Palvelujen piirissä. Ei haastateltu/ kieltäytyi 309 n. 8 % n. 22 % 59 n.10 % n. 19 % 54 n.15 % n. 7,5 %

Transkriptio

1 HEHKO hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2014 Kotikäynti ja haastattelu toteutettiin savonlinnalaisille, jotka täyttivät haastatteluvuoden aikana 75 vuotta ja eivät olleet vielä säännöllisten kunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piirissä. savonlinnalaisia kerimäkeläisiä punkaharjulaisia Koko ikäluokka 422 Palvelujen piirissä Ei haastateltu/ kieltäytyi 309 n. 8 % n. 22 % 59 n.10 % n. 19 % 54 n.15 % n. 7,5 % Koko Savonlinnan alueella haastateltiin yhteensä 311 henkilöä, eli tavoitettiin noin 74 % ko. ikäluokasta. 1. Asuminen Haastatelluista suurin osa oli pariskuntia, yksin asuvia oli n. 32 %. Pariskunnat kokivat elämänlaatunsa hyväksi, koska saivat apua ja tukea toinen toisiltaan. Perheissä oli useimmiten käytössä myös oma auto. Asiointi sujui vaivattomasti. Puutteellista (ei mukavuuksia) asumista oli vain muutamassa tapauksessa. Taajama-alueen ulkopuolella asuttiin yleisimmin omakoti- tai rivitaloissa, Savonlinnassa keskustassa kerrostaloissa, joista

2 hissittömät kerrostalot olivat uhkana kotona selviytymiselle lähitulevaisuudessa. Asumista haittaavia tekijöitä oli kuudellatoista (n. 5 %) vastaajalla ja ne muodostuivat pääasiassa pitkistä asiointimatkoista ja julkisen liikenteen puutteesta. Asunnon korjaus- ja muutostöiden tarve oli 14 asunnossa (n. 5 %) ja ne liittyivät sauna- ja pesutiloihin (lauteet, tukikaiteet). Myös kellarinportaikoihin ja ulkoportaisiin suositeltiin tukikaiteita. 2. Kokemus terveydentilasta ja toimintakyvystä Haastatelluista (N=306) 103 (n. 33 %) koki terveydentilansa hyväksi. Tyydyttäväksi terveydentilansa tunsi suurin osa eli 186 (n. 61 %). Vastaajista (N=302) 276 (n. 91 %) selvisi vaikeuksitta päivittäisistä toiminnoista. Säännöllistä lääkitystä käytti 256 haastateltua eli n. 82 % (n=311), joista 102 henkilöllä (n. 40 %) lääkkeitä oli käytössä yli viisi. Muistiongelmia todettiin yhdellätoista haastatelluista (n. 4 %). Terveydenhuollon palveluihin, kuten muisti- ja diabeteshoitajan sekä lääkärin vastaanotolle tai kuulontutkimukseen ohjattiin 68 (n.22 %) haastatelluista. 3. Liikkuminen Liikkumisen arviointi, lihaskunto, tasapaino ja kaatumisriskien ennakointi on ollut yksi keskeinen painopistealue hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä. Haastatellut kokivat oman liikkumiskykynsä pääsääntöisesti hyväksi 140 (n. 47 %) (N=298). Apuvälineitä oli käytössä vain harvoilla. Lihaskuntoa ylläpidettiin arkipäivän askareita tekemällä. Hoidettiin pihaa ja puutarhaa, pilkottiin puita, käytiin marjassa, metsällä, metsänhoitotöissä, tansseissa ja tietysti myös lenkkeiltiin. Liikkumisongelmia oli 15 (n. 5 %) haastatelluista. HEHKO-kotikäynneillä annettiin ohjausta ja neuvontaa kaatumistapaturmien ennaltaehkäisystä, opastettiin hankimaan liikkumisen apuvälineitä, tukikaiteita sekä ohjattiin liikuntaryhmiin.

3 Kuntoutukseen ohjattiin (KELAn yksilö- ja ryhmäkuntoutukset ja Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry.)haastatelluista 20 (6 %). Kaatumisia vuoden aikana oli sattunut 52 (n. 17 %) haastatelluista. Kaatumiset tapahtuivat useimmiten ulkona maastossa liikuttaessa, metsässä juurakot, sammalkalliot, kadulla epätasaisuus, korokkeet, jäätiköt, lumiesteet, kynnykset). 4. Sosiaalinen verkosto, osallistuminen ja riskitekijät Pääsääntöisesti haastateltavat olivat elämäänsä tyytyväisiä ja kokivat sosiaalisen toimintansa olevan riittävää ja heidän tarpeitaan vastaavaa. Suurimmaksi riskitekijäksi nousi turvattomuutta, jota ikäryhmässä tunsi 16 (n. 5 %) vastaajista. Useimmiten se oli joko puutteellisen toimeentulon aiheuttamaa turvattomuutta selvitä arjesta tai pelkoa terveydentilan heikkenemisestä ja joutumisesta laitoshoitoon. Myös yksinäisyys, jota koki 11 (n. 4 %) haastatelluista, oli merkittävä riskitekijä ja aiheutti toimintakyvynlaskua. Heitä pyrittiin kotikäynneillä aktivoitumaan erilaisin tukitoimin kuten ohjaamalla mukaan päivätoimintaan ja liikuntaryhmiin. Haastatelluista alkoholia kertoi käyttävänsä runsaasti 3 (n. 1 %) henkilöä. Väkivaltaa kotona oli kokenut kolme haastateltua (1 %). 5. Palvelutarpeet Vaikeuksia päivittäisistä toiminnoista selviytymisessä oli 26 (n.8 %) haastelluista. Päivittäisistä toiminnoista selvittiin kuitenkin puolison, lasten, läheisten ja yksityisten palveluntarjoajien avulla. Yhtään haastateltavaa ei ohjattu kotihoidon palvelujen piiriin, tukipalveluja käynnistettiin muutamille, hoitotukea, omaishoidontukea ja kuljetuspalveluja haettiin muutamille (n. 4 %). Tieto erilaisista sosiaaliturvan etuuksista oli heikkoa ja kynnys niiden hakemiseen korkea. Etuuksien hakemisessa ohjausta ja neuvontaa konkreettisesti sai 58 (n.19 %) haastatelluista.

4 6. Kehittämishaasteita Sosteri Apuvälineistä/kuntoutustoiminnasta vastaavien roolien selkeyttäminen. Kehotus lääkäreille kiinnittää enemmän huomiota, miten reseptin kirjoittaa, reseptiin sairauden nimi, mihin lääke on tarkoitettu. Ajantasaiset lääkelistat puuttuivat monelta asiakkaalta. Odotusajat lääkäriin/tutkimuksiin lyhyemmiksi. Kerimäellä oltiin huolissaan terveydenhuoltopalvelujen säilymisestä. Myös muiden palvelujen saatavuus tulevaisuudessa askarrutti. Kokemus Savonlinnaan liittymisestä herätti paljon negatiivisia tunteita. Useammat palvelut/osallistumismaksut olivat nousseet liittymisen myötä. Useampi henkilö oli lopettanut liikuntatilojen/palvelujen käytön maksujen noustua. Kiitosta Ikäihmisten uuteen palveluoppaaseen oltiin tyytyväisiä. Hehko-käynnit koettiin pääsääntöisesti tarpeellisiksi. Jatkumoa käynteihin kyseltiin> seurantakäynnit. Vanhusneuvolaa Savonlinnan alueelle kaivattiin sekä toivottiin ikäihmisten palveluohjaus/neuvontapistettä, josta saman katon alta olisi tavoitettavissa niin sosiaali- kuin terveydenhuollon asiantuntija. Ne jotka olivat onnistuneet pääsemään terveydenhuollon palveluihin, olivat niihin tyytyväisiä.

5 Joulukuu 2014 Marja-Liisa Laurinmaa Irma Lötjönen Hannele Pulkkinen