Aspergerin oireyhtymä parisuhteessa
|
|
- Elina Järvinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aspergerin oireyhtymä parisuhteessa
2 1. TIETO AUTTAA Avoin ja yhteisesti ymmärretty kommunikaatio on kaikkien toimivien parisuhteitten perusta, mutta AS-henkilöiden suhteissa sen merkitys entisestään korostuu. Määritelmän mukaisesti AS-henkilöiden sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikointi on laadullisesti tai määrällisesti poikkeavaa. Suhde kärsii, mikäli molemmat eivät suostu näkemään tai ymmärtämään todellisia, ongelmien takana piileviä syitä ja tarpeita. Toisaalta oikeanlainen tieto ja Aspergerin oireyhtymästä seuraavien rajoitteiden hyväksyminen osaksi elämää voivat auttaa vahvistamaan parisuhdetta. Moni suhde on säilynyt koossa ja useimmiten jopa vahvistunut diagnoosin myötä. Parisuhdetta riivannut mörkö on silloin saanut nimen. Hyvässä lykyssä molemmat ovat alkaneet ottaa selvää siitä, mitä AS merkitsee parisuhteen kannalta, ja alkaneet suunnitella elämäänsä sen mukaan uudelleen. AS-henkilön kumppanin tuskin kannattaa toivoa puolisostaan sukeutuvan salonkileijonaa tai edustusrouvaa missään olosuhteissa. Mutta jo yhteisesti jaettu tieto Aspergerin oireyhtymästä ja sen hyväksyminen osaksi parisuhdetta voi auttaa puolisoita lähentymään toisiaan valtavasti. 2. TUNNE-ELÄMÄN KEHITTYMISEN ERITYISPIIRTEITÄ Suuri osa AS-henkilöistä näyttää kypsyvän seksuaalisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti hitaammin kuin ihmiset keskimäärin. Heidän ensimmäiset seksi- ja seurustelukokemuksensa saattavat tapahtua vasta reilusti yli parikymppisenä. Useat nuoret AS-henkilöt pelkäävät jäävänsä ikuisesti yksin, ja monille muodostuukin murrosiässä negatiivinen käsitys omasta kehosta ja ulkonäöstä. Kun he viimein onnistuvat aikuisiällä muodostamaan seurustelusuhteen, kokemusten puute aiemmista vastaavista suhteista ja yleensäkin sosiaalisten suhteiden vähäisyys muodostavat haasteen tasavertaisen suhteen muodostumiselle. AS-henkilön sosiaalinen käytös ja tunne-elämä voi vaikuttaa paljon hänen ikätasoaan kypsymättömämmältä. Aluksi sellainen voi tuntua ihastuttavan 2
3 viattomalta ja erikoisuudessaan pikantilta, mutta alkaa kuitenkin pitemmän päälle harmittaa kun pitäisi osata anoppilassakin käyttäytyä... Monien AS-henkilöiden mielestä välitön tunnekokemus, positiivinenkin, voi olla ylilyövän uhkaava. Heidän on erityisen vaikea lähestyä sellaisia henkilöitä, joita kohtaan he oikeasti tuntevat kiinnostusta. Samanlaista epävarmuutta ja torjutuksi tulemisen pelkoa kokevat vastaavissa tilanteissa tietenkin jossain määrin kaikki, mutta AS-henkilölle tilanne voi olla suorastaan lamauttava. Niinpä joskus käykin niin, että hän ajautuu suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, joka ei merkitse hänelle paljoakaan (eikä siis aiheuta samanlaista tunnemyrskyä) tai joka on suhteessa paljon hallitsevampi ja määräävämpi osapuoli. 3
4 3. ERILAISET TARPEET Jotkut AS-henkilöt eivät näytä aikuisinakaan kaipaavan läheisiä ihmissuhteita, vaan viihtyvät parhaiten yksin. Suuri osa kuitenkin kaipaa parisuhdetta, mutta heiltä puuttuu taitoa muodostaa ja ylläpitää sellaista. Valtaosa AS-henkilöistä kokee uusien ihmissuhteiden muodostamisen hyvin hankalaksi. Heidän ruumiinkielensä saattaa antaa vaikutelman vaikeasti lähestyttävästä, ujosta ja omissa oloissaan viihtyvästä ihmisestä. AS-henkilöt eivät yleensä osaa tehdä luontevia aloitteita, flirttailla, keimailla ja käyttää muita senkaltaisia keinoja