PUREVA-selvityksen tulokset

Transkriptio

1 PUREVA-selvityksen tulokset Saarijärven reitti Juha Jämsen TASO

2 Aluksi Suomen metsäkeskus on TASO-hankkeen toimeksiannosta selvittänyt valuma-alueiden kuormitusta Saarijärven reitin alueella. Selvitys tehtiin ns. PUREVA-menetelmällä. Tavoitteena oli löytää kuormituksen kannalta merkittävimmät kolmannen jakovaiheen valumaalueet. Selvityksessä saatiin myös tarkempaa tietoa; tavoitteena ei kuitenkaan ollut selvittää varsinaisia kuormituslähteitä. Selvityksen toinen tärkeä tavoite oli edistää jatkohankkeiden käynnistymistä. Hankkeita pyrittiin suuntaamaan etenkin alueille, jotka selvityksessä todettiin kuormituksen kannalta merkittäviksi. Tässä raportissa on esitetty hankkeessa tehdyt selvitykset ja saadut tulokset. Tulokset käsittävät koko PUREVA-selvityksen hankeaikaa Pihtiputaalla Juha Jämsén luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Keski-Suomi

3 Sisällys 1 Metsätalous Saarijärven reitin alueella Kunnostusojitus Uudistushakkuut ja maanmuokkaus Metsälannoitus Selvityksen toimintamalli Saarijärven reitin valuma-alueselvitys Etukäteismateriaali Metsätalouden toimenpiteet Vedenlaatutiedot Maastokohteet Selvityksen tulokset Tulosten hyödyntäminen KUHA-malli Kunta-taso ja Metsähallitus Jatkotoimet... 18

4 1 1 Metsätalous Saarijärven reitin alueella Saarijärven reitin pinta-ala on yhteensä hehtaaria. Metsätalousmaata on hehtaaria eli noin 75 % pinta-alasta. Kitu- ja joutomaita tästä on noin hehtaaria. Kuva 1. Saarijärven reitin kolmannen jakovaiheen valuma-alueet.

5 2 1.1 Kunnostusojitus Saarijärven reitin yksityismailla on tehty kunnostusojitusta viimeisen kymmenen vuoden aikana ( ) yhteensä 6 913,5 hehtaaria. Näistä viimeisen viiden vuoden aikana on toteutettu 3 177,5 hehtaaria. Metsähallituksen mailla kunnostusojituksia on toteutettu vuosien välisenä aikana hehtaaria ja välisenä aikana hehtaaria (kuva 2). Lisäksi metsäyhtiöiden ja yhteisöjen mailla on toteutettu kunnostusojituksia viimeisen kymmenen vuoden aikana arviolta hehtaaria. Toteutusmäärät ovat pienentyneet selvästi viimeisten vuosien aikana (kuva 2). Metsätalouden kunnostusojitusten määrässä on suuria vuosittaisia eroja. Selkeitä eroja on myös eri valuma-alueiden välillä. Suovaltaiset alueet sijoittuvat reitin yläosalle, joten on luonnollista että metsätalouden kunnostusojitusten määrä on siellä voimakkainta. Kuva 2. Saarijärven reitin alueella vuosina yksityismetsissä ja metsähallituksen mailla toteutetut kunnostusojitukset.

6 3 1.2 Uudistushakkuut ja maanmuokkaus Metsäkeskukselle viimeisen kymmenen vuoden aikana jätettyjen metsänkäyttöilmoituksien perusteella Saarijärven reitillä on tehty uudistushakkuita vuosittain noin 900 hehtaarin alalla. Hakkuualueet sijoittuvat suhteellisen tasaisesti koko reitin alueelle. 1.3 Metsälannoitus Saarijärven reitin yksityismailla on vuosien välisenä aikana tehty terveyslannoituksia yhteensä 763 hehtaarin alalla. Kasvatuslannoituksien määrä ei ole tiedossa.

