JULKAISU 9/2009. TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura ASUMISTERVEYS. Miljardin menoerä vai mahdollisuus? Toimittanut. Ulrica Gabrielsson

Transkriptio

1 JULKAISU 9/2009 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura ASUMISTERVEYS Miljardin menoerä vai mahdollisuus? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona seminaarin "ASUMISTERVEYS Miljardin menoerä vai mahdollisuus?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Susanna Huovinen kertoi ympäristövaliokunnan ajankohtaisista asioista. Alustajina toimivat FT, ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen Hengitysliitosta, tutkimusjohtaja, professori Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologia huippuyksiköstä, professori Harri Alenius Työterveyslaitoksen immuno-toksikologian huippuyksiköstä sekä toimitusjohtaja Risto Salin Inspector Sec Oy:stä. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Eero Reijonen (kesk) ja Pentti Tiusanen (vas). Tähän julkaisuun sisältyvät Juhani Pirisen, Mirja Salkinoja-Salosen ja Risto Salinin seminaarissa pitämät alustukset.

3 SISÄLLYSLUETTELO Kosteusvauriot rakennuskannan haasteena FT, ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen, Hengitysliitto, Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot -toimintaohjelma Homevaurioista peräisin olevat myrkyt sisätiloissa Tutkimusjohtaja, professori Mirja Salkinoja-Salonen, Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologia huippuyksikkö Homevauriot ja sisäilmaongelmat, lainsäädännön haaste Toimitusjohtaja Risto Salin, Inspector Sec Oy

4 Home- ja kosteusvauriot Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

5 Hengitysliitto Heli ry Sosiaali- terveysalan järjestö hengityssairaiden edunvalvonta savuttomuus hengitysilma jäsentä, 102 yhdistystä Kuntoutusta, koulutusta, tutkimusta 1200 työntekijää

6 Heli:n korjausneuvonta sisäilmaneuvonta ti-pe 9-15 p opetuskeskustelutilaisuudet yleisöluennot homeloukkutoiminta tutkimukset, suunnitelmat, valvonta

7 Home- ja kosteusvauriot ja niiden ennaltaehkäisy ym. eri vuosikymmenien omakotitalot ja koulut

8 Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN KATTO VUOTO ULKOILMAN KOSTEUS PINTAVEDET LIIAN KORKEA MAANPINTA PUTKI- JA LAITEVAURIOT RAKENNEKOSTEUS PESU- JA KOTITALOUSVEDET LIIALLINEN ILMANKOSTEUS DIFFUUSIO PESUTILAN VEDENERISTYKSEN PUUTTEET KAPILLAARISESTI MAASTA NOUSEVA KOSTEUS PUUTTEELLINEN TUULETUS ROSSIPOHJASSA VUOTAVAT IKKUNAT/PELLIT RIITTÄMÄTÖN MAAPOHJAN KUIVATUS Kosteuvauriokorj. laadunvarmistus 1999

9

10

11

12 Ennaltaehkäisy sadevedet ojaan tai sadevesi kaivoon vesikaton vedenpitävyyden ja tuuletuksen tarkastaminen kasvien ja mullan poistaminen seinustoilta rossipohjan tuuletus kuntoon ja roskat pois alapohjatilasta pesutilojen vedeneristeiden tarkastaminen ja tilojen kuivaus käytön jälkeen

13

14 Maanvaraisen lattian piileviä vaurioita 1. Betonilaatan päällä/sisällä voi olla vesijohtovuoto 2. Ympäröivät maanpinnat voivat ohjata vedet eristeen sisään 3. Betonilaatan päällä oleva lämmöneriste voi homehtua alta päin tulevasta kosteudesta 4. Maan haju (ja radon) voi nousta myös betonilaatan ja seinän liitoksesta 5. Jos betonilaatta on lämmöneristeiden alla, on tutkittava alapuolisen laatan kosteutta ja mikrobeja rajapinnasta Ympäristöopas

15

16

17 Ennaltaehkäisy sadevedet ojaan tai sadevesi kaivoon vesikaton vedenpitävyyden ja tuuletuksen tarkastaminen kasvien ja mullan poistaminen seinustoilta salaojituksen toimivuuden tarkastaminen pesutilojen vedeneristeiden tarkastaminen ja tilojen kuivaus käytön jälkeen

18

19 Ulkoseinien piilevät vauriot/ tutkiminen 1. Sokkeli/ lattiakorkeus mitätön (talo maan alla). Seinän alaohjauspuun kosteusmittaus, alapäiden avaaminen näkyviin, materiaalinäyte tarvittaessa. 2. Homeongelma piilossa valesokkelin takana. Ks. ed. 3. Tuuletusrako julkisivun takana tukossa. Materiaalinäyte tuulensuojalevyn sisäpinnasta ja lämmöneristeen ulko- ja sisäpinnasta. 4. Lämmöneristeiden ulkopinnassa liian tiivis kerros kuten bitumihuopa. Materiaalinäyte vinolaudoituksesta/paperista/purusta. 5. Sisätilan puolelta puuttuu höyrynsulku. Materiaalinäyte tuulensuojalevyn sisäpinnasta ja lämmöneristeen ulko- ja sisäpinnasta. Ympäristöopas

20

21 Ympäristöopas Puurakenteet kaksoisbetonilaatan välissä 1. Hyvin vaurioherkkä rakenne, suhteellinen kosteus korkea pitkiä ajanjaksoja vuoden aikana. Rakenne kannattaa avata seinän kautta. Jos avaaminen ei käy, voi ottaa sivelynäytteen esim. jalkalistan taustalta. 2. Myös lämmöneriste voi olla homeessa, näyte lähialueelta ja kauempaa n. 1 m päästä. 3. Jos lämmöneriste on mineraalivillaa tai Tojalevyä, vaurio on lähes varma. 4. Jos betonin päällä hiekkaa, on siinä usein sädesienikasvusto.