kiinnostuksen herättämiseksi. Vaikka he olisivat kuinka ihastuneita, se ei välttämättä näy ulospäin tai ole normaalilla tajunnalla tulkittavissa rakkaudenosoitukseksi. AS-henkilöt myös tulkitsevat muiden ihmisten elekieltä poikkeavasti. Avoimetkin kiinnostuksen osoitukset ja lähentymisyritykset saattavat jäädä heiltä kokonaan huomaamatta, tai vaihtoehtoisesti viaton flirtti voidaan kokea joko suorana kutsuna seksiin tai epämiellyttävänä tunkeiluna omalle reviirille. Useimpien AS-henkilöiden mielestä suhteen aloittaminen onkin paljon helpompaa esimerkiksi Internetin treffipalstoilla tai muissa senkaltaisissa ympäristöissä, joissa kommunikaatio perustuu ulkoisen olemuksen ja käytöksen sekä elekielen välittämän ensivaikutelman sijasta kirjoittamiseen. Ihmissuhteiden muodostamista voi hankaloittaa sekin, että AS-henkilöiden sukupuoli-identiteetti voi ilmetä totutusta poikkeavalla tavalla. Tavanomaiset keinot ilmaista naisellisuutta tai miehisyyttä voivat tuntua heistä hyvin vierailta tai jopa vastenmielisiltä. Osa kokee itsensä täysin androgyyneiksi, osa taas ambiseksuaalisiksi kiinnostuksen suuntautuessa ensisijaisesti kumppanin persoonallisuuteen sukupuolen sijasta. Osa on täysin aseksuaalisia, eivätkä he kaipaa seksiä vaikka kaipaisivatkin parisuhdetta. 4
5 4. ODOTUKSIA PARISUHDETTA KOHTAAN AS-henkilön odotukset suhteesta voivat poiketa valtavasti kumppanin odotuksista, sillä ne eivät ole aina hahmottuneet kunnolla hänelle itselleenkään. Joskus käy niin, että ihastuksesta muodostuu AS-henkilölle suorastaan pakkomielle, mikä saattaa tuntua tukahduttavalta. Autismin kirjoon liittyviä vaikeuksia kuvastaa hyvin se, että AS-henkilö voi kokea valtavan, aikaa vievän älyllisen ponnistuksen helpommaksi tavaksi päästä elämyksellisesti lähelle kumppania kuin tunnetasolla avoimesti käytävän keskustelun. Syynä ei ole halu briljeerata, vaan aito tarve ymmärtää ja lähentyä kumppania jonkin konkreettisen ja älyllisesti ymmärrettävän asian kautta. AS-henkilö saattaa osoittaa kiinnostustaan joskus varsin omintakeisilla tavoilla, joita kumppanin voi olla vaikea ymmärtää, esimerkiksi opetella koko Eino Leinon tuotannon ulkoa, jos ihastuksen kohde on maininnut pitävänsä Leinosta. Vaivannäköä ei kuitenkaan välttämättä osata tulkita kiintymyksen osoitukseksi. AS-henkilö ei yleensä erityisesti suunnittele parisuhdetta, ainakaan ellei häntä ohjata siihen. Hän ei näe siinä onnellista kehityskertomusta, vaan elää pääasiassa tässä hetkessä ja arvioi suhteen laatua siitä käsin. Hän on yleensä varsin sokea näkemään sielunsa silmillä tulevaisuudessa odottavaa punaista tupaa ja perunamaata, ruusutarhasta tai ohdakkeista puhumattakaan. Jos suhteen aloittaminen on AS-henkilöille vaikeaa, niin yhtä hankalaa on suhteen ylläpitäminenkin. Arvioiden mukaan valtaosa AS-henkilöiden parisuhteista päättyy eroon. On varsin tavallista, että puoliso odottaa AS-kumppaninsa muuttuvan ajan kuluessa ja oppivan vastaamaan paremmin puolison tunnetarpeisiin yleensä turhaan. Kun puoliso sitten viimein pettyneenä ottaa esille avioeron mahdollisuuden, se tulee AS-henkilölle usein täytenä yllätyksenä ja järkytyksenä: kaikkihan oli suhteessa ihan hyvin! 5
