ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

Transkriptio

1 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v

2 Lea Mäkinen

3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen käyntiä sellaisten vuonna 1933 syntyneiden uusikaupunkilaisten ikäihmisten luo, jotka asuvat kotona eivätkä ole kunnallisten vanhusten palveluiden piirissä. Kotikäynnin tavoitteena on arvioida vanhuksen toimintakykyä, asunto-oloja, asunnon muutostöiden tarvetta, tapaturmariskien torjuntaa, apuvälinetarpeita sekä antaa tietoa palvelutarjonnasta, sosiaalietuuksista ja muista vanhuksia kiinnostavista aiheista. Käynnit antavat tietoa myös vanhusten elinoloista sekä käsityksen siitä, millä keinoin ehkäisevän työn osuutta voidaan lisätä. Uudenkaupungin vanhustyö otti kirjeitse yhteyttä 124 ikäihmiseen. Kirjeen vastaanottajat saivat itse päättää halusivatko he vastaanottaa kotikäynnin. Haastateltavia pyydettiin palauttamaan vastauslomake mennessä. 60 ikäihmistä halusi vastaanottaa työntekijän, 33 kieltäytyi, 31 jätti vastaamatta kokonaan. Tämän jälkeen haastattelijat ottivat yhteyttä haastateltavaan ja sopivat tapaamisajan. Haastatelluista naisia oli 36 ja miehiä 24. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tekivät vanhusneuvolan terveydenhoitaja Lea Mäkinen, vanhustyön toimistonhoitaja Raija Yrttimaa, päiväkeskusohjaaja Pirjo Rakkolainen, kotihoidon esimies Jaana Aitta, kotihoidon sairaanhoitaja Satu Kangasniemi sekä Sykettä Sydämeen -hankkeesta Riikka Arola. Haastattelurunko oli Suomen Kuntaliiton tekemä ja sitä on muotoiltu vastaamaan Uudenkaupungin palvelujärjestelmää. Kysymyksiä oli 36 kpl ja ne olivat sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Haastatteluissa kartoitettiin terveydentilaa ja toimintakykyä, sosiaalista verkostoa ja osallistumista, kotiaskareista selviytymistä, asumista, toimeentuloa ja hyvinvointia yleensä. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit suoritettiin marraskuun loppuun mennessä ja sovittaessa (3 kpl) haastattelija otti uudelleen yhteyttä kartoittaakseen sovittujen toimenpiteiden toteutumista. Kaiken kaikkiaan sovittiin 13 jatkotoimenpiteestä.

4 5 HAASTATTELUJEN TULOKSIA Terveydentila ja toimintakyky 55 vanhusta piti terveydentilaansa vähintään tyydyttävänä. Melko huonoksi tai huonoksi terveydentilansa arvioi 4 vanhusta. 17 vanhuksen kunto oli oman arvionsa mukaan huonontunut kuluneen vuoden aikana ja 9:llä kunto oli parempi kuin vuosi sitten. Terveydentilastaan huolestuneita oli 23. Suurimmat pelonaiheet liittyivät liikuntaelinten sairauksiin (esim. polvien ja lonkkien kulumaviat) sekä pärjäämiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen jatkossa. Haastatelluista 17:llä esiintyi jonkin verran tai usein yksinäisyyttä, murheellisuutta ja väsymystä. Pääosin he kokivat olonsa turvalliseksi sekä kotona että kodin ulkopuolella. 46 vanhusta ilmoitti nukkuvansa hyvin, 13 vanhuksella oli jonkinlaisia univaikeuksia. Yöunta häiritsevät nukahtamisvaikeudet, yöllinen herääminen tai kivut. Suurin osa vanhuksista harrastaa liikuntaa päivittäin tai viikoittain. Samoin ruokahalu on hyvä ja suurin osa vanhuksista syö päivittäin lämpimän aterian. Muutamaa lukuun ottamatta vanhukset selvisivät kaikista liikkumiseen liittyvistä toimista itsenäisesti apuvälineen kanssa tai ilman. Haastatellut vanhukset liikkuivat pääosin omalla autolla, julkisilla kulkuneuvoilla tai omaisten kyydissä, mutta joukosta löytyi myös useita pyöräilijöitä/ kävelijöitä. Vanhuksista 10 oli kaatunut viimeisen kuuden kuukauden aikana ja heistä viisi oli loukannut itsensä. Lähes kaikilla oli käytössä lääkkeitä, joiden käytöstä suurin osa oli saanut riittävästi opastusta. Aistit: näkö ja kuulo Lähes kaikki vanhukset näkivät lukea lehtitekstiä joko silmälaseilla tai ilman niitä. Heikentynyt näkökyky haittaa kolmen vanhuksen päivittäistä elämää. Seitsemän vanhuksen kuulo oli heikentynyt, kahdella oli käytössä kuulolaite. Kaikki haastatellut kuulevat lähes kaikki arkipäivän elämään kuuluvien laitteiden äänet.

