Kok.syv. 1,1 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka/Tarnanen Hannu; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 3 /8;,5 43,63 1,9 16 2,9, / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,1 m; Jää 3 cm; Lumi cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,5 9,3 3,2 1,6, / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,7 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,5 26 4, 16, / 3 Sysmäjärvi 3 Näk.syv.,7 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,8 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;, / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,9 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. m/s;,5 4 2,1 3, / 3 Sysmäjärvi 3 Kok.syv. 1,1 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka/Tarnanen Hannu; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 3 /8;,5 4 1,7 2 1, / 28 Sysmäjärvi 28 Klo 11:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 19,43,24 4,8 56,66, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 5,8 m; Klo 1:45-1:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1, 45,51,12 4,8 81,75, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,9 m; Jää 28 cm; Lumi cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 17,3 2,9 15,23,13 2 5, 89,71 3,1 82,12,12

57 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 9/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn TOC, liuk Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani Sinkki Alumiini Nikkeli oc mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1, m; Klo 9:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 11, 1, 91 6,2, , ,5 1, 9,4 83 6,2, , / 28 Sysmäjärvi 28 Näk.syv.,8 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1, 14,2 4,8 14, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1, m; Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; 1, 19,9 7,8 85 6,5 3 9,4 12 4,5 16,6 3,5 36 6, P 27 <5 < / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1 19,6 7,7 85 6,6, , , 16,3 2,5 26 6,5, , P 19 <5 < / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1, m; Klo 9:35; Näytt.ottaja IK, HT; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 12,8 8,7 82 6,7 27 7,4 15 5, 12,7 8,7 82 6,7 25 7, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6,2 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka/Tarnanen Hannu; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 3 /8; 1 5,3 11,1 87 6,6, , ,5 5, ,2 5,3 11,1 88 6,6, , ,7 5, / HAP/E Hapetin, itä Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1, m; Jää 3 cm; Lumi cm; Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 1, 7, ,9 2,3 17 5, 2,1 1, / HAP/E Hapetin, itä Kok.syv. 5,3 m; Näk.syv.,9 m; Klo 11:; Näytt.ottaja IK, HT; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 12,5 9,5 89 4,8 12,5 9, / HAP/N Hapetin, pohjoinen Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1,1 m; Jää 3 cm; Lumi cm; Klo 1:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1,6 9, ,7 4,1 29 4, 2, 2, 15

58 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 1/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Kadmium Cd liuk Kupari Koboltti Arseeni Lyijy Lyijy liuk E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1, m; Klo 9:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 33,28 3,8 15 1,3,32 2 4,5 32,22 3,5 15 1,5, / 28 Sysmäjärvi 28 Näk.syv.,8 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1, 34,19,21 4,8 35,16, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1, m; Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; 1, 33,13,2 4,5 36,18, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; ,9 9,2 1,1 1 5, 29 1,7 12 1, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1, m; Klo 9:35; Näytt.ottaja IK, HT; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 28,33,15 5, 29,29, / 28 Sysmäjärvi 28 Kok.syv. 6,2 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka/Tarnanen Hannu; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 3 /8; 1 37,3 1,6 16,79,12 5,2 36,62 1,5 16,82, / HAP/E Hapetin, itä Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1, m; Jää 3 cm; Lumi cm; Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 3 5, / HAP/E Hapetin, itä Kok.syv. 5,3 m; Näk.syv.,9 m; Klo 11:; Näytt.ottaja IK, HT; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 4, / HAP/N Hapetin, pohjoinen Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1,1 m; Jää 3 cm; Lumi cm; Klo 1:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 3 4,

59 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 11/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn TOC, liuk Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani Sinkki Alumiini Nikkeli oc mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / HAP/N Hapetin, pohjoinen Kok.syv. 4,7 m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja IK, HT; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 12,6 9,5 89 4,6 12,5 9, / HAP/W Hapetin, länsi Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1,1 m; Jää 3 cm; Lumi cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1,6 1,4 72 2,5 2,1 2,6 19 4,5 2,1 2, / HAP/W Hapetin, länsi Kok.syv. 4,6 m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja IK, HT; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 12,6 9,5 89 4, 12,4 9, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Jää 35 cm; Lumi 1 cm; Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -3 C-ast;,3,7 6, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pilv. /8;,5,5 6,5 45 5, , / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 8:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 3,1 8,5 63 6, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:35; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,5 8,1 9,1 77 6, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 13,6 8,4 81 6, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 8:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,5 18,9 6,7 72 6,5 41 9, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:3; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 17,5 7,3 77 6, , ,