6 5. PARISUHTEEN ARKI ONGELMIA JA RATKAISUJA Parisuhde on haaste AS-henkilölle, sillä hänen vaikeutensa ilmenevät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kommunikoinnissa sekä tunnetilojen ja aistitoimintojen säätelyssä. AS-henkilön kumppanin voi olla hyvin vaikea ymmärtää AS-partnerinsa yletöntä oman tilan tarvetta. Usein ihmiset ajattelevat, että suhteessa kaikki on tehty jaettavaksi ystävät, harrastukset ja aviovuode ovat yhteisiä. Kaikki päätökset sovitaan ja tehdään me -periaatteella. AS-henkilö tarvitsee kuitenkin myös oman yksityisen tilan, jonne hän voi tarpeen tullen vetäytyä lataamaan akkuja. Paraskin ihmissuhde, niin paljon kuin se antaakin, on AS-henkilölle aina myös stressin lähde. Joillekin stressistä selviytymiseen riittää pari tuntia päivässä kuulokkeet päässä lempisohvalla; jotkut haluavat nukkua yönsäkin yksin. AS-henkilö ei ehkä pysty täysin ymmärtämään käsitettä yhteinen harraste. Hän ei usein harrasta asioita sen takia, että olisi jotain yhteistä tekemistä, vaan koska kyseinen asia kiinnostaa häntä ja tarjoaa mahdollisuuden päästä paneutumaan asiaan syvällisesti. Jos kumppani kiinnostuu samasta harrastuksesta, se voi tuntua tunkeilevalta ja teennäiseltä. Myös aistiyliherkkyydet voivat selittää tarvetta omaan tilaan. Partnerin voi olla vaikea tajuta, että hänen öinen kääntyilynsä tai hengityksensä voi valvottaa AS-kumppania. Hän voi loukkaantuneena ihmetellä, mihin AS-henkilö parisuhdetta edes tarvitsee. Hänen voi olla vaikea ymmärtää, että monille AS-henkilölle tyydyttävintä parisuhteessa on se, kun ollaan yhdessä samassa tilassa, mutta ei puhuta mitään. Sanattomassa läsnäolossa AS-henkilö tuntee usein pääsevänsä emotionaalisesti lähimmäksi kumppaniaan. AS-henkilön partneri kaipaa yleensä enemmän keskustelua yhdessä koetuista asioista ja tulevaisuudenhaaveista tai kevyttä hilpeää jutustelua ja romanttista hulluttelua. Hän ei ehkä koe saavansa osakseen tarpeeksi kehuja, kohteliaisuuksia ja verbaalista hellittelyä, ja tällaiset romanttiset aiheet näyttävät vaivaavan AS-henkilöä. Puoliso saattaa kaivata sosiaalisempaa elämää, kyläilyä ystävien luona ja erilaisia rientoja. 6
7 AS-henkilölle tällaiset asiat ovat kuitenkin hyvin vaikeita ja vaativat usein vuosien opettelua. Sittenkin ne tuntuvat kuormittavilta eivätkä samalla tavalla elämää rikastuttavilta kuin sosiaalisemman partnerin mielestä. AS-henkilön sosiaalinen käytös voi olla vuosienkin harjoittelun jälkeen sen verran kömpelöä, että kumppania nolottaa. AS-henkilön kommunikaatio on yleensä hyvin rehellistä ja suoraa joskus jopa siinä määrin että se on tahattoman loukkaavaa. Sitä ohjaa yleensä ennen kaikkea loogisuus ja tarve välittää tietoa, eivät niinkään sosiaaliset tai emotionaaliset tarpeet. Samaa AS-henkilö toivoo myös kumppaniltaan. Tunnepitoiset keskustelut ja valkoiset valheet tuntuvat hyvin hämmentäviltä ja ärsyttäviltä. Monet AS-henkilöt ovat hyvin sanatarkkoja ja kavahtavat dramatisointia, liioittelua ja epäselviä ilmauksia. Monien AS-henkilöiden elämää määrittävät säännöt ja rutiinit, ja he kaipaavat tasaisen muuttumatonta, ennustettavaa ja yllätyksetöntä parisuhdetta. Kumppanin kannalta se saattaa tarkoittaa sitä, että kaikki askareet on tehtävä vuodesta toiseen tietyllä tavalla; lomat ja muut poikkeustilat on suunniteltava etukäteen tarkkaan. 7
