Hankesuunnitelma: Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutason kehittäminen (TASO-hanke)

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma: Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutason kehittäminen (TASO-hanke) Päivitetty

2 Hankesuunnitelma: Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutason kehittäminen (TASO-hanke) Sisältö 1 Taustaa Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus Pilottialue Turvetuotannon vesiensuojelun kehittäminen Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen Kiintoaineen ja humuksen leviämisen selvittäminen mallintamalla sekä mallintamisen käyttö kuormituksen etukäteisarvioinnissa Turvetuotannon ja metsätalouden vaikutusten ja kuormituksen mittaamiseen soveltuvien seurantamenetelmien kehittäminen Toimintamallin jatkokehittäminen purojen ja valuma-alueiden kunnostukselle Latvavesien tulvanhallinnan vesiensuojelullisen merkityksen selvittäminen Liittyminen muihin hankkeisiin Hankkeen toteuttajat Aikataulu Hankkeesta tiedottaminen Hankkeen tulosten hyödyntäminen Ohjaus- ja työryhmät Hankkeen budjetti ja rahoitussuunnitelma Lisätiedot Liite 1. Hankkeet ja osahankkeet, sopimukset toteuttajineen sekä tulevat sopimuskohteet kustannusarvioineen

3 1 Taustaa EU:n alueelle on vesipolitiikan puitedirektiivissä asetettu yhteiset tavoitteet vesien tilan parantamiseksi. Direktiivi on Suomessa pantu toimeen lailla vesienhoidon järjestämisestä sekä siihen liittyvillä asetuksilla. Vesienhoitolain mukaiset ensimmäiset ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi ovat valmistuneet kesällä Vesienhoidon tavoitteena on, että pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja että vesien tila on vähintään hyvä. Pinta- ja pohjavesiä suojellaan ja parannetaan siten, että vesien tilan tavoitteet voidaan saavuttaa viimeistään vuonna Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat joulukuussa Vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen käynnistyy Vesistöjen tilan parantaminen ja hyvän tilan saavuttaminen edellyttävät määrätietoista ja jatkuvaa työtä sekä piste- että hajakuormituksen vähentämiseksi. Valtioneuvoston syksyllä 2006 hyväksymässä "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" - periaatepäätöksessä on tärkeimpänä tavoitteena vähentää rehevöitymistä aiheuttavaa ravinnekuormitusta. Tämä edellyttää ravinnekuormituksen vähentämistä kaikilla toimialoilla. Sekä metsätalouden että myös turvetuotannon vesiensuojelussa korostetaan ravinnekuormituksen vähentämisen lisäksi myös eroosiosta johtuvan kiintoainekuormituksen vähentämistä sekä valuma-aluekohtaista suunnittelua. Turvetuotannon vesiensuojelussa tuodaan esille myös kiintoainekuormituksen aiheuttamat haitat vesiluonnolle ja kalastolle. Vesiä rehevöittävä ja liettävä kuormitus voi lisääntyä myös ilmaston muutoksen johdosta. Ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän valuntaa ja sitä kautta maaperästä tulevia huuhtoumia. Turvetuotantoalueiden uusia lupahakemuksia on käsiteltävänä tällä hetkellä ympäristölupavirastoissa ennätysmäärä. Uutta turvetuotantopinta-alaa tarvitaan turvetuotannosta poistuvien alueiden tilalle sekä myös uusien voimalaitosten raaka-ainetarpeen tyydyttämiseksi. Turpeenottoa voi tulevaisuudessa lisätä myös turpeen käyttö biodieselin valmistukseen. Turvetuotannon vesiensuojelun tehon parantamiseksi tarvitaan vesiensuojelumenetelmien kehittämistä sekä uusia hyviä käytäntöjä, jotta turvetuotannosta aiheutuvat vesistövaikutukset saadaan mahdollisimman vähäisiksi. Myös metsätalouden kuormitus voi lisääntyä, jos kansallista metsäohjelmaa 2015 ja siihen perustuvia alueellisia metsäohjelmia toteutetaan niissä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmien tavoitteena on lisätä vuosittaista kunnostusojitus-, lannoitus- ja avohakkuupinta-alaa nykyisestä. Myös energiapuun (hakkuutähteet, kannot ja pienpuu) korjuu tulee lisääntymään. Kuormituksen vähentämiseksi tarvitaan tehokkaita vesiensuojelutoimenpiteitä koko toimintaketjun aikana. Tämä tarkoittaa muun muassa vesiensuojelun hanke- ja valuma-aluetason suunnittelun tehostamista, tehokkaiden vesiensuojelutoimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottoa sekä omavalvonnan ja koulutuksen/neuvonnan tehostamista. Hankkeen esivalmistelu käynnistyi Keski-Suomen ympäristökeskuksessa heinäkuussa 2009 yhteistyössä Keski-Suomen TE-keskuksen kanssa. Hankesuunnitelmaa on valmisteltu laajapohjaisessa yhteistyössä alueen toimijoiden ja viranomaisten kanssa; erityisesti SYKE on ollut valmistelussa aktiivisesti mukana. Valmistelutyössä ovat mukana olleet seuraavat tahot: Keski-Suomen TE-keskus, Keski-Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Metsänomistajien Liitto Järvi-Suomi, Keski-Suomen liitto, Vapo Oy, Turveteollisuusliitto, SYKE, Saarijärven kaupunki, Uuraisten kunta, Karstulan kunta sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankesuunnitelman sisällöstä on pyydetty kommentit myös METLAlta, Kehittämiskeskus TAPIOlta sekä muilta alueellisilta ympäristökeskuksilta. 2 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on tuoda uutta tietoa ja käytännön sovellutuksia erityisesti turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojeluongelmien hallintaan. Ravinnekuormituksen lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota kiintoaine- ja humuskuormitukseen vähentämiseen. Tavoitteena on edistää kuormitusta tehokkaimmin vähentäviä toimenpiteitä turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa (liite 1). Hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena on myös saada luotettavaa tietoa kuormituksista reaaliaikaisen mittauksen avulla. 3

