LAUSUNTO / KELIBER OY, KALAVEDEN TUOTANTOLAITOS / YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVOINTIOHJELMA

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta LAUSUNTO / KELIBER OY, KALAVEDEN TUOTANTOLAITOS / YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVOINTIOHJELMA YMPLTK Valmistelija ympäristötarkastaja Pia-Lena Närhi puh Dnro 7/ /2017 Asia Keliber Oy on suomalainen litiummalmin louhintaan, rikastukseen ja li tium karbo naa tin tuotantoon erikoistunut yhtiö. Yhtiön tavoitteena on rikastaa ja ja lostaa yhtiön Kaustisen Kalaveden kylään suunnitellulla Kalaveden tuo tan to lai toksel la yhtiön louhoksilta louhittavaa malmia tonnia vuodessa. En nen rikastusta malmi murskataan, siitä erotetaan sivukiviaines optisella sort ta uksel la tai/ja magneettierotuksella ja murske jauhetaan. Rikastus Kalaveden tuotan to lai tok sel la perustuu painovoimaerotteluun ja vaahdottamiseen. Ri kas tuspro ses sin tuotteita ovat spodumeenirikaste sekä niobitantaalirikaste ja kvartsi-maa säl pä ri kas te. Spodumeenirikasteen kiderakenne muutetaan kor keas sa lämpötilassa alfaspodumeenista betaspodumeeniksi, mikä liuotetaan ja liuoksesta saostetaan lopullinen tuote, litiumkarbonaatti. Malmista val mis tetaan spodumeenirikastetta noin t/a. Kalaveden tuotantolaitoksen suun ni tel tu litiumkarbonaatin tuotantokapasiteetti on t/a. Li tium kar bonaat tia käytetään raaka-aineena mm. akkuteollisuudessa. Prosessissa muodos tuu prosessipoisteita ja mahdollisesti tuotteistettavia sivuvirtoja, jotka varas toi daan tuotantolaitoksen välittömään läheisyyteen rakennettavalle al las alueel le. Keliber Oy:llä on voimassa oleva Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ym pä ris tö lupa litiumin tuotantolaitokselle Kalaveden alueelle. Suunnitellun tuo tan to lai toshank keen myötä yhtiö tulee hakemaan uutta ympäristölupaa. Keliber Oy on aiemmin jättänyt Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin alueella sijait se vien Outoveden, Leviäkankaan, Syväjärven, Rapasaaren ja Läntän esiinty mien hyödyntämisestä YVA-ohjelman. Yhteysviranomaisen (Ete lä-poh janmaan ELY-keskuksen) lausunto arviointiohjelmasta on annettu Hankkeen vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan seuraavia hankkeen vaih to eh to ja: Vaihtoehto 0, VE0: Tuotantolaitosta ei rakenneta Kalaveden alueelle. Ke li berin louhostoiminta ja malmituotanto kuitenkin käynnistyvät yhtiön sa tel liit ti louhok sil la. Suurin osa Kalaveden hankealueesta säilyy nykytilassaan pää sääntöi ses ti metsätalousalueina ja suoalueina. Toiminta alueella on lähinnä met säta lout ta ja virkistyskäyttöä. Vaihtoehto 1, VE1: Vaihtoehdossa VE1 tuotantolaitosalue rakennetaan tar vitta vi ne laitoksineen Kalavedelle. Tuotantolaitoksella vastaanotetaan ja ri kas tetaan malmia t/a. Raakavesi tuotantolaitokselle otetaan joko Vis sa ve-