22

23 Anturan päältä alkavat puurakenteet Maan sisään jätetyt puurakenteet ovat vaurioituneet jo ensimmäisen vuoden aikana. Ei tarvitse tutkia, suoraan korjaussuunnitteluun. Paitsi tietysti riitatapauksissa, joissa nk. Asiantuntija todistaa rakenteissa olevan vain luonnollista mikrobikasvua. Ympäristöopas

24

25 Ennaltaehkäisy sadevedet ojaan tai sadevesi kaivoon vesikaton vedenpitävyyden ja tuuletuksen tarkastaminen kasvien ja mullan poistaminen seinustoilta salaojituksen toimivuuden tarkastaminen pesutilojen vedeneristeiden tarkastaminen ja tilojen kuivaus käytön jälkeen

26

27 Kellarinseinien ja -lattioiden ongelmat/tutkiminen 1. Salaojitus- ja sadevesijärjestelmät ja vesieristeet puuttuvat tai eivät toimi. Kantavat seinät ja/tai lattian betonilaatta kostuvat, kosteusmittaus betonista 2. Sisäpuolella lämmöneriste, paneeleita tms. märkää seinää vasten. Pintarakenteeseen luukku, Rh-kosteusmittaus betonista (voi onnistua pintatunnistimellakin). Materiaalinäyte eristeestä ja alajuoksusta betonin rajapinnassa 3. Homeongelma usein myös betoniseinän ja sisäpuolisen tiiliverhouksen välisessä ilmatilassa 4. Lattian ongelmat voivat johtua myös vuodoista Katso ainakin vesimittarin liike Ympäristöopas

28

29

30 Pesuhuonevauriot 1. Seinien ja lattioiden vedeneristyksissä vakavia puutteita ennen v rakennetuissa taloissa 2. Irtoavat laatat lähes aina merkki kosteus- ja homevauriosta, kopoa lähes joka pesuhuoneessa, ei välttämättä vaurio 3. Rakenteiden sisällä olevat vanhat vesijohdot ja viemärit voivat vuotaa (vesimittarin tarkkailu ja viemärin kuvaus) 4. Kosteusmittaus ensin pinnasta, sitten rakenteen sisältä, tarvittaessa rakenteen avaaminen 5. Rakenteen avaus usein helpoin tehdä ulkokautta esim. saunan tai makuuhuoneen kautta Ympäristöopas

31

32 Kellarinseinän vauriot

33 Viemäreiden yms. tarkastuskaivot

34 Maasta sisään vuotava ilma

35 Syksytorvien aiheuttamat vauriot

36 Rakennuksen sisään jätetyt vanhat julkisivurakenteet

37 Kellarin seinä

38 Julkisivun eristeiden vaurio

39 Muottilaudoitukset maan alaisissa tiloissa

40 Ennaltaehkäisy säännölliset kuntoarviot ja korjaustoimet (Tekninen PTS eli pitkän tähtäimen suunnitelma) sadevedet ojaan tai sadevesi kaivoon elementtien saumojen tarkastaminen (uusittava n. 15 vuoden välein) ikkunapeltien uusiminen ajoissa salaojituksen toimivuuden tarkastaminen pesutilojen vedeneristeiden tarkastaminen ja tilojen kuivaus käytön jälkeen

41

42 Homevaurioista peräisin olevat myrkyt sisätiloissa Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran (TUTKAS) seminaari Asumisterveys, miljardin euron menoerä vai mahdollisuus?, Eduskunta Mirja Salkinoja-Salonen, tutkimusjohtaja, Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos Helsingin Yliopisto M Salkinoja-Salonen

43 Miten mikrobi voi aiheuttaa sairautta? Mikrobit voivat vaurioittaa terveyttä jos ne: 1. Tunkeutuvat elimistöön lisääntyen siellä niin, että elimistön toiminnalle on siitä selvää haittaa. Tätä mekanismia sanotaan infektioksi. 2. Tuottavat myrkyllisiä aineita, jotka elimistöön joutuneina vaurioittavat kudoksia. 3. Tuottavat aineita jotka ihmiseen päästyään (iho-, hengityselimet tai ruuansulatuskanava) ohjaavat ihmisen elimistön toimintaa epänormaaliin suuntaan. KAIKISSA TAPAUKSISSA terveyshaitan synty edellyttää että mikrobi tai sen tuote joutuu ihmiseen, eli tapahtuu altistuminen (exposure) mikrobille tai sen tuotteelle. M. Salkinoja-Salonen

44 Rakennusten mikrobit ihmisen sairauden aiheuttajina? 1. Infektiosairaudet: Vain harvat mikrobit aiheuttavat infektioita. Kaikki tarttuvien tautien aiheuttajat tunnetaan (joskin uusia voi tulla). 2. VAIN KOLME kosteista rakennuksista löydetyistä mikrobeista vain kolme tiedetään sellaisiksi että ne periaatteessa voivat tarttua myös ihmiseen: Aspergillus fumigatus, Trichoderma longibrachiatum, Legionella pneumophila, MUTTA NÄIDEN MIKROBIEN TARTTUMISTA RAKENNUKSESTA IHMISEEN EI OLE KOSKAAN HAVAITTU. 3. Monista Suomessa ja muissa maissa tehdyistä tutkimuksista tiedetään tilastollisella varmuudella, että kosteusvauriorakennuksissa sairastetaan enemmän kuin vauriottomissa. 4. MUTTA: koska ei ole kokeellista näyttöä siitä, että kosteassa rakennuksessa oireilu olisi rakennuksen AIHEUTTAMA, näissä rakennuksissa vakaviakin (työkyvyttömyyteen tai pitkiin sairauspoissaoloihin johtavia) terveyshaittoja kärsivien sairaspäiväkorvaukset jäävät saamatta.

45 Miten rakennuksenmikrobit vaurioittaa terveyttä ilman että tunkeutuvat elimistöön kasvaakseen siellä? 1. Monet mikrobit tuottavat myrkyllisiä aineita, toksiineja. Toksiinit ovat monissa tartuntataudeissa todettu taudin varsinaiseksi aiheuttajaksi, esimerkiksi kurkkumätää ja jäykkäkouristusta aiheuttavat bakteerit. Ne kasvavat elimistössä ja tuottavat siellä myrkyllistä ainetta. 2. Elintarvikkeiden raaka-aineissa, esim. viljassa, esiintyy useasti sienten (=homeiden) tuottamia myrkkyaiheita, joita sanotaan mykotoksiineiksi. Mykotoksiinien myrkyllisyys säilyy vaikka elintarvike keitettäisiinkin. Ruokaturvallisuuden vuoksi EU:ssa ja muualla on yleisimpien mykotoksiinien pitoisuuksille elintarvikkeessa asetettu raja-arvot. Myös muutamat elintarvikkeissa esiintyvät bakteerit tunnetaan kuumennuskestoisten myrkkyaineiden tuottajiksi (esim. Bacillus cereus). 3. Kosteusvauriorakennuksista, joissa kätrsitään terveyshaittoja, on viime 10 vuoden ajan löydetty useita myrkkyaineita ja niiden tuottajamikrobeja. Osa myrkyistä (toksiineista) niistä on bakteerien, osa sienten (homeiden) tuottamia. Uusia löydetään koko ajan.

46 Taulukko 1. Kosteusvauriorakennusten mikrobien tuottamia kestäviä myrkkyaineita Toxins and their producer microbes in foods and in buildings with people suffering from ill health symptoms Mikrobi Tuotettu toksiini Esiintyminen rakennuksissa Bakteerit Luokka yhdiste molekyylipa ino g/mol Bacillus cereus rengaspeptidi kereulidi 1153 kosteusvauriorakennukset, sisäitloista ja Bacillus amyloliquefaciens, B. subtilis, B. mojavensis Streptomyces griseus, S. anulatus Streptomyces turgidiscabies Sienet (homeet) Acremonium exuviarum lineaarinen peptidi ilmasta (myös elintarvikkeissa) amylosiini 1197 kosteusvauriorakennukset, sisäilma, sisärakenteet, pöly (myös elintarvikkeissa) syklinen valinomysiini 1111 kosteusvauriorakennukset, rengaspeptidi rakennusmateriaalit makrolidi antimysiini A 549, 534 viljat, peruna, kasviperäinen aines peptaiboil akrebolit A, B 1726, 1740 kosteusvaurioituneet sisätilat Chaetomium sp ei vielä tunnistettu kosteusvaurioituneet sisätilat Stachybotrys chartarum trikotekeenit satratoksiinit H, G roridiinit ja A 529, , 533 kosteusvaurioituneet sisätilat (myös elintarvikkeissa) Trichoderma peptaiboli peptaiboli ES kosteusvaurioituneet sisätilat harzianum (homologeja Trichoderma longibrachiatum peptaiboli longibrakiinit I - IV kosteusvaurioituneet sisätilat (aiheuttaa myös kliinisiä infektioita)

47 Miksi rakennuksille ei ole toksiini-raja-arvoja niin kuin elintarvikkeille? Syy-yhteyttä (onko sitä?) rakennuksen mikrobien tai toksiinien ja terveyshaittojen kesken ei ole osoitettu. Miksi ei? Aiheuttaakseen ihmisessä sairautta, mikrobin tai sen myrkkyaineen täytyy joutua ihmisen elimistöön. Tämä täytyy voida osoittaa jotta esim. olisi mahdollista saada vakuutusyhtiön hyväksyntä työtilojen aiheuttamasta sairaudesta. Elintarvikkeen ollessa kyseessä, elimistöön joutuminen on helppo osoittaa: jos panee suuhun ja nielaisee myrkyttynyttä ruokaa, niin ei ole epäilystä siitä, onko tuo myrkky joutunut ihmiseen vai ei. Rakennusmateriaalien laita on toisin: joutuuko siellä oleva myrkky ihmiseen vai ei? Yhteys kosteusvauriorakennuksissa oireilun ja toksiinien välillä on tuntematon, koska altistumista ei tunneta (ei tutkita).

48 Mikrobit ja immuunijärjestelmä: 1. Mikrobit tuottavat, paitsi elimistölle myrkyllisiä aineita (siis sellaisia, jotka tuhoavat kudoksiamme) myös leegion aineita, joille ihmisen elimistö reagoi: solumme kokevat nuo aineet viestinnäksi johon on vastattava toimenpiteillä. 2. Ihminen on kehittynyt maapallolla joka oli ja on täynnä mikrobeja, jo miljardeja vuosia ennen kuin ihmistä oli. Ihmisen elinkyvyn ehto on siis ollut alusta asti tulla toimeen noiden mikrobien kanssa. 3. Vastasyntynyt lapsi on immunologisesti naivi. Koska kohtu on steriili (=mikrobiton) ympäristö, vauvan solut eivät ole oppineet mitkä mikrobit ovat sellaisia, joiden kanssa voi vaaratta elää, mitkä sellaisia jotka tuhoavat elimistöä esim. tulehdustautina. Lapsen immuunijärjestelmä oppii tämän ensimmäisten elinvuosien aikana. Lapsi siis tarvitsee mikrobialtistusta voidakseen kasvaa terveeksi aikuiseksi. MUTTA: Jotkut mikrobit tuottavat aineita (toksiineja) jotka murentavat immuunipuolustusta tai ohjaavat sitä väärään suuntaan, esim. tuottamaan sytokiineja ja kemokiineja. Nämä immuunisolujemme tuottamat viestintäaineet ovat liikekannallepanijoita: ne hälyttävät elimistön puolustukseen, esim. nostamalla kuumeen.

