LAUSUNTO / KELIBER OY, KALAVEDEN TUOTANTOLAITOS / YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVOINTIOHJELMA

Transkriptio

1 Kunnanhallitus LAUSUNTO / KELIBER OY, KALAVEDEN TUOTANTOLAITOS / YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVOINTIOHJELMA 7/ /2017 KHALL Valmistelija ympäristötarkastaja Pia-Lena Närhi puh Dnro 7/ /2017 Keliber Oy on suomalainen litiummalmin louhintaan, rikastukseen ja li tium karbo naa tin tuotantoon erikoistunut yhtiö. Yhtiön tavoitteena on rikastaa ja ja lostaa yhtiön Kaustisen Kalaveden kylään suunnitellulla Kalaveden tuo tan to lai toksel la yhtiön louhoksilta louhittavaa malmia tonnia vuodessa. En nen rikastusta malmi murskataan, siitä erotetaan sivukiviaines optisella sort ta uksel la tai/ja magneettierotuksella ja murske jauhetaan. Rikastus Kalaveden tuotan to lai tok sel la perustuu painovoimaerotteluun ja vaahdottamiseen. Ri kas tuspro ses sin tuotteita ovat spodumeenirikaste sekä niobitantaalirikaste ja kvartsi-maa säl pä ri kas te. Spodumeenirikasteen kiderakenne muutetaan kor keas sa lämpötilassa alfaspodumeenista betaspodumeeniksi, mikä liuotetaan ja liuoksesta saostetaan lopullinen tuote, litiumkarbonaatti. Malmista val mis tetaan spodumeenirikastetta noin t/a. Kalaveden tuotantolaitoksen suun ni tel tu litiumkarbonaatin tuotantokapasiteetti on t/a. Li tium kar bonaat tia käytetään raaka-aineena mm. akkuteollisuudessa. Prosessissa muodos tuu prosessipoisteita ja mahdollisesti tuotteistettavia sivuvirtoja, jotka varas toi daan tuotantolaitoksen välittömään läheisyyteen rakennettavalle al las alueel le. Keliber Oy:llä on voimassa oleva Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ym pä ris tö lupa litiumin tuotantolaitokselle Kalaveden alueelle. Suunnitellun tuo tan to lai toshank keen myötä yhtiö tulee hakemaan uutta ympäristölupaa. Keliber Oy on aiem min jättänyt Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin alueella sijaitsevien Ou tove den, Leviäkankaan, Syväjärven, Rapasaaren ja Läntän esiintymien hyö dyntä mi ses tä YVA-ohjelman. Yhteysviranomaisen (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuk sen) lausunto arviointiohjelmasta on annettu Hankkeen vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan seuraavia hankkeen vaih to eh to ja: Vaihtoehto 0, VE0: Tuotantolaitosta ei rakenneta Kalaveden alueelle. Keliberin lou hos toi min ta ja malmituotanto kuitenkin käynnistyvät yhtiön sa tel liit ti lou hoksil la. Suurin osa Kalaveden hankealueesta säilyy nykytilassaan pää sään töises ti metsätalousalueina ja suoalueina. Toiminta alueella on lähinnä met sä talout ta ja virkistyskäyttöä. Vaihtoehto 1, VE1: Vaihtoehdossa VE1 tuotantolaitosalue rakennetaan tar vit tavi ne laitoksineen Kalavedelle. Tuotantolaitoksella vastaanotetaan ja ri kas tetaan malmia t/a. Raakavesi tuotantolaitokselle otetaan joko Vis sa ve-

2 des tä tai Perhonjoesta. Rikastus-prosessissa muodostuva rikastushiekka lä jite tään rikastushiekka-altaille ns. allasvarastointina, joissa rikastushiekasta erote taan vesi, joka ohjataan puhdistusprosessien jälkeen takaisin rikastamon vesi kier toon. Vaihtoehto 2, VE2: Toteutusvaihtoehto VE2 poikkeaa toteutusvaihtoehdosta VE1 ainoastaan rikastushiekan käsittelyn osalta. Vaihtoehdossa VE2 tuo tan tolai tos rakennetaan tarvittavine laitoksineen Kalavedelle, rikastettavan mal min määrä on t/a ja raakavesi tuotantolaitokselle otetaan joko Vissavedestä tai Perhonjoesta. Vaihtoehdossa VE2 rikastushiekka ja muut pois teet käsitellään siten, että materiaalista tulee kuivempaa ja läjitys on mahdol lis ta tehdä kuivaläjityksenä (dry stacking) allasalueelle. Kuulutus ja arviointiohjelma on nähtävillä Kaustisen kunnan viral li sel la ilmoitustaululla ja kirjastossa. Tiivistelmä arviointiohjelmasta lähetetään kunnanhallituksen jäsenille oheis mate ri aa li na. Esitys kj. Kunnanhallitus lausuntonaan Keliber Oy:n Kalaveden tuotantolaitoksen ym päris tö vai ku tus ten arvioinnista (EPOELY/201/2017) toteaa seuraavaa: Sivukivet Ennen tuotannon aloittamista tulee selvittää sivukivien raskasmetalli- ja haitta-ai ne pi toi suu det paremmin sekä esittää sivukivien läjitysalueet. Myös si vu kivien läjitysalueiden vedenhallinta, hait ta-ai nei den ja raskasmetallien liu ke ne misen seuranta ja mahdollisten hait to jen ennaltaehkäisytoimenpiteet tulee esit tää arviointiohjelmassa. Sivukivien mahdollinen hyö ty käyt tömahdollisuus tu lee selvittää huomioiden niiden mahdolliset haitta-aineet ja haitta-aineiden ai heutta mat mahdolliset sivukivien käyttörajoitukset. Toiminta-alueella ja kai vosalueil la saattaa esiintyä hap pa mia sulfaattimaita, näiden ominaisuudet kui vatuk sen ja mahdollisesti niiden pääl le sijoitettavien läjitysalueiden yh teis vai kutuk set (kuten esim. happamat ve det, raskasmetallipitoisuudet jne.) tulee sel vittää. Toiminta-alueen suo-alueet on kaavailtu kuivatettavaksi. Ulkopuolelta tulevan ve den hallintasuunnitelma on esitettävä. Vesistöt Perhonjoen yhteistarkkailun tarkkailutulosten perusteella vuonna 2014 Köy häjoen (tarkkailupiste Kö1/Eemelin poikain silta) happitilanne oli kohtalainen, hap pea oli keskimäärin 8,4 mg/l ja hapen kylläisyysprosentti oli 72 %. Vesi oli ha pan ta, ph oli keskimäärin 6,0. Sähkönjohtavuus oli tavanomaisella tasolla (kes ki mää rin 6,2 ms/m). Vesi oli hyvin sameaa (sameus keskimäärin 11 FTU) ja runsashumuksista (CODMn keskimäärin 34 mg/l). Kokonaisfosfori- ja ko konais typ pi pi toi suu det olivat korkeita ja niiden perusteella vesi oli rehevää tai erittäin rehevää. Köyhäjoen klorofylli-a:n pitoisuus oli pienempi kuin Per hon joel la, mutta ilmensi silti rehevää tasoa. (Ahma, 2015). Hankealueelta tuleva vesi ei saa aiheuttaa lisäkuormitusta Kalavedenojaan ja Tas tu lanojan kautta Köyhäjokeen. Kalavedenojan, Tastulanojan ja Köyhäjoki ei vät ole syviä uomia, joten purkuveden kiintoainespitoisuuteen tulee kiinnittää huo mio ta. Myös Tastulanojan nykytilanne tulee olla selvitettynä.

