AAPASOIDEN SYDÄMESSÄ. Kemihaaran suot Luiron suot Pyhä-Luoston suot
|
|
- Siiri Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AAPASOIDEN SYDÄMESSÄ Kemihaaran suot Luiron suot Pyhä-Luoston suot
2 päivi posio SUOMELLA VASTUU AAPASOISTA Soita esiintyy pääasiassa pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeissa ja viileissä osissa, joissa sataa kohtalaisen paljon, mutta haihtuminen on vähäistä. Suomen lisäksi aapasoita on muodostunut Ruotsiin, Kanadaan ja Venäjälle. Kokoonsa nähden Suomi on Euroopan soisin maa. Suot ovat peittäneet kolmanneksen maapinta-alastamme eli noin 10 miljoonaa hehtaaria. Soiden runsaus ja suokasvillisuuden monipuolisuus kuvastuu meillä yli satana suotyyppinä. Suomessa erotetaan kaksi useamman suotyypin muodostamaa suoyhdistymää: Etelä-Suomeen sijoittuvat sadeveden varassa elävät keidassuot ja Keski- ja Pohjois-Suomeen painottuvat aapasuot, joiden vedensaanti ja ravinteisuuden vaihtelu on keidassoita monipuolisempaa. Vuosisatojen saatossa soita on käytetty hyväksi monella tavalla. Perinteisesti soilta niitettiin jänkäheinää karjalle 1950-luvulle saakka. Soilta on saatu myös leivänjatketta marjastamalla ja metsästämällä. Pelloiksi soita alettiin raivata luvulla Pohjanmaalla. Vähitellen raivaaminen yleistyi ja kiihtyi etenkin 1800-luvun lopulla ja toisen maailmansodan jälkeen, kun uutta peltoalaa tarvittiin menetettyjen tilalle luvulla alkanut soiden koneellinen ojitus metsänkasvatuksen tarpeisiin kouraisi soita haavoittavasti. Li-
3 päivi posio Karpalo ja hilla tarjoavat terveyttä. Lisäksi hyvänä marjavuonna hillastelu tuo mukavia lisäansioita. säksi soita on hukutettu tekoaltaiksi ja soilta on nostettu turvetta energian tuottamiseksi. Jäljet näkyvät useiden suotyyppien ja -lajien tuhoutumisena ja uhanalaistumisena. Alkuperäisestä suoalasta luonnontilaisia soita on enää kolmisen miljoonaa hehtaaria luvulle asti kestänyt laajamittainen soidenojitus ajankohtaisti toimenpiteet luonnontilaisten soittemme säilyttämisestä. Arvokkaiden suokokonaisuuksien suojelemiseksi laadittiin valtakunnallinen soidensuojeluohjelma, johon kuuluu noin 600 suokohdetta. Lisäksi soita on suojeltu kansallis- ja luonnonpuistoissa sekä muihin suojeluohjelmiin sisällytettyinä. Euroopan unionissa aapasuot on luokiteltu ensisijaisen tärkeäksi luontotyypiksi, jota on suojeltava. Suojelun välineeksi on muodostettu Natura verkosto, johon myös Kemihaaran, Luiron ja Pyhä-Luoston aapasoita on liitetty. Suomella on suurin vastuu aapasoiden monimuotoisuuden säilyttämisessä ja suojelussa Euroopassa, koska alueen aapasuot keskittyvät maahamme. päivi posio Suopursu on rämeiden varpu, suokukka viihtyy sekä kuivilla mättäillä että kosteilla nevoilla.
4 päivi posio MONIMUOTOISET AAPASUOT Aapasuot ovat kehittyneet alueille, joissa lumen sulamisvesiä on paljon, ilmasto viileä ja veden haihtuminen vähäistä. Aapasuovyöhyke alkaa Keski-Suomen pohjoisosista ja ulottuu männyn metsärajalle Inariin ja Enontekiölle. Aapasuo muodostuu useista suotyypeistä: suon keskusta on puutonta ja vetistä rimpinevaa tai -lettoa, reunat yleensä varpuja ja mäntyä kasvavaa rämettä tai kuusikkoista korpea. Aapasoiden puuttomassa keskustassa vuorottelevat märät ja usein myös upottavat rimmet ja kuivemmat jänteet. Osa soiden kasveista menestyy vain tietyn tyyppisessä ravinnealustalla ja kosteudessa, kun taas toiset ns. yleislajit eivät ole niin nirsoja elinpaikastaan. Vaateliaita suokasveja ovat mm. runsasravinteisella kasvualustalla viihtyvät kämmekät. Soiden olemassolo on linnuille elintärkeää, sillä puolet maassamme pesivistä lintuajeista pesii soilla ja niiden metsäsaarekkeissa. Usealle harvinaiselle lintulajille ne ovat Euroopan ainoita lisääntymispaikkoja. Lisäksi suot tarjoavat elin- ja suojapaikan monelle uhanalaiselle kasville. päivi posio Vähä- ja keskiravinteisilla rimmillä viihtyvän raatteen lehdet ovat hirven, poron, metsähanhen ja laulujoutsenen herkkua. Aapasoiden keskiosa on reunoja alempana. Suot saavat ravinteensa pohjavedestä ja ympärillä olevilta mineraalimailta tulevana pintavaluntana. Keväisin aapasoiden keskustaan kerääntyvät lumen sulamisvedet tuovat mukanaan ravinnelisää ympäristöstä. Ravinteisuuden vaihtelun ansiosta aapasoiden kasvillisuus on monimuotoisen rikasta. Tyypillisten runsasravinteisten rimpien lajeja ovat valkoisen villapääluikan lisäksi luhtakuusio.