2 des tä tai Perhonjoesta. Rikastus-prosessissa muodostuva rikastushiekka lä jite tään rikastushiekka-altaille ns. allasvarastointina, joissa rikastushiekasta erote taan vesi, joka ohjataan puhdistusprosessien jälkeen takaisin rikastamon vesi kier toon. Vaihtoehto 2, VE2: Toteutusvaihtoehto VE2 poikkeaa toteutusvaihtoehdosta VE1 ainoastaan rikastushiekan käsittelyn osalta. Vaihtoehdossa VE2 tuo tan tolai tos rakennetaan tarvittavine laitoksineen Kalavedelle, rikastettavan mal min määrä on t/a ja raakavesi tuotantolaitokselle otetaan joko Vissavedestä tai Perhonjoesta. Vaihtoehdossa VE2 rikastushiekka ja muut pois teet käsitellään siten, että materiaalista tulee kuivempaa ja läjitys on mahdol lis ta tehdä kuivaläjityksenä (dry stacking) allasalueelle. Kuulutus ja arvointiohjelma on nähtävillä Kaustisen kunnan viral li sel la ilmoitustaululla ja kirjastossa. Esitys, Lausunto Keliber Oy:n Kalaveden tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnista dnro EPOELY/201/2017. Sivukivet ja vedenhallinta Ennen tuotannon aloittamista tulee selvittää sivukivien raskasmetalli ja haitta-ai ne pi toi suu det paremmin sekä esittää tulevien sivukivien välivarastointipaikkojen sijainti. Myös sivukivien läjitysalueiden vedenhallinta, hait ta-ai nei den ja raskasmetallien liukenemisen seuranta ja mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumisreitit ja hait to jen ennaltaehkäisytoimenpiteet tulee esittää. Sivukivien mahdollinen hyö ty käyt tö tulee myös selvittää. Toiminta-alueella ja kaivosalueilla saattaa esiintyä hap pa mia sulfaattimaita, näiden ominaisuudet kuivatuksen ja mahdollisesti nii den päälle sijoitettavien läjitysalueiden yhteisvaikutukset (kuten esim. hap pa mat vedet, raskasmetallipitoisuudet jne.) tulee selvittää. Toiminta-alueen suo-alueet on kaavailtu kuivatettavaksi. Ulkopuolelta tulevan ve den hallintasuunnitelma esitettävä. Perhonjoen yhteistarkkailun tarkkailutulosten perusteella vuonna 2014 Köy häjoen (tarkkailupiste Kö1/Eemelin poikain silta) happitilanne oli kohtalainen, hap pea oli keskimäärin 8,4 mg/l ja hapen kylläisyysprosentti oli 72 %. Vesi oli ha pan ta, ph oli keskimäärin 6,0. Sähkönjohtavuus oli tavanomaisella tasolla (kes ki mää rin 6,2 ms/m). Vesi oli hyvin sameaa (sameus keskimäärin 11 FTU) ja runsashumuksista (CODMn keskimäärin 34 mg/l). Kokonaisfosfori- ja ko konais typ pi pi toi suu det olivat korkeita ja niiden perusteella vesi oli rehevää tai erit täin rehevää. Köyhäjoen klorofylli-a:n pitoisuus oli pienempi kuin Per honjoel la, mutta ilmensi silti rehevää tasoa. (Ahma, 2015). Hankealueelta tuleva vesi ei saa aiheuttaa lisäkuormitusta Kalavedenojaan ja Tas tu lanojan kautta Köyhjokeen. Kalavedenojan, Tastulanojan ja Köyhäjoki eivät ole syviä uomia, joten purkuveden kiintoaines-, raskasmetalli-, haitta-aineja ravinnepitoisuuteen tulee kiinnittää huo mio ta. Tarkkailuohjelma tulee laatia. Hankealueen lähimpiä pintavesiä tarkkaillaan osana Perhonjoen yh teis tark kailu alu een kaatopaikkatarkkailua, koska hankealueella sijaitsee Kaustisen van ha