3 Hankealueen lähimpiä pintavesiä tarkkaillaan osana Perhonjoen yh teis tark kailu alu een kaatopaikkatarkkailua, koska hankealueella sijaitsee Kaustisen vanha kaatopaikka. Kaatopaikka on perustettu vuonna 1973 ja suljettu yli 10 vuotta sitten. Kaatopaikan pintavesien tarkkailu perustuu kunnan ja Kokkolan vesija ympäristöpiirin vuonna 1982 tekemään sopimukseen kaatopaikan ve sis tövai ku tus ten tarkkailusta. Tarkkailuun kuuluu kaksi ojapistettä (Oja 1 ja Oja 2), jois ta otetaan näytteet kolme kertaa vuodessa. (Ahma, 2016) Tarkkailupiste Oja 1 sijaitsee kaatopaikkaa lähimmässä ojassa ja ilmentää kaatopaikalta suotau tu via vesiä. Tarkkailupiste Oja 2 sijaitsee noin 500 m päässä kaa to pai kasta, pisteessä jossa kaatopaikalta tulevat ojat laskevat Pieni Ka la ve si jär veen. Pintavesitarkkailua tulee jatkaa. Prosessi Prosessiin on kaavailtu vedenottoa joko Vissavedestä tai Perhonjoesta. Tu le va prosessivedenottopaikka, mahdollinen puhdistusprosessi sekä puh dis tus proses sis ta muodostuvan lietteen/jätteen loppusijoituspaikat tulee selvittää. Mi kä li vedenottoa tehdään Vissaveden tekojärvestä tulee selvittää mah dol li nen pinnan alenemisen vaikutus virkistyskäyttöön ja alapuolisten voi ma lai tos ten toimintaan. Mikäli vedenottopaikka tulee Perhojokeen tulee selvittää vai ku tukset Perhonjoen vesitilanteeseen. Vedentarve selvinnee prosessin tar ken tuessa, mutta tulee myös esittää tarkemmin kun lopullinen prosessi on tie dos sa. Rikastusprosessin vedenkulutus, veden kierrättäminen prosessissa sekä poistu van veden puhdistusprosessit tulee selvittää. Rikastusprosessista poistuvan ve den tarkkailusuunnitelma on esitettävä. Poistuvan veden hait ta-ai ne ana lyy sit sekä mahdolliset vaikutukset alapuolisiin vesistöihin tulee selvittää. Prosessien pölynsidontatavat sekä pölyn leviämisala tulee selvittää. Rikastusaltaiden pohjien tiiveyden varmistamistavat, mahdolliset vuo to/on gelma koh ti en selvittäminen sekä esim. rankkasateiden aiheuttamien ongelmien sel vit tä mi nen, ylijäämävesien poistotavat sekä poistettavan veden puh dis tusme ne tel mät tulee selvittää. Patojen tiiveyden varmistamistavat sekä mah dol listen vuotovesien seuranta- ja näytteenottosuunnitelma on esitettävä. Prosessiin tulevien materiaalien läjitysalueiden pohjien tiiviydet, pölyämisen hal lin ta me ne tel mät, vesienhallinta, raskasmetallien ja haitta-aineiden liu ke nemi sen ja kulkeutumisen estäminen sekä mahdolliset tarkkailut tulee selvittää. Rikastusaltaan, läjitysalueen ym. sivummalla olevien alueiden ja tuo tan to lai toksen välinen kuljetusmuoto on esitettävä sekä mahdolliset maaperän suo je lu toimen pi teet kuljetusmatkalla. VE1 Ns. märkäläjitysvaihtoehdossa huomioita tulee kiinnittää veden hal lin taan se kä rakennusvaiheessa erityisesti patorakenteisiin tuo tan to lai tok sen si joittues sa kuntakeskuksen läheisyyteen. VE2 Ns. kuivaläjitysvaihtoehdossa tulee kiinnittää huomiota pö lyn si don taan sekä pölyämismallinnukseen tuotantolaitoksen sijoittuessa kun ta kes kuk sen lähei syy teen.