49 Mitä tarkoittaa immuunitoksuus? Ihmisen immuunijärjestelmän lamautumista tai virhetoimintaa (patologinen aktivoituminen). Ihmisellä on kaksi immuunijärjestelmää, Hankittu ja Luontainen. 2. Hankittu tarkoittaa sitä että se hankitaan varhaislapsuuden aikana. Kun kohtaamme mikrobeja elinympäristössä (ml. ruoka, juoma, ilma) immuunijärjestelmämme solut oppivat tunnistamaan vaarattomat ( omat, kuten ihmisen omassa elimistössä asuva mikrobisto) ja vaaralliset (joiden pesiytymisestä elimistöön on terveyshaittaa). Jälkimmäisiä vastaan tuotetaan vasta-aineita muodostavia soluja. Jos sama mikrobi tunkeutuu elimistöön myöhemmin, se tunnistetaan ja nujerretaan ennen kuin se ehtii elimistössä lisääntyä haitaksi asti. Tähän tähtää mm. rokotus. (jatkuu)

50 Mitä tarkoittaa immuunitoksuus? (2) 3. Luontainen immuniteetti on syntymälahja. Se vaikuttaa inflammasomien välityksellä. Inflammasomi syntyy kun luontaisen immuunijärjestelmän solu tunnistaa "vaaran". 4. Luontaisen immuniteetin toimijoita ovat mm. monosyytit, dendriittisolut (=veren valkosoluja), makrofagit (=syöjäsolut, joita partioi imukudoksessa ja limakalvoilla etsimässä vierassoluja ja niiden rakenneosia), epiteelisolut (=iho). Parhaiten tunnetaan PRR (patogeenin tunnistamisreseptorit) kautta syntyvä inflammasomi: se käynnistyy kun jokin em. soluista tunnistaa samanaikaisesti mikrobien jonkun yleisen rakenneosan ja vaurion ("tekijä rikospaikalla?"). Soluvaurion merkkinä voi olla esim. DNA läsnäolo solulimassa (= tuman tai mitokondrion vaurio tai viruksia läsnä) tai solujen sähkötoiminnot ovat häiriintyneet (sähkövaraus hävinnyt mitokondriosta tai solukalvolta). Mikrobit tai niiden osat sinänsä eivät käynnistä inflammasomia.

51 Toksiineja sisätiloissa? Millaiset toksiinit voivat ihmiseen joutuessaan aiheuttaa terveyshaittaa? Useimmille ulkoisille aineille ihmisellä on hyvä suojapanssari: iho. Limakalvot ovat heikompi suoja (esim. keuhkot). Tämän vuoksi monet myrkkyaineet ovat kertaa myrkyllisempiä hengitettyinä kuin iholla. Millaisille myrkyille olemme heikkoja puolustautumaan: 1. rasvaliukoiset toksiinit - koska ne imeytyvät ympäristöstä elimistöön (iho, hengityselimet, silmät) 2. kemiallisesti pysyvät toksiinit - koska proteiinitoksiinit menettävät helposti tehonsa ja hajoavat ympäristössä joten pitkäaikaishaitta on epätodennäköinen. Kemiallisesti pysyvällä toksiiniilla tarkoitetaan myrkyllistä mikrobituotetta joka ei menetetä myrkkytehoaan kuumennettaessa (esim. keittäminen), pesu- ja puhdistusaineiden (esim. siivousaineet, pyykinpesuaineet mukaan lukien entsyymipesuaineet), kuivuuden (rakennuksen kuivatus) eikä ihmisen elimistön puolustusreaktioiden (esim. vasta-aineet eli immuuniglobuliinit) toiminnan tuloksena. 3. aerosolisoituviin ja pölyjen toksiineihin, koska ne likaavat hengitysilman

52 2. Toksiinille altistumisen mittaaminen sisätilasta (Helsingin Yliopiston menetelmä) 1. Näyte: käytteeksi otetaan ilmaa, koska jokainen meistä hengittää. Jos työpaikan tai kodin ilmassa on toksiineja, ne myös joutuvat keuhkoihin, siis elimistöön. Aerosolit kerätään keräimeen. 2. Keräimestä (riittävän keräysajan jälkeen) irrotetaan aerosoli sopivilla liuotteilla ja sen toksisuus tutkitaan laboratoriomenetelmin. Vertailunäytteet ("terve talo") käsitellään kuten näytteet. Käytetystä tutkimuskemikaaleista ym. valmistetaan nollanäyte. 3. Aerosoliuutteen soluja mahdollisesti vaurioittava vaikutus tutkitaan indikaattorisoluilla siten, että aerosloiuutetta ja siitä tehtyjä 10x x kertaisia laimennoksia annostellaan sopivaan ravintoliuokseen. Indikaattorisoluja altistetaan lisäämällä uutetta ja sen laimennoksia indikaattorisolujen joukkoon. Vertailunäytteet ja nollanäytteet tutkitaan samoin kuin varsinaiset. 4. Sopivan altistusajan (10 min, 1-4 h, 1 4 d) jälkeen indikaattoreina olleet uhrisolut tutkitaan. Etsitään erilaisia soluvaurioita, aineenvaihduntahäiriöitä. Etsitään suurin näytelaimennos, jonka vielä aiheuttaa soluvaurioita (toxicity end point). Kun tunnetaan käytetty laimennos, voidaan laskea näytemäärää se vastaa.

53 INDIKAATTORISOLUT (UHRISOLUT) TOKSISUUDEN TOTEAMISEEN: Tuotantoeläinten siittiöt ovat kauppatavaraa, saatavuus hyvä (keinosiemennysasemat) ja laatu valvottua. Solulinjat on viljeltävä ja vaativat siis soluviljelylaboratorion. Veripalvelulta saa verenluovutuksista ylijäävää valkosolumassaa. Eettiseltä toimikunnalta pyydetään lupa käyttää siitä puhdistettuja soluja tutkimustarkoituksiin. Taulukko 1. Sisätilapölyn ja rakennusmateriaalinäytteiden tutkimiseen Helsingin Yliopistossa käytettyjä indikaattorisoluja ja niiden mittauspäätepisteet (" toxicity end point") Solu Toksiinin kohdetoiminto uhrisolussa Sian siittiö Solun liike, K + tasapaino, ATP tuotto, mitokondriot, kalvopotentiaali Kissan keuhkosolu Solujen kasvu ja kuolema, kalvopotentiaali, sähköiset gradientit Neuroblastooma (hiiri), Paju Mitokondrioiden kalvopotentiaali (ihmisen hermosolu) Hiiren insulinoma MIN-6 Insuliinin tuotto, mitokondrioiden kalvopotentiaali, soluhengitys Calu3, A549 (ihmisen Mitokondrioiden kalvopotentiaali, solujen kasvu ja keuhkosolulinjoja) kuolema Caco2 (ihmisen paksusuolen Mitokondrioiden kalvopotentiaali, solujen kasvu ja epiteelisolulinja) kuolema Ihmisen luontainen tappajasolu Kyky tappaa vierassoluja (uhrisoluna (NK) solu leukemiasolulinja KR563) HEp-2 (ihmisen kurkunpään Neutralipunan otto, proteiinisynteesi, solujen kasvu solulinja) M. Salkinoja-Salonen

54 Esimerkkejä toksiinien etsinnästä indikaattorisolujen avulla. Tässä solut on värjätty kalvopotentiaaleja mittaavalla fluorogeenisella JC-1 merkkiaineella. Sian siittiöt Caco2 Ihmisen paksusuolen epiteelin solulinja M. Salkinoja-Salonen

55 Esimerkkejä toksiineja tuottavista viljelmistä, jotka kasvoivat pölystä huoneessa, jossa työskenetelijä sairastui vakavasti tilaan liittyen. Kasvatus 21 d 20 C, maljalle laitettiin pölyn 10-1 laimennosta Aspergillus niger Bacillus amyloliquefaciens, amylosiinin tuottaja) Chaetomium sp Bacillus subtilis ryhmä, amylosiinin tuottaja Bacillus cereus, kereulidin tuottaja Bacillus pumilus, hidas toksiini M. Salkinoja-Salonen

56 Chaetomium sienti (home) on yleinen kosteusvauriorakennuksissa. Sen jotkin kannat tuottavat useita erilaisia toksiineja. M. Salkinoja-Salonen Chaetomium home ( hometalosta ) samalla viljelymaljalla Bacillus amyloliquefaciens bakteerin kanssa(myös kosteusvauriorakennuksesta) pakenee bakteeria ja sen ympärilleen erittämää myrkkyä. Lopulta tuo bakteeri tappaa homeen.

57 Acremonium exuviarum, kosteusvauriorakennuksisssa yleinen home, jonka jotkut kannat tuottavat akreboli-myrkkyä FESEM kuvat: Mari Raulio, Helsinki University

58 Kun myrkkyaineen rakenne on selvitetty, sen voi tunnistaa massaspektrometrillä ja määrän mitata. Tässä homeen Acremonium exuviarum myrkkyaine:

59 Akreboli-myrkyn kemiallinen rakenne ja myrkkyvaikutuksen mekanismi. Sen kahden komponentin massat ovat m/z 1726 and 1740 Da Kumpikin ovat myrkyllisiä. Ensi kerran julkaistu 2009! Salkinoja.Salonen

60 Mitä akreboli tekee? Akreboli pysäyttää solujemme energiakoneen, mitokondrion, energiantuottotoiminnan. Mitä seurauksia tästä? 1. Mitokondrioiden toiminta on elinehto joillekin elimistön osille, kuten sydänlihas. Sydänlihas ei osaa lainkaan käyttää muita energiamuotoja kuin rasvan polttoa mitokondrioissa. 2. Mitokondrioiden vajaatoiminta hidastaa rasvahappojen hapetusta, josta seuraa näiden hakeutuminen maksaan ja rasvakudoksiin. 3. Lihasten insuliiniherkkyyttä hillitsevän viestimolekyylin, DAG (diasyyliglyseroli) määrä lisääntyy, josta seuraa, että sokeri ei pääse lihaksiin, seurauksena väsymys ja näläntunne. 4. DAG säätelee myös insuliinin toimintaa ja T-imusolujen toimintaa (= hankitun immuniteetit toimijat) 5. Sisäerityselimistä haiman beettasolut (=insuliinin tuottajat) ovat erityisen herkkiä kärsimään mitokondrioiden vajaatoiminnasta.

61 Conc of amylosin Amplitudes of amylosin generated channels Jotkut sisätilatoksiinit tuottavat vääriä kaliumkanavia, kuten amylosiini. Amylosiinikanava päästää läpi sekä kalium että natrium joneja ja täten häiriköi kudosten jonitasapainoja.

