Innovointimatka Tornioon KESÄTYÖNÄ YRITTÄJYYS -ESISELVITYSHANKKEEN JÄRJESTÄMÄ BENCHMARKING -MATKA NUORTEN YRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEKSI 16.5.

Transkriptio

1 Innovointimatka Tornioon KESÄTYÖNÄ YRITTÄJYYS -ESISELVITYSHANKKEEN JÄRJESTÄMÄ BENCHMARKING -MATKA NUORTEN YRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEKSI Minna t Lam,

2 Sisältö: 1 Johdanto Kaupunkien kuulumisia TORNION KAUPUNKI OULUN KAUPUNKI Kesäyrittäjyys OULUSSA TORNIOSSA RUOTSISSA (HAAPARANTA) Tornion työvoimalasäätiön nuorten palvelut ja oppilaitosyhteistyö Keskustelun helmet ja yhteenveto... 7 Innovointimatka Tornioon Sivu 1/9

3 1 Johdanto Perjantaiaamu alkoi pilvisen harmaana, mutta heti aamukahdeksalta oli Kaukovainion yksikön parkkipaikalla iloinen joukko valmiina lähtemään Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshankkeen (ESR) järjestämälle innovointimatkalle Tornioon. Lastauduimme OSAOlle neitsytmatkaansa tekevään OSAOn Kempeleen yksikön bussiin, jonka kuljettajana toimi opettaja Pentti Mannila Kempeleen yksiköstä. BusinessOulun väki oli tuonut bussiin tarjolle aamukahvit ja herkulliset pullat, joiden siivittämänä matka sai alkaa. Matkaemäntänä toimiva Minna t Lam (Kesätyönä yrittäjyys -esiselvityshankkeen projektipäällikkö) toivotti matkalaiset tervetulleeksi reissuun mukaan ja kertoi päivän ohjelmasta. Minna jakoi matkan aluksi jokaiselle matkatehtävät liittyen kesäyrittäjyystoiminnan mahdollistamiseen ja jatkuvuuden suunnitteluun. Yrittäjyysjaoksen puheenjohtajan ja hankkeen ohjausryhmän jäsenen ominaisuudessa reissuun mukaan lähtenyt Kaukovainion liiketalouden yksikön johtaja Antti Rovamo kannusti matkalaisia lähtemään matkalle avoimin mielin ja etsimään hyviä käytäntöjä niin ammattiopiston kuin Oulun kaupunginkin toimintaan. Helena Vikstedt BusinessOulusta kertoi uunituoreita uutisia siitä, miten Oulun yrittäjyyskasvatusverkosto oli päässyt jaetulle ensimmäiselle sijalle Verraton verkosto - kilpailussa. Tornion Yritystalossa meitä oli vastaanottamassa aikuiskoulutuspäällikkö Sanna Laihinen ammattiopisto Lappiasta. Valitettavasti osa alkuperäisestä isäntäjoukosta oli estynyt saapumasta paikalle, mutta sen ei annettu olla esteenä, vaan ryhdyttiin reippaasti vaihtamaan kuulumisia kaupunkien ja kesäyrittäjyystoimintaan liittyvien esitysten muodossa. 2 Kaupunkien kuulumisia 2.1 TORNION KAUPUNKI Tapaamisen aluksi Tornion kaupungin henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen kertoi yleisiä kuulumisia Tornion kaupungin tilanteesta liittyen mm. kuntaliitoksiin ja rajayhteistyöhön Haaparannan kanssa. Anja valotti Tornion vaikeaa työllisyystilannetta (työttömyys 14,8 %) erityisesti nuorten näkökulmasta. Haasteita Torniossa nähtiin työttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien tavoittamisessa, eri toimijoiden välisessä yhteistyössä ja tiedonkulussa sekä ohjauksessa ja nuorten aktivoimisessa. Ongelmana se, että työttömyydestä huolimatta työpaikkojen täyttäminen on usein hidasta ja nuoret ovat töiden suhteen valikoivia. Anja kertoi, millaisia satsauksia Torniossa on tehty nuoritakuun hyväksi: esim. perustettu nuorisotakuutyöryhmä, keskitytty opiskelijapaikkojen täyttämiseen, varattu nuorisotakuutyöpaikkoihin, parannettu suhtautumista työntekoon 9. luokkalaisille suunnatun 4Hyhdistyksen ajokortin kautta, tarjottu kesäyrittäjyyskurssille osallistujille 280 starttirahaa, pidetty infotilaisuuksia ja haastettu myös Tornio nyt -lehdessä yrittäjiä työllistämään. Valtuustoon on Innovointimatka Tornioon Sivu 2/9

