AAPASOIDEN SYDÄMESSÄ. Kemihaaran suot Luiron suot Pyhä-Luoston suot

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AAPASOIDEN SYDÄMESSÄ. Kemihaaran suot Luiron suot Pyhä-Luoston suot"

Transkriptio

1 AAPASOIDEN SYDÄMESSÄ Kemihaaran suot Luiron suot Pyhä-Luoston suot

2 päivi posio SUOMELLA VASTUU AAPASOISTA Soita esiintyy pääasiassa pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeissa ja viileissä osissa, joissa sataa kohtalaisen paljon, mutta haihtuminen on vähäistä. Suomen lisäksi aapasoita on muodostunut Ruotsiin, Kanadaan ja Venäjälle. Kokoonsa nähden Suomi on Euroopan soisin maa. Suot ovat peittäneet kolmanneksen maapinta-alastamme eli noin 10 miljoonaa hehtaaria. Soiden runsaus ja suokasvillisuuden monipuolisuus kuvastuu meillä yli satana suotyyppinä. Suomessa erotetaan kaksi useamman suotyypin muodostamaa suoyhdistymää: Etelä-Suomeen sijoittuvat sadeveden varassa elävät keidassuot ja Keski- ja Pohjois-Suomeen painottuvat aapasuot, joiden vedensaanti ja ravinteisuuden vaihtelu on keidassoita monipuolisempaa. Vuosisatojen saatossa soita on käytetty hyväksi monella tavalla. Perinteisesti soilta niitettiin jänkäheinää karjalle 1950-luvulle saakka. Soilta on saatu myös leivänjatketta marjastamalla ja metsästämällä. Pelloiksi soita alettiin raivata luvulla Pohjanmaalla. Vähitellen raivaaminen yleistyi ja kiihtyi etenkin 1800-luvun lopulla ja toisen maailmansodan jälkeen, kun uutta peltoalaa tarvittiin menetettyjen tilalle luvulla alkanut soiden koneellinen ojitus metsänkasvatuksen tarpeisiin kouraisi soita haavoittavasti. Li-

3 päivi posio Karpalo ja hilla tarjoavat terveyttä. Lisäksi hyvänä marjavuonna hillastelu tuo mukavia lisäansioita. säksi soita on hukutettu tekoaltaiksi ja soilta on nostettu turvetta energian tuottamiseksi. Jäljet näkyvät useiden suotyyppien ja -lajien tuhoutumisena ja uhanalaistumisena. Alkuperäisestä suoalasta luonnontilaisia soita on enää kolmisen miljoonaa hehtaaria luvulle asti kestänyt laajamittainen soidenojitus ajankohtaisti toimenpiteet luonnontilaisten soittemme säilyttämisestä. Arvokkaiden suokokonaisuuksien suojelemiseksi laadittiin valtakunnallinen soidensuojeluohjelma, johon kuuluu noin 600 suokohdetta. Lisäksi soita on suojeltu kansallis- ja luonnonpuistoissa sekä muihin suojeluohjelmiin sisällytettyinä. Euroopan unionissa aapasuot on luokiteltu ensisijaisen tärkeäksi luontotyypiksi, jota on suojeltava. Suojelun välineeksi on muodostettu Natura verkosto, johon myös Kemihaaran, Luiron ja Pyhä-Luoston aapasoita on liitetty. Suomella on suurin vastuu aapasoiden monimuotoisuuden säilyttämisessä ja suojelussa Euroopassa, koska alueen aapasuot keskittyvät maahamme. päivi posio Suopursu on rämeiden varpu, suokukka viihtyy sekä kuivilla mättäillä että kosteilla nevoilla.

4 päivi posio MONIMUOTOISET AAPASUOT Aapasuot ovat kehittyneet alueille, joissa lumen sulamisvesiä on paljon, ilmasto viileä ja veden haihtuminen vähäistä. Aapasuovyöhyke alkaa Keski-Suomen pohjoisosista ja ulottuu männyn metsärajalle Inariin ja Enontekiölle. Aapasuo muodostuu useista suotyypeistä: suon keskusta on puutonta ja vetistä rimpinevaa tai -lettoa, reunat yleensä varpuja ja mäntyä kasvavaa rämettä tai kuusikkoista korpea. Aapasoiden puuttomassa keskustassa vuorottelevat märät ja usein myös upottavat rimmet ja kuivemmat jänteet. Osa soiden kasveista menestyy vain tietyn tyyppisessä ravinnealustalla ja kosteudessa, kun taas toiset ns. yleislajit eivät ole niin nirsoja elinpaikastaan. Vaateliaita suokasveja ovat mm. runsasravinteisella kasvualustalla viihtyvät kämmekät. Soiden olemassolo on linnuille elintärkeää, sillä puolet maassamme pesivistä lintuajeista pesii soilla ja niiden metsäsaarekkeissa. Usealle harvinaiselle lintulajille ne ovat Euroopan ainoita lisääntymispaikkoja. Lisäksi suot tarjoavat elin- ja suojapaikan monelle uhanalaiselle kasville. päivi posio Vähä- ja keskiravinteisilla rimmillä viihtyvän raatteen lehdet ovat hirven, poron, metsähanhen ja laulujoutsenen herkkua. Aapasoiden keskiosa on reunoja alempana. Suot saavat ravinteensa pohjavedestä ja ympärillä olevilta mineraalimailta tulevana pintavaluntana. Keväisin aapasoiden keskustaan kerääntyvät lumen sulamisvedet tuovat mukanaan ravinnelisää ympäristöstä. Ravinteisuuden vaihtelun ansiosta aapasoiden kasvillisuus on monimuotoisen rikasta. Tyypillisten runsasravinteisten rimpien lajeja ovat valkoisen villapääluikan lisäksi luhtakuusio.

