SISÄILMAMITTAUKSET LUKSIA, PUU-ANTTILA,

Transkriptio

1 RAPORTTI xlsx/2013 SISÄILMAMITTAUKSET LUKSIA, PUU-ANTTILA, JAKELU Veikko Viitakangas, Luksia Envimetria Oy, arkisto Envimetria Oy Main office: Phone: Internet: FI Kalkkipetteri Reg. in Finland LOHJA Fax: Mail: Finland

2 xlsx/2013 2/7 1 Työn kuvaus ja toimeksianto Veikko Viitakangas tilasi Envimetria Oy:ltä sisäilmamittaukset Luksian Puu-Anttilaan. 2 Selvityksen taustaa Puu-Anttilan rakennukset on rakennettu 1860-luvulla. Mittauksilla haluttiin tietoa mahdollisista sisäilmaongelmista, koska työntekijät ja opiskelijat ovat saaneet oireita työskennellessään kyseisissä tiloissa. Matti Lehtola Envimetria Oy:stä otti sisäilman mikrobinäytteitä, Mittausten toteutus, olosuhteet ja havainnot Mikrobi-ilmanäytteet otettiin ja analysoitiin Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen ja oppaan mukaan (viitteet 1 ja 2). Näytteet otettiin seuraavista tiloista: luokkahuoneet Paju ja Kuusi sekä opettajanhuone Haasto ja Heini Löfbergin huone (kuvat 1-4). Luokkahuoneessa Paju ei ollut opetusta mittauspäivänä ja katon rajassa oli vanhoja kosteusjälkiä, mutta pinnoilla ei havaittu kohonneita kosteusarvoja. Luokkahuoneessa Kuusi oli korkea lämpötila ja yksi patteri kolmesta oli päällä. Opettajanhuoneessa Haasto oli korkea lämpötila ja patteri oli päällä. Heini Löfbergin huoneessa oli korkea sisäilman lämpötila, mutta patteri ei ollut päällä. Koska maa oli vielä jäässä mikrobi-ilmanäytettä ei otettu ulkoilmasta. Ulkoilman lämpötila oli aamulla -5 C ja iltapäivällä +5 C ja suhteellinen kosteus oli aamulla 37 % ja iltapäivällä 55 %. Taulukossa 1 on esitetty tutkittujen tilojen lämpötilat ja kosteudet. Taulukko 1. Tutkittujen tilojen lämpötilat ja ilmankosteudet Näytteenottopiste Lämpötila C Suhteellinen kosteus % Luokkahuone Paju 22,6-23,2 17,1-17,3 Opetushuone Haasto 25,7-26,1 15,5-16,5 Luokkahuone Kuusi 25,4 17,4 Heini Löfbergin huone 27,4-27,6 15,6-16,4 Tämä mittausraportti on pätevä vain kokonaan kopioituna.

3 xlsx/2013 3/7 Tutkitut tilat on esitelty kuvissa 1-4. Kuva 1. Luokkahuone Paju. Seinässä valumajälkiä. Kuva 2. Opettajanhuone Haasto. Kuva 3. Luokkahuone Kuusi. Kuva 4. Heini Löfbergin työhuone. Tämä mittausraportti on pätevä vain kokonaan kopioituna.

4 xlsx/2013 4/7 Taulukossa 2 on esitetty tutkittujen huoneiden sisäilman mikrobipitoisuudet. Liitteenä 1 on Länsi- Uudenmaan Vesi- ja Ympäristö ry:n analyysivastaukset. Taulukko 2. Sisäilman mikrobipitoisuudet. Luokkahuone Paju M2 pitoisuus DG18 pitoisuus Bakteeripitoisuus Kokonaissieni-itiöpitoisuus Kokonaisbakteeripitoisuus 2 Penicillium spp Hiiva Näytteestä ei löytynyt aktinobakteereja. Opetushuone Haasto M2 pitoisuus DG18 pitoisuus Bakteeripitoisuus Kokonaissieni-itiöpitoisuus Kokonaisbakteeripitoisuus 2 Penicillium spp Mucor spp. 4 Cladosporium spp. 4 1 Näytteestä ei löytynyt Hiiva aktinobakteereja. Luokkahuone Kuusi M2 pitoisuus DG18 pitoisuus Bakteeripitoisuus Kokonaissieni-itiöpitoisuus Penicillium spp Kokonaisbakteeripitoisuus 1000 Cladosporium spp. 4 Hiiva Heini Löfbergin huone M2 pitoisuus DG18 pitoisuus 1 Näytteestä ei löytynyt aktinobakteereja. Bakteeripitoisuus Kokonaissieni-itiöpitoisuus Kokonaisbakteeri 2 Penicillium spp. 4 7 pitoisuus 130 Hiiva Näytteestä ei löytynyt aktinobakteereja. 1 kosteusvaurioon viittaava homelaji 2 mahdollisesti toksiineja tuottava homelaji Tämä mittausraportti on pätevä vain kokonaan kopioituna.