62 Valinomysiiniä on löydetty useista hometaloista. 3 cm 3 cm kokoinen pinta-ala lattiatasotetta sisälsi niin paljon valinomysiiniä, että sitä riitti tappamaan keuhkosolua (tutkittu kissan keuhkosoluilla). Valinomysiiniä tuottavat jotkut, mutta eivät läheskään kaikki, Streptomyces anulatus, kannat, noin 2000 ng /mg soluja (kuivapaino) Val OAla O O NH Val O OVal Paananen, A., Mikkola, R., Sareneva, T., Matikainen S., Andersson M., Julkunen, I., Salkinoja-Salonen, M.S. & Timonen, T Inf & and Imm, 68(1) OVal Val OAla HN O NH O O O O O O NH K+ O O O O O NH O O O HN Val OAla Val Val OVal

63 Valinomysiinin kykyä tappaa ihmisen keuhkosoluja tutkittiin bronkkoalveolihuuhteiden soluilla (= BAL eli broncho-alveolar lavage, joka sisältää pääosin makrofaageja) Paneleissa B, D soluille annettiin valinomysiiniä tuottamattoman kannan uutetta, paneleissa A,C tuottavan kannan. Molemmat kannat eristettiin samasta leipomon lattiasta. Paneleissa C ja D on kuvan ottoon käytetty isompaa suurennosta kuin A, B.

64 Taulu 3 Valinomysiinin tuotto suomalaisilla Streptomyces kannoilla Kantoja kerättiin eri ympäristöistä ja niiden kyky tuottaa valinomysiiniä tutkittiin laboratoriossa. Tutkittujen kantojen ja valinomysiiniin tuottajien lukumäärät: tutkittuja joista valinomysiinin kantoja, Streptomyces kannan alkuperä kpl tuottajia kpl Leipomoyritys, jossa työntekijöillä (n. 10) oli työtiloihin 11 7 liittyneitä terveysongelmia. Näyte kosteusvaurioisesta seinämateriaalista (laasti). Kostauesvaurioinen päiväkoti, sisätilapöly 6 2 Kosteusvaurioinen peruskouun ala-aste, ilmanäyte 3 1 Andersen impaktiokeräimellä "homeinen" asunto kaupunkiympäristössä, ilmanäyte 6 2 (Andersen impaktiokeräin) "homeinen" asunto kaupunkiympäristössä, sisätilapöly 2 1 "homeisia" asuntoja (n = 10), sisätilapöly 36 0 heinävarastoja maatiloilla (n = 3), sisätilapöly 50 0 maatilojen heinävarastoja, ilmanäytteet Andersen 6 0 keräimellä (n=3) hevostalleja (n = 2), sisätilapöly 10 0 siilorehu (n = 1) jonka epäiltiin aiheuttaneen 32 0 tuotantoeläinten sairastumista kuiviketta navetasta (n = 1 ) 23 0 kuivikeolkea sikalasta (n = 3) 5 0 viljanäytteitä (sato), n = 4) 6 0 perunoita (viljelijältä) 12 0 Kantoja yhteensä Maria A Andersson ja Mirja Salkinoja-Salonen

65 Jos kosteusvauriorakennuksista on löydetty näin monia myrkkyjä, niin eikö ole hyvä syy mitata sisätilojen ilman myrkkypitoisuuksia ja asettaa raja-arvoja?. Juuri näin pitäisi tehdä. Toksiinien keruu suoraan ilmasta on hyvä siksi, että ilmalle ihminen altistuu varmasti. Ilmasta mikrobipitoisuuksien tutkiminen onnistuu melko helposti, mutta toksiinien keruu ei ole helppoa. Olemme kokeilleet kaikki ilmanäyttenottimet jotka olemme käsiin saaneet tuloksetta. Aerosolia pitää kerätä niin paljon, että siitä voidaan valmistaa uutteita ja tutkia niiden toksisuus luotettavasti. Toksisuus osoitetaan AINA altistamalla soluja tai kudosviljelmää tutkittavcalle uutteelle. (Ei eläinkokeita) Vain sellaisia toksiineja, joiden kemiallinen rakenne tunnetaan, voi etsiä kemian analytiikan menetelmin. Niistäkään pölyistä tai aerosoleista, jotka toteamme toksisiksi, usein emme löydä ainoatakaan tähän mennessä tuntemistamme myrkkyaineista. Viime vuosina olemme löytäneet 1 2 uutta toksiinimolekyyliä sisäilmasta per vuosi. Yhden uuden molekyylin löytämiseen, toksisuuden tunnistamiseen ja rakenteen selvittämiseen kuluu ammattilaiselta n. 1 henkilötyövuosi. Uusia toksiineja voi olla löytämättä vielä vaikkapa 100.

66 Voisiko ilman myrkkymikrobistoa tutkia DNA-menetelmin? DNAta eristämällä voi selvittää, mitä mikrobeja näytteessä on tai on ollut. MUTTA: toksisuus ei riipu lajistosta. Olemme jo nähneet, että saman lajin toiset kannat tuottavat toksiineja, toiset (useimmat) eivät. TOINEN MUTTA: vaikka ilmassa olisi toksiinintuottajaksi tunnettuja ja tuottokykyisiä lajeja, se ei osoita, että ilmassa on myös toksiineja. Mikrobit eivät kasva ilmassa, vaan niitä joutuu ilmaan jostain kasvupaikasta, jossa ne tuottavat toksiinia tai sitten eivät. DNA sinänsä toksisen lajinkaan DNA ei ole myrkyllistä. Ämpärillisessä ruokamultaa on enemmän mikrobidnata kuin kaikissa Suomen hometaloissa yhteensä. Kun toksiinin rakenne saadaan selville, sen geenin voi etsiä ja sekvensoida,. Senjälkeen kyseistä geeniä voi jäljittää PCR tekniikalla mistä tahansa näytteistä MUTTA: geeni ei ole myrkyllinen, vaan sen tuote. Sisäilmasta löytyneiden 8 toksiinin tuottogeeneistä tunnetaan vasta 1 (kereulidin tuottogeeni). Tätä geeniä löytyy esim. yleisesti maidosta, mutta silti maito ei ole myrkyllistä!