4 Litiumkarbonaatin tuotanto Lämpökäsittelyprosessin savukaasujen puhdistusmenetelmät tulee selvittää läm pö kä sit te ly pro ses sin tarkentuessa. Tuotantoprosessin vesijärjestelmä on suljettu. Miten varmistetaan, ettei proses si vet tä pääse muihin linjoihin? Mistä prosessivesi otetaan? Miten mah dol lises ti poistuva prosessivesi käsitellään? Miten estetään rikkihapon ja lipeän pää sy maaperään ja vesistöön? Aluevesien hallinta Tuotantolaitoksella muodostuvien hulevesien keräysjärjestelmä tulee selvittää. Maa han imeytettävät hulevedet tulee olla pihoilta ja katoilta tulevia ns. puh tai ta hu le ve siä. Prosessivesiä, läjitysalueen vesiä sekä rikastusaltaan vesiä ei saa joh taa hulevesijärjestelmään. Mikäli hulevesijärjestelmän vedet johdetaan proses siin, voidaan myös läjitysalueen ja rikastusaltaan vedet johtaa hu le ve si järjes tel mään, jolloin hulevesijärjestelmä kierrättää vedet prosessiin, muttei maape rään. Mahdollisten suotovesien hallintaohjelma sekä tarkkailuohjelma on esitettävä. Prosessien poistovedet Liuospuhdistuksen regenerointiliuoksen, epäpuhtauksia sisältävät höyryvedet se kä prosessiliuoksen sivuvirta (ns. bleed) vedet ovat hyrdometallurgisen proses siin uudelleen kierrätykseen soveltumattomia. Näiden vesien laatu, määrä se kä tarvittavat puhdistusmenetelmät tulee selvittää. Puhdistuksen jälkeen tulee selvittää puhdistuksen riittävyys ennen veden pääsyä maastoon. Tu ki toimin ta (esim. kaluston huolto) tulee järjestää niin, että toiminnasta ei aiheudu hait taa maaperälle, pohjavedelle ja vesistölle. Luontoselvitykset Luontoselvityksen yhteydessä alueella on todettu viitasammakoita. Viitasammakoiden esiintymisestä ja nii den suojelusta tulee esittää lisäselvityksiä. Kalaveden tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luon non suo jelu aluei ta. Lähin Pilvinevan Natura 2000-alue sijaitsee noin 8,5 km han ke alu eelta kaakkoon. Vionnevan Natura 2000-alue sijaitsee noin 10 km han ke alu eel ta koilliseen. 10 km säteellä hankealueesta ei sijaitse muita luon non suo je lu alueita. Tässä lausunnossa ei lausuta Natura 2000-alueeseen ulottuvia ym pä ris tövai ku tuk sia. Kaavoitus, asuminen Kaustisen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kaustisen keskustan osa yleis kaavan Ote osayleiskaavasta on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 6-4). Osayleiskaavassa tuotantolaitoksen alue on merkitty teollisuus- ja va rasto alu eek si (kaavamerkintä: T). Tuotantolaitoksen itäpuolella sijoittuvan Ison Ka la ve den ranta-alue ja Pienen Kalaveden länsi- ja eteläranta on merkitty kaavaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ym pä ris tö ar vo ja (kaavamerkintä: MY). Pienen Kalaveden koillisrannalle on merkitty yh dys kunta tek ni sen huollon kohde (kaavamerkintä: et). Lisäksi hankealueen län si osa on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (kaavamerkintä: M). Hanke alu een länsi ja eteläpuolelle jääviä alueita ei ole sisällytetty osa yleis kaavaan. Hankealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

5 Liikenne Kalaveden ja Oosinharjun asuntoalueet, joista Oosinharjun asuntoalue on melko tiiviisti rakennettua asemakaavoitettua omakotialuetta. Liikenne kulkee välit tö mäs ti asuntoalueen reunalla ja aiheuttaa jo nykyisinkin paitsi vaa ra ti lan teita, myös melkoista meluhaittaa alueen asukkaille. Raskasliikenne sekä ke mikaa li kul je tuk set kulkevat samalla myös Oosinharjun I-luokan pohjavesialueen poik ki läheltä Tanhuanpään vedenottamoa. Kaustisen kunta on käynnistänyt koko hankealueen kaavoituksen. Kaa voi tuksen yhteydessä myös rikastusaltaat tulee kaavoittaa. Päätös Hyväksyttiin. Pöytäkirjaan merkittiin, että Markku Teerikangas saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo Pöytäkirjaan merkittiin, että ympäristötarkastaja Pia-Lena Närhi oli paikalla kutsut tu na asiantuntijana tämän asian käsittelyn ajan klo