VASTINEET VALMISTELUAINEISTOSTA SAATUUN PALAUTTEESEEN

Transkriptio

1 Liite 5 SAIJA-PULKKAVIITA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS VASTINEET VALMISTELUAINEISTOSTA SAATUUN PALAUTTEESEEN

2 1 Lapin liitto Alueella on voimassa Itä-Lapin maakuntakaava ja Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu Soklin rata ohjeellisena sivuradan merkinnällä. Merkintään liittyvän kaavamääräyksen mukaan linjauksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toimintaedellytykset turvattava. Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutosluonnos edistää maakuntakaavan toteuttamista. Tutkitut ratavaihtoehdot toteuttavat vaihemaakuntakaavassa ohjeellisena merkinnällä osoitettua ratalinjausta. Lapin liiton virasto toteaa, että jatkosuunnittelussa tulisi täsmentää vaihemaakuntakaavan poronhoidon turvaamista koskevan määräyksen toteutuminen yleiskaavatasolla. Merkitään tiedoksi. Poronhoitoa koskevia määräyksiä täsmennetään lisäämällä sivurataa koskeviin määräyksiin: Linjauksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toimintaedellytykset turvattava huolehtimalla siitä, että alueen kautta kulkevat yhteystarpeet on mahdollista järjestää tarkoituksenmukaisesti. Mika Riipi, Maakuntajohtaja Riitta Lönnström, Suunnittelujohtaja 2 ELY-keskus Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutos, valmisteluvaihe Sallan kunta on pyytänyt lausuntoa Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutoksen valmisteluaineistosta. Lausuttavana on päivätty kaavakartta ja kaavaselostus. Osayleiskaavan tavoitteena on osoittaa Soklin kaivoshankkeen tarvitsema rautatielinjaus ja sen edellyttämät muutokset Saija- Pulkkaviita osayleiskaavaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on päättänyt valtioneuvosto ja tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 17 :n mukaan yleiskaavaselostuksessa tulee olla selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja kaavan vaikutukset tulee myös arvioida valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ei aseteta tärkeys- tai kiireellisyysjärjestykseen vaan ne ovat keskenään Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen alueella on pääosin ratkaistu maakuntakaavoituksen yhteydessä. Soklin vaihemaakuntakaavassa on osoitettu ohjeellinen ratalinjaus

3 samanarvoisia. Kaavaselostuksessa ei ole riittävällä tavalla käsitelty yleiskaavan suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutukset kyseessä olevan yleiskaavan ratkaisuihin tulee tarkastella ja tunnistaa sekä esittää kaavaselostuksessa miten valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita edistetään kyseessä olevalla yleiskaavalla. Soklista Kelloselkään, johon nyt kyseessä oleva yleiskaavan muutos perustuu ja jota se edistää. Kaavassa on mm. annettu määräys, joka edellyttää poronhoidon huomioimista kaavan toteuttamisessa. Kaavaselostusta täydennetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja niiden toteutumisen osalta. Vaikutusten arviointi, vaihtoehtotarkastelu ja kaava-alueen rajaus Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavaselostuksessa on esitetty Soklin rautatien YVA-menettelyn yhteydessä tehdyn melumallinnuksen mukaiset meluvaikutuskartat. Valtio-neuvoston päätöksen mukaiset melun yöohjearvot lomaasunnoille [40 db(a)] ja vakituiselle asumiselle [45 db(a)] voivat karttatarkastelun perusteella ylittyä olemassa olevien rakennusten osalta