Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015

2 Houhajärvi 2015 yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pato oli toiminnassa. Uusi pato näyttää toimivan suunnitellusti. Suunnitelman mukainen keskiveden uusi korkeus toteutui lähes sentilleen. Houhajärven tilassa lievää paranemista. Jaakko Puro Näkösyvyys Vuoden 2012 jälkeen veden kirkkaudessa on tapahtunut selvä muutos parempaan. Maaliskuussa 2015 näkösyvyys järven pohjoisselällä oli yli 3 m, mikä aikaisemmin 2000-luvulla on saavutettu vain vuosina 2000 ja 2003 (Kuva 1). Elokuussa näkösyvyys oli 1,8 m ja lokakuussa 2,4 m. Tämä on avovesikauden paras mitattu tulos 2000-luvulla. Näkösyvyyden paraneminen on yhteydessä humus- ja kiintoaineiden vähenemiseen. Humuspitoisuutta mitataan veden väriluvulla, mikä vuoden 2010 jälkeen on tasaisesti pienentynyt (Kuva 2). Viime vuosien vähälumisten talvien sulavesien määrät ovat jääneet vähäisiksi, mikä selittänee humus- ja kiintoaineiden kuormituksen vähentymisen. Ravinnetilanne Järven fosforikuormitus on ollut lievässä laskussa sitten vuosien 2008 ja 2009 (Kuva 3). Vuonna 2015 kokonaisfosforista mitattiin 2000-luvun matalimmat arvot niin talvella (12,7 μg/l), kesällä (22,7 μg/l) kuin syksylläkin (15 μg/l). Tästä syystä myös sinileväkukinnot ovat viime vuosina jääneet suhteellisen vähäisiksi. Typen määrä on niin ikään ollut laskussa sitten poikkeuksellisen kesän 2009 (Kuva 4) luvun matalin typpiarvo 480 μg/l mitattiin elokuussa Talvella typen määrä vedessä on korkeampi johtuen siitä, että hapettomassa ja vähähappisessa tilassa orgaanisesta lietteestä vapautuu typpeä veteen (sisäinen kuormitus). Happitilanne Talvella happitilanne on luonnollisista syistä alhainen, mutta vuosina se on ollut melko hyvä (kyllästysaste %). Talven hyvä happitilanne vähentää järven sisäistä kuormitusta, mikä on ehkä osaltaan vaikuttanut ravinnetilanteen paranemiseen. Kesällä heinä- elokuussa tapahtuva happikato pohjoisselän syvänteessä näyttää olevan jokavuotinen ilmiö (Kuva 5). Tämä epänormaali tilanne esiintyi ensi kerran vuosina 2002 ja 2005 ja on toistunut v:sta 2010 lähtien joka vuosi. Happikato on tilapäinen, sillä myöhemmin syksyllä happitilanne palautuu normaaliksi.

3

4

5 Houhajärven tilan parantamishanke Kuva 2 Houhajärven kunnostushankkeesta jäljellä olevista kahdesta vuosittaisesta niitosta toinen toteutettiin elokuussa. Kolmatta vesitalousluvan mukaista niittokertaa lukuun ottamatta kaikki luvan velvoitteet on toteutettu ja hankkeen päättymisestä on raportoitu ELY-keskukseen. Yhdistyksen hallinto Johtokunnan puheenjohtajana toimi Antti Soini. Muut johtokunnan jäsenet olivat Jari Alppiranta, Tuomo Järvinen, Heimo Keskumäki, Erkki J. Koivu, Petri Koivu, Pentti Kulmala, Pauli Nikkilä, Airi Viitanen. Rahastonhoitajana ja sihteerinä toimi Airi Viitanen. Johtokunta kokoontui vuoden aikana 2 kertaa. Yhdistyksen kirjanpidon on hoitanut Airi Viitanen. Erkki Nuutila toimi tilintarkastajana ja Heimo Kuusisto toiminnantarkastajana. Varatoiminnantarkastajina toimivat Jaakko Erjo ja Rauno Jalkanen. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Levon Metsästysseuran majalla. Tiedottaminen Houhajärvi ry:n nettisivut löytyvät osoitteesta Niillä halutaan tiedottaa yhdistyksen toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Kesällä postitetussa jäsentiedotteessa kerrottiin seuran toiminnasta ja vuosikokouksen päätöksistä.

6 Houhajärvi ry johtokunta piti yhteyttä Houhajärvi-Rautaveden osakaskunttaan, minkä hallinnossa ry:llä on oma edustajansa. Houhajärvi ry järjesti yhdessä Sastamalan Kylät ry:n kanssa teatterimatkan Hämeenkyrön Myllykoluun Houhajärvi ry liittyi Sastamalan Kylät ry:n jäseneksi. Jäsenyys on ilmainen. Jäsenmäärän kehitys Toimintavuoden lopussa henkilöjäseniä oli 159 ja kolme yhteisöjäsentä. Houhajärvi ry:n johtokunta.

7 Liite 1 Vedenkorkeushistoriaa vuodesta 1971 maaliskuuhun 2016

8