Savonlinnassa haastateltiin yhteensä 296 henkilöä, eli tavoitettiin 73 % haastateltavista.

Transkriptio

1 HEHKO hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013 Kotikäynti ja haastattelu toteutettiin savonlinnalaisille, jotka täyttivät haastatteluvuoden aikana 75 vuotta ja eivät saaneet mitään Sosterin kotihoidon palveluja. Koko Palvelujen Ei käyty ikäluokka piirissä Savonlinna 408 n. 10 % n. 17 % Savonlinnassa haastateltiin yhteensä 296 henkilöä, eli tavoitettiin 73 % haastateltavista. 1. Asuminen Haastatelluista suurin osa oli pariskuntia, yksin asuvia oli n. 35 %. Pariskunnat kokivat elämänlaatunsa hyväksi, koska saivat apua ja tukea toinen toisiltaan. Perheissä oli useimmiten käytössä myös oma auto. Asiointi sujui vaivattomasti. Puutteellista (ei mukavuuksia) asumista oli vain muutamassa tapauksessa. Taajama-alueen ulkopuolella asuttiin yleisimmin omakoti- tai rivitaloissa, Savonlinnassa keskustassa kerrostaloissa, joista hissittömät kerrostalot olivat uhkana kotona selviytymiselle lähitulevaisuudessa. Asumista haittaavia tekijöitä oli kahdellakymmenellä (n. 7 %) vastaajalla ja ne muodostuivat pää asiassa pitkistä asiointimatkoista ja julkisen liikenteen puutteesta. Asunnon korjaus- ja muutostöiden tarve oli 18 asunnossa (n. 6 %) ja ne liittyivät sauna- ja pesutiloihin

2 (lauteet, kiukaan suojaus, tukikaiteet, kynnykset, portaat), talon julkisivuun (sokkelin kunnostus, katon, ikkunoiden, ovien uusiminen) myös joitakin ilmastointi- ja vesijohtoremontteja oli suunnitteilla. 2. Kokemus terveydentilasta ja toimintakyvystä Haastatelluista lähes 112 (n. 38 %) koki terveydentilansa hyväksi. Tyydyttäväksi terveydentilansa tunsi suurin osa haastatelluista eli 171 (n. 58 %). Heistä 248 (n. 84 %) selvisi vaikeuksitta päivittäisistä toiminnoista. Säännöllistä lääkitystä käytti 225 haastateltua (n.76 %), joista 69 henkilöllä(n. 31 %) lääkkeitä oli käytössä yli viisi. Muistiongelmia todettiin yhdellätoista haastatelluista (n. 4 %). Terveydenhuollon palveluihin, kuten muisti- ja diabeteshoitajan sekä lääkärin vastaanotolle tai kuulontutkimukseen ohjattiin 39 (n.13 %) haastatelluista. 3. Liikkuminen Liikkumisen arviointi, lihaskunto, tasapaino ja kaatumisriskien ennakointi on ollut yksi keskeinen painopistealue hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä. Haastatellut kokivat oman liikkumiskykynsä pääsääntöisesti hyväksi 128 (n. 46 %). Apuvälineitä oli käytössä vain harvoilla. Lihaskuntoa ylläpidettiin arkipäivän askareita tekemällä. Hoidettiin pihaa ja puutarhaa, pilkottiin puita, käytiin marjassa, metsällä, metsänhoitotöissä, tansseissa ja tietysti myös lenkkeiltiin. Liikkumisongelmia oli 17 (n. 6 %) haastatelluista. HEHKO-kotikäynneillä annettiin ohjausta ja neuvontaa kaatumistapaturmien ennaltaehkäisystä, hankittiin liikkumisen apuvälineitä, tukikaiteita ja ohjattiin liikuntaryhmiin. Kaatumisia vuoden aikana oli sattunut 18 (n. 6 %) haastatelluista. Kaatumiset tapahtuivat useimmiten ulkona maastossa liikuttaessa, metsässä juurakot, sammalkalliot, kadulla epätasaisuus, korokkeet, jäätiköt, lumiesteet. 4. Sosiaalinen verkosto, osallistuminen ja riskitekijät

