Ajankohtaista kuntoutuksesta

Transkriptio

1 Ajankohtaista kuntoutuksesta - monialainen kuntoutusselvitys - hallituksen rakennepoliittinen ohjelma - sote -uudistus - vaikutukset kuntoutukseen Hanna Nyfors ylitarkastaja, STM

2 Kuntoutusosaamiseen vaikuttaminen ohjeistuksen avulla, kokeiluja Monialainen kuntoutusselvitys teemat 5. Kuntoutusosaamisen puutteiden ja kehittämistarpeiden kartoitus 2015 Työ- ja Kuntoutuspalvelujen seuranta- jäsenet: HTO, STO, VAO, Kela, TEM, TTL ja THL asiantuntijakuulemisia: Kuntaliitto, toimintakyky Soste ja muut etujärjestöt järjestelmien Ohjeistukset Lainsäädännön muutostarpeet 4. Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus Apuvälineselvitykset (autot & koirat) 6. Kuntoutuksen yhteistyömallit 1. Kuntoutuksen rahavirtojen kuvaaminen ja rahan kohdentuminen palveluihin Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi soteuudistuksessa Säädöspohja, rahoituslähteet ja kustannusten jakautuminen 2. kuvaus (RAPO) Laitoshoidon purku. Kokeiluja, mm. vanhusten kuntoutus, nuorten sosiaalinen kuntoutus, moniammatilliset kuntoutuskeskukset, kuntouttavat lähisairaalat Kuntoutuksen valtakunnallinen (RAPO) monikanavarahoitusvaihtoehtojen selvitys (RAPO) säädösmuutokset; kuntien tehtävien vähentäminen Seurantajärjestelmän kehittämishankkeen käynnistäminen

3 Selvityksen eteneminen Lähtökohtana THL:n laatima työsuunnitelma; sekä Järvikoski, STM julkaisu 2014; Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet Salminen,Kelan julkaisu 2014; Kuntoutuspalveluja käsittelevien tutkimusten, selvitysten ja hankkeiden tulokset OSASELVITYSTEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSET THL: Sopimus auton hankintajärjestelmää, auton invalidivähennystä ja avustajakoirajärjestelmää sekä vammaispalvelulain mukaisia apuvälineitä koskevasta selvityksestä - raportti ja ehdotukset autoista THL: gerontologinen varhaiskuntoutusmalli (käynnissä) Kuntoutussäätiö:Nuorten sosiaalinen kuntoutus - raportti viimeistelyssä Valmistelussa ammatillisen kuntoutuksen toimeksiantosopimukset syksyn - kevään ajalle; Loput osaselvitysten toimeksiannot valmistellaan syksyllä seminaari ja työpajat Paasitornissa väliraportti 2014 vuoden loppuun mennessä

4 Selvitystehtävä 1. Kuntoutuksen rahavirtojen kuvaaminen ja rahan kohdentuminen palveluihin Tehtävänä on selvittää, kuinka paljon rahaa kohdennetaan tällä hetkellä kuntoutuksen eri osajärjestelmien kautta kuntoutuspalveluihin, jotta kuntoutustoiminnan kokonaistaloudellinen merkitys hahmottuu nykyistä paremmin rahoitusta ohjaavan monialaisen kuntoutuksen järjestelmien kuvaus (säädöspohja & kuntoutuspalveluprosessit) rahamäärät ja rahoituslähteet sekä euromääräinen tuotanto ml. ostopalvelut yhteensovittaminen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman STM:n monikanavarahoituksen selvitykseen syksyllä

5 Selvitystehtävä 2. (siirtyy myöhempään) Kuntoutuspalvelujen seurantajärjestelmien kuvaus Tehtävänä on kuvata, mitä tietoja kuntoutuspalveluista tulisi seurata alueellisesti/valtakunnallisesti palvelujen koordinaation ja ohjauksen tukemiseksi, jotta tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuranta on mahdollista miten tietoperustaa ja tilastointia tulisi kehittää minne tätä tietoa pitää koota, jotta kuntoutuksen vaikuttavuutta voisi seurata mitä tietoa kuntoutuksesta /toimintakyvystä KanTa-arkistossa on mahdollista kerätä?