sekä selostuksen mukaan myös voimassa olevan yleiskaavan mukaisilla rakentamattomilla rakennuspaikoilla. Kaavaselostuksen mukaan näiden rakennuspaikkojen rakennusoikeuksiin ei tällä kaavarajauksella aiheuteta muutoksia ja että ratamelun tai muun mahdollisen radan aiheuttaman häiriön vuoksi saattaa kuitenkin olla tarvetta ns. uusien rakennuspaikkojen sijainnin uudelleen harkintaa rakennuslupavaiheessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa muun muassa luontoarvot sekä ympäristöhaitat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin, kuin kaavan ohjaustarve ja tarkkuus sitä edellyttävät. Mikäli seikkoja ei ole selvitetty ja otettu huomioon lain edellyttämällä tavalla, saattaa olla että, yleiskaava ei ohjaa tulevaa asema-kaavoitusta tai muuta suunnittelua maankäyttö- ja rakennuslain 42 :ssä tarkoitetulla tavalla. Tarkennettujen melu- ja tärinäselvitysten perusteella tulee arvioida radasta johtuvat vaikutukset alueella olevalle ja suunnitellulle rakentamiselle ja virkistykselle koko vaikutusalueelta. Kaavamerkinnöin ja -määräyksin tulee osoittaa lievennystoimenpiteet, joilla vaikutukset saadaan lievennettyä niin, ettei niistä aiheudu häiriötä olevalla ja suunnitellulle rakentamiselle. Mikäli vaikutuksia ei voida riittävästi lieventää tulee häiriintyvät alueet rajata rakentamisen ulkopuolelle, jotta voidaan varmistua yleiskaavan täyttävän maankäyttö- ja rakennusalain sille edellyttämät sisältövaatimukset mm. turvallisen ja terveellisen elinympäristön Valitulta ratalinjaukselta on tehty meluselvitykset ja kaavassa annetaan yleiskaavamääräys melusuojaukseen liittyen. Kaavaselostusta täydennetään olemassa olevien ja voimassa olevassa kaavassa osoitettujen uusien lomarakennuspaikkojen meluvaikutuksia käsittelevän osuuden osalta ja annetaan jatkosuunnitteluohjeet niitä koskien. Viimeistään ratasuunnitelmavaiheessa valitulle linjaukselle tullaan laatimaan melutarkastelu tarkemmalla geometrialla. Tällöin määritellään myös mahdollinen melunsuojaustarve. Tärinän vaikutusta voidaan arvioida laadittaviin pohjatutkimuksiin perustuen. Radan sijainti on ohjeellinen ja pohjatutkimukset tullaan tekemään valitulta linjaukselta radan suunnittelun yhteydessä. Kaavaselostusta täydennetään melun ja tärinän

4 osalta. Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset Yleiskaavan yleismääräyksissä on annettu rakentamista ohjaavia määräyksiä. Yleiskaavaluonnoksissa ei kuitenkaan ole osoitettu rakentamista, joten määräysten oikeusvaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. Kaava-määräyksiä tulee kohdentaa kyseessä olevan kaavan kannalta keskeisiin seikkoihin. Tulva-asiat Yleiskaavamääräyksissä on todettu, että tulvavahingoille alttiiden rakenneosien tulee olla vähintään 178 metriä merenpinnan yläpuolella. Kaavaselostuksesta ei selviä minkä korkeusjärjestelmän mukainen lukema on, eikä sitä mihin selvitykseen kyseinen korkeuslukema perustuu. Luontoasiat Tenniöjoen etelärannalla on luonnonsuojelulain 42 :n mukaan koko maassa rauhoitetun kasvilajin ja luontodirektiivin liitteen II ja IV lajin esiintymä. Esiintymä sijoittuu noin 50 metrin etäisyydelle itään VE B2 ratalinjauksesta. Todennäköisesti esiintymän elinympäristön tila ei muutu siten, että laji vaarantuisi. Osayleiskaavan muutoksen luonnoksessa esitettyjä luontovaikutuksia voidaan pitää pääosin riittävästi selvitettynä, kun ratasuunnitelman yhteydessä tehdään riittävät maastoselvitykset LsL 42 :n koko maassa rauhoitettujen lajien ja luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajien (mm. laak-soarho) esiintymistä. Vaihtoehdon VEA ratageometrinen linjaus kulkee Haapasuvannonmaan länsipäässä painanteessa, josta Kaita-aapa saattaa osin purkaa tulva-vedet etelään Tenniöjokeen. Radan linjaaminen ko. paikkaan edellyttää suolta purkautuvien vesien johtamista kauemmas ratapenkasta. Luontovaikutuksia tämän kohdan osalta olisi hyvä myös tarkentaa, mikäli tämä vaihtoehto valitaan ratalinjaksi. Perinnebiotooppi Soklin radan linjausvaihtoehdot kulkevat maatalouden ympäristötuen erityistuella hoidettujen perinnebiotooppien tulvaniittyjen ja metsälaitumien hoitokohteiden kautta sekä Tenniöjoen etelä- että pohjoisrannalla. Kohteet ovat olleet hoidossa vuodesta 2006 lähtien, tosin nykytila ei ole tarkoin selvillä. Hoitokohteet supistuvat radan osalta, mutta hoitokohteisiin ei aiheudu laajempia vaikutuksia muutoin kuin yhtenäisesti hoidetun perinnebiotoopin maisemakokonaisuus supistuu. Maisemavaikutuksia tulisi tältä osin tarkentaa kaavaehdotuksessa. vaikutustenarvioinnin osalta. Kaavaehdotuksessa rakentamista koskevat määräykset on poistettu, sillä kaavamuutosalueelle ei ole osoitettu rakentamista. Kaavaehdotuksessa rakentamiskorkeutta koskeva määräys on poistettu, sillä kaavamuutosalueelle ei ole osoitettu rakentamista. Ohjeellisen sivuradan määräyksiin on lisätty Radan tarkemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen vesiolosuhteet ja niiden muutoksista aiheutuvat vaikutukset ympäröivään luonnonympäristöön ja perinnebiotooppeihin. Kaavan vaikutusten arviointia täydennetään tältä osin. Nykytilan kuvausta ja kaavan vaikutusten arviointia tarkennetaan perinnebiotooppien osalta. Saijan maisema-alue Luonnonsuojelulain 32 :n nojalla perustetun Saijan maisema-alueen kokonaisuus ei vaarannu ratalinjausten vaihtoehtojen VEA, VEB1 ja VEB2 vaikutuksesta merkittävästi eikä maisemanhoitoalueeseen kohdistuvista vaikutuksista tarvitse tehdä erillistä selvitystä ja

5 vaikutusten arviointia vaihtoehdon VEA kulkiessa 450 metriä maisemahoitoalueella rajan tuntumassa. Maisemanhoitoalueen päätöksessä ei ole annettu LsL 34 :n tarkoittamia erillisiä määräyksiä eikä esitetty lausuntomenettelyä maisemanhoitoalueen eri hankkeiden ja toimenpiteiden vaikutuksista alueen maisemanhoidolliseen kokonaisuuteen. Maakuntakaavan ja YVAn mukainen ratalinjaus sen sijaan vaikuttaa merkittävästi maisemanhoitoalueen kokonaisuuteen. Harjualue Kuukkumaharju-Patokoskenharju (sama alue kuin Patokoskenharjun pohjavesialue) on vuonna 1983 raportoidun Lapin harjujen moninaiskäyttötutkimuksessa luokiteltu arvoluokkaan III, alueellisesti arvokas alue. Alue on geologisesti ja maisemallisesti merkittävä, poronhoidon kannalta jokseenkin merkittävä ja virkistyskäytön kannalta jokseenkin merkittävä harjualue. Alue käsittää suurehkon, pääosin kapeahkolakisen selänteen, harjukuoppien tai -hautojen erottamia kaksoisselänteitä, sivulaajentumia sekä lievealueiden kumpareita ja harjanteita. Alueen kaakkoispää rajoittuu soranottoalueeseen, mutta muuten se on jokseenkin luonnontilainen. Suojeluehdotuksessa todetaan, että alue hoidetaan maisemansuojelu-alueena tiukoin määräyksin, soranotto- ja kaivukielto. Hankkeen vaikutusten arviointia Kuukkumaharju-Patokoskenharjuun täydennetään. Hankkeen vaikutukset arvokkaaseen Kuukkumaharju-Patokoskenharjuun on arvioitava. Luonnon virkistyskäyttö Radan mahdollisia estevaikutuksia virkistyskäytölle tulee myös tarkastella esitettyä paremmin. Pohjavesiasiat Osayleiskaava-alueella rata kulkee Patokoskenharjun pohjavesialueen poikki ja suunnitelmissa on mittavan leikkauksen tekeminen harjuun. Lisäksi välittömästi kaava-alueen ulkopuolella suunniteltu rata kulkee Kukkuran tärkeällä pohjavesialueella. Patokoskenharjun pohjavesialueen arvioitu antoisuus on m3/d. Muodostuma on pitkä, useista harjanteista koostuva harjuselänne, jonka materiaali on ytimessä soraa ja reunoilla hiekkaa. Alue soveltuu alustavan arvion mukaan vedenhankintaan. Luokkaan III kuuluvan Patokosken soveltuvuus vedenhankintaan tulee selvittää. Vaikutusten arviointi olisi syytä laajentaa myös Kukkuran tärkeälle pohjavesialueelle. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Pohjavesialueita kaavoitettaessa on arvioitava hankkeen vaikutukset Radan vaikutuksia virkistyskäyttöön tarkennetaan. Kaavaselostukseen täydennetään selvitys Patokoskenharjun IIIluokan pohjavesialueen sekä kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan Kukkuran I-luokan pohjavesialueen pohjavesiolosuhteista. Lisäksi kaavaselostuksessa arvioidaan kaavan vaikutukset pohjaveden määrään ja laatuun. Selvitys ja vaikutusten arviointi tehdään olemassa olevan tiedon perusteella. Kaavaehdotuksessa esitettävä ratalinjaus on ohjeellinen. Tarkemmat pohjavesiselvitykset tehdään ratalinjauksen sijainnin varmistuttua ratasuunnitelmassa,

6 sekä pohjaveden laatuun että määrään. Arvioinnin edellytyksenä on, että vähintään seuraavat ympäristönsuojeluasetuksen 13 :ssä luetellut asiat tunnetaan: maaperän laatu, pohjaveden pinnan taso ja pohjaveden virtaussuunta, vedenottamot ja yksityiset talousvesikaivot sekä vesilain nojalla määrätyt suoja-alueet. Lisäksi on pohjaveden laatu syytä selvittää niillä alueilla, joille suunnitellaan uutta toimintaa. jonka yhteydessä alueelle laaditaan pohjaveden tarkkailuohjelma. Pohjavesitarkkailu aloitetaan ennen rakentamisen aloittamista. Kaavamääräyksiin lisätään rakentamista ja pohjaveden suojelua koskevia määräyksiä. Ympäristönsuojeluasetuksen 13 :ssä luetellut asiat koskevat ympäristölupahakemukseen liitettäviä lisätietoja, mikäli toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Ympäristöasetuksen 13 :ää ei voida suoraan soveltaa kaavoitukseen. 13 :ssä mainitut asiat tullaan kuitenkin kuvaamaan olemassa olevan tiedon perusteella kaavaselostuksessa. Pohjaveden laatu selvitetään ennen rakentamista aloitettavan pohjavesitarkkailun yhteydessä. Kelkkareitit/-urat Kaikissa uusissa vaihtoehdoissa Tenniöjoen siltarakenteet tulisi suunnitella siten, että moottorikelkkareitti voidaan sijoittaa vesistösillan alla maapenkalle, kun kelkkareitti johdetaan radan alitse. Siltapilarit voivat muodosta jääalueen heikkenemistä ja siten vaaran kelkkailijoille. Erilliset radan alikulkutunnelit eli kelkkatunnelit ovat tarpeellisia niin kelkkailun kuin myös muidenkin käyttäjien osalta. Haapasuvannonmaan länsi-pään painanteessa kulkee moottorikelkkailureitti (kelkkaura), jonka kulku tulee suunnitella uuteen paikkaan. Kelkkareitit on osoitettu kaavamuutokseen ohjeellisena. Kelkkareittien tarkemmat radan ylitys- ja/tai alituspaikat suunnitellaan radan yleissuunnitelman ja ratasuunnitelman yhteydessä. Lausunnon laatimiseen ovat osallistuneet Pekka Herva, Aapo Honka ja Anu Rautiala ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Ulla Alapeteri liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelta sekä Heino Vasara elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta. Alueidenkäyttöyksikön päällikkö Kaija Pekkala Ylitarkastaja Jani Hiltunen

7 3 Maakuntamuseo Lapin maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa ko. kaavamuutoksesta. Alueelta ei tunneta muinaismuistolain (295/63) perustella suojeltuja kohteita. Merkitään tiedoksi. Hannu Kotivuori, museonjohtaja -arkeologi 4 Paliskuntain yhdistys Sallan kunta suunnittelee osayleiskaavamuutosta Saija-Pulkkaviita osayleiskaavaan. Muutoksella aiotaan merkitä Soklin junarata kaavaan. Ratalinjaus sijoittuu Pohjois-Sallan paliskuntaan, Saijan kylän itäpuolelle. Pohjois-Sallan poronhoito perustuu porojen vapaaseen laiduntamiseen luonnonlaitumilla ympärivuotisesti. Suunnittelualue sijoittuu porojen talvilaitumelle ja laidunkierron reitille. Porot kulkevat marras-joulukuussa ratalinjauksen poikki kaivamaan ravintoa Saijan kylän eteläpuolelle ja helmikuun lopussa takasin pohjoiseen kohti vasoma-alueita ja kesälaitumia. Poroelinkeinon huomioiminen kaavoituksessa Poronhoitolaissa (848/1990) (PHL) säädetään poronhoidolle vapaa laidunnusoikeus, joka pohjautuu ikimuistoiseen nautintaoikeuteen ja joka on lain esitöiden mukaan tarkoitettu pysyväksi oikeudeksi: Poronhoitoa saadaan tässä laissa säädetyin rajoituksin harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta. (PHL 3 ). Vapaa laidunnusoikeus on edellytys kannattavalle poronhoidolle. Pohjois-Sallan paliskunta sijaitsee erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Alueella valtion maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle (PHL 2 ). Poronhoitolain 53 säätää: suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa. Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutoksesta on käyty poronhoitolain mukaiset neuvottelut. Hyvä neuvottelu-käytäntö tarkoittaa, että neuvottelut aloitetaan riittävän aikaisessa vaiheessa, ja että neuvotteluiden lähtökohtana on todellinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin, eli pöytään ei voida tulla valmiiden suunnitelmien kanssa. Neuvotteluita tulee jatkaa niin kauan, että asiat saadaan ratkaistua. Poronhoitoa turvataan myös valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisista alueiden-käyttötavoitteista. Niissä todetaan: poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Itä-Lapin maakuntakaavassa määrätään koko

8 maakunta-kaava-aluetta koskevissa yleismääräyksissä: Porotalouden sekä muiden luontaiselinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava. Metsätaloutta, turvetuotantoa, matkailutoimintoja ja loma-asutusta suunniteltaessa on otettava huomioon porotaloudelle tärkeät alueet. Suunniteltaessa valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Viimeinen lause laajentaa neuvotteluvelvollisuuden koskemaan myös muita kuin valtion viranomaisia, kuten kuntia. Soklin vaihemaakuntakaavassa sivurataa koskee määräys: Linjauksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset turvattava. Kaavamääräykset ja merkinnät Osayleiskaavan muutoksen luonnoksessa on käsitelty vaihtoehtoisia linjauksia radalle Saijan kylän itäpuolella. Pohjois-Sallan paliskunnan mielestä poronhoidolle vähiten haittaa aiheuttava linjausvaihtoehto nollavaihtoehdon jälkeen olisi vaihtoehto VEA. Muut vaihtoehdot sijoittuvat idemmäksi ja katkaisevat harjun, jota pitkin porot kulkevat alueella ratalinjaukseen nähden poikittain. Porojen kulku vaikeutuisi huomattavasti, jos harju katkaistaan. Kaavamuutoksen kanssa samanaikaisesti on käynnissä myös radan yleissuunnitelman laadinta. Sivuradan ohjeellisen linjauksen kaavamerkintään on tällä hetkellä kirjattu määräys Radan tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava sen aiheuttama estevaikutus. Koska ratasuunnitelmia tarkennetaan vielä, tulee merkintään lisätä vaihemaa-kuntakaavan määräystä mukaileva määräys: Linjauksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset turvattava. Yksityiskohtaisemmassa ratasuunnittelussa tulee suunnitella radan aitaaminen molemmin puolin porovahinkojen estämiseksi. Radan poikki tapahtuvaa porojen kulku on kuitenkin välttämätöntä turvata. Poroille tulee suunnitella ylitys- tai alitusmahdollisuus. Poronhoitolain mukaisissa neuvotteluissa alitusta suunniteltiin Tenniöjoen ylittävälle rautatiesillalle. Tällöin sillan alle jätettävän maakannaksen tulee olla tarpeeksi leveä, jotta porot näkevät alikulun läpi ja pääsevät häiriöttömästi sillan alitse myös sulan joen aikana. Porojen kulun varmistamiseksi voidaan tarvitaan myös ohjaavia aitarakenteita. Radan tarkempi suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä Pohjois-Sallan paliskunnan kanssa. Pohjois-Sallan paliskuntaa ei ole tähän mennessä informoitu yleissuunnittelusta eikä myöskään osallistettu suunnitteluun poronhoitolain mukaisin neuvotteluin. Poronhoitoa ei siten ole riittävästi otettu huomioon poronhoitoa olennaisesti koskevia toimenpiteitä suunniteltaessa (PHL 53 ). Koska neuvotteluita ei ole käyty on oletettava että poronhoidon Merkitään tiedoksi. Kaavamääräyksiin lisätään määräys: "Linjauksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toimintaedellytykset turvattava huolehtimalla siitä, että alueen kautta kulkevat yhteystarpeet on mahdollista järjestää tarkoituksenmukaisesti. Kaavaselostukseen lisätään: Radan jatkosuunnittelussa on syytä suunnitella radan aitaaminen molemmin puolin sekä järjestää poroille turvalliset radan alitukset/ylitykset. Radan yleissuunnittelu on ollut keskeytyksessä lukuun ottamatta tätä kaava-aluetta (suunnittelu yhdessä kaavoituksen kanssa). Lisäksi 2,9 kilometrin matkalla Natura-alueen ympäristössä on yhteistyössä viranomaisten

9 toimintaedellytyksiä ei ole turvattu tähänastisessa ratasuunnittelussa, joten maakuntakaavan määräystä ei ole noudatettu. Tämä koskee tällä hetkellä radan yleissuunnittelua, osayleiskaavan muutoksesta on neuvoteltu ja pyydetty lausunnot paliskunnalta. Osayleiskaavan muutoksen vaihtoehtoisista linjauksista vähiten haittaa aiheuttaisi vaihtoehto VEA. Kaavamääräyksiin on syytä lisätä poronhoidon edellytyksiä turvaava määräys. Radan jatkosuunnittelussa tulee suunnitella radan aitaaminen molemmin puolin sekä turvata porojen kulku radan poikki. kanssa suunniteltu lieventäviä toimenpiteitä Natura-alueelle. Radan yleissuunnittelun ja radan YVA-prosessin (v. 2008) yhteydessä on poronhoitolain mukaisia neuvotteluja pidetty ja yleissuunnittelun jatkuessa niitä tullaan jälleen pitämään. Merkitään tiedoksi. Kaavamääräyksiä ja selostusta täydennetään aiemmin esitetysti. Anne Ollila, toiminnanjohtaja 5 Pohjois-Sallan paliskunta Lausunto Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutoksesta LAUSUNTO Sallan kunta pyytää Pohjois-Sallan paliskunnalta lausuntoa Saija- Pulkkaviita osayleiskaavan muutoksesta. Muutos koskee Soklin junaradan merkitsemistä kaavaan. Ratalinjaus sijoittuu Saijan kylän itäpuolelle. Kaavamuutos sijoittuu Pohjois-Sallan paliskunnan eteläosaan, Paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä on 4800 poroa ja poronomistajia oli 106 poronhoitovuonna Paliskunnan poronhoito perustuu porojen vapaaseen laiduntamiseen luonnonlaitumilla ympäri vuoden. Suunnittelualue on porojen talvilaidunta ja ne kulkevat marras-joulukuussa kaava-alueella suunnitellun ratalinjauksen poikki kaivamaan ravintoa Saijan kylän eteläpuolelle Sarivaaraan ja helmikuun lopussa takasin pohjoiseen. lainsäädäntö ja maakuntakaavat Poronhoitolaki (848/1990) (PHL) on erityislaki, joka tulee ottaa huomioon poronhoitoalueella toimittaessa. Poronhoitolaki turvaa elinkeinon aseman ja säätää poronhoidolle vapaan laidunnusoikeuden, joka on tarkoitettu pysyväksi oikeudeksi: "Poronhoitoa saadaan tässä laissa säädetyin rajoituksin harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta." (PHL 3 ). Vapaa laidunnusoikeus on edellytys kannattavalle poronhoidolle. Pohjois-Sallan paliskunta sijaitsee erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Alueella valtion

10 maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle (PHL 2 ). Poronhoitolaissa (53 ) säädetään myös että "suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa." Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutoksesta on käyty poronhoitolain mukaiset neuvottelut. Poronhoitolain ja muun lainsäädännön lisäksi poronhoitoa turvataan myös valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista: "Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset." Myös Itä-Lapin maakuntakaavassa kaavan yleismääräyksissä määrätään asiasta: "Porotalouden sekä muiden luontaiselinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava." Soklin vaihemaakuntakaavaan merkittyä sivurataa koskee määräys: "Linjauksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset turvattava". Osayleiskaava ja ratasuunnittelu Kaavaluonnoksessa on osoitettu vaihtoehtoisia linjauksia radalle Saijan kylän itäpuolella. Paliskunnan mielestä poronhoidolle vähiten haittaa aiheuttava linjausvaihtoehto nollavaihtoehdon jälkeen olisi vaihtoehto VEA. Muut vaihtoehdot sijoittuvat idemmäksi ja katkaisevat Patokoskenharjun, jota pitkin porot kulkevat alueella. Porojen kulku katkeaisi alueella, jos jyrkkäreunainen harju katkaistaan. Ratasuunnittelussa tulee suunnitella radan aitaaminen kahden puolen porovahinkojen estämiseksl. Radan poikki tapahtuvaa porojen kulkua ei kuitenkaan saa katkaista. Poroille pitää siis suunnitella ylitys- tai alikulkumahdollisuus. Mikäli alikulku suunnitellaan Tenniöjoen rautatiesillan yhteyteen, tulee sillan alle jätettävän maakannaksen olla tarpeeksi leveä, jotta porot pääsevät häiriöttömästi sillan alitse myös sulan joen aikana. Mahdollisesti porojen kulkua ohjaamaan tarvitaan myös ohjaavia aitarakenteita. Alitus ja aidat tulee suunnitella yhteistyössä Pohjois-Sallan paliskunnan kanssa. Kaavaselostuksen mukaan käynnissä on samanaikaisesti radan yleissuunnitelman laadinta. Kaivosyhtiön edustajan mukaan yleissuunnitelmaa on jo laadittu Pohjois-Sallan paliskunnan alueelle ainakin Joutsitunturi-Koukkutunturi Natura-alueella. Pohjois-Sallan paliskuntaa ei ole millään tavalla informoitu yleissuunnittelusta eikä sitä ole myöskään osallistettu suunnitteluun poronhoitolain mukaisin neuvotteluin. Neuvottelut eivät tarkoita jälkikäteen tapahtuvaa kuulemista, jossa ei ole mahdollisuutta vaikuttaa lopputulokseen. Toisin kuin kaivosyhtiö toistuvasti väittää, se ei ota poronhoitoa riittävästi huomioon suunnitellessaan poronhoitoa olennaisesti Merkitään tiedoksi. Kaavaselostukseen lisätään: Radan jatkosuunnittelussa on syytä suunnitella radan aitaaminen molemmin puolin sekä järjestää poroille turvalliset radan alitukset/ylitykset. Radan yleissuunnittelu on ollut keskeytyksessä lukuun ottamatta tätä kaava-aluetta (suunnittelu yhdessä kaavoituksen kanssa). Lisäksi 2,9 kilometrin matkalla Natura-alueen ympäristössä on yhteistyössä viranomaisten kanssa suunniteltu lieventäviä toimenpiteitä Natura-alueelle. Radan yleissuunnittelun ja radan YVA-prosessin (v. 2008) yhteydessä on poronhoitolain

11 koskevia toimenpiteitä ja toimii näin ollen poronhoitolain vastaisesti. Poronhoidon toimintaedellytyksiä ei ole turvattu tähänastisessa ratasuunnittelussa, joten maakuntakaavan määräystä ei ole noudatettu radan yleissuunnittelussa. mukaisia neuvotteluja pidetty ja yleissuunnittelun jatkuessa niitä tullaan jälleen pitämään. Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan osalta poronhoitolain mukaiset neuvottelut on käyty kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana. Sivuradan kaavamerkintään tulee Iisätä vaihemaakuntakaavan määräys, joka koskee radan jatkosuunnittelua: "Linjauksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset turvattava". Pohjois-Sallan paliskunta Sivuradan määräyksiin lisätään: Linjauksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toimintaedellytykset turvattava huolehtimalla siitä, että alueen kautta kulkevat yhteystarpeet on mahdollista järjestää tarkoituksenmukaisesti. Ensio Pirttilä, poroisäntä 6 Tatu Vaarala Kysymyksiä Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutoksista. VEA, VEB1, VEB2 ratalinjaukset - tuleeko kulku mahdollisuutta Alijänkälle päin vanha tiepohja - tuleeko ratapenkkaan isot ojarummut harjunojaan, keväällä Alajänkän suunnasta tulee huomattavasti kevättulvaa. onko ratapenkka mahdollisesti patona. Asiaa ei ratkaista osayleiskaavoituksen yhteydessä. Vaikutusten arviointia maankäytön osalta tarkennetaan. Omistan sarkamaita Alajänkällä jotka ovat EU:-tukikelpoisia, ovat tällähetkellä ns:maisemanhoitopeltoa josta maksetaan tällähetkellä noin 650,00 euroa/hehtaari. Ovat otettavissa viljely käyttöön koska vain. Jos vettyvät menettääkö tukioikeuden.> korvataanko? Tatu Vaarala 7 Valpu Mäkelä Tässä mielipiteeni Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutoksiin liittyvistä ratalinjauksista. - toivoisin että ratalinjaus kulkee mahdollisimman kaukana Saijan kylästä ja samalla kaukana tontistamme - toivoisin että ratalinjaus kunnioittaa Saijan luonnonsuojelulain Merkitään tiedoksi.

12 mukaista arvokasta maisema-aluetta eikä leikkaa sitä - toivon että Kolsaharju säilyy ja säilyttää myös maisemallisen luonnonarvonsa - toivon ettei juoksuhautoja tuhottaisi - toivon että rata kulkee mahdollisimman kaukana lomaasunnostamme (Vappula 35), koska tontilla ei tämän jälkeen ole virkistys- eikä muutakaan käyttöarvoa Ystävällisesti Valpu Mäkelä 8 Suullinen mielipide Lähialueen maanomistaja ilmoitti suullisesti, että hänen mielestään paras vaihtoehto on VEB2. Merkitään tiedoksi.