KOMISSION LAUSUNTO, annettu , SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815}

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel C(2014) 8815 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu , SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} FI FI

2 KOMISSION LAUSUNTO, annettu , SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA 1. Asetuksessa (EU) N:o 473/2013 vahvistetaan säännökset, joilla tehostetaan finanssipolitiikan seurantaa euroalueella ja varmistetaan, että kansalliset talousarviot ovat yhdenmukaisia vakaus- ja kasvusopimuksen sekä talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetun talouspolitiikan ohjauksen kanssa. 2. Neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/ artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle ja euroryhmälle vuosittain viimeistään 15 päivänä lokakuuta tulevaa vuotta koskevan alustavan talousarviosuunnitelman, jossa esitetään julkisyhteisöjen sektorin ja sen alasektoreiden talousarviotilanteen päänäkökohdat. SUOMEA KOSKEVAT NÄKÖKOHDAT 3. Suomi toimitti 2 päivänä lokakuuta 2014 vuotta 2015 koskevan alustavan talousarviosuunnitelmansa, jonka perusteella komissio on antanut seuraavan lausunnon neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/ artiklan mukaisesti. 4. Suomeen sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota, ja sen olisi säilytettävä terve julkisen talouden rahoitusasema, jolla varmistetaan keskipitkän aikavälin tavoitteen noudattaminen. Neuvosto suositti 8 päivänä heinäkuuta 2014, että Suomen olisi vuonna 2014 rajoitettava keskipitkän aikavälin tavoitteeseen nähden syntymässä olevaa eroa ja vuonna 2015 ja sen jälkeen noudatettava suunnitellusti keskipitkän aikavälin tavoitetta sekä varmistettava, että velkakriteeriä noudatetaan ja samalla harjoitetaan kasvua tukevaa finanssipolitiikkaa. 5. Vuoden 2014 alkupuoliskolla reaalinen BKT on kasvanut odotettua hitaammin, ja Suomen talousnäkymät ovat heikentyneet sen jälkeen, kun vakausohjelma esitettiin. Alustavan talousarviosuunnitelman taustalla oleva makrotalouden skenaario vaikuttaa vuosien 2014 ja 2015 osalta jossain määrin optimistiselta. Siinä talouden toimeliaisuuden ennustetaan pysyvän heikkona vuonna 2014 ja kasvavan 1,2 prosenttia vuonna Komissio puolestaan ennustaa reaalisen BKT:n supistuvan 0,4 prosenttia vuonna 2014 ja kasvavan 0,6 prosenttia vuonna Asetuksessa (EU) N:o 473/2013 edellytetään, että alustava talousarviosuunnitelma perustuu riippumattomasti vahvistettuihin tai laadittuihin makrotalouden ennusteisiin. Alustavan talousarviosuunnitelman taustalla olevat makrotalouden ennusteet ovat valtiovarainministeriön kansantalousosaston laatimia. Osaston ennustetoiminnan riippumattomuuden varmistavia säännöksiä valmistellaan edelleen. 7. Alustavassa talousarviosuunnitelmassa nimellisen alijäämän ennustetaan vuonna 2014 olevan 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä merkitsee kasvua vakausohjelman 2,0 prosentista. Noin puolet kasvusta selittyy siirtymisellä EKT järjestelmään ja loput sillä, että BKT:n kasvu on hitaampaa kuin aiemmin odotettiin ja tulojen ennustetaan kasvavan vähemmän kuin tulojen tavanomaisen jouston perusteella olettaisi. Vuoden 2015 osalta julkisen talouden rahoitusaseman ero alustavan talousarviosuunnitelman ja vakausohjelman välillä on selvästi FI 2 FI