6 Selvitystehtävä 3. (odottaa sote-ratkaisua) Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi sote-uudistuksessa Tehtävänä on selvittää, miten ja mitkä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutuspalvelut tulisi koordinoida ja integroida sote-uudistuksessa. miten järjestelmää voidaan parantaa niin, että pidemmällä tähtäimellä päästään vaikuttamaan sosioekonomisiin terveyseroihin Minkälaisina kokonaisuuksina kuntoutuspalveluja tulisi järjestää? (yhteinen kuntoutussuunnitelma) Mitä palveluja tulisi integroida horisontaalisesti ja mitä vertikaalisesti mukaan lukien alueellinen kuntoutuksen asiakasyhteistyö nuorisotakuu -sosiaalinen kuntoutus sekä vanhusten kuntoutuspalvelut. (käynnissä)

7 Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi sote- uudistuksessa - milloin tarvitaan lääkärin arviointia/ muiden tai moniammatillista suunnittelua - mitkä ovat sosiaaliset syyt kuntoutukseen pääsyn kriteereiksi - toimivatko nykyiset suunnitelmat/kuntoutussuunnitelma? - milloin tarvitaan kuntoutusyhdyshenkilöä? Yhtenäinen hoitosuunnitelmakäytäntö kuntoutustarpeen arviointi (kriteerit); Hoitoon pääsyn perusteet yksityiselle ja julkiselle sektorille

8 Selvitystehtävä 4. (sopimukset vireillä) Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus (1/4) Tehtävänä on selvittää, miten varmistetaan riittävän varhaisen ammatillisen kuntoutuksen ja siihen liittyvän lääkinnällisen ja/tai sosiaalisen kuntoutuksen käynnistyminen oikea-aikaisesti ja riittävän varhain. Tavoitteena on kartoittaa ammatillisen kuntoutuksen toimivuutta koko työikäisen väestön näkökulmasta (ks. KUNKin 2007 sopima työnjako)

9 Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus (2/4) Toimenpiteet ja tehtävät: selvittää vuoden 2007 ammatillisen kuntoutuksen työnjakoon verrattuna sen jälkeen voimaan tulleeseen ja valmisteilla olevaan lainsäädäntöön sisältyvät muutokset ja niiden mahdolliset vaikutukset kuntoutukseen pääsyyn, kuntoutuspalveluihin sekä kuntoutumisen tukeen ja seurantaan eri asiakastilanteissa. tarkastella, miten ammatillisen kuntoutuksen rajapinnat ylittävää yhteistyötä voitaisiin kehittää kuntoutujan prosessissa kuntoutumisen ja/tai kuntoutuksen keskeytymättä. määritellä keskeisimmät ammatillisen kuntoutuksen kehittämistarpeet sekä aiheet jatkoselvityksille ja - tutkimukselle. TTL:n, THL:n ja Kelan välisen yhteistyön koordinointi ammatillisen kuntoutuksen osaselvityksessä Etunimi Sukunimi

10 Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus 3/4 Millä tavoin lainsäädännön muutokset varhaisesta puuttumisesta pitkittyvään työkyvyttömyyteen ovat vaikuttaneet työnjakoon? Miten työterveyshuoltoasetuksessa (708/2013) säädetty kuntoutuksen koordinaatiotehtävä toteutuu ja mitä kehitettävää toiminnassa mahdollisesti on? Miten varmistetaan pääsy työssä olevien ammatilliseen ja siihen liittyvään lääkinnälliseen /sosiaaliseen kuntoutukseen? Mitä esteitä/edistäviä tekijöitä työttömien kuntoutukseen pääsyssä Etunimi Sukunimi

11 Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen ja kehittämistarpeiden kuvaus (4/4). Miten TE-palvelut pystyvät tällä hetkellä vastaamaan ammatillisen kuntoutuksen palvelutarpeisiin? Mitä muutoksia Kelan ammatillista kuntoutusta koskevissa hakemuksissa ja ratkaisuissa voidaan havaita vuoden 2014 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen ja mikä merkitys muutoksella on?

12 Selvitystehtävä 5. Kuntoutusosaamisen puutteiden ja kehittämistarpeiden kartoitus Miten kuntoutusosaamista (sekä asiakaslähtöisyys että järjestelmätuntemus) voisi kehittää? Tavoitteena Saada tietoa, miten kuntoutusosaamista voitaisiin lisätä ja levittää sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla ja ammatillisessa kuntoutuksessa lääkäreiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten (kotihoito) kuntoutusosaamisen lisääminen. Vaikuttaminen perusjatko- ja täydennyskoulutuksen järjestämiseen Ammatillisen kuntoutuksen työelämäosaamisen parantaminen virtuaaliyliopisto ja monimuotoinen kuntoutusmoduuli, jossa mahdollisuus monialaisen ja -muotoisen kuntoutuksen opintojen suorittamiseen?

13 Selvitystehtävä 6. (siirtyy myöhempään) Kuntoutuksen yhteistyömallit Tehtävänä on selvittää, miten normitetun yhteistyön tilalle kuntoutuksen yhteistyössä saadaan aikaan alueellinen ja valtakunnallinen koordinaatio sekä ohjaus - mahdollisesti myös uudenlaisia kumppanuuksia?