4 Hankkeessa toteutettujen vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusta vesistökuormituksen vähentämiseen seurataan tehostetusti. Hankkeessa käytetään uutta tekniikkaa, kuten jatkuvatoimisia veden laadun ja virtaaman mittareita sekä näiden rinnalla tehostettua perinteistä vesinäytteiden ottoa. Tavoitteena on myös kehittää metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun omavalvontaa, koulutusta/neuvontaa sekä lisätä tietoa toimialojen vesiensuojelusta. Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat: tunnettujen, vesiensuojelullisesti tehokkaiden toimenpiteiden käyttöönoton edistäminen uusien vesiensuojelumenetelmien kokeilu, niiden vesiensuojelutehon ja käyttömahdollisuuksien arviointi sekä valtakunnallisten mitoitus- ja käyttöohjeiden laadinta kiintoaineksen ja humuksen leviämisen selvittäminen mallintamalla turvetuotannon ja metsätalouden vaikutusten mittaamiseen soveltuvien seurantamenetelmien kehittäminen valuma-aluetason vesiensuojelusuunnittelun kehittäminen toimintamallin jatkokehittäminen purojen ja valuma-alueen kunnostukselle latvavesien tulvan hallinnan vesiensuojelullisen merkityksen selvittäminen Hanke tuottaa tietoa toteutettujen vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutuksesta vesistökuormituksen vähentämiseen ja vesien tilaan. Hankkeessa arvioidaan toimenpiteiden ja vesiensuojelumenetelmien valtakunnallista soveltuvuutta ja hyödynnettävyyttä sekä kehitetään vesiensuojelumenetelmiin valtakunnallista ohjeistusta. Hanke tukee erinomaisesti vesienhoitosuunnitelmien valtakunnallista toimenpanoa. Hanke on esitetty Vesienhoidon toteutusohjelmassa (valtioneuvoston periaatepäätös ) yhtenä tärkeänä kärkihankkeena. Hanketta toteutettaessa seurataan aktiivisesti alan tutkimusta ja hyödynnetään uusimpia tutkimustuloksia. 3 Hankkeen toteutus 3.1 Pilottialue Hanke pilotoidaan pääosin Saarijärven reitillä (14.6), joka sijaitsee Kymijoen vesistön yläosassa. Saarijärven reitin pinta-ala on km 2 ja järvisyys 9,4 % ja se sijaitsee suurimmaksi osaksi Keski-Suomen maakunnassa. Reitin vedet saavat alkunsa Suomenselän suoalueilta, mistä johtuen reitin vesille on tunnusomaista korkea humuspitoisuus, varsinkin reitin yläosassa. Reitin ylin järvi on Kyyjärvi, josta vedet laskevat useiden jokien ja järvien kautta Kuhnamoon. Muita suuria järvialtaita ovat Pääjärvi, Saarijärvi, Summasjärvi sekä Pyhäjärvi. Suurin osa järvistä on tyypiltään runsashumuksisia järviä (57 %) ja humusjärviä (16 %). Suota Saarijärven reitin maa-alasta on runsas neljännes. Suomenselän alueella suon osuus nousee paikoitellen jopa 50 % maa-alasta. Reitillä on paljon turvetuotantoalueita (50 kpl, 3600 ha), joista suurimmat sijaitsevat reitin luoteis- ja länsiosassa. Keski-Suomen turvetuotannosta yli puolet sijoittuu juuri Saarijärven reitille. Reitillä turvetuotanto on keskittynyt erityisesti Vahankajoen valuma-alueelle, jossa turvetuotantopinta-alaa on yhteensä noin ha. Saarijärven reitillä on metsämaata noin kaksi kolmasosaa maapinta-alasta. Reitillä on peltoa yhteensä noin ha, mikä on reitin maa-alasta noin 7 %. Saarijärven reittiä kuormittavat maa- ja metsätalous, haja-asutus, yhdyskuntien puhdistamot sekä turvetuotanto (kuva1). Maatalous on reitin suurin fosforikuormittaja. Myös haja-asutuksen aiheuttamalla kuormituksella on merkitystä erityisesti reitin keski- ja alaosassa. Metsätalouden kuormitusosuus on suurinta reitin lounaisosassa sekä Pyhäjärveen laskevilla pienillä valuma-alueilla. Turvetuotannon kuormitusosuus on suurinta Vahankajoen valuma-alueella, missä sen osuus ihmistoiminnasta aiheutuvasta fosforikuormituksesta on 35 %. Jäteveden puhdistamoita alueella on 8 kpl, joista puolet on kuntien puhdistamoita. Jäteveden puhdistamojen osuus reitin fosforikuormituksesta on samaa suuruusluokkaa turvetuotannon kuormituksen kanssa. 4

5 Kuva 1. Saarijärven reitin ihmistoiminnasta aiheutuvan fosforikuormituksen jakautuminen eri sektoreille. Saarijärven reitin vesistä on vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu yhteensä 72 vesimuodostumaa. Järvistä noin 60 % ja jokimuodostumista noin 50 % on ekologisen luokituksen tai muun asiantuntija-arvion perusteella tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa. Saarijärven reitin vesientila on Keski-Suomen maakunnan vesistöistä kaikkein heikointa. Vesienhoitosuunnitelmissa on tarkasteltu myös vesistöjen hydrologis-morfologista tilaa. Saarijärven reitin järvimuodostumista seitsemän ja jokimuodostumista 19 on sellaisia, joiden hydrologis-morfologinen muuttuneisuusluokka on korkeintaan tyydyttävä. Suojoki, Parantalankoski ja Leuhunjoki on nimetty voimakkaasti muutetuiksi. Saarijärven reitillä on kolme toiminnassa olevaa vesivoimalaitosta, joista aiheutuu säännöstelyvaikutuksia. Saarijärven reitin suoalueet ovat voimakkaasti ojitetut ( ha, Laitinen & Honkanen 2008). Tämän seurauksena valuma-alueen vedenpidätyskyky on heikentynyt ja valumavedet virtaavat maa-alueilta pääuomaan aiempaa nopeammin. Reitin pääuoman yli- ja alivesien erotus on suurimmillaan lähes kolme metriä eli maakunnan suurin. Uuden Keljonlahden voimalaitoksen on arvioitu lisäävän turvetuotantoa Keski-Suomessa yli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Yleinen keskustelu turvetuotannon vesiensuojelusta on ollut vilkasta niin keskisuomalaisissa kuin valtakunnallisissakin viestimissä. Saarijärven reitin tila ja tarve turvetuotannon vesiensuojelun tehostamiseen ovat korostuneet myös vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista saaduissa lausunnoissa ja yleisöpalautteessa. Kansalaispalautteesta lähes kaksi kolmasosaa liittyi turvetuotantoon. Myös humus- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen haluttiin lisäpanostusta. 3.2 Turvetuotannon vesiensuojelun kehittäminen Taustaa Turvetuotantopinta-alaa on tällä hetkellä maassamme yhteensä noin ha. Turvetuotantoalueilla on vesiensuojelun perusrakenteiden lisäksi käytössä vesiensuojelumenetelmänä pintavalutuskenttä 46 %:lla, virtaamansäätö 22 %:lla ja kemiallinen käsittely 4 %:lla turvetuotantopinta-alasta (Vesienhoidon toimenpideohjelmat, VEMU-tietojärjestelmät). Vuoteen 2015 mennessä uutta turvetuotantopinta-alaa on arvioitu vesienhoitosuunnitelmissa otettavaksi käyttöön Suomessa noin ha. Vuoteen 2020 mennessä on uutta pinta-alaa arvioitu tarvittavan noin ha. Uutta turvetuotantopinta-alaa tarvitaan turvetuotannosta poistuvien alueiden tilalle sekä myös uusien voimalaitosten raaka-ainetarpeen tyydyttämiseksi. Ympäristöluvissa vaaditaan uusille turvetuotantoalueille nykyään yleensä ympärivuotisesti toimivia pintavalutuskenttiä. Vanhojen turvetuotantoalueiden vesiensuojelua esitetään myös usein tehostettavaksi lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Vanhoille tuotantoalueille ei kuitenkaan yleensä voida rakentaa mitoitusohjeita täyttävää pintavalutuskenttää, koska riittävän laajaa ja koskematonta suoaluetta ei enää ole Laitinen, K. & Honkanen, V. 2008: Loppuraportti , 5 Selvitys kestävän yritystoiminnan mahdollisuuksista Saarijärven reitin alueella. Saarijärven kaupunki, s. 4.