8 Jos AS-henkilö on hyvin perfektionistinen, kuten suhteellisen usein on asianlaita, hän voi vaatia täydellisyyttä myös puolisoltaan ja perheeltään. Tämä voi tuoda tietynlaista vakautta parisuhteeseen, mutta suurin osa ulospäin suuntautuneemmista partnereista pitää sellaista suhdetta rajoittavana ja tylsänä. AS-henkilöiden kyky tulkita muiden ihmisten ilmeitä ja eleitä ja käyttää itse elekieltä on yleensä puutteellinen. Siksi heiltä jää saamatta paljon oleellista tietoa muiden ihmisten tunteista ja omakin tunnetila jää muille (kuten usein myös heille itselleen) joskus hämäräksi. Vähäinen elekieli saattaa välittää tunnekylmän, välinpitämättömän tai itsekeskeisen vaikutelman. Monet AS-henkilöt kokevat olevansa hyvinkin emotionaalisia mutta kykenemättömiä ilmaisemaan tunteita muille ymmärrettävillä tavoilla. Vähäinen kyky näyttää empatiaa ei välttämättä tarkoita, ettei ASkumppani välittäisi. Tunteita ei yleensä odoteta sanallistettavan, vaan niiden oletetaan välittyvän automaattisesti ilmeistä, olemuksesta ja äänenpainoista. AS-henkilön kanssa tunteet on kuitenkin puettava sanoiksi, ja siinäkin on pyrittävä yksiselitteisyyteen ja täsmällisyyteen. Muuten viesti jää välittymättä. 8
9 Usein kuulee väitettävän, että AS-henkilöltä puuttuu empatiakyky. Yleensä kyse on kuitenkin vain siitä, että hän ei kykene tulkitsemaan oikein kumppaninsa tunnetilaa ja tarpeita. Monet AS-henkilöt ovat hyvin haluttomia riitelemään ja kaihtavat voimakasta tunneilmaisua. Niinpä ajatus rakentavasta ja tunteita tuulettavasta riitelystä on heille usein aivan käsittämätön. Joillekin jo pelkkä kumppanin myrtynyt ilme, kohonnut ääni tai normaalista poikkeava käytös johtuipa se mistä hyvänsä voi toimia varoitussignaalina. Suurin osa AS-henkilöistä pakenee tilanteesta mieluummin kuin alkaa riidellä. Näin moni suhdetta kaihertava asia voi jäädä käsittelemättä. Partneri kokee itsensä todennäköisesti hylätyksi ja alkaa jatkossa ehkä varoa ja rajoittaa omaa tunneilmaisuaan. Monille AS-henkilöille seksi tuntuu olevan muusta suhteesta ja tunteista erillinen saareke. Seksuaaliseen halukkuuteen vaikuttaa yleensä suhteen yleinen ilmapiiri, arjen romantiikka, riidat ja muut sellaiset asiat, mutta AS-henkilö ei välttämättä koe niiden liittyvän seksiin millään tavoin. Jotkut AS-henkilöt eivät saa seksistä erityisempää mielihyvää tai jopa kokevat sen vastenmieliseksi, mutta harrastavat sitä silti velvollisuudentunnosta, koska se kuuluu asiaan. Joillekin seksi taas on keino käsitellä ja lievittää stressiä. Seksi ei siis ole AShenkilöille välttämättä samalla tavalla vuorovaikutteista ja sosiaalisia tarpeita tyydyttävää kuin ihmisille yleensä. Aistiyliherkkyyksien vuoksi monet AS-henkilöt kokevat myös tavanomaisen halimisen ja suukottelun epämiellyttäväksi, eivätkä he ehkä pidä esileikeistä. Jotkut taas ovat suorastaan pohjattoman hellyydennälkäisiä. Jotkut eivät pidä kevyestä kosketuksesta mutta nauttivat kovakouraisemmista otteista, mikä taas voi tuntua kumppanista epämiellyttävältä. On varsin tavallista, että AS-henkilöllä välitön tunnekokemus ja sen verbaalinen ilmaisu eivät voi tapahtua samanaikaisesti. Jos tunteen pystyy ilmaisemaan, se ei ole kovin voimakas, ja jos tunne on voimakas, se ei millään välity sanoiksi. Niinpä hellät, romanttiset tai riettaat puheet, joita monet seksin aikana odottavat, ovat useimmille AS-henkilöille sula mahdottomuus. 9
10 6. POSITIIVISIA PUOLIA Miksi siis kukaan ehdoin tahdoin haluaisi elää parisuhteessa AS-henkilön kanssa? Monilla heistä on sosiaalisista ja vuorovaikutuksellisista puutteistaan huolimatta myös useita positiivisia ominaisuuksia. Assit ovat yleensä kilttejä, hyväsydämisiä ja rauhallisia, jos eivät ole poikkeuksellisen stressaantuneita. He ovat oikeudenmukaisia, luotettavia ja pitävät minkä lupaavat. Useimmat ovat uskollisia eivätkä pelaa sosiaalisia pelejä ja flirttaile kapakoissa. Juoruilu ja epärehellisyys on usein heille vastenmielistä. Monilla on myös erilaisia arvostettuja kykyjä ja