14 7. Kokonaisselvitys vammaisten apuvälinepalveluista erillinen tehtäväkokonaisuus Erityiskysymykset Auton hankintajärjestelmä, ml. invalidivähennyksen asema verotuksessa osana kuljetuspalveluselvitystä (liikkuminen) ehdotukset valmistuneet THL:ssä Avustajakoirat vireillä THL:ssä Kokonaisselvitys (suunnitelma) Vammaispalvelun apuvälinepalvelut THL:ssa osana vammaispalvelulain muutoksen valmistelua Opetustoimi, Kela, tapaturma- ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavat apuvälineet, työhallinto, Valtiokonttori

15 Auton hankinnan tuki; ehdotus (Sirola & Nurmi-Koikkalainen: Kuljetuksesta liikkumiseen- kuntakyselyn ja asiakashaastattelujen tuloksia vamaisten henkilöiden kuljetuspalveluista ja auton hankinnan tukimuodoista

16 THL; auton hankinnan tukimuodoista, ehdotus Auton hankinnan tuki rakennetaan kaksiportaiseksi: Perustuki auton hankintaan myönnetään valtion tasolta (esimerkiksi Valtiokonttori). Tuki on enintään 25 % auton kohtuullisesta hinnasta. Vammaisten henkilöiden auton hankinnan tuki ja autoon liittyvät välineet sekä muutostyöt järjestetään alueellisella tasolla osana liikkumispalveluiden suunnittelua. Tukikokonaisuus koostuu kahdesta auton hankinnan tuesta: vammaisautotuki (50 % auton hinnasta) ja erityistuki auton hankintaan (enintään 80 % auton hinnasta). Alueellisella tasolla arvioidaan, suunnitellaan ja myönnetään täysimääräisesti autoon liittyvät välineet ja muutostyöt. Auton hankinnan tuki vähentää kuljetuspalveluiden tarvetta, joten kuljetuspalvelumatkojen määrää voidaan vähentää tuen saajilta. Kuitenkin on taattava vähintään 72 yhdensuuntaista matkaa vuodessa, ellei yksilöllinen tarve muuta edellytä

17 THL; auton hankinnan tukimuodoista, ehdotus Auton hankinnan tuki voidaan myöntää kuuden vuoden välein. Vammaisten henkilöiden auton hankinnan tuessa ei sovelleta tulo- tai varallisuusharkintaa. Autoa voi ajaa tuen saaja itse tai hänen hyväksymänsä henkilö. Myös vammaisen lapsen tai nuoren vanhemmat voivat saada auton hankintaan ja välineisiin tukea. Auton hankinnan tuen vaihtoehtona voidaan käyttää leasing järjestelmää. Muutos auton hankinnan tukikokonaisuudessa edellyttää osaamisen varmistamista

18 RaPo: STM vastuulla olevat toimet kuntien tehtävien vähentämisessä aikuisten hammashoidon säästötoimet päivystysjärjestelmän uudistaminen turhien todistusten perkaaminen aktivointisuunnitelman ja kuntouttavan työtoiminnan uudelleen kohdentaminen solariumlaitteiden valvontavelvollisuuden poist. yksityisen palveluntuottajan tilojen ja laitteiden tarkistamisen siirto aveille potilastietojen arkistoiminen paperimuodossa kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän poistaminen kuntien tehtävistä kuntien suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen jne

19 VN asetus kuntoutusasiain neuvottelukunnasta

20 L kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Kuntoutuksen asiakastyön ohjaus ja koordinaatio sekä yhteistyö: paikallisella tasolla (asiakasyhteistyöryhmät) LUKU 2 POIS? alueellisella tasolla (asiakasyhteistyötoimikunnat) LUKU 3 valtakunnallisella tasolla ( kuntoutusasiain neuvottelukunta) LUKU 4 uudistetun (2003) lain tarkoituksena auttaa kuntoutujaa saamaan tarvitsemansa kuntoutuspalvelut, edistää viranomaisten ym. yhteistyötä, kun kuntoutuja tarvitsee usean järjestäjätahon toimenpiteitä tavoitteena myös edistää kuntoutujan asemaa ja osallistumista

21 Lähtökohtia muutostarpeille lain toimeenpanoa tuettu ja ohjattu 2000-luvulla järjestelmän toimimattomuuteen on puuttunut mm. OECD 2008 Valtiontalouden tarkastusvirasto 2009 ja 2013 eduskunnan tarkastusvaliokunta (10/2013 vp) yksittäisiä yhteydenottoja kunnista Kataisen hallitusohjelman kirjaukset kuntoutuksen kehittämiseksi ja TYP-mallin lakisääteistämiseksi Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (RaPo) ja kuntien tehtävien vähentäminen Sote - järjestämislaki ja sen toimeenpano ( ) laki voimaan 2015, uusi palvelurakenne toimintaan