5 Kolmen päivän ikäinen kurjenpoikanen laajalla Sudenvaaranaavalla. Aapasuot ovat monen suojeluun valitun luonnonvaraisen lintulajin pesimä-, ruokailu- ja levähdysaluetta. jorma luhta AAPASOIDEN SYDÄMESSÄ Pelkosenniemen ympäristöön sijoittuu useita laajoja aapasoita, joiden monimuotoisuus on sekä valtakunnallisesti että eurooppalaisittain merkittävää ja erityisen suojelun arvoista. Pelkosenniemen seutu on tunnettu etenkin näyttävistä ja laajoista koivuletoista ja linnustollisesti rikkaista soista. Seudulla esiintyy lettosuotyyppejä, jotka ovat muualla Suomessa jo hävinneet tai uhattuina. Pelkosenniemen suoalueet kuuluvat Peräpohjolan aapasoihin, joille on tyypillistä rimpisyys ja säännölliset, yhdensuuntaiset jänteet. Valtaosa näistä aapasoista on ruohoisia soita. Karuille suoyhdistymille ovat luonteenomaisia korkeat isovarputai ruskorahkasammaljänteet, ruohoisille ja lettoisille soille taas saraa tai siniheinää kasvavat välipinnat. Avosuolle ominaisia suotyyppejä ovat ruohoiset sirppisammal- ja ruopparimpinevat, lettolierosammalrimpiletot ja rimpiset koivuletot. Pelkosenniemen seudun aapasuot sijoittuvat myös Keski-Lapin liuskekivivyöhykkeelle, jonka ansiosta soiden joukossa on poikkeuksellisen paljon ravinteisia ja runsasravinteisia soita. 5

6 päivi posio KEMIHAARAN SUOT Kemihaaran Natura-alueeseen kuuluvat aapasoina Kilpiaapa, Kokonaapa, Jänkäläisenaapa, Katosaapa, Murtoaapa, Siulioaapa, Säynäjäjärvi- Neulikkoaapa sekä niihin sijoittuvat pienemmät suoalueet. Suurin osa aapasoista on luonnontilassa. Kemihaaran suot edustavat monimuotoisuudellaan maamme parhaimmistoa ja siksi alue on muodostunut merkittäväksi suoluonnon suojelualueeksi. Suoluonnon rikkaus on laaja aina vähä- ja keskiravinteisista soista reheviin, runsasravinteisiin lettotyyppeihin. Alueen suotyypeistä 11 on uhattuja Suomessa. Soiden arvoa lisäävät useat uhanalaiset kasvilajit, linnut sekä soihin liittyvät luontotyypit, kuten Vuotosja Jaurujokivarsien rehevät ruoho- ja lehtokorvet sekä neva- ja korpirämeet. Kemihaaran laajat suokokonaisuudet - Kokonaapa ja Kilpiaapa - edustavat alueen karumpia suotyyppejä. Molemmilla soilla esiintyy myös runsasravinteisia koivulettoja. Kilpiaapa on vähä- tai keskiravinteista raatteen ja lyhytkorsisarojen hallitsemaa nevaa, jota ympäröivät rämeet ja sekapuustoiset korvet. Kokonaapa on keskiravinteista rimpinevaa. Suon reunoilla on rahkasammalrimpiä, sara- ja kalvakkanevoja. 6

7 Uhanalaisia lettotyyppejä esiintyy muun muassa Katosaavalla, Murtoaavalla ja Säynäjäjärven-Neulikkoaavan ympäristössä. Vuotosjoen itäpuolella sijaitsevat Katosaapa ja Murtoaapa ovat molemmat suotyypeiltään hyvin vaihtelevia. Katosaapaa hallitsee laaja välipintainen koivulettokeskusta, jonka reunoilla esiintyy lettorämettä ja rimpistä koivulettoa. Arvokkaiden lettojen väliin jäävät kohtalaisen ravinteikkaat nevat, rämeet ja korvet. Murtoaapa on rehevä puustoinen suoalue, jossa esiintyy useiden suotyyppien lisäksi ravinteikkaita lähteikköjä. Suoympäristössä on koivuleton lisäksi edustavaa lettokorpea, -rämettä ja -nevaa sekä rimpilettoa. Lisäksi suokokonaisuudella esiintyy useita keskiravinteisia rämeitä ja nevoja. aarno torvinen Punakämmekkä Kultasammal on runsasravinteisten lettojen yleisiä sammallajeja. Säynäjäjärven ja Neulikkolammen välissä on laajasti koivulettoa. Aluetta halkoo puro, jonka ympärillä esiintyy kaistale harvinaista luhtalettoa sekä yleisempää luhtanevaa, jota on myös runsaasti järven eteläosan rannoilla. Alueen muita luonteenomaisia suotyyppejä ovat lettorämeet ja -korvet sekä ruohoiset nevarämeet ja rimpinevat. Soiden uhanalaisia lajeja Kemihaaran suot ovat monien uhanalaisten kasvien elinympäristöä. Suurin osa niistä on ravinteisimpien suotyyppien, lettojen ja keskiravinteisten korpien, nevojen ja rämeiden lajeja. Koivuletoilla esiintyy mm. letto- ja röyhysaraa, lettorikkoa, soikkokaksikkoa sekä useita kämmekkälajeja: puna-, kaita-, lapin- ja verikämmeköitä. Keskiravinteisilla nevoilla ja rämeillä esiintyviä uhanalaisia ovat veltto- ja lettosara sekä punakämmekkä, vastaavasti korvissa mm. viitasara ja siperiankirjosara. Uhanalaisista sammalista alueen soilla viihtyvät kiiltosirppisammal, silmuhiirensammal- ja pohjanhuurresammal. Luonnonsuojelulain nojalla kasvilaji voidaan säätää uhanalaiseksi, jos sen kannan luontainen säilyminen on vaarantunut. päivi posio 7

8 jorma luhta Maamme merkittävimpiä lintualueita Kemihaaran alueella on runsas pesimälinnusto ja se on useille lajeille myös tärkeä muutonaikainen levähdysalue. Soilla pesii ja liikkuu noin 40 Euroopan unionissa tärkeäksi ja suojeltavaksi katsottua lintulajia. Linnustollisesti edustavimpia aapasoita ovat Kilpiaapa, Kokonaapa, Jänkäläisenaapa ja Vasa-aapa, lintuvesistä Säynäjäjärvi. jorma luhta Laajat aapasuot ovat maamme parhaimpia suurten lintujen, joutsenen, metsähanhen ja kurjen, pesimäalueita. Aavoista nauttii myös isokuovi. Maamme uivelokannasta yli viisi prosenttia pesii alueen soilla. Muita alueen suorimmikoissa ja allikoissa viihtyviä vesilintuja ovat mm. tavi, tukkasotka ja sinisorsa. Uivelo Uivelokoiraan tunnistaa silmiinpistävän mustavalkoisesta värityksestään. Naaraan päälaki ja niska ovat punaruskeat, posket valkoiset ja selkä harmaa. Uivelo pesii Lapin järvien ja kosteikkojen rannoilla puun koloissa. Se viihtyy pienillä, vähäkalaisilla, suo- ja harjulammilla. Suomessa pesii noin tuhat uiveloparia, mikä on yli 80 prosenttia EU-maiden uivelomäärästä. 8

9 Liro Liro on runsain kahlaajalinnuistamme. Se nauttii tähystellä soiden harvoilla puilla. Pohjoisen soille se saapuu pesimään huhti-toukokuun vaihteessa ja toukokuussa. Lintu on saanut nimensä soidinääntelystään liro-liro-liro-liro. Noin 20 senttinen ja alle 100 grammaa painava liro talvehtii Afrikassa ja Aasian eteläosissa sekä Austaliassa asti. Maassamme soilla ja kosteikoilla pesii 75 prosenttia EU:n alueella pesivistä liroista. markku aikioniemi Kosteilla avosoilla esiintyvät yleiset kahlaajalinnut liro, suokukko, taivaanvuohi, jänkäsirriäinen ja vesipääsky. Musta- ja valkoviklot ovat levittäytyneet alueella tasaisesti. Avosoille ja niiden reunoille ominaisia varpuslintuja edustavat niittykirvinen ja keltavästäräkki. Petolintuista alueella pesivät suopöllö ja uhanalaiset sinisuohaukka ja muuttohaukka. Ampu-, tuuli- ja nuolihaukat ovat tyypillisiä soiden ruokailijoita, jotka pesivät usein soiden metsäsaarekkeissa tai lähimetsissä. Saalistusalueena avosoita käyttävät hiirihaukka, piekana ja kotka. jorma luhta Kurki Kurjet ovat näyttäviä soidintanssissaan trumpettiääntelyineen. Ne muodostavat elinikäisen parisuhteen. Pesä rakennetaan usein suon tai ruoikon vaikeapääsyisimpään kolkkaan. Poikaset oppivat lentämään 2,5 kuukauden ikäisinä. Suomessa pesii joka kolmas Euroopan kurjista. Kokonaiskantamme on noin paria. 9

10 !A!A!A Kemihaaran soiden Natura alueet Lintutorni km Genimap Oy, lupa L4659/02 Kilpiaavan lintutorni sijoittuu Kemijoen länsipuolelle ja Kokonaavan torni joen itäpuolelle. 10

11 päivi posio Havaintopaikkoja Kemihaaran soille päivi posio Kilpiaavan lintutorni Pelkosenniemen yläasteelta lähtee 2,7 km pituinen pääosin pitkostettu luontopolku aapasuon reunassa olevalle tornille. Opasteet kirkonkylän keskustasta koululle. Monipuolinen suolinnusto, mm. joutsen, metsähanhi, kurki, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, pikkusirkku, myös merilokki pesii alueella. Huippuhavaintoja: ruskosuohaukka ja nuolihaukka. Paras lintuaika: Toukokuun puolivälistä heinäkuulle. Kokonaavan lintutorni Pelkosenniemen kirkonkylältä ajetaan sillan yli joen itäpuolle, josta vasemmalle lähtevää Vuotoksentietä noin 6 km. Ennen Vuotosjoen siltaa tulee tienhaara, josta käännytään oikealle ja ajetaan 1,1 km, jonka jälkeen taas oikealle pienempää metsäautotietä etelän suuntaan noin 4 km. Tie kulkee Kokonvaaran länsipuolelta ja torni on tien vieressä oikealla. Paikalla on iso Vapaa Vuotos -kyltti. Monipuolinen suolinnusto: kuikka, metsähanhi, joutsen, uivelo, kurki, kotka, sinisuohaukka, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, vesipääsky ja pikkusirkku, huippuhavaintoja: tundrahanhi, valkoposkihanhi ja lyhytnokkahanhi. Paras lintuaika: Toukokuun puolivälistä heinäkuulle. 11

12 päivi posio LUIRON SUOT Luiron soiden Natura-alue koostuu useasta aapasuo- ja muutamasta keidassuokokonaisuudesta. Aapasoina alueeseen kuuluvat Sakkalaaapa, Sudenvaaranaapa, Sokanaapa, Hirviaapa Keikkuma-aapa ja Kairanaapa. Pohjois-Suomessa harvinaisempaa keidassuotyyppiä edustavat yhtenäinen Lämsänaapa ja Sakkalaaavan eteläosa. Luiron suot ovat pääosin luonnontilassa. Luirojoen itäpuolen aapasoita, Sakkala-aavan pohjoisosaa ja Sudenvaaranaapaa, hallitsevat laajat ja ravinteikkaat rimpiset koivuletot. Luiron soista lettoja on lähes kolmannes ja alueen koivuletot ovat maamme laajimpia. Koivulettoalueen ympärillä on ruohoinen nevarämevyöhyke. Luiron suot ovat runsasravinteisia, mikä mahdollistaa kasvuympäristön monille harvinaisille ja vaateliaille kasvilajeille. Koivuletoilla kasvaa useita uhanalaisia lajeja, kuten lettorikkoa laajoina kasvustoina, kaita- ja verikämmeköitä sekä sammalista kiiltosirppisammalta. Havaintoja on tehty myös harvemmin näillä leveysasteilla tavattavasta sääskenvalkusta ja harvinaisesta ja uhanalaisesta lapinsirppisammaleesta. 12

13 Lettorikko Lettorikko viihtyy runsasravinteisilla kalkkipitoisilla soilla, usein lähteisillä lettosoilla ja koivuletoilla. Se kukkii yleensä heinäkuun lopulla laajoina keltaisina mattoina. Lettorikko on hyvin herkkä kasvupaikan vesitalouden muutoksille. Lettorikon kanta on voimakkaasti taantunut Euroopassa. Meilläkin lajia on kasvanut koko maassa, mutta suurin osa Etelä- ja Keski-Suomen kasvupaikoista on tuhoutunut. Eniten lettorikon kasvupaikkoja ovat hävittäneet lettosoiden raivaaminen pelloiksi sekä ojittaminen metsätalouskäyttöön. Lettorikko on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, joten sen poiminen ja maasta ylös kaivaminen on kielletty. Se on luokiteltu Euroopan unionissa tärkeäksi kasvilajiksi, jonka suojelusta päävastuu kuuluu Suomelle. päivi posio Luirojoen pohjoispuolella sijaitsevat Lämsänaavan itäinen osa ja Hirviaapa ovat keski- ja runsasravinteisia soita. Hirviaavalta löytyy reheviä koivulettoja sekä monipuolista rämeja korpikasvillisuutta. Sokanaapa on varsinaisten ja ruohoisten rimpinevojen muodostama suokokonaisuus. Luiron kylän läheisyydessa sijaitseva Kairanaapa on suurelta osin karu suo, jonka pohjoisosassa ja eteläpäässä on ruohoisia rimpinevoja ja saranevoja. päivi posio Kiiltosirppisammal Kiiltosirppisammal on harvinainen sammallaji. Se kasvaa emäksisillä ja ruosteisilla lettosoilla. Kiiltosirppisammal on keskikokoinen ja haaroo säännöllisesti. Sen lehdet ovat kiiltävät, pitkittäispoimulliset. Kiiltosirppisammal on Euroopan unionin alueella arvioitu suojeltavaksi lajiksi, jonka säilyttämisen päävastuu kuuluu Suomelle ja Ruotsille. Suomessa se on lettorikon tapaan uhanalainen ja rauhoitettu laji. 13

14 Kansainvälisesti tunnustettu kosteikkoalue Luiron suot ovat erittäin elintärkeitä linnustolle, minkä vuoksi ne luokitellaan kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen joukkoon ja kansainvälisesti merkittäviksi lintualueiksi. Luiron soilla on tehty havaintoja lähes sadasta lintulajista, joista noin puolet on kosteikoille tyypillisiä lajeja. Uivelo edustaa pohjoisuutta muiden yleisesti koko maassa esiintyvien vesilintujen joukossa. Sinisorsa, tavi, haapana, jouhisorsa ja telkkä ovat yleisesti tavattavia alueen vesilintuja. Metsähanhi- ja joutsenkannat ovat alueella vahvat. Isot linnut viihtyvät muun muassa Sudenvaaranaavalla, Sakkala-aavan Jouttenrimmillä ja Nivatunturin puoleisilla soilla. Myös Luiron kahlaajalajistossa on vahva pohjoinen leima. Alueella havaitusta kahlaajalajeista, kurki mukaan luettuna, noin puolet on levinneisyydeltään pohjoisia. Lajistoon kuuluvat esimerkiksi jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, vesipääsky ja suokukko. Yleisin kahlaaja niin Luiron soilla kuin muuallakin maassamme on liro. Varpuslintuja alueella on havaittu yli nelisenkymmentä lajia, joista kosteikoille ominaisia ovat mm. kiuru, Metsähanhi on pohjoisten aapasoiden arka pesimälintu. Se rakentaa pesänsä suolla pensaan tai puun juureen. Euroopan pesimäkannasta valtaosa pesii Suomessa. jorma luhta 14

15 Suokukko Suokukkokoiraan valtti on sen korea ulkoasu, sillä ääneltään kahlaaja on vaitelias. Soidinkentällä pörhistelevän koiraan tunnistaa näyttävästä kaulusröyhelöistä, jonka väri vaihtelee yksilöittäin mustasta ruskeansävyjen kautta valkoiseen. Naaras ja nuori suokukko ovat sen sijaan vaatimattomia ruskeansävyisiä. Suokukoille on tyypillistä metsojen ja teerien kaltainen ryhmäsoidin, jossa naaras valitsee parittelukumppanin. Suokukkojen soidinmenot ovat muista poiketen äänettömiä. Suomessa suokukko pesii pohjoisen soilla. Suokukkojen kanta on voimakkaasti taantunut käsittäen noin paria. Se on neljännes EU-maiden kokonaiskannasta. markku aikioniemi niittykirvinen ja keltavästäräkki. Soiden yllä voi havaita liitelevän uhanalaisluokitukseltaan silmälläpidettävän sinisuohaukan ja yleisemmän suopöllön. Linnuston monipuolisuutta lisäävät alueeseen kuuluvat metsäiset osat ja metsäsaarekkeet. Niistä löytyy monta vanhoja metsiä suosivaa lajia, kuten pohjantikka, lapintiainen ja kuukkeli. Luiron monipuoliseen linnustoon voi tutustua Kairanaavalla ja Sokanaavalla, jossa voi tehdä havaintoja myös Sokanharjuissa pesivistä tikoista ja pöllöistä. jorma luhta Vesipääsky Vilkas jä värikäs vesipääsky on erityisesti Lapin soiden pesimälintu. Kahlaajana se on poikkeuksellinen, sillä se ruokailee uidessa eikä matalaa rantaa tepastelemalla. Ruokaillessaan vesipääsky ui pientä ympyrää. Näin se saa liikkeelle vesihyönteisiä, joita se käyttää ravinnokseen. Vesipääsky on erikoinen myös siinä, että naaras on isompi ja värikkäämpi kuin koiras. Suomessa pesii vesipääskyparia, mikä on noin puolet EU-alueen kokonaiskannasta. 15

16 !A!A Luiron soiden Natura alueet!a Lintutorni km Genimap Oy, lupa L4659/02 Sokanaavan lintutorni sijoittuu Savukoskelle menevän tien varrelle, Kairanaavan torni on Luiron kylän pohjoispuolella. 16

17 päivi posio Lintutornista aukeaa laaja näkymä Sokanaavalle. Vaivattomasti lintuja bongaamaan Kairanaavan lintutorni Luiron kylän pohjoispäästä alkavaa metsäautotietä ajetaan noin 3 km pohjoiseen, tien länsipuolella on lintutornia osoittava kyltti, kävelyä 800 metriä suoraan metsäojan penkalle tehtyä polkua pitkin tornille. Monipuolinen lintusuo: metsähanhi, joutsen, uivelo, kalasääski, kurki, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, vesipääsky, isolepinkäinen ja pikkusirkku. Kesäaamuisin suolla on usein hirviä. Paras lintuaika: Toukokuun lopusta heinäkuulle. päivi posio päivi posio Sokanaavan lintutorni Savukoskelle menevää tietä nro 965 ajetaan noin 4 km, tienlaidassa vasemmalla on P-levike, josta lähtee 600 metrin pitkospuut lintutornille, leveillä pitkoksilla on vaivaton liikkua myös pyörätuolilla tai lykkiä lastenvaunuja. Aapasuolajistoa: kaakkuri, joutsen, metsähanhi, uivelo, kurki, jänkäsirriäinen, vesipääsky, pikkusirkku, myös tikkoja ja pöllöjä. Paras lintuaika: Toukokuu-heinäkuu. Leveä pitkos vie Sokanaavalle. 17

18 päivi posio PYHÄ-LUOSTON SUOT Pyhä-Luoston Natura-alueiden suoalueet painottuvat Pyhätunturilta Luostolle jatkuvan 35 kilometrin tunturiketjun lounais- ja eteläpuolelle. Vallitsevia ovat laajat ja yhtenäiset aapasuokokonaisuudet, kuten Pyhälatva-aapa, Siurunaapa, Joutsenenpesänaapa ja Tunturiaapa, jonka Tunturilammen eteläpuolella on myös pieni keidassuo. Alueen suot ovat pääosin luonnontilaisia. Maaperän ravinteisuuden vaihtelu on tuottanut suuren kirjon erilaisia suotyyppejä alueelle. Pyhä-Luoston alueelta löytyvät lähes kaikki Peräpohjolan suotyypit, ja alueelta on kirjattu 35 suotyyppiä. Puolet suoalasta on puutonta ja aukeaa nevaa, puolet koostuu puustoisista rämeistä, korvista ja erilaisista letoista. Soiden vallitseva nevatyyppi on varsinainen saraneva, jota on laajoina alueina Siurunaavalla ja Pyhälatva-aavalla. Suotyyppiä luonnehtivat yhtenäisiä kasvustoja muodostavat suursarat kuten jouhi-, pullo- ja juurtosarat. Myös luhta- ja tupasvillaa esiintyy. Sen sijaan ruohojen osuus on vähäinen, lähinnä raatetta ja järvikortetta esiintyy. 18