60 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 12/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Kadmium Cd liuk Kupari Koboltti Arseeni Lyijy Lyijy liuk E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / HAP/N Hapetin, pohjoinen Kok.syv. 4,7 m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja IK, HT; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 4, / HAP/W Hapetin, länsi Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1,1 m; Jää 3 cm; Lumi cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 2,5 4, / HAP/W Hapetin, länsi Kok.syv. 4,6 m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja IK, HT; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 4, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5 34,39, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Jää 35 cm; Lumi 1 cm; Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -3 C-ast;,3 45,29, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pilv. /8;,5 28,26 2,3 22, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 8:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 17,41, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:35; Näytt.ottaja Pitkänen Juha;,5 25,14 7,6 1,, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 31,11, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 8:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,5 26,21, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:3; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 2 2, 4,3 23

61 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 13/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn TOC, liuk Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani Sinkki Alumiini Nikkeli oc mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 8:3; Näytt.ottaja IK, HT;,1 11,7 7,9 73 6,8 33 9, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 3,2 11, 82 6, , , / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 1:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,5,6 11,3 79 6, / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 9:35; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pilv. /8;,5 2,3 11,1 81 6,6 8,5 52 < ,1 6, / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 1:5; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; 1, 6,8 11,9 97 6,9 7,8 71 1, ,2 9, / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 11:2; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,5 18,2 8,8 94 7,1 7, 44 3, ,6 4, / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 1:; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,3 5,4 11,3 9 7,2 7,6 44 3, ,6 4, / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 9:55; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pilv. /8;,5 1,4 11, 78 6, , / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 1:25; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; 1, 7,4 1,9 9 6, , / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 11:4; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 17,9 8,1 86 7, 8,5 52 5, ,7 5, / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 1:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 5,4 1,9 87 7,1 9,7 43 3, ,2 5, / 157 Taipaleenjoki 157 Klo 1:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; 1, 18, 8,4 89 7, 7,1 45 4,

62 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 14/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Kadmium Cd liuk Kupari Koboltti Arseeni Lyijy Lyijy liuk E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 8:3; Näytt.ottaja IK, HT;,1 16,12, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 9:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 2 1,2 4, / 5 Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski Klo 1:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,5 32,29, / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 9:35; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pilv. /8;,5 2, / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 1:5; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; 1, 5, / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 11:2; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,5 2, / 8 Taipaleenjoki 8 Klo 1:; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,3 2, / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 9:55; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Pilv. /8;,5 2, / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 1:25; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; 1, 6, / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 11:4; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 2, / 51 Taipaleenjoki 51 Klo 1:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen;,2 2, / 157 Taipaleenjoki 157 Klo 1:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; 1, 6

63 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 15/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn TOC, liuk Sulfaatti Kloridi Rauta Mangaani Sinkki Alumiini Nikkeli oc mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / 276 Taipaleenjoki 276 Klo 1:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; 1, 17,8 8,3 87 7, 8,3 5 4, / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 2,9 m; Jää 3 cm; Lumi cm; Klo 14:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1,9 12,1 85 6,9 9,2 49 1, ,5 6,5 1 1,6 9,6 68 6, , , 15, 2,1 7,3 53 6, , , / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; -2 13, / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 2, m; Klo 14:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; -2 19,5 8 <5 < / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Kok.syv. 16,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 2,7 9,4 1 7,3 8,7 39 1, ,99 4,4 1 18,1 7,2 77 7, 8,8 42 4, ,8 4,9 15,5 17,5 6,3 65 7, 8,9 46 2, ,1 5, <5 < / 14 Heposelkä 14 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 2,9 m; Jää 35 cm; Lumi cm; Klo 14:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1,8 12,9 9 6,8 8,7 47 1, ,1 1 1,1 11,7 82 6, , ,9 7,3 2 1,1 11,5 81 6,8 9,9 53 1, ,8 7, 29, 2,3 1,6 12 7, ,9 7, / 14 Heposelkä 14 Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; -2 13, / 14 Heposelkä 14 Kok.syv. 31, m; Näk.syv. 2, m; Klo 14:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; -2 18, / 14 Heposelkä 14 Kok.syv. 29, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 19,7 9,4 1 7,3 8,5 4 1, ,7 4,4 1 18,1 7,9 83 7,1 8,6 39 1, ,7 4,4 2 17,7 7,2 76 7, 8,7 4 3, ,6 4,8 28, 17,6 6,5 68 7, 8,9 43 6, ,9 5,3-2