22 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) yhteistoimintamalli; jossa Te-tsto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat palvelut tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta; edellyttää em. toimijoiden palvelujen yhteensovittamista monialainen yhteispalvelu alkaisi intensiivisellä enintään 3 kk kartoitusjaksolla, jossa palvelutarve arvioitaisiin monialaisesti ja hänen kanssaan laadittaisiin monialainen työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan kunnan,te-tston ja Kelan palvelujen yhteensovittamisesta

23 Otospohjaiset kyselyt kuntiin (n=33) ja yhteistyötoimikunnille (n=12) Nykyiset asiakasyhteistyöryhmät toimivat kunnissa vaihtelevasti; on säännöllisesti kokoontuvia mutta myös niitä, jotka eivät ole kokoontuneet ollenkaan tai harvoin Paikalliseen yhteistyöhön ja palveluverkoston toimintaan on vaikuttanut muutokset kunta- ja palvelurakenteissa Saadun palautteen mukaan kunnat eivät kaikilta osin pidä asiakasyhteistyöryhmiä tärkeänä resurssina, eikä niiden mahdollisuuksia hyödynnetä tällä hetkellä täysimääräisesti. kuntien yhteistyöryhmien ja alueen toimikuntien välinen tiedonkulku ei aina toimi : 23

24 Asiakasyhteistyötä heikentävää Palvelujen ja kuntoutujan palvelukokonaisuuden yhteensovittaminen ei aina toteudu, koska ryhmissä ei tunneta palvelujärjestelmän kokonaisuutta tai yksittäisiä kuntoutuksen järjestäjien/palveluntuottajan toimintaa tai vastuita Ryhmillä ei ole päätösvaltaa Asiakastietojen siirto taholta toiselle ei onnistu Toiminta osin päällekkäistä TYP:n yhteispalvelun kanssa, kunnissa saattaa olla myös muita yhteistyöryhmiä

25 sitoutuminen toimintaan vaihtelee; pj ja sihteerintyö ratkaisevaa, huom. terveydenhuollon (erit. lääkärin) asiantuntijoiden panosta kaivataan kenelläkään ei ole vastuuta ryhmän toiminnasta. aika ajanut ohi työmme on jotenkin epämääräistä työn merkitystä käytännössä ei nähdä nykyisellään ryhmät taidetaan kokea turhiksi 0-2 kertaa kokoontuneita ryhmiä oli 12 (41,5 %) 3-5 kertaa kokoontuneita ryhmiä oli 7 (24 %) 6-8 kertaa kokoontuneita oli 9 (34,5 %) säännöllisesti kerran kuussa yksi ryhmä

26 Asiakkaiden ohjautuminen ryhmiin Asiakkaat tulevat yhteistyöryhmiin aivan liian myöhään asiakas on harvoin asiansa käsittelyssä asiakasryhmässä itse mukana tehtävät on mielletty eläkeselvittelyiksi tai liian usein ryhmien suositukset ovat passiivisia etuussuosituksia tai lääketieteellisiä lisätutkimuksia ei yhteistyömuotojen kehittämistä, yhteistyön järjestämistä ja käytännöistä sopimista. reilut puolet (54 %) ryhmistä käsittelee pääasiassa asiakasasioita, 39 % käsittelee sekä asiakas- että yleisiä kuntoutusta koskevia asioita, 7% yleisiä as. Heikoimmin lain mukaisista tehtävistä on toteutunut asiakkaan asioiden käsittely ja asiakkaan yhteyshenkilön nimeäminen sekä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen

27 Asiakasasioita käsitellään em. asiakasyhteistyöryhmän lisäksi pienemmissä, toimivammissa ryhmissä, Te -toimistossa aktivointisuunnitelmaa laadittaessa, nuorten ryhmässä, jossa mukana etsivä nuorisotyö TYP -toiminnan ohjausryhmässä alueen aikuissosiaalityön ryhmässä lastensuojelun asiantuntijaryhmissä terveydenhuollossa lääkäri -fysioterapeutti -ryhmässä eräällä sote -alueella kolme ryhmää; kaksi eri kuntien muodostamaa (asiakasasiat) ja yksi yhteinen strategiaryhmä, joka käsittelee pääasiassa kuntoutuksen yleisiä asioita