67 Lopputulema 1. Toksisuuden mittaaminen suoraan sisäilmasta on keino selvittää ihmisen altistumisen taso. 2. Mikrobien pesäkelukujen mittaaminen, tai niille raja-arvojen asettelu (= nykytilanne) ei mittaa terveyshaittaa ihmiselle. Tämä on osoitettu useissa laajoissa tutkimuksissa mm. Kansanterveyslaitoksen (nyk. THL) toimesta, ja myös selvitetty perusteellisesti Majvik-II asiantuntijaraportissa (2007 julkaistu Duodecim-lehden erikoisnumerona). Näillä keinoin ei myöskään selviä, onko homeremontista saatu hyöty todellinen (=terveyttä suojaava). 3. On kerättävä sisäilman toksisuudesta tietoa mittaamalla sitä riittävästä määrästä rakennuksia joissa oireillaan tai sitten ei oireilla, jotta nähdään, mikä on ihmisen haitattomaksi kokema toksiinikuorma. 4. On selvitettävä mikä tai mitkä sisäilman toksisuuden mittausmenetelmät (mitkä solut, mitkä end-pointit) parhaiten korreloivat terveyshaittoihin. 5. On kehitettävä ilmakeräintekniikkaa. Merkittävä osa toksisuudesta ilmassa liikkuu höyryaerosoleina (vesihöyryn rajapinnoilla) jota ei saa kiinni pelkästään hiukkasten keräämiseen soveltuvalla tekniikalla.

68 Kiitos mielenkiinnosta! Mikrobitoksiineille työtiloissa altistumisen laadullinen ja määrällinen mittaus ToxicDust: Työsuojelurahaston hanke /Helsingin Yliopisto / Työterveyslaitos/ InspectorSec OY Työryhmä: FT Maria A Andersson, FT Raimo Mikkola, MMM Stiina Rasimus, tutk. johtaja Mirja Salkinoja-Salonen (Helsingin Yliopisto, Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikkö "Photobiomics") prof. Harri Alenius, dos Sampsa Matikainen, FT Päivi Kankkunen, dos Tuula Putus (Työterveyslaitos) toim.joht. Risto Salin; FM Pekka Salin (InspectorSec OY)

69 HOMEVAURIOT JA SISÄILMAONGELMAT, LAINSÄÄDÄNNÖN HAASTE Risto Salin, Inspector Sec Oy

70 Homevauriot, lainsäädännön haaste (2/13) MIKROBIVAURIO AIHEUTTAA TERVEYSONGELMIA? Mikrobivaurio voi saastuttaa sisäilman biologisilla myrkyillä, mikrobitoksiineilla. Mikrobitoksiinien epäillään aiheuttavan vakavimmat mikrobivaurioihin liittyvät terveysongelmat. Myrkkyjä löytyy usein rakennuksista, joissa on paljon oireita. Perinteiset menetelmät, jotka mittaavat rakennuksen poikkeavia mikrobimääriä tai -kasvustoja, korreloivat heikosti terveysongelmien kanssa

71 Homevauriot, lainsäädännön haaste (3/13) MITÄ HOMEMITTAUKSET OIKEASTI KERTOVAT Nykyisin laajasti käytössä olevat homemittaukset kertovat siitä, onko mikrobien (homeet, hiivat ja bakteerit) määrä poikkeava vai normaali. Jos mikrobimäärä on poikkeava, on rakennuk-sessa mahdollisesti kosteus-/homevaurio. Tällä perusteella viranomaiset voivat esim. asettaa rakennuksen käyttökieltoon tai antaa korjaus- ja lisätutkimusvelvoitteita. Nykyisin käytössä olevat mikrobimittaukset eivät ota kantaa mitattavien altisteiden vaarallisuuteen eikä altistusreittiin ja -määrään. Terveysvaarasta Asumisterveysohjeen ja viranomaisten suosimien mittausten tulokset eivät kerro juuri mitään. Asumisterveysmääräysten perusteena on näkemys, jonka mukaan homevaurio saattaa synnyttää olosuhteen, jossa sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista

72 Homevauriot, lainsäädännön haaste (4/13) HOMEVAURIOIDEN TERVEYS- VAARAAN ja -HAITTAAN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Mikrobiasioissa sovelletaan terveydensuojelulakia ja työturvallisuuslakia. Terveydensuojelulain (763/94) 26 :n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman tulee olla puhdasta eivätkä mikrobit ja muut vastaavat tekijät saa aiheuttaa terveyshaittaa asunnossa tai sisätilassa oleskeleville. Puhtaudella tarkoitetaan esim. sisäilman kemiallisia epäpuhtauksia. (Asumisterveysopas) Työturvallisuuslain tarkoituksena on suojella työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta uhkaavilta vaaroilta, jotka voivat aiheutua altistumisesta biologisille tekijöille työssä. Biologisilla tekijöillä tarkoitetaan mikro-organismeja, jotka voivat aiheuttaa jonkin tulehduksen, allergian tai myrkkyvaikutuksen

73 Homevauriot, lainsäädännön haaste (5/13) ASUNTOKAUPAN LAINSÄÄDÄNNÖN TULKINTAA Asunnon on kuntonsa ja varustuksensa puolesta oltava asumiskelpoinen, ellei muuta ole sovittu. Ostajan ei tarvitse varautua siihen, että asunnossa on sen käyttöön olennaisesti vaikuttavia puutteita. Vaikka jokin muu piilevän virheen merkittävyyden arviointikriteeri sellaisenaan, esim. asunnon ikä, näyttäisi johtavan virheen toleranssirajan alittamiseen, tulee piilevästä virheestä merkittävä jo sillä perusteella, että kosteusvauriosta on tullut haittaa terveydelle. Terveyshaittaa ei asunnon kaltaisessa elämiselle välttämättömässä kaupan kohteessa tarvitse sietää missään olosuhteissa. Lähde: Koskinen, Kosteus- ja homevauriot asuntokaupan sopimusoikeudellisena ongelmana, s