6 tarjolla. Uusia vesiensuojelumenetelmiä tulee kehittää erityisesti näille alueille. Lisäksi turvetuotanto tulisi suunnata jo ojitetuille alueille (Ehdotus 2011). Pintavalutuskenttiä korvamaan on kehitetty muun muassa kasvillisuuskenttiä ja vesiensuojelukosteikkoja. Tiedot näiden toimenpiteiden tehosta ovat kuitenkin vielä varsin puutteellisia ja niille ei ole olemassa myöskään mitoitusohjeita. Turvetuotannon osahankkeet 1. Luonnontilaisen suon ja vanhan metsäojitetun suon kuormituksen selvittäminen Turvetuotantoalueiden nettokuormituksen selvittämiseksi tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa luonnontilaisen suon ja vanhan metsäojitetun suon aiheuttamasta vesistökuormituksesta. Valtakunnallisesti ei tällä hetkellä ole käytettävissä riittävän luotettavaa tietoa taustakuormituksen suuruudesta. Päästötarkkailuraporteissa on käytetty viimevuosina yleisesti lähes koko maassa yhden tietyn suon vedenlaatutietoja sekä tarkkailtavan suon virtaamatietoja, joiden avulla on laskettu suon taustakuormitus. Kyseinen laskentatapa sisältää runsaasti epävarmuustekijöitä. Koska valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden sekä Vesiensuojelun suuntaviivojen 2015 mukaisesti uusi turvetuotanto suunnataan jo ojitetuille alueille, on tärkeää saada uutta tietoa myös vanhoilta metsäojitetuilta alueilta. Tässä hankkeessa on tarkoitus mitata taustakuormituksen suuruutta tehostetusti eli jatkuvatoimisella veden laadun ja virtaaman mittauksella sekä perinteisellä vesinäytteenotolla. Tavoitteena on, että taustakuormituksen seurantakohteet voisivat jäädä seurantaan myös hankkeen jälkeen. Tietoja taustakuormituksesta tarvitaan myös turvetuotannon osahankkeessa Vesiensuojelutoimenpiteiden tehon selvittäminen sekä uusien vesiensuojelukeinojen kokeilu ja käyttömahdollisuuksien arviointi Hankkeessa testataan sekä olemassa olevia vesiensuojelutoimia että kehitetään ja kokeillaan uusia käytännön toimenpiteitä. Myös niiden toteutustapaa, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta arvioidaan. Hankkeessa pyritään kehittämään vesiensuojelutoimia myös vanhoille tuotantoalueille, joille ei ole mahdollisuutta rakentaa hyvin toimivaa pintavalutuskenttää. Lisätietoa ja kehittämistä tarvitaan muun muassa seuraavissa asioissa: - Selvitetään erilaisten kasvillisuuskenttien vaikutuksia turvetuotannon kuormituksen vähentämiseen. Kasvillisuuskenttä on pengerryksin eristetty tasainen allasmainen alue, jossa kuivatusvettä puhdistetaan erilaisten fysikaalisten ja biogeokemiallisten prosessien avulla. Yksi näistä prosesseista on ravinteiden pidättyminen kasvustoon. Kentän kasvillisuutena voidaan käyttää ruokohelpeä, pajua tai luonnollista sekakasvustoa. Hankkeessa perustetaan kaksi kasvillisuuskenttää, joiden puhdistustehoa seurataan tehostetusti. Tavoitteena on laatia kasvillisuuskenttien käytölle valtakunnalliset mitoitusohjeet. - Laaditaan selvitys vesiensuojelukosteikkojen tehokkuudesta turvetuotannon kuormituksen vähentämisessä sekä mahdollisuuksista tehostaa pintavalutuskentän/kosteikkojen puhdistustehoa erityisesti humuskuormituksen vähentämisessä yhteistyössä Sulka-hankkeen kanssa. - Selvitetään Kairinnevalla ja Savonnevalla rahkasammalen ja/tai pioneerisuokasvien kylvämisen/istuttamisen vaikutusta suopohjille perustettaviin kosteikkopuhdistamoihin. Tavoitteena on puhdistustehon parantaminen. - Selvitetään vähintään 2-3 turvetuotantoalueen kuormitusta tehostetusti. Kohteiksi valitaan erilaisin vesiensuojelutoimin varustettuja tuotantoalueita. 3. Omavalvonnan kehittäminen Käyttötarkkailua tehdään nykyisin kaikilla turvetuotantoalueilla. Se alkaa suolla heti, kun kuntoonpanotyöt aloitetaan ja jatkuu keskeytyksettä siihen saakka kunnes tuotantoalueen jälkihoitotyöt on tehty. Turvetuotantoalueiden ympäristöluvissa on määrätty käyttötarkkailusta ja sen sisällöstä. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Käyttötarkkailu on apuna myös erilaisten häiriötilanteiden selvittämisessä. Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön 6 ja suojelun kansalliseksi strategiaksi. Soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa valmistelleen työryhmän ehdotus Työryhmämuistio, MMM 2011:1.

7 Käyttötarkkailun toteuttamisessa esiintyy vielä kuitenkin paljon puutteita. Vaikka sitä toteutettaisiinkin lupaehtojen mukaisesti, on ollut havaittavissa, että se ei yksin riitä takaamaan vesiensuojelurakenteiden toimivuutta ja kuntoa. Vesiensuojelurakenteisiin liittyviä puutteita on tullut esille erityisesti aikoina, jolloin tuotantoalueilla ei ole ollut tuotantotoimintaa esimerkiksi sadekausien ja tuotantokatkosten johdosta. Vesiensuojelurakenteiden rikkoutuminen ja toimimattomuus saatetaan tällöin havaita vasta pitkän ajan päästä, jolloin korjaustoimet ovat viivästyneet. Ympäristöviranomaiset tekevät turvetuotantoalueilla ympäristölupien valvontaohjeen mukaisesti määräaikaistarkastuksia sekä myös muita valvontatarkastuksia. Ympäristöviranomaisten tekemät valvontatarkastukset eivät koskaan voi olla niin usein toistuvia, että ne korvaisivat omavalvonnan. Tilanteen korjaamiseksi turvetuottajien omaa valvontaa tulee tehostaa ja kehittää nykyisestä. Hankkeessa laaditaan yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa toimintamalli turvetuotannon vesiensuojelun omavalvonnan kehittämiseksi. Toimintamallia testataan Saarijärven reitillä sekä Vapo Oy:n että pientuottajien toiminnassa ja sitä kehitetään niin, että se voidaan ottaa käyttöön valtakunnallisesti. 4. Turvetuottajien ja urakoitsijoiden koulutuksen kehittäminen Hankkeessa kehitetään turvetuotannon vesiensuojeluasioihin liittyvä koulutuspaketti yhdessä turvetuottajien kanssa. Tavoitteena on lisätä erityisesti pientuottajien ja urakoitsijoiden vesiensuojelutietoutta sekä osaamista. Koulutuspaketin hyödyllisyyttä testataan Saarijärven reitillä. Tavoitteena on kehittää koulutuspaketti soveltuvaksi myös valtakunnalliseen käyttöön. Vesiensuojelumenetelmien tutkimuskohteita ja seurantatietoa käytetään hyväksi koulutuksessa. 3.3 Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen Taustaa Suomessa metsätalouden osuus vesistöön tulevasta ihmistoiminnan aiheuttamasta fosforikuormituksesta on nykyään noin 8 % ja typpikuormituksesta noin 5 %. Vaikka kuormitusosuus koko Suomen tasolla jää pieneksi, voi metsätalouden kuormituksella olla kuitenkin paikallisesti suuri merkitys. Kuormituksen vaikutukset ovat selvästi havaittavissa erityisesti latvavesissä. Metsätalouden toimenpiteistä kunnostusojituksella, maanmuokkauksella, lannoituksella sekä kantojen nostolla on arvioitu olevan suurimmat vesistövaikutukset. Kasvava energiapuun korjuu voi myös lisätä vesiensuojeluriskiä muun muassa maanpinnan rikkoutumisen ja lisääntyneiden ajokertojen johdosta. Myös avohakkuut, erityisesti turv la ja niihin liittyvät maanmuokkaukset, voivat aiheuttaa merkittävää kuormitusta. Metsätaloustoimenpiteiden seurauksena vesistöihin voi huuhtoutua muun muassa kiintoainesta, ravinteita, humusta ja rautaa. Tällä hetkellä kunnostusojituspinta-ala Suomessa yhteensä noin ha/v. Vesienhoitosuunnitelmissa on arvioitu vuosittaisen kunnostusojitusmäärän kasvavan nykyisestä noin hehtaariin. Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 (valtioneuvoston periaatepäätös ) on kunnostusojituspinta-alan arvioitu nousevan noin hehtaariin vuodessa. Kunnostusojituksen vesiensuojelua on esitetty vesienhoitosuunnitelmissa tehostettavaksi nykytasosta noin neljäsosalla kunnostusojituspinta-alasta pintavalutuskenttiä sekä pohja- ja putkipatoja toteuttamalla. Avohakkuumäärä on Suomessa vuosina ollut keskimäärin ha/a. Vastaavana aikana muokkausala on ollut keskimäärin ha/a. Erityisesti turvemetsien uudistaminen tulee lisääntymään voimakkaasti lähivuosina. Metsälannoitus loppui lähes kokonaan 90-luvun alussa, mutta on 2000-luvulla lähtenyt taas nousuun. Vuosina on metsälannoituspinta-ala ollut keskimäärin ha/a. Lämpö- ja voimalaitokset ovat käyttävät energiapuuta raaka-aineenaan keskimäärin 3 milj. m 3 /a. Tavoitteena on nostaa energiapuun käyttöä tulevaisuudessa 12 milj. m 3 /a asti. Mikäli metsätalouden toimenpidemäärät kasvavat tavoitteiden mukaisesti, tarkoittaa se myös selvää metsätalouden kuormituksen kasvua, ellei vesiensuojelussa käytetä nykyistä tehokkaampia 7

8 vesiensuojelutoimenpiteitä. Käytännön vesiensuojelumenetelmien kehittämistä tarvitaan erityisesti kunnostusojituksen vesiensuojelun tehostamisessa sekä turvemaiden uudistamisen yhteydessä. Lisätietoa tarvitaan myös kannonnoston vesistökuormituksesta ja kuormituksen vähentämistoimenpiteistä. Metsätalouden osahankkeet 1. Vesiensuojelun suunnittelun kehittäminen valuma-aluetasolla Vesienhoidon ympäristötavoitteet asettavat uusia haasteita myös metsätalouden vesiensuojelulle. Vesiensuojelua varten on tarpeen laatia valuma-aluetason suunnitelmia erityisesti tehostettua vesiensuojelua vaativilla ongelma-alueilla. Vesienhoitosuunnitelmissa tehostettua vesiensuojelusuunnittelua on esitetty toteutettavaksi vuosittain noin hehtaarin alalle. Käytännön menettelytapoja valuma-aluetason suunnittelua varten on kuitenkin vielä kehitettävä. Hankkeessa on tavoitteena kehittää yhteistyössä Metsähallituksen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion, Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueyksikön sekä SYKEn kanssa sovellutusta valuma-aluetason vesiensuojelusuunnittelun työkaluksi. Hankkeessa laaditaan 2-3 valuma-alueelle metsätalouden valuma-aluekohtaiset vesiensuojelusuunnitelmat. Menettelytavat ja ohjeisto perustetaan niihin käytännön kokemuksiin, joita tästä yhteistyöstä saadaan. Huomioon otetaan myös muissa projekteissa valuma-aluetason suunnittelusta saadut kokemukset. Vesiensuojelumenetelmien suunnittelu valuma-aluetasolla lisää vesiensuojelun kustannustehokkuutta. Lisäksi vesiensuojelun valuma-aluetason suunnittelun kehittäminen luo uusia mahdollisuuksia eri sektoreiden vesiensuojelutoimien yhteensovittamiseen. 2. Vesiensuojelusuunnittelun tehostaminen hanketasolla (kunnostusojitus, maanmuokkaus ja kantojen nosto) Paikkatietoaineistojen hyödyntämistä on jo kehitetty metsäsektorilla kunnostusojituksen suunnittelun apuvälineeksi. Menetelmällä voidaan havainnollisesti osoittaa kunnostusojituksen mahdolliset riskikohdat, joissa ojien syöpymisriski on suurin. Tieto tällaisista ongelmapaikoista tehostaa kunnostusojituksen suunnittelua ja auttaa myös kohdistamaan tarvittavat vesiensuojelutoimenpiteet riskikohtiin. Hankkeessa laaditaan paikkatietotoon perustuva riskianalyysi Saarijärven reitille kunnostusojituksen vesiensuojelun tehostamiseksi osana valuma-aluetason vesiensuojelusuunnittelua. Lisäksi laaditaan malli vesiensuojelusuunnitelmaksi sekä työ- ja toimintaohjeet maanmuokkauksen ja kantojen noston yhteyteen. Tätä toimenpidettä on esitetty toimenpideohjelmissa toteutettavaksi erityisesti silloin, kun kyse on suurista muokkaus- tai kannonnostoaloista. 3. Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tehostaminen ja kehittäminen Hankkeessa testataan jo olemassa olevia vesiensuojelutoimia sekä kehitetään ja kokeillaan uusia käytännön toimenpiteitä erityisesti seuraavissa asioissa: - Kehitetään vesiensuojelukosteikkojen käyttöä metsätalouden eri toimenpiteistä aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi. Tämä tehtäväkokonaisuus sisältää viisi osatehtävää: - Kerätään tietoja erityyppisten vesiensuojelukosteikkojen käytöstä ja tehokkuudesta metsätalouden vesiensuojelussa - Arvioidaan vesiensuojelukosteikkojen kehittämistarvetta kerättyjen tietojen ja vesiensuojelukosteikoista saatavan uuden kyselytutkimustiedon perusteella. - Laaditaan Saarijärven reitille paikkatietoa hyväksikäyttäen kartoitus mahdollisista vesiensuojelukosteikkojen paikoista. Valitaan tämän jälkeen jokin alue tarkemman suunnittelun kohteeksi, jotka mahdollisesti toteutetaan. 8