28 Asiakkaat pääasiassa ryhmissä nuori aikuinen, joka ei syystä tai toisesta ole saanut työtä tai opiskelupaikkaa ja on jäänyt kaiken toiminnan ulkopuolelle; esimerkiksi päihdeongelmaisia, 1980-luvulla syntyneitä, kehitysviiveitä, ei ole löytynyt paikkaa työelämässä, ja joilla on sosiaalisia ongelmia. Asiakkaille yritetään löytää työllistymispolku n vuotias, pitkäaikaistyötön, joilla on sekä fyysisiä että psyykkisiä sairauksia, jotka aiheuttavat työkyvyn alenemaa. Monesti eivät ole oikeutettuja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Suurin osa työnhakijoita. Selvitellään kuntoutustoimenpiteitä tai työkykyarviointeja ja sitä missä, niitä voitaisiin tehdä ja kenen kustantamana. Köyhyysrajan alapuolella. Puolisonsa, jos on, toimeentulon varassa kotona. Tulona työttömyysetuus/ toimeentulotuki tai vuoroin sairauspv.raha /kuntoutustuki, eläkehakemuksia hylätty, uuden alan löytäminen vaikeaa, kuntoutuksensa toteutumiseksi/etenemiseksi tarvitsee tukea, ohjausta ja tietoa

29 Muutoksia asiakasryhmissä Nuorten asiakkaiden asioiden tuominen käsittelyyn on lisääntynyt luvulla syntyneitäkin. Asiakasyhteistyöryhmän jäsenet haluaisivat käsitellä enemmän kuntoutusasioihin liittyviä asiakastapauksia. Nykyään asiakaskunta koostuu asiakkaista, jotka ovat vuosikausia yrittäneet hakea eläkettä ja ovat vuosia olleet valituskierteessä. Asiakastapaukset ehkä turhauttavat jäseniä. Ryhmän nimi on KUNTOUTUKSEN asiakasyhteistyöryhmä ja toimintaa haluttaisiin viedä tähän suuntaan. Asiakkaiden neuropsykiatriset haasteet lisääntyvät, asiakkaat entistä moniongelmaisempia, monissa palveluissa olleita, pysyvää ratkaisua ei kukaan löydä, asiakkaiden oma sitoutuminen asiansa hoitamiseen vaihtelee

30 Yhteistyön esteitä asiakkaat eivät aina tule paikalle; pitkät välimatkat hankaloittavat asiakkaiden liikkumista kokouksiin ryhmän jäsenten ajanpuute ja mahdollisuus osallistua kokouksiin; työryhmän saaminen koolle on erittäin työlästä. Aikataulujen yhteensovittaminen on vaikeaa. Työryhmä kootaan lääkäriasiantuntijan aikataulujen mukaan ja niihin tulee usein muutoksia asiakkaiden ongelmien ratkaiseminen on toisinaan mahdotonta, ei riittävän sairas, jotta saisi eläkkeen, mutta siinä määrin työrajoitteinen, että sopivan työn löytäminen on mahdotonta ryhmä koetaan toimivaksi paremmin muutaman "vanhan" työntekijän turvin useammat samanaikaisesti toimivat pienemmät ryhmät ovat aktiivisia ja korvaavat osittain kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmää. Ryhmät sitoutuvat kyseessä olevan asiakkaan ympärille, jatkotoimenpiteet ja seuranta onnistuu isoa ryhmää paremmin

31 Yhteistyön esteitä asiakastapauksia ei ole joka kokouksessa ja asiakkaita työryhmään ohjaavat vain tietyt tahot täytyy sanoa, että muutama karsea kokemus. Empaattisuus asiakasta kohtaan voi hävitä yhteistyökokouksessa Onko riittävän hyvä kokoonpano nykymuodossaan? Ryhmä kookas ja aina ei ole kaikkia eri toimijoita koskevia asioita. (Osalla työryhmän jäsenistä menee turhaa aikaa ) Tarvittavan viranomaisverkoston kokoaminen pitäisi lähteä liikkeelle nopeammin. Asiakasyhteistyöryhmä on liian kankea. Usein asiakkaan asiat ovat komplisoituneet ja päässeet epäsuotuisassa suunnassa pitkälle, kun havahdutaan moniammtilliseen yhteistyöhön. Eri alojen kuntoutusvalikoiman käyttö tulee useinkin liian myöhään. Viranomaisten lähiyhteistyöllä saataisiin varmasti joustavampia ratkaisuja, nopeammin ja ajallaan. Terveystoimen resurssit riittämättömiä Asiakkaan asioiden ympärille pitäisi heti koota viranomaisverkosto pohtimaan moniammatillisesti ratkaisuja eikä odottaa kuukausia seuraavaa kokousta, milloin saadaan työryhmän kokoonpano koottua