7 4 2 Selvityksen toimintamalli Purojen ja valuma-alueiden kunnostushanke eli PUREVA-hankemallin tavoitteena on ehkäistä tulvien ja vesistökuormituksen syntymistä vesistöjen latvoilla ja valuma-alueilla sekä kunnostaa perattuja purovesiä. PUREVA-hankkeen ensi askeleet otettiin maakunnallisten viranomaisten ja asiantuntijoiden yhteispalaverissa keväällä Pilottivaihe, jolle saatiin rahoitusta EMOTR-O Pohjoisen Suomen tavoite 1-ohjelmasta, suoritettiin vuosien 2006 ja 2007 aikana Kivijärvellä. Pilottivaiheen aikana inventoitiin Leukunjoen valuma-alue, samalla kehitettiin inventointimenetelmiä ja hiottiin toimijoiden yhteistyötä. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Keski- Suomen ympäristökeskus. PUREVA-mallin avulla pyritään valuma-aluetasoiseen vesiensuojelun suunnitteluun. Tämän tavoitteen kannalta mallin yksi keskeinen tavoite on lisätä eri viranomaisten ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on löytää sellaiset alueet ja kohteet, joissa käytettävissä olevat resurssit pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. PUREVA-selvityksen valuma-aluetarkastelun tavoitteena on löytää määritetyltä tarkastelualueelta vesiensuojelun kannalta oleellisimmat painopistealueet. Tarkastelutarkkuus määritellään aina alueen koon ja käytettävissä olevien varojen perusteella. Selvitystä tarkennetaan merkittävimmille alueille selvityksen edetessä. Selvityksen apuna pyritään hyödyntämään mahdollisimman kattavasti alueelta löytävää etukäteistietoa. Etukäteen selvitetään metsätaloustoimenpiteiden mm. ojitushankkeiden määrä, tekoaika sekä niiden sijoittuminen selvitettävällä alueella. Lisäksi etukäteistulkinnassa käytetään apuna erilaisia paikkatieto- ja metsävaratietoihin pohjautuvia aineistoja, esimerkiksi uomien eroosioriskimallinnusta ja pintavesien ekologista luokitustietoa. PUREVA-malliin liittyy myös virtavesiselvitys. Mikäli mahdollista, kannattaa PUREVAselvitys aloittaa tekemällä ensin virtavesi-inventoinnit, jolloin siitä saatavaa tietoja voidaan käyttää apuna myös valuma-alueselvityksessä. Etukäteistietojen pohjalta määritellään kohteet, jotka tarkastetaan maastossa. Kohteet valitaan siten, että niiden avulla voidaan päätellä tarkastelupisteen yläpuolelta tuleva kuormitus mahdollisimman luotettavasti. Havaintopaikkoina voidaan käyttää esimerkiksi uomaverkoston kohtia, joissa veden mukana kulkeutuva maa-aines todennäköisesti laskeutuu

8 5 uoman pohjalle tai tulva-alueelle. Hyviä havaintokohteita ovat myös erilaiset padottavat kohteet, esimerkiksi ojarumpujen yläpuoliset alueet. Maastossa kuormituksen voimakkuutta/merkittävyyttä arvioidaan silmämääräisesti vertaamalla sitä tarkasteltavalta alueelta tehtyihin muihin havaintoihin (kuva 3). PUREVA-tarkastelun tavoitteena ei ole selvittää kuormituksen määrää. Kuva 3. Kuormitushavaintoja voi tehdä esimerkiksi uomien tulvatasanteilta. Havaintojen teko ei kuitenkaan ole aina näin selkeää kuten kuvan tilanteessa. Tiedot maastohavainnoista tallennetaan paikkatietojärjestelmään. Tietojen tallennusvaiheessa määritellään havaintopisteen yläpuoleinen valuma-alue. Määrityksen perusteella pyritään selvittämään tarkemmin aluetta, josta kuormitus on peräisin. Valuma-alue pyritään määrittelemään mahdollisimman tarkasti ja tarvittaessa lisätään alueelle maasto havaintopisteitä. PUREVA-mallin valuma-alueselvityksen tavoitteena on ensisijaisesti löytää kuormituksen painopistealueet, ei niinkään haitan aiheuttajaa. Selvityksen edetessä kuitenkin törmättään

9 6 kohteisiin, joissa vesiensuojelun tehostaminen on tarpeen. Näiden kohteiden osalta ollaan tarvittaessa yhteydessä hankkeen toteuttajaan tai maanomistajaan. PUREVA-tarkastelun tavoitteena on selvityksen edetessä ja sen valmistuttua miettiä mahdollisia vesiensuojelun tehostamistoimia ja pyrkiä käynnistämään jatkohankkeita. PUREVA-hankkeen valuma-alueselvityksen yhteyteen voidaan tarvittaessa liittää esimerkiksi vesiensuojelurakenteiden paikkojen kartoitus. Etukäteen mm. paikkatieto- ja muiden aineistojen pohjalta määriteltyjen kosteikko- ja tulvanhallintapaikkojen maastotarkastus voidaan yhdistää PUREVA-maastokäynteihin.