3 Pääsääntöisesti haastateltavat olivat elämäänsä tyytyväisiä ja kokivat sosiaalisen toimintansa olevan riittävää ja heidän tarpeitaan vastaavaa. Suurimmaksi riskitekijäksi nousi yksinäisyys, jota koki 35 (n.12 %) haastatelluista. Heitä pyrittiin kotikäynneillä aktivoitumaan erilaisin tukitoimin kuten ohjaamalla mukaan päivätoimintaan. Haastatelluista alkoholia kertoi käyttävänsä runsaasti kahdeksan (n. 3 %) henkilöä. Turvattomuutta ikäryhmässä tunsi kymmenen (n. 3 %) henkilöä. Useimmiten se oli joko puutteellisen toimeentulon aiheuttamaa turvattomuutta selvitä arjesta tai pelkoa terveydentilan heikkenemisestä ja joutumisesta laitoshoitoon. Väkivaltaa kotona oli kokenut kolme haastateltua (1 %). 5. Palvelutarpeet Vaikeuksia päivittäisistä toiminnoista selviytymisessä oli 46 (n.16 %) haastelluista. Päivittäisistä toiminnoista selvittiin kuitenkin puolison, lasten, läheisten ja yksityisten palveluntarjoajien avulla. Yhtään haastateltavaa ei ohjattu kotihoidon palvelujen piiriin, tukipalveluja käynnistettiin muutamille, hoitotukea, omaishoidontukea ja kuljetuspalveluja haettiin muutamille (n. 4 %). Tieto erilaisista sosiaaliturvan etuuksista oli heikkoa ja kynnys niiden hakemiseen korkea. 6. Kehittämishaasteita Kunnat Kuljetuspalvelut ovat avainasemassa. Asiointiliikennettä olisi kehitettävä etenkin Punkaharjun keskustaajaman alueella. Kerimäellä ei tämän puutteesta juuri valitettu, mutta sielläkin asiointiliikenteen kehittäminen keskustan lähiympäristössä lienee paikallaan. Molemmissa kunnissa kutsutaksi-liikenne sujui hyvin. Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisissa henkilökohtaisissa kuljetuspalveluissa olisi mietittävä

4 myöntämiskriteereitä, onko mitään eroa? Sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuspalveluissa myöntämiskriteerit voisi olla vähän löysemmät. Katsottava myös perheen kokonaistilanteen kannalta, kumpi kuljetusmuoto palvelee ja tukee perhettä paremmin. Savonlinnassa palveluliikenne eli PALI ei palvele riittävän hyvin. Ongelmaksi muodostuvat illat ja viikonloput, jolloin PALI ei liikennöi. Muutoinkin kaupungin paikallisliikenne on heikentynyt etenkin viikonloppujen osalta. Katujen kunnossapito eli rikkoutuneet, epätasaiset pinnat, korokkeet, kohoumat ja liukkauden torjunta jne. ehkäisevät tai myötävaikuttavat kaatumistapaturmien torjunnassa. Taloyhtiöt Taloyhtiöiden kokouksissa tulisi nostaa keskusteluun asukkaiden huoneistokohtainen ja yhteisten tilojen paloturvallisuus. Esimerkiksi sammutuspeitot voitaisiin hankkia yhteishankintana kaikkiin huoneistoihin. Routineet, epätasaiset pihat ja rikkoutuneet asfalttipäällysteet sekä tukikaiteiden asennus viettäville rinteille esim. roskakatokselle mentäessä vaativat enemmän taloyhtiöiden huomiota. Sosteri Palveluesitteiden kehittäminen. Sosterilla voisi olla oma vanhuspalvelujen palveluopas. Apuvälineistä/ kuntoutustoiminnasta vastaavien roolien selkeyttäminen. Apuvälineiden hankinta/asennus asiakkaalle helpommaksi. Kehotus lääkäreille kiinnittää enemmän huomiota, miten reseptin kirjoittaa, reseptiin sairauden nimi, mihin lääke on tarkoitettu. Odotusajat lääkäriin/tutkimuksiin lyhyemmiksi. Helmikuu 2014 Marja-Leena Ahokas Marja-Liisa Laurinmaa Irma Lötjönen

5 Hannele Pulkkinen