5 xlsx/2013 5/7 4. Tulosten tarkastelu ja suositukset Ympäristöministeriön ohjeen D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto mukaan oleskeluvyöhykkeen huonelämpötilan lämmityskauden suunnitteluarvona käytetään yleensä lämpötilaa 21 C (viite 6). Sisäilmastoluokituksen (viite 6) mukaan parhaassa sisäilmaluokassa S1 ilman suhteellinen kosteuden tulisi olla välillä %. Ilman suhteellinen kosteus voi lyhytaikaisesti pakkashuippujen aikana laskea alle tavoitearvon. Kansanterveyslaitoksen (KTL) ohjeen koulurakennusten kosteus- ja homevauriot (viite 6) mukaan vauriottoman koulurakennuksen mikrobi-ilmanäytteiden sieni-itiöpitoisuuksista vain muutama on yli 50 kpl/m 3, mediaani on alle 12 kpl/m 3 ja löytyy myös paljon nolla tuloksia. Jos yksikin näistä kolmesta kriteeristä täyttyy, tulos viittaa homevaurioon. Tulos on luotettavampi, jos tulkinta on sama kahden tai kaikkien kolmen kriteerin perusteella. Aina on tärkeää tarkastella mikrobimittausten tuloksia yhdessä rakennusteknisten selvitysten tulosten kanssa. Tässä tapauksessa tutkittiin myös ilmanvaihtolaitteiston toiminta ja puhtaus. Kuten rakennusten sisäilmassa yleensä, myös koulujen sisäilmassa esiintyy yleisimmin Penicilliumia, hiivoja, Cladosporiumia ja Aspergillusta. Tämä yleisyysjärjestys on sisäilmassa tavanomainen. On epätavallista, jos näistä neljästä yhden sienisuvun tai -ryhmän osuus näytteen kokonaispitoisuudesta on selvästi suurempi kuin muiden. Myös muu kuin edellä mainittu yleisyysjärjestys on epätavallista. Talviaikaan otettujen näytteiden Cladosporium-pitoisuudet yli 10 cfu/m 3 viittaavat rakennuksessa olevaan homevaurioon. (viite 6) Koulujen sisäilmanäytteiden aktinomykeettipitoisuuksia tarkastellaan samoin perustein kuin asuntonäytteiden pitoisuuksia; yli 10 cfu/m 3 pitoisuus viittaa mikrobikasvuun. Sisäilman bakteerien kokonaispitoisuuksien perusteella, lukuun ottamatta aktinomykeettipitoisuuksia, ei voida tehdä johtopäätöksiä mikrobivaurioiden esiintymisestä rakennuksessa. Sen sijaan suuret bakteeripitoisuudet luokkatiloissa antavat viitteitä puutteellisesta ilmanvaihdosta. (viite 6) Koulujen sisäilman mikrobiologiseen laatuun vaikuttavat monet tekijät, joiden merkitys tulosten tulkintaan tulee ymmärtää. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi vuodenaika ja sääolot, rakennuksen toiminnot ja käyttäjät sekä rakennuksen runkomateriaali ja ikä (viite 6). Cladosporium lajin homesienet ovat tyypillisimpiä Suomen ulkoilmassa esiintyviä sieni-itiölajeja ja sulan maan aikaan niiden esiintyminen sisäilmassa on hyvin yleistä. Penicillium homesieni on sisäilman yleisimmin ja runsaimmin esiintyvä sienisuku, jota ei sukutasolla pidetä kosteusvaurioihin viittaavana mikrobina. Penicillium on allergisoiva, toksiineja tuottava ja voi aiheuttaa infektion elimistössä. Penicillium homesienet kuuluvat ns. ensilinjan eli primaarivaiheen homesukuihin, jotka pilaavat ruoka-aineita ja alkavat ensimmäisten mikrobien joukossa kasvaa kosteusvaurioituneessa rakennuksessa. Penicilliumin pitoisuuksien on todettu korreloivan erityisesti ärsytys- ja astmaoireiden kanssa (viite 3). Tämä mittausraportti on pätevä vain kokonaan kopioituna.