10 7 3 Saarijärven reitin valuma-alueselvitys PUREVA-selvitys tehtiin koko Saarijärven reitin alueella. Selvityksen tarkkuutta vaihdeltiin eri alueiden välillä selvityksen tulosten perusteella. 3.1 Etukäteismateriaali Selvityksen alussa ja sen edetessä pyrittiin reitin alueelta kokoamaan mahdollisimman kattavasti tietoa, jolla on merkitystä metsätalouden vesistökuormitukseen. Selvityksen tausta-aineiston koonti ja analysointi oli iso osa koko hanketta sekä sen tuloksia Metsätalouden toimenpiteet Metsätaloustoimenpiteiden määrän lisäksi on tärkeää tietää, missä ja milloin niitä on suoritettu. Aineistojen tulkinnan kannalta on oleellista, että tieto on käytettävissä paikkatietona. Kunnostusojitus Metsäkeskus on tallentanut kestävän metsätalouden rahoituslailla rahoitettuja ojitushankkeita paikkatietoaineistoksi (kuva 4). Tallennusta on aloitettu vuonna Hanketallennusta jatkettiin PUREVA-tarkastelun yhteydessä ja se valmistui vuoden 2012 kesällä. Aineisto on nyt valmis alle kymmenen vuotta vanhojen ojitushankkeiden osalta, tätä vanhemmat hankkeet eivät vielä ole kattavasti tallennettuna. PUREVA-tarkastelun kannalta tieto alle kymmenen vuotta vanhoista ojitushankkeista on kuitenkin riittävä. Paikkatieto oli edellytys myös TASO-hankeen osana tehdyssä KUHA-tarkastelussa. Tarkastelun yhteydessä myös osa metsäyhtiöiden tekemistä kunnostusojitushankkeissa tallennettiin paikkatietoon, tietoa ei kuitenkaan ollut käytössä kattavasti. Metsähallituksen ojitushankkeita tarkastellaan TASO-hankkeen osana tehtävässä KUHA-tarkastelussa. Ojitushankkeiden sijoittumista tarkasteltiin valuma-aluekohtaisesti. Tietoa käytettiin apuna, kun päätettiin tarkemmin selvitettäviä alueita. Lähes kokonaan tarkemman selvityksen ulkopuolelle jätettiin valuma-alueita, joissa ei ole tehty lainkaan tai vain vähän kunnostusojituksia viimeisen kymmenen vuoden aikana.

11 Kuva 4. Yksityismetsien kunnostusojitukset vuosina Saarijärven reitillä. 8

12 9 Hakkuut ja maanmuokkaus Hakkuiden perusteena käytettiin metsäkeskukselle saapuneita metsänkäyttöilmoituksia. Reitille jätetyistä Ilmoituksista poimittiin uudistushakkuukohteet, joita käytettiin pohjana uudistamiskohteiden sijoittumisessa (kuva 5). Hakkuiden ja uudistamisalueiden merkittävyyttä painotettiin ojitushankkeita vähemmän. Kuva 5. Uudistushakkuista jätetyt metsänkäyttöilmoitukset 2007 (maaliskuu)2012.

13 10 Lannoitukset Hankkeen yhteydessä selvitettiin Saarijärven reitin yksityismailla tehtyjä terveyslannoituksia (kuva 6). Lannoitushankkeiden tietoja ei kuitenkaan käytetty voimallisesti PUREVAselvityksen etukäteistulkinnassa. Tietoa lannoituksista käytettiin KUHA-tarkastelun taustaaineistona. Kuva 6. Yksityismaiden terveyslannoitukset vuosina

14 Vedenlaatutiedot Vedenlaatuluokituksena käytettiin ELY-keskuksen tekemää pintavesiluokitusta (kuva 7). Selvitystä suunnattiin etenkin alueilla, joissa vedenlaatu on määritelty hyvää tilaa heikommaksi. Kuva 7. Pintavesien ekologinen luokitus.

15 Maastokohteet Selvityksessä arvioitiin maastossa noin 330 kohdetta. Maastohavainnointipisteiden sijoittuminen on esitetty kuvassa 8. Kuva 8. Maastohavaintopisteet.

16 13 4 Selvityksen tulokset Maastossa tehtiin yhteensä 54 kuormitushavaintoa. Kuormitusvoimakkuutta arvioitiin jakamalla se kolmeen luokkaan: merkittävä, kohtalainen ja lievä. Kuvassa 9 on esitetty havaintopisteet, joissa kuormitusta todettiin. Tässä raportissa ei esitetä kohteiden tarkkaa sijoittumista eikä kuormitushavainnon ylläpuolista valuma-aluetta. Tieto on käytettävissä alueella jatkossa käynnistyvissä suunnittelu- ja toteutushankkeissa. Kuva 9. Kuormitushavainnot. Merkittävimmät havainnot on esitetty punaisella.

17 14 Tehtyjen havaintojen perusteella määriteltiin ne Saarijärven reitin kolmannen jakovaiheen valuma-alueet, jotka ovat kuormituksen kannalta merkittävimpiä (kuva 10). Kuva 10. Kolmannen jakovaiheen valuma-alueiden vertailu.

18 15 Tehtyjen havaintojen perusteella määriteltiin myös kolmannen jakovaiheen valumaaluejakoa selvästi tarkempia kuormitusalueita. Kuormitushavaintopisteiden yläpuolisten valuma-alueet määriteltiin paikkatietoaineiston perusteella RLGis-ohjelman avulla. Määriteltyjä valuma-alueen rajauksia voidaan käyttää jatkossa apuna tarkempien inventointi- ja suunnitteluhankkeiden yhteydessä. Tieto tarkemmin määritellyistä valuma-alueista sisältää yksityiskohtaista tietoa, eikä sitä esitetä kokonaisuudessaan tässä raportissa. Tieto on käytettävissä ja sitä voidaan hyödyntää alueella toteutettavissa jatkohakkeissa. Kuvassa 11 on esimerkki hankkeessa tarkemmin määritellystä alueesta. Kuvassa on punaisella pisteellä merkitty maastohavainnot ja punaisella viivalla pisteen yläpuolinen valuma-alue. Kuva 11. Havaintojen yläpuolista valuma-aluetta voidaan käyttää apuna kuormituslähteen määrityksessä.

19 16 5 Tulosten hyödyntäminen Hankkeen yhtenä tavoitteena oli hyödyntää saatuja tuloksia alueella toteutettavissa hankkeissa sekä edistää jatkohankkeiden käynnistymistä. 5.1 KUHA-malli PUREVA-hankkeessa kerättyjä taustatietoja käytettiin KUHA-mallilla tehdyissä kuormituslaskennoissa. KUHA on työkalu, jonka avulla voidaan arvioida metsätalouden kuormituksen suuruutta nykyhetkellä ja sen kehitystä tulevaisuudessa valuma-aluemittakaavassa sekä yksittäisen toimenpiteen osalta. Lisäksi mallia voidaan käyttää apuna arvioitaessa eri vesiensuojelumenetelmien tehokkuutta. KUHA-tarkastelu tehtiin osana TASO-hanketta kuvassa 12 esitetyille valuma-alueille. KU- HA-tarkastelua ja sen tuloksia on käsitelty tarkemmin KUHA-hankkeen loppuraportissa. Kuva 12. KUHA-tarkastelualueet.

20 Kunta-taso ja Metsähallitus TASO-hankkeen yhteydessä kuntien ja metsähallituksen rahoituksella suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojelurakenteita Saarijärven reitillä. PUREVA-hankkeessa tehtiin yhteistyötä TASO-hankkeessa mukana olevien kuntien sekä metsähallituksen kanssa. Toteutuskohteita pyrittiin suuntaamaan PUREVA-selvityksessä löytyneille painopistealueille. Kuntien rahoituksella on vuonna 2012 toteutettu kymmenen ja metsähallituksen rahoituksella kolme kohdetta. Toteutettujen kohteiden sijoittuminen on esitetty kuvassa 13. Kuntien TASO-osio jatkuu vuonna 2013 ja PUREVA-hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään siinä myös jatkossa. Kuva 13. Kuntien ja metsähallituksen toteuttamat kohteet.

21 Jatkotoimet Jatkossa tietoja pyritään hyödyntämään kestävän metsätalouden rahoituslailla toteutettavien luonnonhoitohankkeiden suuntaamisessa. Tarkoituksena on käynnistää hankkeita, joissa tehdään tarvittavat lisäselvitykset ja vesiensuojelun tehostamisen kannalta tarpeelliset käytännön toimenpiteet. Suomen Metsäkeskuksen julkiset palvelut -yksikkö edistää ko. hankkeiden käynnistymistä.

22 TASO