5 Kolmen päivän ikäinen kurjenpoikanen laajalla Sudenvaaranaavalla. Aapasuot ovat monen suojeluun valitun luonnonvaraisen lintulajin pesimä-, ruokailu- ja levähdysaluetta. jorma luhta AAPASOIDEN SYDÄMESSÄ Pelkosenniemen ympäristöön sijoittuu useita laajoja aapasoita, joiden monimuotoisuus on sekä valtakunnallisesti että eurooppalaisittain merkittävää ja erityisen suojelun arvoista. Pelkosenniemen seutu on tunnettu etenkin näyttävistä ja laajoista koivuletoista ja linnustollisesti rikkaista soista. Seudulla esiintyy lettosuotyyppejä, jotka ovat muualla Suomessa jo hävinneet tai uhattuina. Pelkosenniemen suoalueet kuuluvat Peräpohjolan aapasoihin, joille on tyypillistä rimpisyys ja säännölliset, yhdensuuntaiset jänteet. Valtaosa näistä aapasoista on ruohoisia soita. Karuille suoyhdistymille ovat luonteenomaisia korkeat isovarputai ruskorahkasammaljänteet, ruohoisille ja lettoisille soille taas saraa tai siniheinää kasvavat välipinnat. Avosuolle ominaisia suotyyppejä ovat ruohoiset sirppisammal- ja ruopparimpinevat, lettolierosammalrimpiletot ja rimpiset koivuletot. Pelkosenniemen seudun aapasuot sijoittuvat myös Keski-Lapin liuskekivivyöhykkeelle, jonka ansiosta soiden joukossa on poikkeuksellisen paljon ravinteisia ja runsasravinteisia soita. 5
6 päivi posio KEMIHAARAN SUOT Kemihaaran Natura-alueeseen kuuluvat aapasoina Kilpiaapa, Kokonaapa, Jänkäläisenaapa, Katosaapa, Murtoaapa, Siulioaapa, Säynäjäjärvi- Neulikkoaapa sekä niihin sijoittuvat pienemmät suoalueet. Suurin osa aapasoista on luonnontilassa. Kemihaaran suot edustavat monimuotoisuudellaan maamme parhaimmistoa ja siksi alue on muodostunut merkittäväksi suoluonnon suojelualueeksi. Suoluonnon rikkaus on laaja aina vähä- ja keskiravinteisista soista reheviin, runsasravinteisiin lettotyyppeihin. Alueen suotyypeistä 11 on uhattuja Suomessa. Soiden arvoa lisäävät useat uhanalaiset kasvilajit, linnut sekä soihin liittyvät luontotyypit, kuten Vuotosja Jaurujokivarsien rehevät ruoho- ja lehtokorvet sekä neva- ja korpirämeet. Kemihaaran laajat suokokonaisuudet - Kokonaapa ja Kilpiaapa - edustavat alueen karumpia suotyyppejä. Molemmilla soilla esiintyy myös runsasravinteisia koivulettoja. Kilpiaapa on vähä- tai keskiravinteista raatteen ja lyhytkorsisarojen hallitsemaa nevaa, jota ympäröivät rämeet ja sekapuustoiset korvet. Kokonaapa on keskiravinteista rimpinevaa. Suon reunoilla on rahkasammalrimpiä, sara- ja kalvakkanevoja. 6
7 Uhanalaisia lettotyyppejä esiintyy muun muassa Katosaavalla, Murtoaavalla ja Säynäjäjärven-Neulikkoaavan ympäristössä. Vuotosjoen itäpuolella sijaitsevat Katosaapa ja Murtoaapa ovat molemmat suotyypeiltään hyvin vaihtelevia. Katosaapaa hallitsee laaja välipintainen koivulettokeskusta, jonka reunoilla esiintyy lettorämettä ja rimpistä koivulettoa. Arvokkaiden lettojen väliin jäävät kohtalaisen ravinteikkaat nevat, rämeet ja korvet. Murtoaapa on rehevä puustoinen suoalue, jossa esiintyy useiden suotyyppien lisäksi ravinteikkaita lähteikköjä. Suoympäristössä on koivuleton lisäksi edustavaa lettokorpea, -rämettä ja -nevaa sekä rimpilettoa. Lisäksi suokokonaisuudella esiintyy useita keskiravinteisia rämeitä ja nevoja. aarno torvinen Punakämmekkä Kultasammal on runsasravinteisten lettojen yleisiä sammallajeja. Säynäjäjärven ja Neulikkolammen välissä on laajasti koivulettoa. Aluetta halkoo puro, jonka ympärillä esiintyy kaistale harvinaista luhtalettoa sekä yleisempää luhtanevaa, jota on myös runsaasti järven eteläosan rannoilla. Alueen muita luonteenomaisia suotyyppejä ovat lettorämeet ja -korvet sekä ruohoiset nevarämeet ja rimpinevat. Soiden uhanalaisia lajeja Kemihaaran suot ovat monien uhanalaisten kasvien elinympäristöä. Suurin osa niistä on ravinteisimpien suotyyppien, lettojen ja keskiravinteisten korpien, nevojen ja rämeiden lajeja. Koivuletoilla esiintyy mm. letto- ja röyhysaraa, lettorikkoa, soikkokaksikkoa sekä useita kämmekkälajeja: puna-, kaita-, lapin- ja verikämmeköitä. Keskiravinteisilla nevoilla ja rämeillä esiintyviä uhanalaisia ovat veltto- ja lettosara sekä punakämmekkä, vastaavasti korvissa mm. viitasara ja siperiankirjosara. Uhanalaisista sammalista alueen soilla viihtyvät kiiltosirppisammal, silmuhiirensammal- ja pohjanhuurresammal. Luonnonsuojelulain nojalla kasvilaji voidaan säätää uhanalaiseksi, jos sen kannan luontainen säilyminen on vaarantunut. päivi posio 7