9 - Selvitetään tehostetun seurannan avulla yhden vesiensuojelukosteikon toimivuutta ja tehoa metsätalouden valumavesien puhdistuksessa. - Laaditaan suositukset hyvin toimivan kosteikon rakentamiselle - Reitin alueelle perustetaan automaattinen mittausasema, jossa seurataan turvemaiden päätehakkuun, kunnostusojituksen, maanmuokkauksen ja uudistamisen vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusta kuormitukseen. Vedenlaatua seurataan ennen metsätaloustoimenpiteen toteutusta ja riittävän pitkään sen jälkeen. Kiteen Ukonsuolle on perustettu automaattinen seuranta 2009 lokakuussa. - Selvitetään mahdollisuutta tehostaan pintavalutuskentän puhdistustehoa. Tarkennetaan kokeellisesti pintavalutuskenttien ominaisuuksien ja mitoituksen vaikutusta niiden kykyyn pidättää kiintoainetta. Tavoitteena on tarkentaa mitoitussuosituksia. Perustetaan automaattinen seurantapiste reitin alueelle. Tätä osatehtävää tehdään yhteistyössä VeKuMe-hankeen kanssa. - Päivitetään vesiensuojeluohjeistukset sekä työ- ja toimintaohjeet kantojen nostolle Metlan tutkimustulosten pohjalta. 4. Omavalvonnan kehittäminen Metsätalouden vesiensuojelun laadunseuranta on nykyisin pääosin metsätaloustoimijoiden omavalvontaa. Vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus vaatii kuitenkin vielä parantamista. Esimerkiksi Keski- Suomessa metsäsertifioinnin auditoinnissa havaittiin Metsä- ja ympäristökertomuksen 2006 mukaan useampia poikkeamia juuri metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa. Metsätalouden vesiensuojelun laatua seurataan nykyisin jonkin verran myös viranomaisvalvontana, metsäsertifiointiin kuuluvana toimintana sekä muun muassa hakkuiden ja maanmuokkausten luontolaadun tarkastuksina. Metsäsertifiointikriteerien noudattaminen on kuitenkin vapaehtoisuuteen perustuva menettelytapa. Ympäristöviranomaiset antavat lausunnon kunnostusojitusten vesiensuojelusuunnitelmista, mutta toimenpiteiden toteuttamisen valvontaa ei ympäristöviranomaisten toimesta juurikaan pystytä tekemään. Hankkeessa laaditaan toimintamalli ja lomakkeisto omavalvonnan kehittämiseksi metsätalouden (kunnostusojitus, maanmuokkaus) vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksen ja laadun seuraamiseksi. Toimintamallia on tarkoitus testata Saarijärven reitillä ja tavoitteena on saada malli valtakunnalliseen käyttöön. 5. Yhtenäistetyn ja päivitetyn vesiensuojeluohjeen laatiminen sekä metsänomistajien, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden neuvonta ja koulutus metsätalouden vesiensuojeluasioissa Hankkeessa laaditaan yhtenäistetty ja päivitetty metsätalouden vesiensuojeluohje. Ohjeistus sisältää myös turvemaiden metsänuudistamista sekä kantojen nostoa ja varastointia koskevan vesiensuojeluohjeistuksen. Ohjeistuksen laatimista varten perustetaan työryhmä, jossa ovat edustettuina mm. Tapio, metsäkeskukset, Metsähallitus, METLA, ELY-keskukset, metsänomistajat ja SYKE. Yhtenäistetyn vesiensuojeluohjeen laadinta on esitetty vesienhoidon toteutusohjelmassa yhtenä tärkeänä metsätalouden vesienhoidon ohjauskeinona. Koulutus ja neuvonta ovat tärkeä osa metsätalouden vesiensuojelua ja sen kehittämistä. Koulutusta tarvitsevat metsätalouden vesiensuojeluasioissa sekä suunnittelijat että urakoitsijat ja neuvontaa myös metsänomistajat. Vesienhoitosuunnitelmissa koulutusta ja neuvontaa on esitetty annettavaksi vuosittain yhteensä noin metsänomistajalle, johon lukuun sisältyvät metsänomistajien lisäksi myös suunnittelijat ja urakoitsijat. Hankkeessa laaditaan Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen toimesta metsätalouden vesiensuojeluasioihin liittyvä koulutus- ja neuvontapaketti urakoitsijoiden, suunnittelijoiden sekä metsänomistajien vesiensuojeluun liittyvän osaamisen ja tiedon kartuttamiseksi. Koulutuspakettia testataan Saarijärven reitillä 9

10 ja tavoitteena on kehittää koulutuspaketti valtakunnalliseen käyttöön soveltuvaksi. Koulutuksessa ja neuvonnassa käytetään hyväksi reitin alueelle perustettuja tutkimus- ja seurantakohteita. 3.4 Kiintoaineen ja humuksen leviämisen selvittäminen mallintamalla sekä mallintamisen käyttö kuormituksen etukäteisarvioinnissa Turvetuotannon ja metsätalouden vesistövaikutuksia arvioitaessa on oleellista, että arvioinnin kohteena olevat muuttujat selittävät niitä haittoja, joita näistä toiminnoista koetaan aiheutuvan. Turvetuotannosta ja metsätaloudesta aiheutuu ravinnekuormituksen ohella erityisesti kiintoaine- (etenkin orgaaninen fraktio) ja humuskuormitusta ja edelleen sekä suoria että välillisiä vesistövaikutuksia. Kiintoainesta ja humusta voidaankin perustellusti pitää merkittävinä parametreina, jotka tulisi voida aiempaa tehokkaammin kytkeä turvetuotannon ja metsätalouden vesistöhaittojen arviointiin. Vesistövaikutusten kokonaisvaltaisessa arvioinnissa tulee pystyä tarkastelemaan toisaalta turvetuotannon ja metsätalouden erilaisten vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutuksia alapuolisen purkualueen tilaan sekä toisaalta näiden alueiden ja muun kuormituksen yhteisvaikutuksia koko valuma-alueella. Nykyisin käytössä olevat valuma-aluetason mallit eivät suoraan sovellu turvetuotannon ja metsätalouden kaikkien vesistövaikutusten arviointiin. Hankkeessa yhtä mallia täydennetään siten, että sen avulla voidaan arvioida myös kiintoaine- ja humuskuormituksesta aiheutuvia vesistövaikutuksia. Mallin täydentämiseen käytetään hankkeen aikana koealueilla suoritetusta intensiivisestä mittaustoiminnasta saatavia tuloksia. Malli kalibroidaan kerätyn seuranta-aineiston avulla. Hankkeessa käytetään SYKEn käytössä olevaa Vesistömallia. Vesistömallin avulla voidaan RLGissiä paremmin arvioida tulvaherkkyyttä sekä tulvien hallintaa vesiensuojelukeinona, mutta se ei ole yhtä havainnollinen kuin RLGis. Työn tuloksena syntyviä malleja voidaan käyttää vesienhoidon toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa, maakuntakaavojen turvetuotantoalueiden vesistövaikutusselvitysten laatimisessa, metsätalouden vesistövaikutuksen arvioinnissa sekä arvioitaessa turvetuotannon vaikutuksia esimerkiksi lupakäsittelyn yhteydessä. Mallin luotettavuuden arvioimiseksi tehdään vesialueella ravinne- ja sinilevämittauksia online-antureilla. Mallin kehittämisessä ovat mukana SYKE ja EIA Oy. Vesistömallijärjestelmä on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Ely-keskusten käytössä oleva koko Suomen kattava järjestelmä, jolla tehdään vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamaennusteet ja varoitetaan tulvista. Lisätietoa vesistömallista löytyy osoitteesta EIA Oy on tehnyt 14 valuma-alueen mallisovellusta ja 31 jokisovellusta pääosin Suomessa, mutta myös muualla maailmassa. Referenssikohteita löytyy osoitteesta Lisäksi selvitetään mahdollisuutta käyttää mallintamista kuormituksen etukäteisarvioinnissa. Osahankkeeseen liittyy myös humuksen merkityksen selvittäminen, sen mittaaminen ja karakterisointi. Hankkeessa tehdään COD Mn vs. COD Cr -, DOC- ja TOC- mittauksia valittavissa kohteissa. Humusta mitataan online-mittauksella. Lisäksi selvitetään eri maankäyttömuotojen aiheuttamaa humuskuormitusta. Humusaihe soveltuu hyvin opinnäytetyön aiheeksi. 3.5 Turvetuotannon ja metsätalouden vaikutusten ja kuormituksen mittaamiseen soveltuvien seurantamenetelmien kehittäminen Hankkeessa kehitetään kustannustehokkaita menettelytapoja turvetuotannon ja metsätalouden vesistövaikutusten seurantaan seuraavasti: - Kehittämistyön pohjaksi käydään läpi nykyisin vaikutustarkkailuissa käytössä olevat menetelmät ja arvioidaan niiden soveltuvuutta turvetuotannon ja metsätalouden vaikutusten seurantaan erityisesti humuksen ja kiintoaineen osalta. Uusien menettelytapojen kehittämisessä sovelletaan muun muassa ekologisen riskinarvioinnin periaatteita. - Kehitetään yhteistyössä Biotar-hankkeen kanssa turvetuotannon ja metsätalouden vesistövaikutusten seurantaan menetelmiä, jotka paremmin ottavat huomioon koko valuma-alueen ja joita voidaan käyttää 10