taitoja, ja jos he ovat ansiotyössä, he voivat olla hyviä ja velvollisuudentuntoisia perheen elättäjiä. On vaikea antaa yksiselitteistä reseptiä sille, kuinka AS-henkilön kanssa tulisi elää, sillä kaikki suhteet ovat yksilöllisiä. Toivottavasti tästä kirjoituksesta on kuitenkin apua keskustelun herättäjänä. Parisuhteen vinkkilista Muutokset eivät tapahdu hetkessä. Älkää kiirehtikö tai painostako, sillä se aiheuttaa vain vahinkoa. Antakaa toisillenne tilaa, aikaa ja yksityisyyttä tunteiden käsittelyyn ja niiden ilmaisemiseen. Keskustelkaa parisuhteeseen liittyvistä asioista mahdollisimman asiallisesti ja loogisesti. Välttäkää tunnekeskusteluja stressaantuneena ja väsyneenä. Tehkää yhteisiä sopimuksia esimerkiksi siitä, kuinka paljon aikaa vietetään yhdessä ja erillään tai kuinka usein ja millä tavalla hellyyttä osoitetaan. Läheisyyttä ja kosketusta voi opetella esimerkiksi hieronta- ja rentoutusharjoituksin. Kokeilkaa kirjoittamalla kommunikointia etenkin vaikeissa tilanteissa. Yhteisesti toimivaa tapaa kommunikoida kannattaa etsiä ja harjoitella. Suhteen onnistumisen kannalta oleellisinta ei ole AS-piirteiden voimakkuus, vaan kokemus siitä, että puoliso välittää ja häneltä saa tarvittaessa tukea. 10
11 Kirjallisuutta ja keskustelua Gerland G. (2004): Autism: relationer och sexualitet. Henault I. & Attwood T. (2006): Asperger s Syndrome and Sexuality: From Adolescense Through Adulthood. McCabe P., McCabe E., McCabe J. (2003): Living and Loving with Asperger Syndrome: Family Viewpoints. Pukki H. (2007): Näkökulmia seksuaalisuuteen autismikirjolla: Autismikulttuuri, tutkimustieto ja seksuaalikasvatus. Sihvonen J. (2007): Aspergerin oireyhtymä ja seksuaalisuus aikuisiällä. Sivulla Stanford A. (2003): Asperger Syndrome and Long-Term Relationships. Verkkolehti: Autismi- ja Aspergerliitto ry: 11
12 Omia huomioita: Autismi- ja Aspergerliitto ry 3. painos (11/2012)
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY
Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa
Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry
SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei
Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi
Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry
Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.
Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen
Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien
Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula
Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Muutoksia Osmo Kontula seksuaalisuudessa suhteessa Alkuvaiheen suvaitsevaisuus ja into vähenee vähitellen, koska kumppanin kanssa
IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala
IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit
Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille
Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057
Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä
FamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde
FamilyBoost on suomalainen verkkosivusto, joka tarjoaa luotettavaa ja helposti omaksuttavaa perhepsykologista tietoa sekä psykologien luotsaamia verkkokursseja lapsiperheiden vanhemmille. Haluaisitko olla
FamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde
FamilyBoost on suomalainen verkkosivusto, joka tarjoaa luotettavaa ja helposti omaksuttavaa perhepsykologista tietoa sekä psykologien luotsaamia verkkokursseja lapsiperheiden vanhemmille. Haluaisitko olla
SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