64 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 16/18 Vuonosjoen-Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelma (3156) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Kadmium Cd liuk Kupari Koboltti Arseeni Lyijy Lyijy liuk E. colic Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/1 ml µg/l / 276 Taipaleenjoki 276 Klo 1:5; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; 1, / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 2,9 m; Jää 3 cm; Lumi cm; Klo 14:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 3,2 1 2,7 15, 3, / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; -2 9, / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 2, m; Klo 14:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; / 11 Heposelkä 11 Hepolahti Kok.syv. 16,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 2,1 1 2,2 15,5 2,2-2 7, / 14 Heposelkä 14 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 2,9 m; Jää 35 cm; Lumi cm; Klo 14:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 4, 1 2,5 2 2,3 29, 2, / 14 Heposelkä 14 Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; -2 9, / 14 Heposelkä 14 Kok.syv. 31, m; Näk.syv. 2, m; Klo 14:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; / 14 Heposelkä 14 Kok.syv. 29, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 2,1 1 2,2 2 2,3 28, 2,2-2 9,6

65 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 17/18 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 3156 / 1 = Iso-Loukon laskuoja 1 ( ) 3156 / 11 = Loukonpuro 11 ( ) 3156 / 13 = Teyripuro 13 ( ) 3156 / 11 = Heposelkä 11 Hepolahti ( ) 3156 / 14 = Heposelkä 14 ( ) 3156 / 157 = Taipaleenjoki 157 ( ) 3156 / 214 = Viinijärvi 214 ( ) 3156 / 234 = Sysmäjärvi 234 ( ) 3156 / 276 = Taipaleenjoki 276 ( ) 3156 / 28 = Sysmäjärvi 28 ( ) 3156 / 3 = Sysmäjärvi 3 ( ) 3156 / 33 = Ruutunjoki 33 Mylly ( ) 3156 / 5 = Sysmänjoki 5 Kiukoonkoski ( ) 3156 / 51 = Taipaleenjoki 51 ( ) 3156 / 59 = Vuonosjoki 59 ( ) 3156 / 61 = Vuonosjoki 61 Sirkkasaari ( ) 3156 / 8 = Taipaleenjoki 8 ( ) 3156 / 82 = Sätösjoki 82 Sätöskoski ( ) 3156 / HAP/E = Hapetin, itä 3156 / HAP/N = Hapetin, pohjoinen 3156 / HAP/W = Hapetin, länsi MÄÄRITYKSET Pato = Kok.syv. = Kokonaissyvyys (m) Näk.syv. = Näkösyvyys (m) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Pilv. = Pilvisyys (-8) Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.) Jää = Jään paksuus (cm) Lumi = Lumen paksuus (cm) Virt = Lämpöti = Lämpötila Happi = SFS-EN (1993) Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure ph = SFS 321 (1979), muunneltu Alkalinit. = VH kirje nro 1811/62, VH 1981 (LA6) Sähkönj. = SFS-EN (1994), korj. 25 C, mittaus huoneen lämpöt. Väriluku = SFS-EN ISO 7887, osa 6 (212) Sameus = SFS-EN ISO 727 (2) K-aine = SFS-EN 872 (25), suodatin Whatman GF/C Kok. N = Sis. FIA-menetelmä LA6, perustuu SFS-EN ISO (1998) NH4-N = Sisäinen FIA-menetelmä LA63, perustuu SFS 332 (1976) NO3N+NO2N = SFS-EN ISO (1997), FIA-analysaattori Kok. P = Sis. FIA-menetelmä LA65, perustuu SFS-EN ISO (25) PO4-P = Sis. FIA-men. LA64, perustuu SFS-EN ISO (25),suod. COD-Mn = SFS 336 (1981) TOC, liuk = Perustuu SFS-EN 1484 (1997) Sulfaatti = SFS-EN ISO (29), ionikromatografia Kloridi = SFS-EN ISO (29), ionikromatografia Rauta = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Mangaani = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Sinkki = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Alumiini = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Nikkeli = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Ni liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Kadmium = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25)