4 menossa myös aloite miljoonan euron säästötalkoista vuodelle 2015 siten, että kaikki valtuutetut ja lautakuntien jäsenet yhteisvastuullisesti hyödyntäisivät omia verkostojaan aktivoidakseen yrityksiä ja yhdistyksiä työllistämään nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä. 2.2 OULUN KAUPUNKI Oulun ajankohtaiset kuulumiset toi BusinessOulun palvelupäällikkö Jarmo Lauronen. Vuoden 2013 alusta kuntien yhdistymisessä syntynyt uusi Oulu on saanut hyvän vastaanoton. Oulussa keskeisenä tekijänä on nuori ja koulutettu väestö. Yliopiston, ammattikorkeakoulun, tutkimuksen ja kaupungin välistä tutkimusyhteistyötä pidetään ainutlaatuisena ja niiden yhteinen InnovaatioAllianssi toimii Jarmon mukaan aktiivisesti elinkeinojen kehittämiseksi. Jarmo esitteli BusinessOulun toimintasuunnitelmaa, jonka kolmion kärkinä ovat vienti, työpaikat ja investoinnit. Suuri rakennemuutos synnyttää uusia yrityksiä, mutta investointeja kaivattaisiin lisää. Lauronen toi esille myös pohjoisen ulottuvuuden ja kertoi tarkemmin Tromssaan tulleesta Suomi-talosta. Norjalaiset yritykset ovat Laurosen mukaan lähteneet aktiivisesti mukaan ja erilaisessa yhteistyössä sekä mm. lentoyhteyksien avaamisessa nähdään paljon hyviä mahdollisuuksia. Lauronen kannusti torniolaisia ottamaan häneen yhteyttä ja osallistumaan keskusteluun pohjoisen yhteistyön kehittämiseksi. Oulun kaupungin työllisyyspolitiikasta tuli kertomaan työllisyyspalveluiden suunnittelija Sanna Kangosjärvi. Oulun kaupungin työttömyydessä (15,3 %) korostuu nuorten työttömyys (alle 25- vuotiaita 17 % ja vuotiaita 15 %). Kangosjärvi esitteli Oulun työllisyyden edistämisen palvelukokonaisuutta ja kertoi kaupungin toteuttamista toimenpiteistä, joita ovat esim. kaupungin palkkatukityöllistäminen, oppisopimuksen kasvattaminen, kuntalisät, kaikille vuotiaille nuorille tarjotut kesätyösetelit ja kesätöiden tarjoaminen. Nuoret löytävät palvelut parhaiten Byströmin talon nuorten palveluista. Oulun työllisyysohjelman tavoitteena on olla uusien työpaikkojen tekemisen, elinvoimaisen asenteen sekä työn ja tekijän kohtaamisen mallikaupunki. Yhtenä merkittävänä muutoksena on työllisyyden edistämisen saaminen mahdollisimman lähelle päätöksentekoa. 3 Kesäyrittäjyys 3.1 OULUSSA Minna t Lam esitteli Oulun seudun ammattiopistossa käynnissä olevaa Kesätyönä yrittäjyys - esiselvityshanketta, jonka tavoitteena on selvittää nuorten mahdollisuuksia työllistää itse itsensä kesäaikaan omiin kesäyrityksiinsä. Minna kertoi hankkeen taustalla olleen Oulun kaupungin työllisyystyöryhmän linjaukset ja NY-toiminnan kautta tullut tarve harjoitusyritystoiminnan jatkamisesta myös kesäaikaan. Tämä tutustumismatka Tornioon on yksi hankkeen toimenpiteistä hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi. Hankkeessa on tarkoitus luoda eri toimijoiden yhteinen malli Oulun kesäyrittäjyydestä siten, että se tukisi nuorten polkua harrastuksista, yhdistystoiminnasta ja kesätöistä yrittäjyysopintojen suorittamiseen. Selvitystyössä on korostunut yhteistyön tärkeys yrittäjyyskasvatuksen jatkuvuuden turvaamiseksi. Innovointimatka Tornioon Sivu 3/9

5 Karita Kasurinen (Ouluses) toi tuoreet terveiset Njetworkingin kautta käynnistyneestä Oulun Kesäyrittäjäksi -projektista, jonka tavoitteena on antaa nuorille erilainen vaihtoehto työllistyä ja madaltaa kynnystä yrittäjyyteen. Projektiin on koottu mukaan eri yrityksiä ja organisaatioita siten, että projektia tehdään yhdessä yhteisöllisesti yrittäjien kanssa. Projektiin on tarkoitus saada jo tulevaksi kesäksi 10 nuorta tai tiimiä, jotka osallistuvat Kesäyrittäjäksi -projektiin kahden vetäjän ohjaamana. Kesäyrittäjäksi -projektissa on valmiina yritysaihioita liiketoiminnan käynnistämiseksi. Ennen toimintaa järjestetään viikon sparrauspaja ja nuoret saavat alkupääomaksi Oulun kaupungin lanseeraaman kesäyrittäjäsetelin. Nuorten ei tarvitse perustaa projektissa omaa yritystä, vaan laskutus ja toiminta pyöritetään yhteisesti ukko.fi -palvelun kautta. Karita kertoi, että projektiin osallistuville nuorille on apuna tukiverkosto (kummiyrittäjiä, yliopisto-opiskelijoilta yms.) sparraamassa, auttamassa yritystoiminnan eri vaiheissa ja tarjoamassa tiloja. Projektin mediapartnerina toimii Kaleva ja yhtenä foorumina tullaan hyödyntämään myös Oulussa kesäkuussa järjestettävää Midnight Pitch Festia. 3.2 TORNIOSSA Yksi tapaamisen päätavoitteista oli saada tietoa Torniossa toteutusta kesäyrittäjyyskonseptista. Siitä tuli kertomaan viime vuonna kesäyrittäjyyskurssia vetänyt Juhamatti Konttaniemi ja tänä kesänä kesäyrittäjyyskurssista vastaava Jesse Vääräniemi. Tornion kesäyrittäjyys -hankkeen taustalla oli viime vuoden alkupuolella Mirva Juntilta tullut idea benchmarkata Sommarloventrepreneur -mallia Ruotsista. Hankkeen tavoitteena oli luoda kesäyrittäjyyskurssi ja pilotoida se Torniossa. Hanke toteutettiin Lapin ammattikorkeakoulussa siten, että Juhamatti toimi hankkeen projektipäällikkönä. Käytännössä kesäyrittäjyyskurssi toimii seuraavasti: 1) Nuorten rekrytointi (infotilaisuus) Edelliskesänä kesäyrittäjyyskurssin aloitti 10 nuorta, joista yksi oli ammattilukiolainen ja muut lukiolaisia. Kun muutama jäi alkuvaiheesta starttileirin jälkeen pois, lopputuloksena oli seitsemän kurssilaista ja kaksi yritystä. Yritysmuotona käytettiin NY-yritystä, joka maksoi 30 /opiskelija. Torniossa pääkohteeksi valittiin lukiolaiset, koska lukiolaisilla oli enemmän tarvetta yrittäjyydelle. Nuoret ja nuorten vanhemmat allekirjoittivat sitoumuksen. Innovointimatka Tornioon Sivu 4/9

6 2) Rahoituksen hakeminen kaupungilta Tornion kaupunki tarjosi nuorille tutustu työelämään ja tienaa -starttirahaa 280 /opiskelija. Pilottikokeilussa rahat annettiin ensin ammattikorkeakoululle, josta ne jaettiin nuorille. Tänä vuonna rahat on tarkoitus antaa suoraan nuorille, jotka laittavat halutessaan rahat firman tilille ja vetäjälle on oikeudet tarkastella tilejä. 3) Viikon starttileiri Starttileirillä oli aamupäivä teoriaa ja iltapäivä käytäntöä kuten liiketoimintaosaamisen perusteita, yritysvierailuja ja käytännön tehtäviä myyntiin ja asiakaspalveluun liittyen. 4) 8 viikon käytännön jakso yritystoiminnan pyörittämistä Käytännön jakson aikana ohjaaja kävi päivittäin katsomassa toimintaa ja nuoret pitivät oppimispäiväkirjaa toiminnastaan. Liiketilat saatiin Elävä kaupunkikeskusta ry:ltä, joka veloitti käytöstä kesän lopuksi 5 % tuotoista. 5) Loppuraportointi Lopussa pidettiin palautetilaisuus ja kirjattiin kokemukset loppuraporttiin, jonka välityksellä myös Tornion kaupunki sai tiedon kesän toiminnasta. Juhamatin mukaan kesäyrittäjyyskurssista saatiin paljon hyviä kokemuksia ja hyvää palautetta. Nuoret saivat kurssille osallistumisesta lisäksi kolme valinnaista kurssia lukio-opintoihin ja viisi opintopistettä avoimeen ammattikorkeakouluun. Jesse kertoi, että tänä vuonna kesäyrittäjyyttä jatketaan samalla mallilla. Lisäksi toimintaa laajennetaan ainakin Kemiin, Keminmaahan ja Ylitorniolle. Haasteena tänä keväänä ovat olleet viime hetken peruuntumiset, mutta kaiken kaikkiaan opiskelijoilla on ollut hyviä liikeideoita. Torniossa alkurahoitus toteutetaan starttirahalla edellisvuoden malliin, mutta muissa kunnissa voi olla reilumpiakin tukia. Esimerkiksi Ylitorniossa kesäyrittäjyyskurssille osallistuville nuorille taataan starttirahalla se, että nuori tulee tienaamaan kesäyrittäjyydellä vähintään yhtä paljon kuin normaaleilla kesätöillä. Jessen mukaan toimintaan olisi hyvä saada mukaan enemmän ammattiopistojenkin opiskelijoita. Innovointimatka Tornioon Sivu 5/9