19 Aapojen laidoilla ja suosaarekkeiden laidoilla on varsinaista sararämettä. Puusto on mäntyvaltaista ja matalilla mättäillä kasvaa rämevarpuja, etenkin vaivaiskoivua ja väli- ja tasapinnoilla suursaralajistoa. Alueen korvissa luhtaisuus on yleistä. Pyhä-Luoston suomaisemassa tyypillisiä ovat rämeiden lettolaikut. Lettoja esiintyy varsinkin Luostotunturin eteläpuolella virtaavan Siurunjokivarressa sekä Pyhätunturin lounaskulman suoalueilla. Letoilla liikkuessa voi löytää tyypillisten lettolajien - lettorikon ja erilaisten kämmeköiden lisäksi myös uhanalaista laaksoarhoa, joka viihtyy mm. tulvaisilla jokivarsilla. Jouhisara on hyvin yleinen soiden suursara. päivi posio päivi posio Suoniityt Entisaikoina Pyhä-Luoston aukeilta soilta niitettiin viikatteilla saroja ja heiniä karjanrehuksi. Niitos korjattiin talteen latoihin tai heinäsuoviin, joista ne talvella sitten kuljetettiin karjalle. Suoniitto oli hyvin yleistä Pohjois-Suomen nevoilla ja letoilla aina sotien jälkeiseen aikaan asti. Toisinaan soita vesitettiin rakentamalla suon laskuojan suuhun tammi eli pato, joka nosti vedenpinnan suolla. Tällä tavoin saatiin pajujen ja puiden määrä vähenemään, jolloin ruohot ja sarat valtasivat alaa. Lisäksi niitosta hyötyivät lyhytikäiset ruohot kuten suohorsma, vilukko, lettorikko ja kellosinilatva. 19

20 Monipuolinen suo- ja metsälinnusto Pyhä-Luostolla on edustavan monipuolinen linnusto, joka koostuu niin metsä- kuin suolinnustosta. Lisäksi lukuisat tunturilinnut lisäävät rikkautta. Alueella on tavattu liki 130 lintulajia, joista arviolta 80 pesii ja 23 lajia talvehtii säännöllisesti alueella. Suomessa uhanalaiseksi luokiteltuja lintulajeja alueella on kymmenisen, silmälläpidettäviä 21 lajia. Lintulaji voidaan säätää luonnonsuojelulain nojalla uhanalaiseksi, jos sen kannan luontainen säilyminen on vaarantunut Suomessa. Silmälläpidettäväksi luokiteltujen lajien elinympäristön tilannetta ja kantojen kehitystä tulee seurata. jorma luhta Laulujoutsen Laulujoutsen on Suomen kansallislintu ja syystäkin. Sitä uhkasi sukupuutto luvulla tehokkaan metsästyksen ja pesänryöstelyn takia. Laulujoutsen rauhoitettiin vuonna Siitä huolimatta 20 vuotta myöhemmin maassamme pesi enää 15 paria Lapin ja Kuusamon erämaissa. Valistustyön ansiosta kanta saatiin vähitellen elpymään ja on tällä hetkellä yli paria. Joutsenta tavataan nykyisin koko maassa eteläisintä rannikkoa myöten, mutta lajin pesimäkanta on edelleen vahvin Pohjois-Suomessa. Joutsenen pariutuminen tapahtuu jo nuorena. Se solmii elinikäisen liiton kihlautumalla jo ennen ensimmäistä pesintää. Pari pesii kasvillisuuden suojissa märillä soilla ja metsäseutujen pienillä järvillä. EU-maiden laulujoutsenista joka toinen pesii Suomessa. 20

21 markku aikioniemi Suopöllö Suopöllön tunnistaa sen voimakkaista keltaisista pyöreistä silmistä, joita kehystää mustat ympyrät. Pöllö rakentaa yksinkertaisen pesän maahan varpujen suojaan. Muutenkin linnun löytää usein päiväsaikaan maassa istumasta tai metsästämässä avosoilla. Suopöllö on muuttolintu, joka vuosittain valitsee pesimäalueensa myyrätilanteen mukaan. Siten kannan vuosittaiset vaihtelut voivat olla paikallisesti huomattavia. Suomessa pesivien suopöllöjen määrä vaihtelee parin välillä. Pyhä-Luoston soilla ovat hyvin yleisinä vetisten soiden ja allikoiden lajit kuten joutsen, metsähanhi, suokukko, pikkukuovi ja mustaviklo. Jänkäsirriäinen ja jänkäkurppa edustavat Pyhä-Luoston soiden tyyppilintuja. Yleisiä ovat myös tutut liro, keltavästäräkki ja niiittykirvinen. Petolinnuista soilla voi kohdata muun muassa sinisuohaukan, suopöllön tai taivaalla liitävän kotkan. Pyhä-Luosto on erityisen tunnettu havumetsien linnustostaan. Soille kulkiessa voi tavata metsälintuja esimerkiksi jykevissä ja korkeissa ikimetsissä ennen Pyhälatva-aapaa. Vanhojen metsien lajistoa edustavat muun muassa metso, kulorastas, taviokuurna ja palokärki. Myös kuusimetsissä viihtyviä lajeja kuten käpylintuja on alueella runsaasti. Mustaviklo Mustaviklo on levinneisyydeltään Suomen vikloista pohjoisin. Se onkin tyypillinen Lapin vetisten ja rimpisten aapasoiden asukki. Juhlapukuinen vanha lintu on musta, siivet ja takaselka valkopilkulliset. Koivet ovat pitkät ja mustat. Talvipuku on sen sijaan vaalea. Nuori lintu muistuttaa punajalkavikloa, mutta vatsapuoli on poikkijuovainen. Mustaviklo tekee pesän metsään kymmenien tai satojen metrien päähän suolta. Suomessa pesii noin paria. markku aikioniemi 21