74 Homevauriot, lainsäädännön haaste (6/13) KÄYTÄNNÖN ONGELMIA HOMEVAURIOTAPAUKSISSA Kun syy-seuraussuhteet eivät ole osoitettavissa, mutta homeongelmiin liittyy hyvin vakavia terveyshaittoja ja jopa hengenmenetyksiä, seuraa siitä ongelmia: asunnonoston riskinhallinta on vaikeaa ja kallista asunnon myyjän kannalta kauppa vahvistuu vasta 5 vuoden kuluttua työpaikalla sairastunut työntekijä ei saa oikeutta (eläke, sairauslomat) vakuutusyhtiöt joutuvat teettämään rankkoja ja kalliita ammattitautitutkimuksia ja taistelemaan valitusten kanssa ongelmien ratkaisu on hidasta ja ihmiset ehtivät sairastua vakavasti prosessin hitauden vuoksi

75 Homevauriot, lainsäädännön haaste (7/13) MITÄ PITÄISI TEHDÄ Kehittää uusia mittausmenetelmiä, joilla voidaan mitata terveysvaaraa. näytteenottomenetelmät toksisuusmittaukset Kehittää menetelmiä ja toimintatapoja, joilla sairastumisia voidaan ennaltaehkäistä ja terveysoireita vähentää tehokkaasti ja taloudellisesti. ilmanpuhdistus ilmanvaihto rakennusmateriaalien ja irtaimiston desinfiointi ja puhdistus rakennustekniikka ja rakenteet Kun syy-seuraussuhteet voidaan todentaa luotettavasti, pitäisi harkita törkeiden, vakavaan terveyshaittaan johtavien laiminlyöntien ja toimien kriminalisointia

76 Homevauriot, lainsäädännön haaste (8/13) SAIRASTUMISEN OSOITTAMINEN JA TERVEYDELLISET RAJA-ARVOT Terveysvaaran osoittamisen prosessi: 1. Näytteenotto (mitä, mistä, milloin, miten) 2. Näytteen tutkiminen (vaarallisuus) 3. Altistuminen (määrä ja reitti) 4. Terveyden arvioiminen 5. Sairastumisen osoittaminen Mikäli halutaan määrittää raja-arvoja eri mitattaville aineille, tulee kolmen ensimmäisen kohdan olla kunnossa. Tutkimuksessa ja kehityksessä on huomioitava, että KAIKKI nämä asiat on huomioitu. Muussa tapauksessa homeongelmien mittaamisen ja syiden osoittamisen ongelmat tulevat jatkumaan

77 Homevauriot, lainsäädännön haaste (9/13) ONNISTUNUT TUTKIMUS JA TULOSTEN JALKAUTTAMINEN Homeongelmien syiden osoittaminen ja osaamisen kehittäminen mahdollistaa seuraavia asioita: merkittävä mittaus- ja analysointiosaamisen vienti puhdistus- ja mittausteknologian vienti rakennus- ja korjaustuotteiden ja -projektien vienti merkittävästi pienemmät terveydenhuollon kustannukset inhimillisempää elämää ja parempaa riskienhallintaa valtavat säästöt korjaustoiminnassa

78 Homevauriot, lainsäädännön haaste (10/13) Esimerkki homekoulujen astmakustannusten minimoinnista Perusoletukset: Suomessa on 333 kuntaa, joissa jokaisessa on 3 homekoulua 1000 homekoulua Jos koulussa on keskimäärin 6 homeista luokkaa, jokaisessa luokassa 20 oppilasta 1000 x 6 x 20 = altistujaa astma puhkeaa väestössä vuosittain 1/1000. Jos home kasvattaa riskin 1,5-kertaiseksi 60 ylimääräistä astmaa/vuosi Jos astman hoito maksaa 6000 /v 60 x 6000 = /v Jos keskimääräinen eliniänodote 81 v ja astma puhkeaa keskimäärin 11 v iässä astmaa sairastetaan 70 v. Homealtistuksesta syntyvien pelkkien hoitokustannusten lisäys 70 v x 6000 /v x 60 oppilasta/v =

79 Homevauriot, lainsäädännön haaste (11/13)...esimerkki jatkuu Oletetaan, että ilmanpuhdistus estää 70 % homekoulujen homeperäisistä astmatapauksista. Tällöin säästetään hoitokustannuksissa 70 % x 25,2 M /v = 17,6 M /v Puhdistimien kustannukset: Investointi: 6000 x 1000 = 6 M Ylläpito: 6000 x 100 /v = 0,6 M /v Keskim. vuodessa (5v ajalla): 8,4 M /5v = 1,68 M /v Kokonaissäästö: 17,6 M /v - 1,68 M /v = 15,9 M /v Ilmanpuhdistimien tehon tutkiminen maksaa k riippuen tarkkuudesta. Tulokset ovat sovellettavissa myös muualle kuin kouluun. Kannattaako? Kuka maksaa?

80 Homevauriot, lainsäädännön haaste (12/14) Nykytilanne YHTEENVETO Ihmiset sairastuvat hometaloissa ja työpaikoilla. Sairastumisien syy on tuntematon. Mitä tehdä Osoitetaan sairastumisien syy-seuraus suhteet. Kehitetään tarvittavat mittausmenetelmät Kehitetään ensiapumenetelmät ja pitkäaikaisratkaisut Tehdään tarvittavat muutokset määräyksiin ja lainsäädäntöön TUTKIMUKSEN SUUNTA ON MUUTETTAVA!

81