3 kaatopaikka. Kaatopaikka on perustettu vuonna 1973 ja suljettu yli 10 vuot ta sitten. Kaatopaikan pintavesien tarkkailu perustuu kunnan ja Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin vuonna 1982 tekemään sopimukseen kaatopaikan ve sis tö vaiku tus ten tarkkailusta. Tarkkailuun kuuluu kaksi ojapistettä (Oja 1 ja Oja 2), jois ta otetaan näytteet kolme kertaa vuodessa. (Ahma, 2016) Tarkkailupiste Oja 1 sijaitsee kaatopaikkaa lähimmässä ojassa ja ilmentää kaatopaikalta suotau tu via vesiä. Tarkkailupiste Oja 2 sijaitsee noin 500 m päässä kaa to pai kas ta, pisteessä jossa kaatopaikalta tulevat ojat laskevat Pieni Ka la ve si jär veen. Pintavesitarkkailua tulee jatkaa. Kalaveden tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luon non suoje lu aluei ta. Lähin Pilvinevan Natura 2000-alue sijaitsee noin 8,5 km han ke alueel ta kaakkoon. Vionnevan Natura 2000-alue sijaitsee noin 10 km han ke alueel ta koilliseen. 10 km säteellä hankealueesta ei sijaitse muita luon non suo je lualuei ta. Tässä lausunnossa ei lausuta Natura 2000-alueeseen ulottuvia ym päris tö vai ku tuk sia. Prosessi Prosessiin on kaavailtu vedenottoa joko Vissavedestä tai Perhonjoesta. Tu le va prosessivedenottopaikka, mahdollinen puhdistusprosessi sekä puh dis tus proses sis ta muodostuvan lietteen/jätteen loppusijoituspaikat tulee selvittää. Mi kä li vedenottoa tehdään Vissaveden tekojärvestä tulee selvittää mah dol li nen pinnan alenemisen vaikutus virkistyskäyttöön ja alapuolisten voi ma lai tos ten toimintaan. Mikäli vedenottopaikka tulee Perhojokeen tulee selvittää vai ku tukset Perhojoen vesitilanteeseen. Vedentarve selvinnee prosessin tar ken tues sa, mutta tulee myös esittää tarkemmin kun lopullinen prosessi on tie dos sa. Rikastusprosessin vedenkulutus, veden kierrättäminen prosessissa sekä poistu van veden puhdistusprosessit tulee selvittää. Rikastusprosessista pois tu van veden tarkkailusuunnitelman esittäminen. Poistuvan veden hait ta-ai ne ana lyysit sekä mahdolliset vaikutukset alapuolisiin vesistöihin tulee selvittää. Prosessien pölynsidontatavat sekä pölyn leviämisala tulee selvittää. Rikastusaltaiden pohjien tiiveyden varmistamistavat, mahdolliset vuo to/on gelma koh ti en selvittäminen sekä esim. rankkasateiden aiheuttamien ongelmien sel vit tä mi nen, ylijäämävesien poistotavat sekä poistettavan veden puh dis tusme ne tel mät tulee selvittää. Patojen tiiveyden varmistamistavat sekä mah dollis ten vuotovesien seuranta- ja näytteenottosuunnitelma esitettävä. Prosessiin tulevien materiaalien läjitysalueiden pohjien tiiviydet, pölyämisen hal lin ta me ne tel mät, vesienhallinta, raskasmetallien ja haitta-aineiden liu ke nemi sen ja kulkeutumisen estäminen sekä mahdolliset tarkkailut tulee selvittää. Rikastusaltaan, läjitysalueen ym. sivummalla olevien alueiden ja tuo tan to laitok sen välinen kuljetusmuoto esitettävä sekä mahdolliset maaperän suo je lutoi men pi teet kuljetusmatkalla. Patoturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä padon läpi tapahtuvaa suotautumista tulee selvittää ja tarkkailuohjelma laatia. Liittiumkarbonaatin tuotanto Lämpökäsittelyprosessin savukaasujen puhdistusmenetelmät tulee selvittää