7 3.3 RUOTSISSA (HAAPARANTA) Meillä oli ilo saada tapaamiseen vierailija myös Haaparannan kaupungista. Daniel Fälldin kertoi Haaparannan työllisyystilanteesta ja erityisesti nuorten asemasta. Haaparannan työttömyysaste (6,0 %) on Ruotsin keskiarvoa (4,7 %) korkeampi ja erityisesti nuorisotyöttömyys on keskimääräistä korkeampi verrattuna muuhun Ruotsiin. Yhtenä erityispiirteenä Haaparannassa on se, ettei kaikki työssäkäynti näy tilastoissa. Töissä käydään paljon myös rajan toisella puolella ja työttömyystilastoissa voi olla myös henkilöitä, jotka tekevät töitä viikonloppuisin. Fjälldin kertoi kaupungin ja liiketoiminnan yhteisistä projekteista harjoittelupaikkojen mahdollistamiseksi (esim. Swedbank: Unga Jobb), yksilöllisemmästä valmentamisesta (Unga I Centrum) ja kaikille vuotiaille nuorille tarjottavista kolmen viikon mittaisia kesätöistä, joita tullaan tarjoamaan tänäkin vuonna 140 nuorelle. Sundvallista 1999 lähtöisin olevaa kesäyrittäjyyttä (Sommarlovsentreprenör) on toteutettu Haaparannassa viisi vuotta. Siihen osallistuu vuosittain noin vuotiasta nuorta. Koulut eivät ole sitoutuneita toimintaan, vaan kesäyrittäjyys toteutetaan hankkeen kautta siten, että projektipäällikkö ohjaa ja auttaa nuoria kesän aikana. Fjälldin mukaan kesäyrittäjyyden tarkoituksena ei ole edistää opintoja tai tehdä bisnestä, vaan antaa nuorille lähinnä kokemus omasta yrittäjyydestä ja avartaa näkemystä yrittäjyydestä. Kesäyrittäjyyden tärkeimpänä tehtävänä Fjälldin näkee itseluottamuksen lisäämisen. 4 Tornion työvoimalasäätiön nuorten palvelut ja oppilaitosyhteistyö Tornion työvoimalasäätiön toiminnanjohtaja Samuel Juntunen valotti voimalasäätiön ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, jota tehdään Torniossa erityisesti työpajojen kautta. Työpajoja pidetään vaihtoehtoisena toimintatapana suorittaa oppilaitoksessa keskeytyneitä opintoja loppuun. Esimerkiksi catering-alan perustutkinnon voi tehdä nykyään työpajamuotoisesti kokonaan. Toiminnan lähtökohtana on, että opiskelijan oma opettaja käy pajalla ja tunnustaa opinnot siten, että työpajan osaamistodistus välittyy oppilaitokseen. Säätiön tuotteita on myynnissä myös mm. oppilaitoksen myymälässä. Samuel kertoi, että työpajatoiminnan ja opintojen yhdistämisen haasteena oli työtehtävien kirjaaminen. Tähän helpotusta on kuitenkin tuonut Tornion työvoimalasäätiössä tehty verkkopohjainen sovellus ( johon kirjataan osaamista työtehtävien edetessä. Haastavana pidettiin myös opetussuunnitelmiin syventymistä, mutta tässä kynnystä saatiin alennettua sillä, että työpajaohjaajat keskustelivat ammattialakohtaisesti keskenään. Nuoriin kohdistuvat kehittämishankkeet korostuvat työvoimalasäätiössä entisestään. Seuraava vaihe on yritysyhteistyön vahvistaminen liittyen mm. oppimisympäristöjen soveltamisessa yrityksiin. Innovointimatka Tornioon Sivu 6/9