8 jorma luhta Maamme merkittävimpiä lintualueita Kemihaaran alueella on runsas pesimälinnusto ja se on useille lajeille myös tärkeä muutonaikainen levähdysalue. Soilla pesii ja liikkuu noin 40 Euroopan unionissa tärkeäksi ja suojeltavaksi katsottua lintulajia. Linnustollisesti edustavimpia aapasoita ovat Kilpiaapa, Kokonaapa, Jänkäläisenaapa ja Vasa-aapa, lintuvesistä Säynäjäjärvi. jorma luhta Laajat aapasuot ovat maamme parhaimpia suurten lintujen, joutsenen, metsähanhen ja kurjen, pesimäalueita. Aavoista nauttii myös isokuovi. Maamme uivelokannasta yli viisi prosenttia pesii alueen soilla. Muita alueen suorimmikoissa ja allikoissa viihtyviä vesilintuja ovat mm. tavi, tukkasotka ja sinisorsa. Uivelo Uivelokoiraan tunnistaa silmiinpistävän mustavalkoisesta värityksestään. Naaraan päälaki ja niska ovat punaruskeat, posket valkoiset ja selkä harmaa. Uivelo pesii Lapin järvien ja kosteikkojen rannoilla puun koloissa. Se viihtyy pienillä, vähäkalaisilla, suo- ja harjulammilla. Suomessa pesii noin tuhat uiveloparia, mikä on yli 80 prosenttia EU-maiden uivelomäärästä. 8
9 Liro Liro on runsain kahlaajalinnuistamme. Se nauttii tähystellä soiden harvoilla puilla. Pohjoisen soille se saapuu pesimään huhti-toukokuun vaihteessa ja toukokuussa. Lintu on saanut nimensä soidinääntelystään liro-liro-liro-liro. Noin 20 senttinen ja alle 100 grammaa painava liro talvehtii Afrikassa ja Aasian eteläosissa sekä Austaliassa asti. Maassamme soilla ja kosteikoilla pesii 75 prosenttia EU:n alueella pesivistä liroista. markku aikioniemi Kosteilla avosoilla esiintyvät yleiset kahlaajalinnut liro, suokukko, taivaanvuohi, jänkäsirriäinen ja vesipääsky. Musta- ja valkoviklot ovat levittäytyneet alueella tasaisesti. Avosoille ja niiden reunoille ominaisia varpuslintuja edustavat niittykirvinen ja keltavästäräkki. Petolintuista alueella pesivät suopöllö ja uhanalaiset sinisuohaukka ja muuttohaukka. Ampu-, tuuli- ja nuolihaukat ovat tyypillisiä soiden ruokailijoita, jotka pesivät usein soiden metsäsaarekkeissa tai lähimetsissä. Saalistusalueena avosoita käyttävät hiirihaukka, piekana ja kotka. jorma luhta Kurki Kurjet ovat näyttäviä soidintanssissaan trumpettiääntelyineen. Ne muodostavat elinikäisen parisuhteen. Pesä rakennetaan usein suon tai ruoikon vaikeapääsyisimpään kolkkaan. Poikaset oppivat lentämään 2,5 kuukauden ikäisinä. Suomessa pesii joka kolmas Euroopan kurjista. Kokonaiskantamme on noin paria. 9
10 !A!A!A Kemihaaran soiden Natura alueet Lintutorni km Genimap Oy, lupa L4659/02 Kilpiaavan lintutorni sijoittuu Kemijoen länsipuolelle ja Kokonaavan torni joen itäpuolelle. 10
11 päivi posio Havaintopaikkoja Kemihaaran soille päivi posio Kilpiaavan lintutorni Pelkosenniemen yläasteelta lähtee 2,7 km pituinen pääosin pitkostettu luontopolku aapasuon reunassa olevalle tornille. Opasteet kirkonkylän keskustasta koululle. Monipuolinen suolinnusto, mm. joutsen, metsähanhi, kurki, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, pikkusirkku, myös merilokki pesii alueella. Huippuhavaintoja: ruskosuohaukka ja nuolihaukka. Paras lintuaika: Toukokuun puolivälistä heinäkuulle. Kokonaavan lintutorni Pelkosenniemen kirkonkylältä ajetaan sillan yli joen itäpuolle, josta vasemmalle lähtevää Vuotoksentietä noin 6 km. Ennen Vuotosjoen siltaa tulee tienhaara, josta käännytään oikealle ja ajetaan 1,1 km, jonka jälkeen taas oikealle pienempää metsäautotietä etelän suuntaan noin 4 km. Tie kulkee Kokonvaaran länsipuolelta ja torni on tien vieressä oikealla. Paikalla on iso Vapaa Vuotos -kyltti. Monipuolinen suolinnusto: kuikka, metsähanhi, joutsen, uivelo, kurki, kotka, sinisuohaukka, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, vesipääsky ja pikkusirkku, huippuhavaintoja: tundrahanhi, valkoposkihanhi ja lyhytnokkahanhi. Paras lintuaika: Toukokuun puolivälistä heinäkuulle. 11
12 päivi posio LUIRON SUOT Luiron soiden Natura-alue koostuu useasta aapasuo- ja muutamasta keidassuokokonaisuudesta. Aapasoina alueeseen kuuluvat Sakkalaaapa, Sudenvaaranaapa, Sokanaapa, Hirviaapa Keikkuma-aapa ja Kairanaapa. Pohjois-Suomessa harvinaisempaa keidassuotyyppiä edustavat yhtenäinen Lämsänaapa ja Sakkalaaavan eteläosa. Luiron suot ovat pääosin luonnontilassa. Luirojoen itäpuolen aapasoita, Sakkala-aavan pohjoisosaa ja Sudenvaaranaapaa, hallitsevat laajat ja ravinteikkaat rimpiset koivuletot. Luiron soista lettoja on lähes kolmannes ja alueen koivuletot ovat maamme laajimpia. Koivulettoalueen ympärillä on ruohoinen nevarämevyöhyke. Luiron suot ovat runsasravinteisia, mikä mahdollistaa kasvuympäristön monille harvinaisille ja vaateliaille kasvilajeille. Koivuletoilla kasvaa useita uhanalaisia lajeja, kuten lettorikkoa laajoina kasvustoina, kaita- ja verikämmeköitä sekä sammalista kiiltosirppisammalta. Havaintoja on tehty myös harvemmin näillä leveysasteilla tavattavasta sääskenvalkusta ja harvinaisesta ja uhanalaisesta lapinsirppisammaleesta. 12
13 Lettorikko Lettorikko viihtyy runsasravinteisilla kalkkipitoisilla soilla, usein lähteisillä lettosoilla ja koivuletoilla. Se kukkii yleensä heinäkuun lopulla laajoina keltaisina mattoina. Lettorikko on hyvin herkkä kasvupaikan vesitalouden muutoksille. Lettorikon kanta on voimakkaasti taantunut Euroopassa. Meilläkin lajia on kasvanut koko maassa, mutta suurin osa Etelä- ja Keski-Suomen kasvupaikoista on tuhoutunut. Eniten lettorikon kasvupaikkoja ovat hävittäneet lettosoiden raivaaminen pelloiksi sekä ojittaminen metsätalouskäyttöön. Lettorikko on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, joten sen poiminen ja maasta ylös kaivaminen on kielletty. Se on luokiteltu Euroopan unionissa tärkeäksi kasvilajiksi, jonka suojelusta päävastuu kuuluu Suomelle. päivi posio Luirojoen pohjoispuolella sijaitsevat Lämsänaavan itäinen osa ja Hirviaapa ovat keski- ja runsasravinteisia soita. Hirviaavalta löytyy reheviä koivulettoja sekä monipuolista rämeja korpikasvillisuutta. Sokanaapa on varsinaisten ja ruohoisten rimpinevojen muodostama suokokonaisuus. Luiron kylän läheisyydessa sijaitseva Kairanaapa on suurelta osin karu suo, jonka pohjoisosassa ja eteläpäässä on ruohoisia rimpinevoja ja saranevoja. päivi posio Kiiltosirppisammal Kiiltosirppisammal on harvinainen sammallaji. Se kasvaa emäksisillä ja ruosteisilla lettosoilla. Kiiltosirppisammal on keskikokoinen ja haaroo säännöllisesti. Sen lehdet ovat kiiltävät, pitkittäispoimulliset. Kiiltosirppisammal on Euroopan unionin alueella arvioitu suojeltavaksi lajiksi, jonka säilyttämisen päävastuu kuuluu Suomelle ja Ruotsille. Suomessa se on lettorikon tapaan uhanalainen ja rauhoitettu laji. 13
14 Kansainvälisesti tunnustettu kosteikkoalue Luiron suot ovat erittäin elintärkeitä linnustolle, minkä vuoksi ne luokitellaan kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen joukkoon ja kansainvälisesti merkittäviksi lintualueiksi. Luiron soilla on tehty havaintoja lähes sadasta lintulajista, joista noin puolet on kosteikoille tyypillisiä lajeja. Uivelo edustaa pohjoisuutta muiden yleisesti koko maassa esiintyvien vesilintujen joukossa. Sinisorsa, tavi, haapana, jouhisorsa ja telkkä ovat yleisesti tavattavia alueen vesilintuja. Metsähanhi- ja joutsenkannat ovat alueella vahvat. Isot linnut viihtyvät muun muassa Sudenvaaranaavalla, Sakkala-aavan Jouttenrimmillä ja Nivatunturin puoleisilla soilla. Myös Luiron kahlaajalajistossa on vahva pohjoinen leima. Alueella havaitusta kahlaajalajeista, kurki mukaan luettuna, noin puolet on levinneisyydeltään pohjoisia. Lajistoon kuuluvat esimerkiksi jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, vesipääsky ja suokukko. Yleisin kahlaaja niin Luiron soilla kuin muuallakin maassamme on liro. Varpuslintuja alueella on havaittu yli nelisenkymmentä lajia, joista kosteikoille ominaisia ovat mm. kiuru, Metsähanhi on pohjoisten aapasoiden arka pesimälintu. Se rakentaa pesänsä suolla pensaan tai puun juureen. Euroopan pesimäkannasta valtaosa pesii Suomessa. jorma luhta 14
15 Suokukko Suokukkokoiraan valtti on sen korea ulkoasu, sillä ääneltään kahlaaja on vaitelias. Soidinkentällä pörhistelevän koiraan tunnistaa näyttävästä kaulusröyhelöistä, jonka väri vaihtelee yksilöittäin mustasta ruskeansävyjen kautta valkoiseen. Naaras ja nuori suokukko ovat sen sijaan vaatimattomia ruskeansävyisiä. Suokukoille on tyypillistä metsojen ja teerien kaltainen ryhmäsoidin, jossa naaras valitsee parittelukumppanin. Suokukkojen soidinmenot ovat muista poiketen äänettömiä. Suomessa suokukko pesii pohjoisen soilla. Suokukkojen kanta on voimakkaasti taantunut käsittäen noin paria. Se on neljännes EU-maiden kokonaiskannasta. markku aikioniemi niittykirvinen ja keltavästäräkki. Soiden yllä voi havaita liitelevän uhanalaisluokitukseltaan silmälläpidettävän sinisuohaukan ja yleisemmän suopöllön. Linnuston monipuolisuutta lisäävät alueeseen kuuluvat metsäiset osat ja metsäsaarekkeet. Niistä löytyy monta vanhoja metsiä suosivaa lajia, kuten pohjantikka, lapintiainen ja kuukkeli. Luiron monipuoliseen linnustoon voi tutustua Kairanaavalla ja Sokanaavalla, jossa voi tehdä havaintoja myös Sokanharjuissa pesivistä tikoista ja pöllöistä. jorma luhta Vesipääsky Vilkas jä värikäs vesipääsky on erityisesti Lapin soiden pesimälintu. Kahlaajana se on poikkeuksellinen, sillä se ruokailee uidessa eikä matalaa rantaa tepastelemalla. Ruokaillessaan vesipääsky ui pientä ympyrää. Näin se saa liikkeelle vesihyönteisiä, joita se käyttää ravinnokseen. Vesipääsky on erikoinen myös siinä, että naaras on isompi ja värikkäämpi kuin koiras. Suomessa pesii vesipääskyparia, mikä on noin puolet EU-alueen kokonaiskannasta. 15
16 !A!A Luiron soiden Natura alueet!a Lintutorni km Genimap Oy, lupa L4659/02 Sokanaavan lintutorni sijoittuu Savukoskelle menevän tien varrelle, Kairanaavan torni on Luiron kylän pohjoispuolella. 16