11 hyödyksi vaikutusten arvioinnissa. Tällä on erityisen suuri merkitys vesienhoidon toimenpiteiden vaikuttavuutta ja vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista arvioitaessa. - Kehitetään joki- ja järviympäristön pohjan liettymisen seurantaan soveltuvia menetelmiä. 3.6 Toimintamallin jatkokehittäminen purojen ja valuma-alueiden kunnostukselle PUREVA eli puro- ja valuma-alueiden kunnostuksen toimintamallin kehittäminen aloitettiin EUrahoituksella Kivijärven Leukunjoen valuma-alueella vuonna Sittemmin hankealuetta on laajennettu omarahoituksella myös Keuruun ja Multian kuntiin. Lisätietoja hankkeesta on saatavissa osoitteessa: PUREVA-hankkeen johtoajatuksena on kehittää toimintamalli, jolla yhdennetään eri intressiryhmien kunnostusponnistukset optimaalisella tavalla vesistöjen latvavesillä ja valuma-alueella. Näillä alueilla on suuri ja heterogeeninen joukko erilaisia toimijoita, joiden kunnostustoimet ovat käytännöllisesti katsoen koordinoimatta. Uusi toimintamalli on tärkeä myös siksi, että kunnostusten painopiste on suuntautumassa parhaillaan näille alueille. Kun toimijaryhmien voimavarat saadaan yhdennettyä ajallisesti, rahoituksellisesti ja ohjelmallisesti, lopputuloksena on hallittavin, kustannuskestävin ja laadukkain toimintatapa. Samalla se sitouttaa paikalliset toimijat aiempaa tiiviimmin kestävään ja omaehtoiseen maa- ja vesialueidensa hoito- ja kunnostustyöhön. Vaikka toimintamallin kehittäminen on vielä kesken, siitä on saatu useita jatkokehittämisen kannalta välttämättömiä tuloksia. Hankkeessa on mm. kehitetty uusia, vertailukelpoisia inventointitapoja, testattu ns. riskialuekartoituksen soveltuvuutta inventointien kohdentamiseen ja ongelma-alueiden paikantamiseen. Hankkeessa on kokeiltu myös erillisten ympäristöhankkeiden (tilauskunnostus, valuma-alue ja purokunnostus, tierumpukunnostus, luonnonhoitohankkeet) yhteensovittamista. Kokemukset paikallisten ja maakunnallisten toimijoiden aktivoimiseksi kunnostusyhteistyöhön ovat myös rohkaisevia. Vesiensuojelutoimenpiteiden tarve kartoitetaan hankealueen kunnissa PUREVA-hankkeen valumaaluetarkastelun ja inventoinnin keinoin. Tarvittavia toimenpiteitä toteutetaan hankerahalla sekä metsäluonnonhoitohankkeina. PUREVA-hankkeen jatkovaiheessa on tarkoitus selvittää loput toimintamallin kannalta keskeiset osa-alueet. Tällaisia ovat mm. lupaavien kunnostusmenetelmien jatkokehittely, tulvittamiseen ja veden imeyttämiseen soveliaiden alueiden kartoitus sekä arvokkaiden pienvesien seulontamenetelmän kehittely. Näiden osaselvitysten valmistumisen jälkeen valitaan tyypiltään erilaisia kohdealueita, joissa toimintamallin käyttökelpoisuutta kokeillaan. Lopuksi kokeesta saadut tulokset kootaan yhteen ja toimintamalli muokataan yleiskäytölliseen asuunsa. 3.7 Latvavesien tulvanhallinnan vesiensuojelullisen merkityksen selvittäminen Hankkeessa selvitetään tulvanhallinnan merkitystä valuma-alueen vesiensuojelun tasoon sekä tulvanhallintatoimenpiteiden vaikutuksia alapuolisen vesistön tilaan. Kohteiksi otetaan vähintään kaksi aluetta, joista 1-2 on Saarijärven reitillä ja yksi Leukunjoen valuma-alueella Kivijärvellä. Työ on tarkoitus toteuttaa siten, että siihen liittyvät laskelmat tehdään Oulun yliopistossa valmistettavana diplomityönä. Tulvanhallinnan merkitystä ja käyttöä vesiensuojelukeinona on tähän mennessä selvitetty varsin vähän. Eri maankäyttömuotojen käyttämät yksittäiset vesiensuojeluratkaisut perustuvat yleensä tulvituksen johdosta irronneiden maa-ainesten pysäyttämiseen. Tulvanhallinnalla on mahdollista tehostaa myös koko valumaalueen vesiensuojelun tasoa. Valuma-alueella tehtävä tehokas tulvanhallinta voi pienentää tulvia koko vesistöalueella. 11

12 4 Liittyminen muihin hankkeisiin Saarijärven reitin neuvottelukunnan perustamiskokous pidettiin Neuvottelukunnan tehtävänä on mm. vesiensuojeluun liittyvien toimenpiteiden edistäminen ja tutkimus- ja seurantatiedon välittäminen. Nyt haettavana olevaa hanketta tukevat myös Saarijärven kaupungin hankkeet "Humus- ja kiintoaineksen kertymis- ja etenemisnopeudesta Saarijärven reitillä" sekä "Saarijärven reitin kunnostusprojektin esiselvitys". Nämä hankkeet ovat kuitenkin luonteeltaan valmistelevia. Nyt haettavana olevassa hankkeessa tehdään yhteistyötä muiden käynnissä olevien hankkeiden kanssa. Yhteistyötä tehdään erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman turvetuotannon valumavesien käsittelyyn liittyvän TuKos hankkeen kanssa, jossa pyritään kehittämään turvetuotannon valumavesiä tehokkaasti puhdistavia vesiensuojelukosteikkoja ojitetulle suoalueelle. Lisäksi tehdään yhteistyötä "Hajakuormituksen hallinta metsätaloudessa"- hankkeen (HAME) osallistujatahojen kanssa, WATERPRAXIS (From theory and plans to eco-efficient and sustainable practices to improve the status of the Baltic Sea) hankkeen sekä vesienhoidon kustannustehokkaita menetelmiä ja monitavoitteisia toimintatapoja sisältävän (VeKuMe)-hankkeen kanssa. Lisätietoja eri hankkeista löytyy seuraavilta Internet-sivuilta: - > Suomen ympäristökeskus > Tutkimus > Hankkeet ja tulokset >Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely (TuKos). - > Suomen ympäristökeskus > Tutkimus > Hankkeet ja tulokset > Hajakuormituksen hallinta metsätaloudessa (HAME) - > Suomen ympäristökeskus > Tutkimus > Hankkeet ja tulokset > Vesienhoidon kustannustehokkaat menetelmät ja monitavoitteiset toimintatavat (VeKuMe) Maakuntakaavoituksen kaavavarausten vesistövaikutusten arviointiin tarvitaan uusia työkaluja ja menetelmiä, joita tässä hankkeessa voidaan tuottaa ja testata. Keski-Suomen liiton turvesoiden luontotutkimusten tehostamishankkeessa (TURVA) tutkitaan turvetuotantoon soveltuvia soita ja niiden luontoarvoja Keski-Suomen kasvavan polttoturpeen tuotannon tarpeisiin. ELY-keskukseen vesistövaikutusarvioinnin tekijäksi palkattu henkilö tuottaa tarvittavaa vesistövaikutustietoa TURVAhankkeelle, jonka tietoja voidaan vastavuoroisesti käyttää hyödyksi tässä hankkeessa. 5 Hankkeen toteuttajat Hankkeen päärahoittajaksi esitetään ympäristöministeriötä (YM), maa- ja metsätalousministeriötä (MMM) ja työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM). Lisäksi hankkeeseen rahoittajiksi on lupautunut myös keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ja alueen toimijoita. Hankkeen vastuullinen toteuttaja on Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanke toimii kiinteässä yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: - Pilottialueen kunnat - Keski-Suomen metsäkeskus, metsähallitus, metsäyhtiöt - Metsänomistajien Liitto Järvi-Suomi, alueen metsänhoitoyhdistykset - Turvetuottajat (Turveteollisuusliitto, Vapo Oy, pientuottajat) - Keski-Suomen liitto - SYKE - METLA - Kehittämiskeskus TAPIO - Jyväskylän ammattikorkeakoulu 12

13 6 Aikataulu Hanke toteutetaan 3-vuotisena ajanjaksolla Hankkeen alustava aikataulu esitetään taulukossa 1. Käytettyjä toimintatapoja ja hankkeen käytännön toteutumista voidaan avoimesti seurata jo työn kuluessa sekä lopullista tulosta arvioitaessa ministeriöiden rahoituspäätösten yhteydessä vaaditun raportoinnin avulla. Lisäksi hankkeessa käytetään arviointityökalua osahankkeiden toteutuksen seurantaan ja rahan käytön valvontaan liittyen. Taulukko 1. Arvio hankkeen aikataulusta Hankkeen aikataulu (alustava) Hankkeen kesto Tavoitteiden ja toiminnan täsmennys Hankkeen tavoitteiden ja mittareiden määritys Toimenpiteiden tarkennus sektoreittain Viestintä Viestintäsuunnitelman laadinta Yleinen tiedotus, hankkeen internetsivut Hankkeen toteutus Koordinaattorin ja suunnittelijoiden palkkaus Neuvonta ja koulutus (metsätalous ja turvetuotanto) Konkreettisten toimien suunnittelu ja toteutus Hankkeen seuranta Vesiensuojelutoimenpiteiden tehon ja kuormituksen seuranta Muiden toimenpiteiden kehittämisen seuranta Välitarkastelu Loppuraportti 1-6/ / / / / / Hankkeesta tiedottaminen Hankkeelle laaditaan laaja ja vuorovaikutteisuuteen perustuva viestintäsuunnitelma. Hankkeen aikana järjestetään vesiensuojeluun liittyvää tiedotusta ja koulutusta. Yhtenä hankkeen keskeisenä tiedotuskanavana toimii Saarijärven reitin neuvottelukunta. Hankkeelle avataan omat Internet-sivut, joilla kerrotaan hankkeen etenemisestä ja esitellään hankkeen tuloksia. 8 Hankkeen tulosten hyödyntäminen Rahoitettavaksi esitettävä vesiensuojeluhanke tuo uutta tietoa turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojeluongelmien hallintaan. Hankkeessa testatut ja hyväksi todetut vesiensuojelumenetelmät ja käytännöt otetaan käyttöön valtakunnallisesti. Laadittuja ohjeita ja toimintamalleja hyödynnetään muun muassa vesiensuojelutoimenpiteiden mitoituksessa sekä vesiensuojelun suunnittelussa niin hanke- kuin valuma-aluetasolla. Turvetuotannon ja metsätalouden vaikutusten seurantaan saadaan uusia menetelmiä. Uutta tietoa saadaan myös humus- ja kiintoainekuormituksesta ja niiden vesistövaikutuksista. Tätä tietoa voidaan tarvittaessa hyödyntää myös vesien luokittelussa. Hankkeessa kehitettävää vesistömallia voidaan lisäksi hyödyntää vesienhoidon toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa, maakuntakaavojen turvetuotantoalueiden vesistövaikutusselvitysten laatimisessa sekä arvioitaessa turvetuotannon vaikutuksia esimerkiksi lupakäsittelyn yhteydessä. Puro- ja valuma-alueiden kunnostukselle saadaan valtakunnallinen toimintamalli. Myös metsätalouden ja turvetuotannon omavalvonnalle saadaan valtakunnalliseen käyttöön soveltuvat toimintamallit. 13

14 9 Ohjaus- ja työryhmät Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö asettavat hankkeelle yhteisen ohjausryhmän, johon nimetään edustajat ministeriöistä sekä keskeisistä hankkeeseen osallistuvista alueellisista toimijoista. Lisäksi perustetaan alueellinen työryhmä, joka muodostetaan Saarijärven reitin neuvottelukunnan työjaoksesta. 10 Hankkeen budjetti ja rahoitussuunnitelma Hankkeelle on varmistumassa 1,98 miljoonan euron kokonaisrahoitus kolmeksi vuodeksi. Päävastuullisina rahoittajina ovat ympäristöministeriö ( ), maa- ja metsätalousministeriö ( ) sekä työ- ja elinkeinoministeriö ( ja 2013 budjettiin esitetään ). Ministeriöiden osuus edellä mainituilla summilla olisi 1,38 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeen rahoittajiksi on lupautunut paikallisia tahoja. Paikallisiksi rahoittajiksi mukaan ovat tähän mennessä lupautuneet: Keski-Suomen Liitto (Bioclus-yhteistyö) Saarijärven kaupunki 5 %:n osuudella kokonaisbudjetista Karstulan kunta 2 %:n osuudella kokonaisbudjetista Kyyjärvi Uurainen 3000 Metsäkeskus Metsäkeskus osallistuu hankkeeseen luonnonhoitohankkeiden kautta kohdentamalla alueelle hankehakemuksia /vuosi eli yhteensä Metsähallitus Metsähallitus osallistuu hankkeen rahoitukseen maksamalla omien alueidensa osalta pilottialueelle tehtävät vesiensuojelun lisätoimenpiteet (esim. tutkimusalueella valtion maalle rakennettavat putkipadot tai muut metsätalouden vesiensuojelun normaalikäytäntöön kuulumattomat rakenteet) ja tutkimusprojektista aiheutuvat kohtuulliset muut lisäkustannukset. Metsähallitus on arvioinut oman osuutensa olevan noin Vapo Oy Hankkeen tutkimushankkeisiin on varattu vuodelle 2011 yhteensä ja vuosille 2012 ja 2013 molemmille /v eli yhteensä Lisäksi Vapo Oy tekee Saarijärven reitin turvetuotantoalueille vesiensuojeluinvestointeja arviolta noin 3 milj. arvosta vuosina Merkittävä osa kustannuksista kohdistuu vesiensuojelutoimenpiteiden konkreettiseen suunnitteluun, toteutukseen ja vesiensuojelutoimenpiteiden tehon selvittämiseen sekä niiden ympäristövaikuttavuuden arviointiin sekä neuvontaan ja koulutukseen. Hankkeeseen palkataan koordinaattori ja 2 suunnittelijaa/tutkijaa. Lisäksi käytetään osto- ja konsulttipalveluja. Alustava arvio rahoituksen jakautumisesta kustannuslajeittain vuosille on esitetty taulukossa 2. 14