Nettikasvattajan. käsikirja
Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?
Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen
Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se
Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa
Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa
Odotusaika. Hyvät vanhemmat
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE
RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön
Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
Hyvät vanhemmat!
Hyvät vanhemmat! Lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä iloa että huolenaiheita. Olisi hienoa jos näiden lomakkeiden avulla pääsette keskustellen syventämään ajatuksianne ja tuntemuksianne tämän touhukkaan
Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa
Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa Pirjo Laatikainen Neuropsykiatrinen valmentaja Aspergerin oireyhtymä Neurobiologinen keskushermoston
Mitä diagnoosin jälkeen?
Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström
1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!
Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
Lapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti
Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)
Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana
Kosketa mua Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana Lukijalle Onnea, perheeseenne on tulossa vauva! Keho muuttuu raskauden myötä, joten saatat kokea epätietoisuutta raskauden tuomien muutosten
Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys ry. AIKUISTUVAT NUORET JA NUORET AIKUISET - Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa
Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys ry Lohja 15.10.2013 AIKUISTUVAT NUORET JA NUORET AIKUISET - Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa 1 ITSENÄISTYMISEN VAIKEUDET Opintoasioiden hoitamisen
Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18
Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....
Nokian Palloseura. Joukkueiden yhtenäiset säännöt ja periaatteet
Nokian Palloseura Joukkueiden yhtenäiset säännöt ja periaatteet Mistä on kyse Jokainen seuran pelaaja ja toimihenkilö edustaa oman itsensä lisäksi mitä suuremmissa määrin seuraa ja ikäluokkaa. Pelaajilta
EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni
PKS kaupungit ja Socca 13.12.2017 1 Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6 Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Seuraava kyselyssä käydään läpi kaikki
Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?
Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?
SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska
SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.
SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille
SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia
Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville
Rakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
Ei kai taas kaappiin?
Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus
Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa
F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)
Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki
Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
Nainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?
Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi
Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut