Julkisen talouden tila ja finanssipolitiikan haasteet Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti

Transkriptio

1 Julkisen talouden tila ja finanssipolitiikan haasteet Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti

2 Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden ylin ulkoinen tarkastaja ja riippumaton finanssipolitiikan valvoja Eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton viranomainen eduskunnan täysistunto valitsee pääjohtajan Tarkastaa valtion taloudenhoitoa, valvoo finanssipolitiikkaa sekä vaali- ja puoluerahoitusta Perustuslaillinen asema ja tehtävät perustuslaissa säädettyjä valvontaviranomaisia (eduskunnan oikeusasiamies, valtioneuvoston oikeuskansleri, valtiontalouden tarkastusvirasto 2

3 Päättyvän vaalikauden suurin haaste on ollut talouskasvun hitaus 3

4 BKT:n 1990-luvun laman jälkeinen trendi BKT neljännesvuosittain ja BKT:n trendi % 1993q3 1996q1 1998q3 2001q1 2003q3 2006q1 2008q3 2011q1 2013q3 Aika BKT BKT:n trendi 4 Lähde: VTV / finanssipolitiikan tarkastus 2013

5 Finanssipolitiikan tavoitteet jäävät saavuttamatta Taloutta on jouduttu sopeuttamaan ennakoitua enemmän Hallitusohjelmaan kirjatut valtiontalouden velka- ja alijäämätavoitteet jäävät tästä huolimatta saavuttamatta Näiden saavuttaminen olisi edellyttänyt huomattavasti mittavampia sopeuttamistoimia Voimakas lisäsopeuttaminen ongelmallista taantuman vielä jatkuessa Valmius kehystason laskuun on ollut tärkeää finanssipolitiikan uskottavuuden kannalta Kehystasoa laskettu joka kevät osana sopeuttamistoimia 5

6 Suomen julkisessa taloudessa ja kansantaloudessa laaja rakenteellinen ongelma => suhdannekäänne ei korjaa! 6

7 Heikon talouskasvun taustalla kokonaistuottavuuden heikko kehitys: innovaatiot eivät muutu kasvuyritystoiminnaksi ja kustannuskilpailukyvyssä ollut heikko kehitys, jonka laskua maksetaan. 7

8 Julkisen talouden vakauttaminen Väestön ikääntyminen ja talouden rakennemuutos ovat johtaneet siihen, että julkisen talouden menot uhkaavat pitkällä aikavälillä jäädä tuloja suuremmiksi Julkisen talouden kestävyysvaje = kuinka paljon julkista talouden rahoitusasemaa pitäisi parantaa/verotusta kiristää, jotta velkaantuminen olisi yli ajan hallittavissa Kestävyysvajeen umpeen kuromiseen tähtäävien toimenpiteiden toteutus on ollut päättyvällä vaalikaudella erittäin hidasta Toteutus jää pahasti kesken Päätöksenteko ja toimeenpano jää suurelta osin seuraavalle hallitukselle 8

9 Toimeenpano heti seuraavan vaalikauden alussa on tärkeää Talouden tuotantopotentiaalia ja tuottavuutta kasvattavat toimenpiteet vaativat aikaa päätöksiä on tehtävä heti alkavan vaalikauden alussa kokonaistuottavuuden kasvu yksityisellä ja julkisella sektorilla hiipunut Rakennepoliittisen ohjelman ja rakenteellisten uudistusten merkitys korostuu nykyisessä heikossa taloustilanteessa, jossa huomattavat lisäsopeutustoimet voivat hidastaa talouskasvua Toteutuessaan rakennepoliittinen ohjelma myös edesauttaa uusien EU sääntöjen noudattamisessa Paine julkisen talouden vakauttamiseen ei tule uudesta EU sääntelystä 9

10 EU:n finanssipolitiikkasääntöjen noudattaminen Suomi noudattanut EU:n vakaus ja kasvusopimuksen 3% alijäämäsääntöä sosiaaliturvarahastojen ylijäämäisyydestä johtuen, vastaavasti 60% velkaraja ylittyy vuonna 2015 Valtion ja paikallishallinnon yhteenlaskettu rahoitustasapaino EU menosääntöä noudatetaan, mutta keskipitkän aikavälin (5 vuotta) tavoitteisin voi 2014 muodostua merkittävä 10 poikkeama

11 Finanssipolitiikan mitoitus ja talousennusteet Hitaan kasvun oloissa julkisten menojen oikea mitoitus korostuu Hallitus tavoitteli ennusteita nopeampaa talouskasvua Ennusteita nopeampi kasvu olisi auttanut asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa Suomi on pieni avotalous, joka on herkkä ulkoisille sokeille Suomen talouden pitkän aikavälin haasteet olivat hyvin tiedossa jo hallitusohjelmaa kirjoitettaessa Tulevan vaalikauden finanssipolitiikan tavoitteenasettelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon pitkän aikavälin näkymät Talouskasvu tulee olemaan jatkossakin hidasta 11

12 VM:n ennusteet suhteessa toteumaan: toivottua käännettä ei ole tullut 12

13 Verojärjestelmään on kohdistunut ristiriitaisia paineita 13

14 Veropolitiikan linjaukset ja toteutus Hallitus pyrki veropolitiikalla edistämään talouskasvua Toisaalta verotusta on kiristetty osana sopeuttamistoimia Erityisesti välillistä verotusta on kiristetty Päätöksenteko on ollut ennakoimatonta Ansiotuloverotusta koskevia päätöksiä tehtiin ja peruttiin Kilometrikorvausten porrastaminen, kotitalousvähennys Finanssipolitiikan uskottavuuden ja yksityisen sektorin päätöksenteon kannalta ennakoitavuus ja johdonmukaisuus on tärkeää Verojärjestelmän kannustavuutta ja johdonmukaisuutta tulee tarkastella kokonaisuutena Kokonaisuutta ei otettu päätöksenteossa systemaattisesti huomioon 14