32 Miten kehittää ryhmien toimintaa Vastaajat näkevät, että tarvitaan nykyistä tiiviimpää yhteyttä haasteellisiin ja moniongelmaisiin kuntoutusasiakkuuksiin Yhteistyömuotoja asiakasyhteistyöryhmien kanssa tulisi edelleen kehittää Kuntoutus pitäisi olla aidosti yhteinen asia reviiriajattelun ja osaoptimoinnin sijasta Tavoitteena tulisi olla yhteisten palveluprosessien selkeyttäminen

33 Toimikuntien työstä sanottua Säännöllinen kokoontuminen (3-4 x/ v.), työryhmän jäsenet ovat sitoutuneita Kattava edustus alueen kuntoutuksen toimijoista, keskusteleva ja ideoiva toimikunta, osallistumisaktiviteetti kokouksissa korkea Koulutustilaisuuksia toteutunut; toimintasuunnitelmaan laadittu mm. alueen kuntoutuksen kehittäminen koulutuksen avulla Kokouksissa ollut mielenkiintoisia asiantuntijoita vierailevina alustajina. Toimikunta järjestää koulutusta vuosittain Kohtuullinen yhteydenpito alueen asiakasyhteistyöryhmiin, vuosittain järjestetään kehittämis-yhteistyöseminaari. Toimikunta on vieraillut alueen yhteistyöryhmissä - jo vakiintunut toimintatapa Pohjois-Suomen avin alueella

34 Toimikunnat olisivat sote-alueittain? Kuntarakenteet eivät ole asiakasyhteistyön kannalta ratkaisevia, ratkaisevaa on se, onko kunnassa kuntoutuksen asiantuntemusta Kuntarakenteen ollessa sellainen, että kunnassa on mahdollista rakentaa kuntoutuksen asiantuntemusta ja pitkäjänteistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, myös kuntoutuksen asiakasyhteistyö toimii Sote-uudistus lisää tarvetta yhteistyöhön viranomaistaholla. Yhteistyötoimikunnan rooli tai tarve yhteistyöhön voi kasvaa, mutta asiakasyhteistyöryhmien merkitys voi jopa vähentyä, ehkä tehdään enemmän yhteistyötä erikseen kootuissa moniammatillisissa tiimeissä, jotka kootaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti

35 H.Nyfors

36 Valtakunnallinen kuntoutuksen yhteistyö? Mitä mahdollisuuksia viiden Sote-alueen yhteistyön koordinointi antaa? Kuntoutus vahvasti mukaan Sote-alueen järjestämispäätökseen, jonka STM hyväksyy osaltaan Sote-alueen seurattava ja arvioitava päätöksen toteutumista vuosittain Määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät järjestämispäätöksessä keskeiset linjaukset tuotannon toteutuksesta; tuottamisvastuussa oleva kunta & kuntayhtymä on ostopalvelujen hankkija ja palvelusetelin antaja Valtion ohjauksen vahvistaminen; hallituskausittain selonteko eduskunnalle; STM:n strategiset linjaukset STM:lle uusi ohjausyksikkö ja Sote-neuvottelukunta

37 Kuntoutuksen asiakasyhteistyölain HE muutoksen valmistelu hallitus antaa lisätae yhteydessä lokakuussa eduskuntaan (yhdessä rakennepoliittisten ehdotusten kanssa) kuulemistilaisuus mahdollisuus antaa kirjallisia lausuntoja asti em. yhteenvedot mukana valmistelussa

38 Hallituksen päätös RaPon vahvistamiseksi hallitus edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriön esittämät säädösmuutokset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi annetaan eduskunnalle niin, että eduskunta ehtii käsitellä ne syysistuntokaudella

39 Kuulemistilaisuuden näkemys Paikallisten asiakasyhteistyöryhmien poistamisesta laista oltiin yksimielisiä asiakaskohtaiseen yhteistyöhön nykylainsäädännössä velvoitteet, myös velvoite ohjata muuhun kuntoutukseen/palveluihin asiakastyössä ja -prosesseissa vastuu Esille tuotiin monipuolisia näkemyksiä puolesta ja vastaan sekä alueellisten että valtakunnallisen koordinaation ja ohjauksen suhteen mahdollisuudet jatkossa toteuttaa sote - järjestämislain puitteissa monialaisen ja ammatillisen kuntoutuksen näkökulmasta arveltiin, ettei se näin ole toteutettavissa Valtakunnallista koordinaatiota ja ohjausta tulee kehittää ja sitä tarvitaan edelleen kuntoutusta järjestäville tahoille raportointivelvollisuus STM, TEM, OKM leveämmät hartiat