4 läm pö kä sit te ly pro ses sin tarkentuessa. Tuotantoprosessin vesijärjestelmä on suljettu. Miten varmistetaan, ettei proses si vet tä pääse muihin linjoihin? Mistä prosessivesi otetaan? Miten mah dol lises ti poistuva prosessivesi käsitellään? Miten estetään rikkihapon ja lipeän pää sy maaperään ja vesistöön? Prosessiveden käsitteytavat ennen prosessiin ottoa ja kun mahdollisesti poistuvat prosessista selvitettävä Aluevesien hallinta Tuotantolaitoksella muodostuvien hulevesien keräysjärjestelmä tulee sel vit tää. Maahan imeytettävät hulevedet tulee olla pihalta ja katolta tulevia ns. puh tai ta hulevesiä. Prosessivesiä, läjitysalueen vesiä sekä rikastusaltaan ve siä ei saa johtaa hulevesijärjestelmään. Mikäli hulevesijärjestelmän vedet joh de taan prosessiin, voidaan myös läjitysalueen ja riskastusaltaan vedet johtaa hu le vesi jär jes tel mään, jolloin hulevesijärjestelmä kierrättää vedet prosessiin, mutt ei maaperään. Mahdollisten suotovesien hallintaohjelma sekä tarkkailuohjelma esitettävä. Prosessien poistovedet Liuospuhdistuksen regenerontiliuksen, epäpuhtauksia sisältävät höyryvedet se kä prosessiliuoksen sivuvirta (ns. bleed) vedet ovat hyrdometalliurgisen proses siin uudelleen kierrätykseen soveltumattomia. Näiden vesien laatu, mää rä sekä tarvittavat puhdistusmenetelmät tulee selvittää. Puhdistuksen jäl keen tulee selvittää puhdistuksen riittävyys ennen veden pääsyä maastoon. Tukitoiminta (esim. kaluston huolto) tulee järjestää niin, että toiminnasta ei aiheu du haittaa maaperälle, pohjavedelle ja vesistölle. Kaavoitus Kaustisen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kaustisen keskustan osa yleis kaavan Ote osayleiskaavasta on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 6-4). Osayleiskaavassa tuotantolaitoksen alue on merkitty teollisuus- ja va rasto alu eek si (kaavamerkintä: T). Tuotantolaitoksen itäpuolella sijoittuvan Ison Ka la ve den ranta-alue ja Pienen Kalaveden länsi- ja eteläranta on merkitty kaavaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ym pä ris tö ar vo ja (kaavamerkintä: MY). Pienen Kalaveden koillisrannalle on merkitty yh dys kunta tek ni sen huollon kohde (kaavamerkintä: et). Lisäksi hankealueen län si osa on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (kaavamerkintä: M). Hanke alu een länsi ja eteläpuolelle jääviä alueita ei ole sisällytetty osa yleis kaavaan. Hankealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Kaustisen kunta on käynnistänyt koko hankealueen kaavoituksen. Kaa voi tuksen yhteydessä myös rikastusaltaat tulee kaavoittaa. Luontoselvityksen yhteydessä alueella on todettu viitasammakoja. Alueelle on rakennettu tekolampia mahdollistakseen viitasammakoiden kutua. Lammikoiden toimivuus ei vielä varmistettu. Viitasammakoiden esiintyminen ja niiden suojelusta tulee esittää lisäselvityksiä. Liikenne Kuntakeskuksen läpi tulevan raskasliikennemäärän muuttuminen sekä arvio raskasliikenteen vaikutuksesta kyläkeskukseen. Myös riskit raskasliikenteen ja vaarallisten aineiden kuljteuksesta kyläkeskuksen ja Oosinharjun I-luokan

5 pohjavesialueen poikki tulee selvittää. Kaivostoimintaan liittyvän liikenteen lisääntyminen keskusta-alueella ja tiellä 63 tulee selvittää. Louhokselta tulevan raskasliikenteen reitit, liikenteen vaikutukset olemassa oleviin tiestöihin ja niiden rakenteisiin tulee selvittää sekä meluhaitat lisääntyneestä raskasliikenteestä niin keskusta-alueella kuin myös Oosinharjun asutuskeskukselle tulee selvittää. Päätös Hyväksytty