3 suurempi. Alustavassa talousarviosuunnitelmassa alijäämän ennustetaan vuonna 2015 supistuvan vain 2,4 prosenttiin, kun vakausohjelmassa alijäämän oli ennustettu supistuvan 1,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Erosta suurin osa selittyy huomattavasti pienemmillä tuloilla kaikissa kategorioissa, ja sen lisäksi alijäämän lähtötaso vuonna 2014 oli korkeampi. Menot suhteessa BKT:hen säilyvät lähes samalla tasolla kuin vakausohjelmassa. 8. Komission syksyn 2014 talousennusteen mukaan alijäämän odotetaan kasvavan 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja supistuvan 2,6 prosenttiin vuonna Ero johtuu heikommasta taustalla olevasta kasvuennusteesta ja jonkin verran suuremmasta menoennusteesta. 9. Suomen julkinen velka kasvoi vuoden 2013 loppuun mennessä 56,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Alustavassa talousarviosuunnitelmassa velkasuhteen ennustetaan kasvavan lähes 60 prosenttiin vuonna 2014 ja ylittävän 61 prosenttia vuonna Tämä merkitsee velkasuhteen kasvua 1,6 prosenttiyksiköllä, kun vakausohjelmassa suunniteltiin vähäisempää, 1,3 prosenttiyksikön kasvua suhteessa BKT:hen. Komission syksyn talousennusteen mukaan velka kasvaisi lähes 60 prosenttiin vuonna 2014 ja 62 prosenttiin vuonna Alustavaan talousarviosuunnitelmaan sisältyy menoleikkauksia ja lisätuloja, joiden määrä on 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näistä toimenpiteistä on joko jo säädetty, tai niiden lopullinen hyväksyminen on käsillä. Toimenpiteisiin kuuluu välillisten verojen korottaminen, pääomatuloveron progression kiristäminen sekä perintö- ja lahjaveron ja sosiaaliturvamaksujen korottaminen. Menoleikkaukset koskevat monia eri menolajeja. 11. Suomi saavutti vuonna 2013 keskipitkän aikavälin tavoitteensa, joka on 0,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, mutta sekä alustavan talousarviosuunnitelman että komission syksyn 2014 talousennusteen mukaan sen odotetaan vuonna 2014 poikkeavan tästä. Sekä alustavassa talousarviosuunnitelmassa että komission ennusteessa poikkeaman arvioidaan rakenteellisen rahoitusaseman pilarin perusteella olevan lähellä 0,5:tä prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Sen sijaan menojen kasvulle asetettu vertailuarvo saavutetaan ongelmitta sekä jäsenvaltion että komission ennusteen mukaan. Kokonaisarviointi osoittaa, että rakenteellisen rahoitusaseman pilari on vuonna 2014 merkityksellisempi, ja viittaa näin ollen poikkeamiseen keskipitkän aikavälin tavoitteesta vuonna Suuri negatiivinen tuotantokuilu lupaa vaikeita taloudellisia aikoja, joten vuonna 2015 vaadittu sopeutus rajoittuisi 0,1 prosenttiyksikköön. Komission ennusteen mukaan vuonna 2015 rakenteellinen rahoitusasema ei muutu vuodesta Tämä tarkoittaa, että vaaditusta sopeutuksesta poiketaan jonkin verran rakenteellisen rahoitusaseman pilarin perusteella. Vaikka poikkeamaa ei vuositasolla pidettäisikään merkittävänä, keskimääräinen poikkeama vuosilta on 0,3 prosenttia, mikä ylittää 0,25 prosentin kynnysarvon. Alustavan talousarviosuunnitelman kehitysarvion perusteella poikkeama on vielä suurempi. Toisaalta Suomi edelleen täyttää menojen kasvulle asetetun vertailuarvon vaatimukset vuoden 2015 osalta sekä alustavan talousarviosuunnitelman että komission ennusteen mukaan. Komission ennusteeseen perustuva kokonaisarviointi osoittaa, että rakenteellisen rahoitusaseman pilari on yhdessä tarkasteltujen vuosien 2014 ja 2015 osalta merkityksellisempi, mutta merkittävä poikkeama tässä pilarissa selittyy tilastollisilla tekijöillä. FI 3 FI

4 12. Julkisen bruttovelan ennakoidaan kasvavan 61,2 prosenttiin vuonna 2015 eli se ylittää suhteessa BKT:hen määritellyn 60 prosentin viitearvon. Ennakoitu ylitys selittyy kokonaan Suomen rahoitustuella euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. Lisäksi velan määrään ovat vaikuttaneet myös sosiaaliturvarahastojen mittava rahoitusvarojen hankinta, jonka seurauksena varoja on kertynyt samaan aikaan kun velka on lisääntynyt. Velkasuhteessa näkyvät myös Suomen nykyisen suhdannetilanteen vaikutukset. 13. Maakohtaisen finanssipoliittisen suosituksen mukaan Suomen oli määrä toteuttaa nopeasti elokuussa 2013 hyväksyttyyn rakennepoliittiseen ohjelmaan, valtiontalouden menokehyksiin ja vuosiksi laadittuun julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvät uudistukset, jotta julkisen talouden kestävyysvajetta voidaan supistaa ja kasvun edellytyksiä vahvistaa. Hallitus suunnittelee toimenpiteitä kuntatalouden tasapainottamiseksi, julkisen sektorin tehokkuuden lisäämiseksi, työurien pidentämiseksi kahdella vuodella sekä kilpailun lisäämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Täsmällisemmistä toimista on ilmoitettu, viimeksi elokuussa Työmarkkinaosapuolet sopivat eläkeuudistuksesta syyskuun lopulla Uudistuksessa eläkeikä kytketään elinajanodotteeseen, kuten neuvosto vuonna 2014 suositti. Tavoitteena on toteuttaa uudistus vuodesta 2017 lukien. Myös sosiaalija terveyspalvelu-uudistusten suunnasta on poliittinen yhteisymmärrys. Tarkoituksena on pienentää kustannuksia yhdentämällä palvelut viidelle alueelliselle järjestäjälle. Uudistuksen yksityiskohdista keskustellaan kuitenkin vielä. Jos toimenpiteet toteutetaan kaikilta osin, niillä voi olla keskipitkällä aikavälillä huomattava myönteinen vaikutus julkiseen talouteen kasvun vauhdittumisen ja menojen vähenemisen kautta. 14. Suomi kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja komission kokonaisarvio on, että Suomen alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2015 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Lisäksi Suomen olisi annettava asianmukaiset takeet, joilla varmistetaan makrotalouden ennusteiden laatimisesta vastaavan elimen toiminnallinen riippumattomuus. FI 4 FI

5 Komissio katsoo myös, että Suomi on edistynyt jonkin verran talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen finanssipolitiikkaa koskevien neuvoston suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Tehty Brysselissä Komission puolesta Pierre MOSCOVICI Komission jäsen FI 5 FI