40 Kirjalliset lausunnot (10) lakimuutoksesta /3 paikallisten asiakasyhteistyöryhmien poistaminen kahta lukuun ottamatta kaikki kannattivat poistamista esitettiin huolta: miten alueellisella tasolla jatkossa monialaisen kuntoutuksen yhteistyö säilyy, esim. erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ja Kelan välillä hyvin toimineissa ryhmissä nyt opetustoimi mukana; TYPeissä ei nykyiselläänkään ole ollut edustusta esim. nuorten asiakkaiden kohdalla kunnat kantavat huolta lääkärijäsenten saamiseksi uuteen työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun tarvetta laaja-alaiseen yhteistyöhön siis on! STM/VM kustannussäästö ei kunnille ole merkittävä ryhmillä ei mandaattia sopia org. välisestä yhteistyöstä, periaatteista ja menettelytavoista asiakasnäkökulma ja osallisuus tärkeä, miten varmistetaan? etäisyys palveluista ja päätöksenteossa sote-alueella? asiakkaan kannalta TÄRKEINTÄ, että kuntoutustoimenpiteet kohdistuvat oikein ja oikea-aikaisesti!

41 Kirjalliset lausunnot (10) lakimuutoksesta /3 alueelliset toimikunnat ja niiden poistaminen? laissa tehtävät edelleen relevantteja pääosin jos paikalliset ryhmät poistetaan, myös toimikuntien työltä pohja pois alueellisen yhteistyön varmistaminen perusteltua tehdä vaiheessa, kun uudesta sote -palvelujärjestelmästä on päätetty ja sen alueelliset ja valtakunnalliset suunnittelun ja ohjauksen käytännöt varmistuneet aluetason yhteistyössä on perusteltua painottaa nykyistä enemmän kuntoutuksen aseman varmistamista osana alueellista hyvinvointipalvelujärjestelmää, kuntoutuksen riittävää integrointia osaksi muuta palvelujärjestelmää niin, että hyödynnetään laajasti alueella oleva kuntoutusosaaminen ml. yksityiset palvelut ja niiden tuotanto

42 Kirjalliset lausunnot (10) lakimuutoksesta /3 valtakunnallinen ohjaus ja koordinaatio tarpeellinen sote- uudistuksen myötä moninkertainen valtakunnallinen työryhmäohjaus ei ole tarpeen; kaikki sote -sektoria ohjaavat rakenteet ja tarkoituksenmukaisuus tulee arvioida nykylaissa ja asetuksessa tehtävät pääosin relevantteja jatkossakin sille tarvitaan resursointia jopa kuntoutuksen koordinoinnista, linjauksista ja valvonnasta tulisi säätää oma laki ja perustaa toimielin korvaamaan nk:n työtä otettava huomioon kuntoutuksen monialaisuus (ministeriöiden yhteinen) toimijat kaipaavat valtakunnallista ohjausta, jota nyt ei riittävästi kehitettävä vastaamaan uusia suunnittelun, ohjauksen ja valvonnan rakenteita (vrt. kun sote- palvelujärjestelmästä päätetty ja em. käytännöistä sovittu) riittävä integrointi osaksi muuta palvelujärjestelmää

43 Yhteenvetona: Lähes yksimielisesti kannatettiin paikallisen tason yhteistyöryhmien poistamista Lähes kaikki kannattivat alueellisen ja valtakunnallisen kuntoutuksen asiakasyhteistyön jatkamista; tarve kuitenkin niiden kehittämiseen, myös uusissa rakenteissa on Sote -alueilla ja järjestämislain toimeenpanon yhteydessä valtakunnalliset ohjausmekanismit tulee rakentaa joustaviksi ja käytännön tarpeita tukeviksi, jotta monialaisen yhteistyön tukeminen turvataan

44

45 Pääkohdat järjestämisen ja tuottamisen erottaminen järjestämispäätös sote-alueen keskeiseksi työvälineeksi tuottamisvastuun käsite - tuottamisvastuu julkiselle taholle (kunta/kuntayhtymä) kansallinen ohjaus vahvistuu TARVE ILMEINEN: terveyserojen kaventaminen alueellisten erojen vähentäminen peruspalvelujen vahvistaminen sote- integraation lisääminen

46 Mistä uudistuksessa on kysymys? Uudistus koskee kunnallisen sote:n hallinnollisorganisatorisia rakenteita kenellä on vastuu sote-palvelujen toteuttamisesta miten toteuttajan hallinto ja rahoitus järjestetään miten toimintaa ohjataan ja valvotaan Palvelut ja niiden sisältö määräytyvät edelleenkin erityislakien perusteella esimerkiksi sosiaalihuoltolain, tartuntatautilain, terveydenhuoltolain, vanhuspalvelulain ym. perusteella Uudistuksessa ei puututa erityislakien sisältöön erityislakien muutokset toteutetaan kunkin erityislain muutostarpeiden perusteella oman valmistelun perusteella