8 5 Keskustelun helmet ja yhteenveto Päivän puheenvuoroissa ja keskusteluissa korostui yhteinen huoli nuorten työllistymisestä ja halusta ehkäistä syrjäytymistä. Nuorille on mietitty vaihtoehtoisia tapoja suorittaa opintoja ja löytää uudenlaisia mahdollisuuksia työllistyä yrittäjämäisen toiminnan kautta. Keskustelimme siitä, miten yrittäjämäinen ajattelutapa on saatava kylvettyä jo mahdollisimman nuoriin. Vaikka kaikista ei ole tarkoituskaan leipoa varsinaisia yrittäjiä, on yrittäjämäisen toiminnan ja ajattelun avulla kehittyvillä sosiaalisilla ja tiimityötaidoilla kysyntää muutenkin työelämässä. Vaikka yrittäjyyskasvatus on edennyt viime aikoina huimasti, on asennemuutoksen eteen tehtävä edelleen töitä sekä oppilaitosten ja nuorten että yrittäjien suunnalta. Yrittäjyysopintojen tuloa yliopistoon ja yrittäjyyden vahvistamista opettajakoulutuksessa pidettiin hyvinä edistysaskeleina. Yhtenä erinomaisena yrittäjyyttä tukevana konseptina pidettiin myös TAT:n koordinoimaa Yrityskylää. Kaiken kaikkiaan kokemukset yrittäjyydestä ovat olleen todella positiivisia. Yrittäjyyttä pidetään kokonaisvaltaisena mahdollisuutena, joka tukee sekä opintoja että työllistymistä. Kesäyrittäjyyskurssissa nähtiin OSAOn puolelta paljon hyviä mahdollisuuksia. Kurssin voisi sitoa OSAOssa esimerkiksi 10 opintoviikon yrittäjyysjaksoon. Edes rahoitusmallin muutosta ei pidetty esteenä, sillä kesäyrittäjyysopinnot tai työssäoppiminen yrittäjänä voivat jopa nopeuttaa opiskelijan valmistumista. Kesäyrittäjyysopinnot soveltuisivat parhaiten valinnaisiin opintoihin, mutta opettaja voisi tapauskohtaisesti arvioida niiden soveltumista myös ammatillisiin opintoihin. Pohdittiin sitä, miten kesäyrittäjyystoimintaan löydettäisiin isompi massa aktiivisimpien nuorten takaa. Kesäyrittäjiksi lähtevät nuoret kun ovat monesti varmasti niitä muutenkin toimeliaimpia ja parhaiten työllistyviä. Ratkaisuna pidettiin lähinnä sitä, että kesäyrittäjyyteen osallistuminen pitäisi olla niin helppoa kuin mahdollista. Esimerkiksi NY-toiminnan kautta harjoitusyritystoiminnan pyörittäminen ja yrityksen lopettaminen onkin tehty sujuvaksi. Tornion edelliskesän yrittäjyyskurssin kokemusten mukaan nuoret toimivat mieluummin porukalla kuin yksin. Tämä kannattaa muistaa yrittäjyyskasvatuksessa muutenkin. Yhdessä tekemisen merkitys korostuu myös Tromssan Suomitalossa, johon on BusinessOulun mukaan tullut jo avauksia mm. yhteisen sähköalan koulutuksen järjestämisestä Suomen, Ruotsin ja Norjan kanssa. Suomitaloon kaivataan osaavia yrityksiä ja ihmisiä. Paikallisen läsnäolon hyödyntämistä esimerkiksi opiskelijavaihdon lisäämiseksi kannattaa pohtia enemmänkin. Anja Huhtanen esitti konkreettista hanketta kesäyrittäjyyden jatkon mahdollistamiseksi siten, että nuorten kesäyrittäjyys sidottaisiin joihinkin tiettyihin ammattiopintoihin (esim. metalliala) ja sieltä valmistuneet työllistettäisiin suoraan sanssikortilla yrityksiin, joissa voisi tehdä ammattitutkinnon. Tässäkin mallissa voisi kannustaa opiskelijoita liikkuvuuteen rajan yli Ruotsiin ja Norjaan. Saimme kuulla vierailun aikana useita mielenkiintoisia esityksiä. Ohjelma oli tiukka, joten kysyttävää ja keskusteltavaa olisi varmasti riittänyt pidemmällekin. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa ideointia ja yhteistyötä nuorten yrittäjyyden edistämiseksi. Innovointimatka Tornioon Sivu 7/9

9