6 xlsx/2013 6/7 Hiivat ovat allergisoivia ja ne voivat aiheuttaa infektioita limakalvoilla ja kudoksissa. Hiivojen kasvu edellyttää yleensä hyvin korkeaa kosteutta ja jonkin verran korkeampaa lämpötilaa kuin homeiden kasvu. (Viite 7) Sisäilmanäytteissä esiintyy usein hiivoja, mutta näiden osuus sisäilman sieni-itiöpitoisuudesta on tavallisesti pienempi kuin Penicilliumin osuus (Viite 1). Tulokset tulkittiin KTL:n oppaan koulurakennusten kosteus- ja homevauriot mukaan. Sisäilman bakteeripitoisuutta verrattiin asumisterveysohjeen viitearvoon (4500 kpl/m 3 ). Tulosten tarkastelu on esitetty huonekohtaisesti ja lopuksi on yhteenveto kokonaisuudesta. Luokkahuone Pajun sisäilman lämpötila on hieman enemmän kuin Ympäristöministeriön ohjeen D2 suunnitteluarvo ja sisäilman suhteellinen kosteus on pienempi kuin parhaan sisäilmastoluokan S1 ohjearvo (25-60 %). Koska sieni-itiöpitoisuus on yli 50 kpl/m 3 niin tulos voi viitata homevaurioon (viite 6). Koska hiivojen osuus sisäilman sieni-itiöpitoisuudesta on selkeästi suurempi kuin Penicilliumin ja hiivat ovat valtalajina, voidaan sen mikrobipitoisuuksia pitää epätavanomaisina (Viite 1). Tilan bakteeripitoisuudet olivat normaalit. Opetushuone Haaston sisäilman lämpötila oli reilusti enemmän kuin Ympäristöministeriön ohjeen D2 suunnitteluarvo ja sisäilman suhteellinen kosteus on pienempi kuin parhaan sisäilmastoluokan S1 ohjearvo (25-60 %). Koska sieni-itiöpitoisuus on yli 50 kpl/m 3 niin tulos voi viitata homevaurioon (viite 6). Koska hiivojen osuus sisäilman sieni-itiöpitoisuudesta on suuri ja hiivat ovat valtalajina, voidaan sen mikrobipitoisuuksia pitää epätavanomaisina (Viite 1). Mikrobilajistosta löytyi yksittäisiä pesäkkeitä Mucor homesientä, joka on kosteusvaurioindikaattori. Tilan bakteeripitoisuudet olivat normaalit. Luokkahuone Kuusen sisäilman lämpötila oli reilusti enemmän kuin Ympäristöministeriön ohjeen D2 suunnitteluarvo ja sisäilman suhteellinen kosteus on pienempi kuin parhaan sisäilmastoluokan S1 ohjearvo (25-60 %). Lämpötilaa laskiessa myös kosteus nousee paremmalle tasolle. Koska sieni-itiöpitoisuus on yli 50 kpl/m 3 niin tulos voi viitata homevaurioon (viite 6). Koska hiivojen osuus sisäilman sieni-itiöpitoisuudesta on suuri ja hiivat ovat valtalajina, voidaan sen mikrobipitoisuuksia pitää epätavanomaisina (Viite 1). Muuten kuin hiivojen osalta mikrobilajisto ja bakteeripitoisuudet olivat normaalit. Heini Löfbergin huoneen sisäilman lämpötila oli reilusti enemmän kuin Ympäristöministeriön ohjeen D2 suunnitteluarvo ja sisäilman suhteellinen kosteus on pienempi kuin parhaan sisäilmastoluokan S1 ohjearvo (25-60 %). Lämpötilaa laskiessa myös kosteus nousee paremmalle tasolle. Koska sieni-itiöpitoisuus on yli 50 kpl/m 3 niin tulos viittaa homevaurioon (viite 6). Koska hiivojen osuus sisäilman sieni-itiöpitoisuudesta on suuri ja hiivat ovat valtalajina, voidaan sen mikrobipitoisuuksia pitää epätavanomaisina (Viite 1). Muuten kuin hiivojen osalta mikrobilajisto ja bakteeripitoisuudet olivat normaalit. Mittausten jälkeisenä päivänä tiloissa tehtiin ilmanvaihtolaitteiden tehokkuuden ja toimivuuden tarkistukset. Tästä on laadittu Envimetria Oy:n toimittama raportti IV. Kuten raportista käy ilmi ilmanvaihdon toimivuudessa oli runsaasti puutteita, jotka on nyt korjattu. Ilmanvaihdon toimimattomuus on vaikuttanut osittain siihen, että ilman mikrobipitoisuudet olivat koholla. Hiivojen korkeat pitoisuudet Tämä mittausraportti on pätevä vain kokonaan kopioituna.

7 xlsx/2013 7/7 ( kpl/m 3 ) ja hiivojen esiintyminen valtalajina kaikissa sisäilmanäytteissä viittaavat myös kosteus- ja mikrobivaurioihin, koska kohonneet pitoisuudet eivät ole selitettävissä pelkästään puutteellisella ilmanvaihdolla. Kohteeseen suositellaan rakenteiden jatkotutkimuksia, joista tulee laatia erillinen suunnitelma. Suosittelemme käyttämään ilmanvaihtolaitteistoa raportin IV suosittelemalla tavalla. Envimetria Oy Matti Lehtola Johanna Hätinen Viitteet: 1. Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön opas 2003:1. 2. Ympäristö- ja terveyslehti (2009). Asumisterveysopas: Asumisterveysohjeen soveltamisopas. 3. Tuula Putus, Home ja terveys, D2 Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Määräykset ja ohjeet Taskinen, T Moisture and mould problems on school buildings. A clinical study on the health effects in schoolchildren. National Public Health Institute A9. Väitöskirja. Kuopio. 6. Kansanterveyslaitos (2007). Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Liitteet: Liite 1. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n testausseloste: Sisäilmanäytetutkimus xlsx/2013. Tämä mittausraportti on pätevä vain kokonaan kopioituna.

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17