47 Sote- alueen järjestämispäätös - koskee myös kuntoutusta Sote-alue laatii palvelujen toteuttamisesta joka neljäs vuosi järjestämispäätöksen tuottamisvastuussa olevien mukanaolo valmistelussa asukkaiden näkemysten huomioon ottaminen STM hyväksyy osaltaan päätöksen Sote-alueen seurattava ja arvioitava päätöksen toteutumista vuosittain Tarvittaessa muutettava päätöstä

48 Järjestämispäätöksen ( 12) sisältöä Valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteutus Integraation toteutus Määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävät ks. 14 kuntouttavat palvelut tuotetaan yhtenäisenä kokonaisuutena Kuntouttavat palvelut sisältävät toimintakyvyn palauttamista ja ylläpitoa tukevia lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja (yksityiskohtaiset perustelut) Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen Keskeiset periaatteet ostopalveluille Määriteltävä laatu- ja palvelutaso ja yhtenäiset käytännöt myös sosiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen osalta Kielellisten oikeuksien toteuttaminen Lähipalvelujen varmistaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueella Sote-alueen tuottamisvastuulle kuuluvat palvelut

49 Sosiaali- ja terveysalueen muut tehtävät ( 13) varmistettava, että alueelle on muodostettu tarvittavat yhteistyörakenteet - mahdollisuus siis myös kuntoutuksen uusille rakenteille! sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä, jotka edellyttävät yli alueiden rajojen tapahtuvaa yhteistyötä yhteistyötä tarvitaan esim. erityisosaamista edellyttävissä konsultaatiopalveluissa, monialaisesti vaativissa kuntoutustutkimuksissa ja työkykyselvityksissä, erityisosaamista edellyttävien sairaus- ja vammaryhmien hoito-, asumis- ja kuntoutuspalveluissa Etunimi Sukunimi

50 Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen (1/2) Valtion ohjauksen vahvistaminen STM:ltä strategiset linjaukset Hallituskausittain selonteko eduskunnalle STM:öön uusi ohjausyksikkö ja sote-neuvottelukunta - mahdollisia alajaostoja Kehittämisohjelma ja -rahoitus Neuvottelumenettely STM:n ja sote-alueen välillä neuvottelut vuosittain laaditaan yhteinen asiakirja, jossa sovitaan keskeiset tavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta STM hyväksyy järjestämispäätöksen

51 Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen (1/2) Tulosohjaus sote-alueen ja tuottamisvastuisen välillä käydään vuosittain järjestämispäätös pohjana Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet laissa määritellään keinot näiden varmistamiseksi Kehittämisrakenteet sote-alue vastaa kehittämisestä ja päättää yhtenäiset kehittämisrakenteet alueellaan

52 Työn jatko lausuntokierros päättyy ohjausryhmä jatkaa työtään vaikuttavuusarvio perustuslakikysymykset rahoitukseen liittyvät asiat lausuntoyhteenveto esitys eduskuntaan marraskuussa 2014 aluekierrokset käynnissä laki voimaan v alueet aloittavat v lausunnoissa kantoja omaan sotealueeseen ja KUNTOUTUKSEEN palautetta, ideoita ja huomioitavia riskejä ottakaa toimeenpanon haaste vastaan jo nyt: keskustelut käyntiin alueilla, henkilöstö ja asukkaat mukaan! Susanna Huovinen

53

54 Kuntoutuja toimintakyvyn ongelma ja arjen selviytyminen? kuntoutukseen ohjautuminen? laadukkaiden kuntoutuspalvelujen kokonaisuus Lähipalvelut, TTH, Yksityissektori, järjestöt kuntoutustarpeen tunnistaminen ja arviointi kuntoutussuunnitelma apuvälinepalvelut monialaiset kuntoutumista tukevat ryhmät monimuotoiset terapiat, kotikuntoutus, kuntoutusohjaus vaativat kuntoutumista tukevat palvelut - erikoissairaanhoito?

55 kuntoutuksen kokonaisuus työ- ja toimintakykyä tukevan monialaisen kuntoutuksen koordinaatio ja ohjaus yhtenäiset kriteerit kuntoutustarpeen arvioinnille, kuntoutukseen pääsylle monialaisen kuntoutuksen asiakasyhteistyön varmistaminen yliopistotasoinen tutkimus ja koulutus vaikuttava kuntoutustieto ja perusteet kuntoutukseen ohjautumiselle ja menetelmille HUOM: yhteistoiminta palvelutuotannossa ( 17) palvelujen keskittämisestä voidaan sopia alueiden tai tuottamisvastuussa olevien kuntien kesken ja päättää VN asetuksella