22 Reittejä Pyhä-Luoston soille Luoston vaellusluontopolku, Pyhälatva-aavan laavu, noin 14,5 km Reitin lähtö- ja päätepisteenä on Luoston portti Torvisen kylästä Luostolle menevän tienvarrella. Reitti kulkee halki ikimetsien sekä laajojen aapasoiden ja nousee loppuosuudellaan Ukko-Luoston laelle. Reitti on viitoitettu ja osittain pitkostettu vaellusreitti, jonka varrella on alueen metsä-, tunturi- ja erityisesti suoluonnosta kertovia opastauluja. Kaksi tulentekopaikkaa tarjoavat hyvät mahdollisuudet evästauon pitämiseen. Reitin kiertämiseen kannattaa varata aikaa 6-8 tuntia. päivi posio Hyvät opasteet ohjaavat liikkujaa reitistöillä ja kertovat ympärillä avautuvasta luonnosta ja linnustosta. päivi posio Tunturiaavan luontopolku, laavu ja lintutorni, noin 5,5 km Lähtöpaikkana toimii Pyhätunturin luontokeskus. Luontopolulla pääsee tutustumaan alueen luontoon opastetaulujen avulla. Polun varren kosteikot on pitkostettu ja jyrkimmissä rinteissä on portaat. Tunturiaavan lintutorni on erinomainen paikka tarkkailla aapasuon lintujen elämää. Isokurun kota reitin alkupuolella ja Tiaislaavu lintutornin lähistöllä tarjoavat hyvän tilaisuuden pysähtyä tulistelemaan ja nauttimaan eväitä luonnonrauhassa. Tunturiaavalla esiintyy Lapissa harvinaisempaa, mutta etelässä yleistä keidassuota. Luontopolun kiertämisessä vierähtää pari tuntia. 22

23 Pyhä - Luosto Pyhätunturin kansallispuisto Luosto!A Lintutorni Laavu!0!0!0!A Genimap Oy, lupa L4659/02 km Pyhälatva-aavan laavu sijaitsee kartassa vasemmassa laidassa, Tunturiaavan lintutorni ja Tiaislaavu paikantuvat oikeaan reunaan. 23

24 Lisätietoja: Lapin ympäristökeskus/ Pelkosenniemi Life -hanke PL 8060, Rovaniemi Puh LAPIN YMPÄRISTÖKESKUS 24 PELKOSENNIEMI LIFE -hanke teksti ja taitto: päivi posio kuvien käsittely: hannu lehtomaa paino: lapin yliopistopaino 2009

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

Kairankutsun luonto- ja linturetket

Kairankutsun luonto- ja linturetket Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin

Lisätiedot

SUO. suomalaista luontoa. Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen

SUO. suomalaista luontoa. Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen SUO Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen suomalaista luontoa Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Mikä suo on? Suo on turvetta tuottava suokasvillisuuden peittämä kosteikkoekosysteemi. Suo voi kehittyä

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Kairankutsun lintubongausretket

Kairankutsun lintubongausretket Kairankutsun lintubongausretket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin lumoava

Lisätiedot

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén Kurkisuo Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve 12.02.2014 Helena Lundén Luontotyyppi-inventointi Suolla tehtiin luontotyyppi-inventointi kesän aikana. Inventointialueena oli Metsähallituksen

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Koivusaaren luontopolku

Koivusaaren luontopolku KARTTAESITE Koivusaaren luontopolku 100 m Koivusaaren luontopolku sijaitsee Ounasjoen suistosaaressa, 2,3 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Pitkos tetun ja helppokulkuisen polun pituus on 2,5 km. Opasteet

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee

Lisätiedot

Pyhätunturi-Pelkosenniemi välisen moottorikelkkareitin Natura-arvionnin tarveharkinta

Pyhätunturi-Pelkosenniemi välisen moottorikelkkareitin Natura-arvionnin tarveharkinta Pyhätunturi-Pelkosenniemi välisen moottorikelkkareitin Natura-arvionnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas Pelkosenniemen kunta 31.8.2009 2 1. Johdanto Pelkosenniemi-Pyhätunturi välillä on moottorikelkkaura,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Raportti Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden soista 2014

Raportti Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden soista 2014 Raportti Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden soista 2014 14.3.2014 Juha Juuti Ote raportista koskien Ruokolahden Eräjärvi Kemppilä alueen lintusoista, 28.11.2016 Juha Juuti Kemppilän

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Kaisu Aapala, SYKE Suoluonnon suojelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari Helsinki, 17.12. 2015 Soidensuojelun täydennysehdotuksen kattavuus