17 päivi posio Lintutornista aukeaa laaja näkymä Sokanaavalle. Vaivattomasti lintuja bongaamaan Kairanaavan lintutorni Luiron kylän pohjoispäästä alkavaa metsäautotietä ajetaan noin 3 km pohjoiseen, tien länsipuolella on lintutornia osoittava kyltti, kävelyä 800 metriä suoraan metsäojan penkalle tehtyä polkua pitkin tornille. Monipuolinen lintusuo: metsähanhi, joutsen, uivelo, kalasääski, kurki, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, vesipääsky, isolepinkäinen ja pikkusirkku. Kesäaamuisin suolla on usein hirviä. Paras lintuaika: Toukokuun lopusta heinäkuulle. päivi posio päivi posio Sokanaavan lintutorni Savukoskelle menevää tietä nro 965 ajetaan noin 4 km, tienlaidassa vasemmalla on P-levike, josta lähtee 600 metrin pitkospuut lintutornille, leveillä pitkoksilla on vaivaton liikkua myös pyörätuolilla tai lykkiä lastenvaunuja. Aapasuolajistoa: kaakkuri, joutsen, metsähanhi, uivelo, kurki, jänkäsirriäinen, vesipääsky, pikkusirkku, myös tikkoja ja pöllöjä. Paras lintuaika: Toukokuu-heinäkuu. Leveä pitkos vie Sokanaavalle. 17
18 päivi posio PYHÄ-LUOSTON SUOT Pyhä-Luoston Natura-alueiden suoalueet painottuvat Pyhätunturilta Luostolle jatkuvan 35 kilometrin tunturiketjun lounais- ja eteläpuolelle. Vallitsevia ovat laajat ja yhtenäiset aapasuokokonaisuudet, kuten Pyhälatva-aapa, Siurunaapa, Joutsenenpesänaapa ja Tunturiaapa, jonka Tunturilammen eteläpuolella on myös pieni keidassuo. Alueen suot ovat pääosin luonnontilaisia. Maaperän ravinteisuuden vaihtelu on tuottanut suuren kirjon erilaisia suotyyppejä alueelle. Pyhä-Luoston alueelta löytyvät lähes kaikki Peräpohjolan suotyypit, ja alueelta on kirjattu 35 suotyyppiä. Puolet suoalasta on puutonta ja aukeaa nevaa, puolet koostuu puustoisista rämeistä, korvista ja erilaisista letoista. Soiden vallitseva nevatyyppi on varsinainen saraneva, jota on laajoina alueina Siurunaavalla ja Pyhälatva-aavalla. Suotyyppiä luonnehtivat yhtenäisiä kasvustoja muodostavat suursarat kuten jouhi-, pullo- ja juurtosarat. Myös luhta- ja tupasvillaa esiintyy. Sen sijaan ruohojen osuus on vähäinen, lähinnä raatetta ja järvikortetta esiintyy. 18
19 Aapojen laidoilla ja suosaarekkeiden laidoilla on varsinaista sararämettä. Puusto on mäntyvaltaista ja matalilla mättäillä kasvaa rämevarpuja, etenkin vaivaiskoivua ja väli- ja tasapinnoilla suursaralajistoa. Alueen korvissa luhtaisuus on yleistä. Pyhä-Luoston suomaisemassa tyypillisiä ovat rämeiden lettolaikut. Lettoja esiintyy varsinkin Luostotunturin eteläpuolella virtaavan Siurunjokivarressa sekä Pyhätunturin lounaskulman suoalueilla. Letoilla liikkuessa voi löytää tyypillisten lettolajien - lettorikon ja erilaisten kämmeköiden lisäksi myös uhanalaista laaksoarhoa, joka viihtyy mm. tulvaisilla jokivarsilla. Jouhisara on hyvin yleinen soiden suursara. päivi posio päivi posio Suoniityt Entisaikoina Pyhä-Luoston aukeilta soilta niitettiin viikatteilla saroja ja heiniä karjanrehuksi. Niitos korjattiin talteen latoihin tai heinäsuoviin, joista ne talvella sitten kuljetettiin karjalle. Suoniitto oli hyvin yleistä Pohjois-Suomen nevoilla ja letoilla aina sotien jälkeiseen aikaan asti. Toisinaan soita vesitettiin rakentamalla suon laskuojan suuhun tammi eli pato, joka nosti vedenpinnan suolla. Tällä tavoin saatiin pajujen ja puiden määrä vähenemään, jolloin ruohot ja sarat valtasivat alaa. Lisäksi niitosta hyötyivät lyhytikäiset ruohot kuten suohorsma, vilukko, lettorikko ja kellosinilatva. 19
20 Monipuolinen suo- ja metsälinnusto Pyhä-Luostolla on edustavan monipuolinen linnusto, joka koostuu niin metsä- kuin suolinnustosta. Lisäksi lukuisat tunturilinnut lisäävät rikkautta. Alueella on tavattu liki 130 lintulajia, joista arviolta 80 pesii ja 23 lajia talvehtii säännöllisesti alueella. Suomessa uhanalaiseksi luokiteltuja lintulajeja alueella on kymmenisen, silmälläpidettäviä 21 lajia. Lintulaji voidaan säätää luonnonsuojelulain nojalla uhanalaiseksi, jos sen kannan luontainen säilyminen on vaarantunut Suomessa. Silmälläpidettäväksi luokiteltujen lajien elinympäristön tilannetta ja kantojen kehitystä tulee seurata. jorma luhta Laulujoutsen Laulujoutsen on Suomen kansallislintu ja syystäkin. Sitä uhkasi sukupuutto luvulla tehokkaan metsästyksen ja pesänryöstelyn takia. Laulujoutsen rauhoitettiin vuonna Siitä huolimatta 20 vuotta myöhemmin maassamme pesi enää 15 paria Lapin ja Kuusamon erämaissa. Valistustyön ansiosta kanta saatiin vähitellen elpymään ja on tällä hetkellä yli paria. Joutsenta tavataan nykyisin koko maassa eteläisintä rannikkoa myöten, mutta lajin pesimäkanta on edelleen vahvin Pohjois-Suomessa. Joutsenen pariutuminen tapahtuu jo nuorena. Se solmii elinikäisen liiton kihlautumalla jo ennen ensimmäistä pesintää. Pari pesii kasvillisuuden suojissa märillä soilla ja metsäseutujen pienillä järvillä. EU-maiden laulujoutsenista joka toinen pesii Suomessa. 20