15 Taulukko 2. Kustannussuunnitelma Kustannuslaji Yhteensä 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Palkkauskustannukset 32, ,5 (Koordinaattori, 2 suunnittelijaa) Palkkiot 1,5 1,5 (ohjaus- ja työryhmät) Matkakustannukset (sisältää myös opintomatkat) 2, ,7 Ostopalvelut (tutkimuslaitokset, seuranta, konsultit, vesinäytteet) 111, ,7 Muut kustannukset yhteensä 204, ,2 Julkaisukustannukset 0, Tarvikkeet ja laiteet 0,2 1 1,2 Yleiskustannukset (ATK-laitteet, toimistopalvelut, posti) 0, ,2 Muut kustannukset (koulutus- ja tiedotustilaisuudet, pilottien ja 203, ,8 käytännön toteutuksen kustannukset ja mahdolliset korvaukset) Yhteensä 352, ,6 Paikallisten rahoittajien osuus on hankkeen kokonaisbudjetista yhteensä yli eli yli 30 %. Loput rahoituksesta tulisi kattaa ministeriöiden (YM, TEM, MMM) rahoituksella. Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella on keskeinen merkitys yhtenäistetyn metsätalouden vesiensuojeluohjeistuksen laatimisessa, metsätalouden vesiensuojelun tehostamisessa ja kehittämisessä, PUREVA - toimintamallin jatkokehittämisessä sekä latvavesien tulvanhallinnassa. Työvoima- ja elinkeinoministeriön rahoituksella voidaan saada aikaiseksi turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamista ja kehittämistä sekä vesistömallin kehittämistä. Ympäristöministeriön rahoituksella on keskeinen rooli ympäristövaikutusten arvioinnissa, seurannassa ja hankkeeseen liittyvissä tutkimuksissa ja selvityksissä. Kustannusarviota tarkennetaan hankkeen edetessä, kun alustavien tuloksien perusteella on nykyistä paremmat perusteet arvioida eri toimenpiteiden määrää ja laatua sekä niiden aiheuttamia kustannuksia. 11 Lisätiedot Hankekoordinaattori Päivi Saari, Keski-Suomen ELY-keskus puh , paivi.saari@ely-keskus.fi Yli-insinööri Ansa Selänne, Keski-Suomen ELY-keskus puh , ansa.selanne@ely-keskus.fi 15

16 Liite 1. Hankkeet ja osahankkeet, sopimukset toteuttajineen sekä tulevat sopimuskohteet kustannusarvioineen 16

17 TASO-hanke: Hankkeet ja osahankkeet, sopimukset toteuttajineen sekä tulevat sopimuskohteet kustannusarvioineen Muut sopimukset (yhteys muihin hankkeisiin): Oulun YO: Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät raportti 9360 K-S liitto: vesistövaikutusarvio 3. vaihemaakuntakaavaa varten Turvetuotannon osahankkeet Humuksen ja sen laadun merkitys sekä erot alkuperän mukaan (DOC-gradu, UEF) (Vapo) EHP-tekniikka: palveluhankinta, asemat Metla: asemien perustamisen valvonta 4000 JKL:n YO, Ambiotica: laboratoriopalvelut Luonnontilaisen suon ja vanhan metsäojitetun suon kuormituksen selvittäminen Ahola: Aseman sijoittaminen yksityimaalle Vesiensuojelutoimenpiteiden tehon selvittäminen sekä uusien vesiensuojelukeinojen kokeilu ja käyttömahdollisuuksien arviointi Vapo: kylvökosteikot Veli Saari: kasvillisuuskartoitukset 4350 Kosteikkojen mitoitusohjeet ja selvitys tehokkuudesta Pystylaskeutusallas ja ferrisulfaattisukka (Saloy Oy+Saukko) Omavalvonnan kehittäminen ELY Turvetuottajien ja urakoitsijoiden koulutuksen kehittäminen Koulutus ja koulutuspaketti SYKE: Humuksen ja kiintoaineen kulkeutuminen Metla, K-S liitto: Virtaaman ja vedenlaadun seurannan kehittäminen metsätalouden vesiensuojelun tarpeisiin (K-S l) Metsäkeskus: menetelmän sovellus vesiensuojelutarvearvioinnissa Vapo: Saloy Oy:n kiintoaine-, COD- ja sinilevämittaukset SYKE: Vemala-malli Kiintoaineen ja humuksen leviämisen selvittäminen mallintamalla sekä mallintamisen käyttö kuormituksen etukäteisarvioinnissa Turvetuotannon ja metsätalouden vaikutusten ja kuormituksen mittaamiseen soveltuvien seurantamenetelmien kehittäminen Metsäkeskus: valuma-aluetason suunnittelu Kosteikkojen yleissuunnittelu Saarijärvenreitille Tapio: Kantojen noston ohjeistus (Metla-yhteistyö) 5000 Toimintamallin jatkokehittäminen purojen ja valuma-alueiden kunnostukselle Tapio: valumaaluetason suunnittelu Vesiensuojelun suunnittelun kehittäminen valumaaluetasolla MOL J-S: työ- ja toimintaohjeet, koulutus, omavalvonta Vesiensuojelusuunnittelun tehostaminen hanketasolla (kunnostusojitus, maanmuokkaus ja kantojen nosto) Kosteikkojen ja PVkenttien kehittäminen ja ohjeistus Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tehostaminen ja kehittäminen Omavalvonnan kehittäminen Tapio: suositusten päivitys Yhtenäistetyn ja päivitetyn vesiensuojeluohjeen laatiminen sekä metsänomistajien, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden neuvonta ja koulutus metsätalouden vesiensuojeluasioissa Latvavesien tulvanhallinnan vesiensuojelullisen merkityksen selvittäminen Oulun YO: diplomityö, osarahoittaja ELY (vesivarayksikkö) 5000 Kustannukset pääosin arvioita, jotka varmistuvat sopimusten myötä. Hankekulut (esim. hankehenkilöstön palkat, yleiskulut, julkaisukulut ja viestintä) eivät sisälly summiin. Metsätalouden osahankkeet Selitteet: Hankkeet Hankkeiden osahankkeet Toteuttaja: sopimusasia Asia, ei vielä toteuttajaa/ sopimusta Toteuttaja: sopimusasia, jatkosopimus puuttuu