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Aleksi Lehikoinen Luomus, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/

Lisätiedot

Monimuotoinen suoluontomme ja sen tila

Monimuotoinen suoluontomme ja sen tila Monimuotoinen suoluontomme ja sen tila Kaisu Aapala, SYKE SUOLUONNON TULEVAISUUS SOIDENSUOJELUN TÄYDENNYSOHJELMAN ALOITUSSEMINAARI 29.1.2013 Suomen ympäristökeskus, Helsinki Kuva: Kaisu Aapala Esityksen

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Sijainti Laaja kokonaisuus sijaitsee luoteisella Keuruulla,

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Tulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018

Tulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018 Tulisuon-Varpusuon (FI1200052) sammalkartoitus 2018 Kati Pihlaja Kansikuva. Peurasuon eteläosa, lähellä Peuralampea. JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

LAPIN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN TOIMIALUEEN LINTUTORNIT koonnut: Pirkka Aalto

LAPIN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN TOIMIALUEEN LINTUTORNIT koonnut: Pirkka Aalto LAPIN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN TOIMIALUEEN LINTUTORNIT koonnut: Pirkka Aalto 1. ENONTEKIÖ, PIPPOVUOMA Saapumisohje: Torni sijaitsee Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella. Auto jätetään Ketomellaan

Lisätiedot

Koskskogen-Maraholmsträsket

Koskskogen-Maraholmsträsket Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017 1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 ISBN 978-951-766-349-6 (nide) ISBN 978-951-766-350-2

Lisätiedot

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia

Lisätiedot

Liite 17.1. Äkäsjokisuun kuviokohtaiset tiedot kuvio K luontotyyppi luonnontilaisuus puusto, lajit puusto, pituus erityistä, lajisto erityistä, muut kuvaus 1 k ralu 3 mä, ku, ko ML-kohde (rantaluhta) Muonionjoen

Lisätiedot

JOUTSENAAVAN, KOKONAAVAN, SILMÄ- VUOMAN, VIIANKIAAVAN JA TEURAVUOMAN SUOLINNUSTOSELVITYS 2004. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki

JOUTSENAAVAN, KOKONAAVAN, SILMÄ- VUOMAN, VIIANKIAAVAN JA TEURAVUOMAN SUOLINNUSTOSELVITYS 2004. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki JOUTSENAAVAN, KOKONAAVAN, SILMÄ- VUOMAN, VIIANKIAAVAN JA TEURAVUOMAN SUOLINNUSTOSELVITYS 2004 Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Lapin yliopisto 2004 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 11.3.2017 IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen biodiversiteetin seurantaverkosto

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...

Lisätiedot

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa

Lisätiedot

Loutteenvaara-Rätsinsuo, Sotkamo, Kainuu

Loutteenvaara-Rätsinsuo, Sotkamo, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7041 Loutteenvaara-Rätsinsuo, Sotkamo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Sotkamon ja Valtimon rajalla, reilu 7 km Hiisin

Lisätiedot

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.

Lisätiedot

PILPASUO SUOLUONNON RIKKAUTTA OULUSSA

PILPASUO SUOLUONNON RIKKAUTTA OULUSSA PILPASUO SUOLUONNON RIKKAUTTA OULUSSA 1 2 5 Pilpasuolle pääsee kääntymällä Oulujoen pohjoispuoleiselta Vaalantieltä heti Sanginjoen ylityksen jälkeen vasemmalle Peräkyläntielle. Sitä ajetaan 1,5 kilometriä

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009 uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

2. Talvikausi: arvokkaiksi koskikarakohteiksi nimetään virtavesiä, joissa tavataan talvisin kerrallaan vähintään 10 koskikaraa.

2. Talvikausi: arvokkaiksi koskikarakohteiksi nimetään virtavesiä, joissa tavataan talvisin kerrallaan vähintään 10 koskikaraa. LAPIN MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT LINTUJEN KERÄÄNTYMISALUEET Kohteiden valintakriteerit: Maakunnallisesti tärkeitä muuttolintujen levähdysalueita ovat kohteet, joissa tavataan säännöllisesti jossakin vaiheessa

Lisätiedot

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys Kuva: Margus Ellermaa Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 9.2.2019 IBA = Important Bird and Biodiversity Areas Maailmanlaajuinen

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista 2016-2017 Kangasalan kunta/kaavoitus Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2017 1. Johdanto Elokuussa

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Vaskiluodon kosteikko

Vaskiluodon kosteikko Vaskiluodon kosteikko Pinta-ala: 10,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V). Kuvaus: Kasvillisuudeltaan arvokas kosteikkoalue monipuolisine lähimetsineen

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi. Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi

Lisätiedot

Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä

Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä -10 suojeluehdotusta luonnon ja ihmisten hyväksi Esitys Suomen Luonnonsuojelun Säätiön 55vuotisjuhlassa 12.5.2017 /Birthe Weijola, Kuva: Hömötiainen Aarne Lahti Tästä on

Lisätiedot

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee

Lisätiedot

Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti

Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Euroopan Unionin tukema LIFE Luonto -hanke 2 1.1 Life hanke pähkinänkuoressa Suot ovat yksi tärkeimmistä luontotyypeistä kun puhutaan

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Aluekokonaisuus sijaitsee noin 20 km itäkaakkoon

Lisätiedot