21 markku aikioniemi Suopöllö Suopöllön tunnistaa sen voimakkaista keltaisista pyöreistä silmistä, joita kehystää mustat ympyrät. Pöllö rakentaa yksinkertaisen pesän maahan varpujen suojaan. Muutenkin linnun löytää usein päiväsaikaan maassa istumasta tai metsästämässä avosoilla. Suopöllö on muuttolintu, joka vuosittain valitsee pesimäalueensa myyrätilanteen mukaan. Siten kannan vuosittaiset vaihtelut voivat olla paikallisesti huomattavia. Suomessa pesivien suopöllöjen määrä vaihtelee parin välillä. Pyhä-Luoston soilla ovat hyvin yleisinä vetisten soiden ja allikoiden lajit kuten joutsen, metsähanhi, suokukko, pikkukuovi ja mustaviklo. Jänkäsirriäinen ja jänkäkurppa edustavat Pyhä-Luoston soiden tyyppilintuja. Yleisiä ovat myös tutut liro, keltavästäräkki ja niiittykirvinen. Petolinnuista soilla voi kohdata muun muassa sinisuohaukan, suopöllön tai taivaalla liitävän kotkan. Pyhä-Luosto on erityisen tunnettu havumetsien linnustostaan. Soille kulkiessa voi tavata metsälintuja esimerkiksi jykevissä ja korkeissa ikimetsissä ennen Pyhälatva-aapaa. Vanhojen metsien lajistoa edustavat muun muassa metso, kulorastas, taviokuurna ja palokärki. Myös kuusimetsissä viihtyviä lajeja kuten käpylintuja on alueella runsaasti. Mustaviklo Mustaviklo on levinneisyydeltään Suomen vikloista pohjoisin. Se onkin tyypillinen Lapin vetisten ja rimpisten aapasoiden asukki. Juhlapukuinen vanha lintu on musta, siivet ja takaselka valkopilkulliset. Koivet ovat pitkät ja mustat. Talvipuku on sen sijaan vaalea. Nuori lintu muistuttaa punajalkavikloa, mutta vatsapuoli on poikkijuovainen. Mustaviklo tekee pesän metsään kymmenien tai satojen metrien päähän suolta. Suomessa pesii noin paria. markku aikioniemi 21
22 Reittejä Pyhä-Luoston soille Luoston vaellusluontopolku, Pyhälatva-aavan laavu, noin 14,5 km Reitin lähtö- ja päätepisteenä on Luoston portti Torvisen kylästä Luostolle menevän tienvarrella. Reitti kulkee halki ikimetsien sekä laajojen aapasoiden ja nousee loppuosuudellaan Ukko-Luoston laelle. Reitti on viitoitettu ja osittain pitkostettu vaellusreitti, jonka varrella on alueen metsä-, tunturi- ja erityisesti suoluonnosta kertovia opastauluja. Kaksi tulentekopaikkaa tarjoavat hyvät mahdollisuudet evästauon pitämiseen. Reitin kiertämiseen kannattaa varata aikaa 6-8 tuntia. päivi posio Hyvät opasteet ohjaavat liikkujaa reitistöillä ja kertovat ympärillä avautuvasta luonnosta ja linnustosta. päivi posio Tunturiaavan luontopolku, laavu ja lintutorni, noin 5,5 km Lähtöpaikkana toimii Pyhätunturin luontokeskus. Luontopolulla pääsee tutustumaan alueen luontoon opastetaulujen avulla. Polun varren kosteikot on pitkostettu ja jyrkimmissä rinteissä on portaat. Tunturiaavan lintutorni on erinomainen paikka tarkkailla aapasuon lintujen elämää. Isokurun kota reitin alkupuolella ja Tiaislaavu lintutornin lähistöllä tarjoavat hyvän tilaisuuden pysähtyä tulistelemaan ja nauttimaan eväitä luonnonrauhassa. Tunturiaavalla esiintyy Lapissa harvinaisempaa, mutta etelässä yleistä keidassuota. Luontopolun kiertämisessä vierähtää pari tuntia. 22
23 Pyhä - Luosto Pyhätunturin kansallispuisto Luosto!A Lintutorni Laavu!0!0!0!A Genimap Oy, lupa L4659/02 km Pyhälatva-aavan laavu sijaitsee kartassa vasemmassa laidassa, Tunturiaavan lintutorni ja Tiaislaavu paikantuvat oikeaan reunaan. 23
24 Lisätietoja: Lapin ympäristökeskus/ Pelkosenniemi Life -hanke PL 8060, Rovaniemi Puh LAPIN YMPÄRISTÖKESKUS 24 PELKOSENNIEMI LIFE -hanke teksti ja taitto: päivi posio kuvien käsittely: hannu lehtomaa paino: lapin yliopistopaino 2009
Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotKairankutsun luonto- ja linturetket
Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin
LisätiedotSUO. suomalaista luontoa. Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen
SUO Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen suomalaista luontoa Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Mikä suo on? Suo on turvetta tuottava suokasvillisuuden peittämä kosteikkoekosysteemi. Suo voi kehittyä
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotLinnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?
Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä
LisätiedotKuva: Seppo Tuominen
Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen
LisätiedotKairankutsun lintubongausretket
Kairankutsun lintubongausretket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin lumoava
LisätiedotKurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén
Kurkisuo Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve 12.02.2014 Helena Lundén Luontotyyppi-inventointi Suolla tehtiin luontotyyppi-inventointi kesän aikana. Inventointialueena oli Metsähallituksen