66 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 3, sivu 18/18 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ Cd liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Kupari = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Koboltti = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Arseeni = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Lyijy = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Lyijy liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. E. colic = SFS-EN ISO 938-2:214 Klorof.-a = SFS 5772 (1993) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.

67 Data Input & Results Calculate Clear Data Liite 4 INPUT (MONITORING) DATA Optional Optional Optional Optional Optional Optional Required Required Required Optional Measured Measured Measured Zinc ABC Copper Conc Nickel Conc Zinc Conc DOC Ca Conc ID Sample Name Sample Number Date ph (dissolved) (dissolved) (dissolved) [mg/l] [mg/l] (dissolved) [µg/l] [µg/l] [µg/l] [µg/l] Local EQS (dissolved) [µg/l] RESULTS (Copper) BioF Bioavailable Copper Conc [µg/l] RCR Notes Local EQS (dissolved) [µg/l] BioF RESULTS (Nickel) Bioavailable Nickel Conc (µg/l) RCR Notes Local EQS (dissolved) [µg/l] BioF RESULTS (Zinc) Bioavailable Zinc Conc (µg/l) RCR Notes 1 Sysmäjärvi ,1 8, ,98,7 Y 19,22,21 2,29,57 Y 59,63,18, Y Back 2 Sysmäjärvi , ,8,5 Y 23,41,17 7,52 1,88 Y 15,64,1, Y 3 Sysmäjärvi ,9 8, ,98,7 Y 18,76,21 8,53 2,13 Y 8,46,14, Y 4 Sysmäjärvi ,9 5, ,23,1 Y 15,16,26 11,35 2,84 Y 53,25,2, Y Samples Processed 5 Sysmäjärvi 28/1m ,4 8, ,,8 Y 19,22,21 3,54,88 Y 52,64,21, Y 16 6 Sysmäjärvi 28/p-1 m ,9 8, ,,8 Y 19,22,21 18,52 4,63 Y 52,64,21, Y 7 Sysmäjärvi 28/1m , ,8,5 Y 23,41,17 5,64 1,41 Y 98,43,11, Y 8 Sysmäjärvi 28/p-1 m , ,8,5 Y 23,41,17 5,47 1,37 Y 98,43,11, Y 9 Sysmäjärvi 28/1m ,6 8, ,98,7 Y 19,22,21 5,83 1,46 Y 67,44,16, Y 1 Sysmäjärvi 28/p-1 m ,5 8, ,98,7 Y 19,22,21 6,3 1,51 Y 64,73,17, Y 11 Sysmäjärvi 28/1m ,6 5, ,23,1 Y 16,3,25 9,8 2,27 Y 44,94,24, Y 12 Sysmäjärvi 28/p-1 m ,6 5, ,23,1 Y 16,3,25 8,83 2,21 Y 44,94,24, Y 13 Sysmäjoki ,8 9, ,74,6 Y 19,22,21 5,83 1,46 Y 56,73,19, Y 14 Sysmäjoki ,2 9, ,8,5 Y 19,22,21 5,2 1,3 Y 61,3,18, Y 15 Sysmäjoki ,5 9, ,8,5 Y 19,22,21 4,16 1,4 Y 64,73,17, Y 16 Sysmäjoki ,7 6, ,98,7 Y 15,84,25 5,5 1,26 Y 47,13,23, Y