5 6 Sosiaalinen verkosto ja osallistuminen Päivittäin tai viikoittain läheisiään tapaa 37 vanhusta. Joukossa on myös 8 vanhusta, jotka tapaavat harvoin läheisiään. Tuttaviin pidetään yhteyttä pääasiassa puhelimitse. Aiempien vuosien haastattelujen tuloksiin verrattuna kanssakäyminen läheisten ja tuttavien kanssa on vähentynyt. Tämänvuotisten haastattelujen mukaan mm. 20 vanhuksen luona tuttavat käyvät vain harvoin ja kahden luona ei koskaan. Kodin ulkopuoliseen vapaa-ajantoimintaan osallistuu päivittäin tai viikoittain 20 vanhusta, harvemmin tai ei koskaan 30 vanhusta. 10 vanhusta ei osallistu kodin ulkopuoliseen vapaa-ajan toimintaan. Kotiaskareista selviytyminen Raskaista kotitöistä (ikkunoiden pesu, tilavaatteiden tuuletus, mattojen pudistelu) ei selviä 23 vanhusta. He saavat tarvitsemansa avun omaisilta tai yksityisiltä yrittäjiltä. Valtaosa selvisi itse muista kotiaskareista. Kodin pienistä korjaustöistä selvittiin pääosin itse tai omaisten turvin. Asuminen 21 vanhusta asuu yksin, 35 puolison ja 2 lapsensa kanssa. 35 vanhusta asuu omakotitalossa, 17 kerrostalossa ja 8 rivitalossa. Haastatelluista kuudella ei ollut kerrostalossaan hissiä. Asunnoissa on mukavuudet, kahta lukuun ottamatta. Kaksi vanhusta tarvitsisi asuntoonsa muutostöitä, jotka kaikki liittyivät pesutiloihin. Kolme vanhusta koki itsensä puolisonsa omaishoitajaksi, joista yksi sai kunnallista omaishoidon tukea. Eniten vanhukset saivat tarvitessaan apua puolisolta ja lapsilta. Myös ystävät ja naapurit auttoivat ja neljä vanhusta käytti yksityisiä palveluita. Apua pyydettiin tarvittaessa puhelimitse tai henkilökohtaisesti pyytämällä. Apuvälineitä käytettiin tarvittaessa ja ne olivat kunnossa.

6 7 Toimeentulo 57 vanhusta katsoi tulonsa riittävän elämiseen kohtalaisesti tai hyvin ja kolmen mielestä huonosti. Viestintäyhteydet Viestintään vanhukset käyttivät lanka- ja matkapuhelinta. Matkapuhelimen käyttö on selvästi lisääntynyt. Internetiä ja/tai sähköpostia käytti 10 vanhusta. Mielipide asuinympäristöstä Vanhukset olivat erittäin tyytyväisiä asuinympäristöönsä. Vanhukset esittivät kunnalle mm. seuraavia terveisiä: Sosiaali- ja terveystoimi * Terveyspalvelut tulisi säilyttää entisellään. * Sakunkulman toimintaa pidettävä yllä, liikuntaryhmät tärkeitä. * Vanhustenhuollossa asiat ovat hyvällä mallilla, kiitos siitä. * Kaikkia vanhuksia ei tarvitse ohjata erilaisten aktiviteettien pariin, sillä on niitäkin, jotka viihtyvät hyvin yksikseenkin. * Kaupungissa saisi olla yksi täyden palvelun asuintalo, esim. Sagakotityyppinen. (2) * Ikäihmisille yhteisiä retkiä, teatteri-iltoja yms. lisää. * Vakka-Suomen Sairaala tulee ehdottomasti säilyttää. * Kotihoidon työntekijä tekisi kokonaisvaltaisempaa työtä, esim. dosetin jaon yhteydessä voisi vaikka pyyhkiä pölytkin suitsait. * Turhanpäiväisistä toimenpiteistä luovuttava ja kohdistettava aika vuodeosastojen potilaiden hyvään hoitoon. * Asumistukea tulisi saada helpommin ja enemmän. (2) * Kutsutaksitoiminnalle kiitokset. (2) Muut * Kaupungin sisäinen liikenne käyttöön. (4) * Liikennevalot joihinkin risteyksiin liikenteen hidastamiseksi. * Teitä tulisi kohentaa, asfalttia soratien tilalle. (2)

7 8 Jatkotoimenpiteet 11 vanhusta halusi, että hänelle tehdään myöhemmin tarkempi tutkimus tai selvitys: 1 terveydentilasta, 5 muistista, 2 liittyen kuuloasioihin, 1 liittyen omaishoidon tukeen, 1 liittyen omaishoitoon ja 1 apuvälineasioihin. Suurin osa haastatelluista halusi itse hoitaa asiaa eteenpäin, osassa haastattelija toteutti jatkoselvittelyn vireillepanon. Kolmen vanhuksen kanssa sovittiin, että haastattelija ottaa myöhemmin yhteyttä vanhukseen ja varmistaa asioiden eteenpäin hoitumisen. POHDINTAA - Haastateltu ryhmä on pääosin hyväkuntoista ja toimintakykyistä. He selvievät päivittäisistä toimista itsenäisesti tai pienellä ulkopuolisella avulla. - Vanhusten yksinäisyys ja sen tuomat mielialamuutokset näyttävät edelleenkin olevan asioita, joihin pitäisi vielä enemmän etsiä auttamiskeinoja. Tuttavien vierailut vanhusten kotona ovat harventuneet. Kahdella haastatellulla vanhuksella ei käynyt ketään tuttavaa tervehtimässä. - Muutoin yhteenvedon tulokset ovat paljolti samansuuntaisia neljän edellisen vuoden tulosten kanssa. - Vanhustyön puolelta suurin hyöty ennaltaehkäisevien kotikäyntien tekemisessä on edelleen se, että entistä enemmän tunnetaan/tiedetään palvelujen piiriin aikanaan tulevat asiakkaat.

8 9