Lisätiedot++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1
++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN
LisätiedotKoivusaaren luontopolku
KARTTAESITE Koivusaaren luontopolku 100 m Koivusaaren luontopolku sijaitsee Ounasjoen suistosaaressa, 2,3 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Pitkos tetun ja helppokulkuisen polun pituus on 2,5 km. Opasteet
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotSodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta
Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotPyhätunturi-Pelkosenniemi välisen moottorikelkkareitin Natura-arvionnin tarveharkinta
Pyhätunturi-Pelkosenniemi välisen moottorikelkkareitin Natura-arvionnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas Pelkosenniemen kunta 31.8.2009 2 1. Johdanto Pelkosenniemi-Pyhätunturi välillä on moottorikelkkaura,
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot
Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotVäritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotJaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue
29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä
LisätiedotPäivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero
LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro
LisätiedotRaportti Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden soista 2014
Raportti Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden soista 2014 14.3.2014 Juha Juuti Ote raportista koskien Ruokolahden Eräjärvi Kemppilä alueen lintusoista, 28.11.2016 Juha Juuti Kemppilän
LisätiedotPelkosenniemen kylät ja luonto
Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotSuomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki
Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotYlöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet
Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotSoidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus
Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Kaisu Aapala, SYKE Suoluonnon suojelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari Helsinki, 17.12. 2015 Soidensuojelun täydennysehdotuksen kattavuus
LisätiedotNapapiirin luontokansio
LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä
LisätiedotIlmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina
Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Aleksi Lehikoinen Luomus, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/
LisätiedotMonimuotoinen suoluontomme ja sen tila
Monimuotoinen suoluontomme ja sen tila Kaisu Aapala, SYKE SUOLUONNON TULEVAISUUS SOIDENSUOJELUN TÄYDENNYSOHJELMAN ALOITUSSEMINAARI 29.1.2013 Suomen ympäristökeskus, Helsinki Kuva: Kaisu Aapala Esityksen
LisätiedotSuot ja ojitusalueiden ennallistaminen
Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Sijainti Laaja kokonaisuus sijaitsee luoteisella Keuruulla,
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen
Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotSuo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka
Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
Lisätiedotsuojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus
Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotTulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018
Tulisuon-Varpusuon (FI1200052) sammalkartoitus 2018 Kati Pihlaja Kansikuva. Peurasuon eteläosa, lähellä Peuralampea. JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n
LisätiedotKauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston (Natura FI ; FI ) linnuston linjalaskennat 2018
Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston (Natura FI0800002; FI0800003) linnuston linjalaskennat 2018 Hannu Sillanpää JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä linnustoselvitys on tehty
LisätiedotERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ
Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen
LisätiedotSoidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
LisätiedotRAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009
RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut
LisätiedotSuomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki
Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotLAPIN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN TOIMIALUEEN LINTUTORNIT koonnut: Pirkka Aalto
LAPIN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN TOIMIALUEEN LINTUTORNIT koonnut: Pirkka Aalto 1. ENONTEKIÖ, PIPPOVUOMA Saapumisohje: Torni sijaitsee Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella. Auto jätetään Ketomellaan
LisätiedotKoskskogen-Maraholmsträsket
Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotHANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija
ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys
TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotVesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010
Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.
LisätiedotLiite 17.1. Äkäsjokisuun kuviokohtaiset tiedot kuvio K luontotyyppi luonnontilaisuus puusto, lajit puusto, pituus erityistä, lajisto erityistä, muut kuvaus 1 k ralu 3 mä, ku, ko ML-kohde (rantaluhta) Muonionjoen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017
Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017 1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 ISBN 978-951-766-349-6 (nide) ISBN 978-951-766-350-2
LisätiedotValtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto
Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia
LisätiedotJOUTSENAAVAN, KOKONAAVAN, SILMÄ- VUOMAN, VIIANKIAAVAN JA TEURAVUOMAN SUOLINNUSTOSELVITYS 2004. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki
JOUTSENAAVAN, KOKONAAVAN, SILMÄ- VUOMAN, VIIANKIAAVAN JA TEURAVUOMAN SUOLINNUSTOSELVITYS 2004 Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Lapin yliopisto 2004 1 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotKansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta
Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 11.3.2017 IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen biodiversiteetin seurantaverkosto
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotHaapakeitaan (FI ) Natura alueen linnuston linjalaskennat 2018
Haapakeitaan (FI0200021) Natura 2000 -alueen linnuston linjalaskennat 2018 Hannu Sillanpää JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä linnustoselvitys on tehty osana Hydrologia-LIFE
LisätiedotLoutteenvaara-Rätsinsuo, Sotkamo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7041 Loutteenvaara-Rätsinsuo, Sotkamo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Sotkamon ja Valtimon rajalla, reilu 7 km Hiisin
LisätiedotPILPASUO SUOLUONNON RIKKAUTTA OULUSSA
PILPASUO SUOLUONNON RIKKAUTTA OULUSSA 1 2 5 Pilpasuolle pääsee kääntymällä Oulujoen pohjoispuoleiselta Vaalantieltä heti Sanginjoen ylityksen jälkeen vasemmalle Peräkyläntielle. Sitä ajetaan 1,5 kilometriä
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotMÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE
MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa
LisätiedotHyrynsalmi, Iso Tuomivaara
Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotPUIJO. Kuopion kaupunki 2009
uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista
LisätiedotKalkkikallion luonnonsuojelualue
Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion
Lisätiedot2. Talvikausi: arvokkaiksi koskikarakohteiksi nimetään virtavesiä, joissa tavataan talvisin kerrallaan vähintään 10 koskikaraa.
LAPIN MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT LINTUJEN KERÄÄNTYMISALUEET Kohteiden valintakriteerit: Maakunnallisesti tärkeitä muuttolintujen levähdysalueita ovat kohteet, joissa tavataan säännöllisesti jossakin vaiheessa
LisätiedotKansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys
Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys Kuva: Margus Ellermaa Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 9.2.2019 IBA = Important Bird and Biodiversity Areas Maailmanlaajuinen
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotTiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista
Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista 2016-2017 Kangasalan kunta/kaavoitus Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2017 1. Johdanto Elokuussa
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotVaskiluodon kosteikko
Vaskiluodon kosteikko Pinta-ala: 10,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V). Kuvaus: Kasvillisuudeltaan arvokas kosteikkoalue monipuolisine lähimetsineen
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho
Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010
LisätiedotMiehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.
Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto
LisätiedotÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS
Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN
LisätiedotVaasan ja Mustasaaren arvometsiä
Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä -10 suojeluehdotusta luonnon ja ihmisten hyväksi Esitys Suomen Luonnonsuojelun Säätiön 55vuotisjuhlassa 12.5.2017 /Birthe Weijola, Kuva: Hömötiainen Aarne Lahti Tästä on
Lisätiedot9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi
10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi
LisätiedotID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee
Lisätiedot