15 Verojärjestelmä on edelleen monimutkainen ja läpinäkymätön Verojärjestelmä ei yksinkertaistunut päättyvällä vaalikaudella Erilaiset vähennykset tekevät järjestelmästä monimutkaisen ja vaikean ymmärtää Sekä ansio- että pääomatulosta voidaan tehdä monenlaisia vähennyksiä Veronmaksajalle tämä ei ole läpinäkyvä kokonaisuus Kaikkia vähennyksiä ei välttämättä osata hyödyntää Vähennykset lisäävät hallinnollista taakkaa Verojärjestelmää on syytä yksinkertaistaa Erityisesti verotukia tulee arvioida ja karsia => alennetut ALV-kannat vaikeasti perusteltavissa Vähennyksistä voitaisiin tehdä kaavamaisia, jolloin niiden laskenta helpottuisi 15

16 Suomessa kuntatasolla on laaja vastuu hyvinvointipalveluiden tarjonnasta ja rahoittamisesta 16

17 Kuntatalouden vakauttaminen ja kestävyyden turvaaminen 17 Kuntatalouden tila on heikentynyt huolestuttavalla tavalla 2000-luvulla Kunnat ovat keskenään huomattavan erilaisessa taloudellisessa asemassa Suomessa on suuri joukko kuntia, jotka kärsivät kroonisesta alijäämäisyydestä Kuntien hyvin erilainen väestökehitys syventää tätä kehitystä edelleen Työikäinen väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin ja ympäryskuntiin Kuntarakenneuudistus nähtiin keinona vakauttaa pitkällä tähtäimellä kuntataloutta Vaalikauden alussa kuntauudistus sai liiankin keskeisen aseman kestävyysvajeeseen vaikuttamisen välineenä Kuntakoon kasvattaminen ei sellaisenaan ratkaise kuntatalouden ongelmia

18 Kuntatalouden kehittäminen 18

19 Toimenpiteet tulevalla vaalikaudella Päättyvällä vaalikaudella toimeenpano jää pahasti kesken Kuntien velvoitteiden vähentäminen ei ole juuri edennyt Kuntien velvoitteiden vähentäminen noin miljardilla eurolla tulee saattaa loppuun ensi vaalikaudella sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutus palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu selkeästi yksissä käsissä ja nykyisiä kuntia suuremmissa kokonaisuuksissa Kuntien velvoitteiden karsinta edellyttää arvovalintoja ja poliittista johtajuutta Kunnilla on yli 500 lakiin perustuvaa tehtävää Kuntia ja niiden palveluita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskevassa lainsäädännössä sitovaan normiohjaukseen on perusteltua suhtautua pidättyvästi Tärkeimmät priorisoinnit tehtävä lainsäädännössä Normiohjauksen karsiminen voisi mahdollistaa taloudellisuuden ja tuottavuuden kehittämisen uusilla innovaatioilla ja toimintatapoja kehittämällä Uudistuksissa tärkeä noudattaa hyvän säädösvalmistelun periaatteita 19

20 Finanssipolitiikan mitoitus ja tavoitteet vaalikaudelle K 20/2014 vp. Valtiontalouden tarkastusvirasto

21 Finanssipolitiikan mitoitus eli julkisten menojen taso ja jakauma hallitusohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymien sekä kansantalouden rakenteellisten muutosten huomioon ottamisen perusteella 21

22 Julkisten menojen tason mitoitus Julkisen talouden alijäämästä merkittävä osa suhdanteista riippumatonta suhdannekäänne ei korjaa Hallitusohjelma ja julkisen talouden suunnitelma (sisältäen valtiontalouden kehykset) laaditaan hyvin matalan talouskasvun odotuksella kaikki uudistukset rahoitetaan menojen uudelleenkohdennuksilla Rahoitusasematavoitteet valtiontaloudelle, kuntataloudelle ja sosiaaliturvarahastoille 22

23 Talous- ja finanssipolitiikan tavoitteet seuraavalle vaalikaudelle Talouskasvun edellytysten parantaminen: kansantalouden tuotantopotentiaalia ja kokonaistuottavuutta parantavat uudistukset rakenteelliset uudistukset: kilpailupolitiikka, työmarkkinat, innovaatioiden synty ja hyödyntäminen veropolitiikan tavoitteeksi yhdessä verotuksen yksinkertaistamisen ja verotukien karsimisen kanssa (mm. yhtenäinen alv) heti linjauksia ja toimeenpanokelpoisia päätöksiä 2. Julkisen talouden vakauttamisen tasapainottamisen jatkaminen 2.1. Kestävyysvajeen purkamisen jatkaminen: rakenneuudistukset 2.2. Valtion- ja kuntatalouden säästötoimet suhdannetilanne otetaan huomioon => heti linjaukset, toimeenpano (merkittävät säästöt) voiman jaksotetusti vaalikauden kuluessa

24 Julkisen talouden vakauttaminen ja kestävyysvajeen purkaminen Kuntien velvoitteiden vähentäminen vähintään yhdellä miljardilla eurolla saattaminen loppuun + kuntatalouden ja sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja tuottavuuden ohjausmalli + monikanavaisen sote-rahoituksen uudistus ja sote-uudistus Rajoite uusille velvoitteille kuntataloudessa Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisen ja infrastruktuurien uudistamisen jatkaminen niin, että säästöt toteutuvat Rakenteellista työttömyyttä alentavat toimet 24

25 25