SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 Päivämäärä SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

2 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Jutta Piispanen, Minna Vesisenaho, Heikki Tuohimaa, Kirsi Lehtinen, Jenny Jungar, Ville Vihanta Jouni Laitinen Soinin kunnanvaltuusto Kaavaselostus Ramboll Pitkänsillankatu KOKKOLA P F

3 KAAVASELOSTUS SISÄLTÖ 1. PERUSTIEDOT Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Kaavan nimi ja tarkoitus Yhteyshenkilöt Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 4 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Liikenne ja kuljetusreitistöt Virkistyskäyttö ja matkailu Luonnonympäristö ja kasvillisuus Huomionarvoiset kohteet Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Lepakot Liito-orava Viitasammakko Uhanalaiset lajit Rämeristihämähäkki Muu eläimistö Natura-alueet ja muut suojelualueet Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Maisema ja kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Maa-alueiden omistus Suunnittelutilanne Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat Voimassa olevat yleiskaavat Vireillä olevat yleiskaavat Kyyjärven kunta Karstulan kunta Alajärven kaupunki Asemakaava Pohjakartta SELVITYKSET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Osalliset KAAVARATKAISU Laaditut vaihtoehdot Lentoestelupa 40

4 KAAVASELOSTUS 5.3 Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipiteet Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät Mitoitus ja sen perusteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Suhde maakuntakaavaan Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Liittyminen sähköverkkoon VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin Yhteisvaikutukset Riski- ja häiriötilanteet Yhteenveto vaikutuksista HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN TOTEUTTAMINEN 84 LÄHTEET 85 ERILLISLIITTEET Kaavaluonnoskartta 1: LIITE 1. Korkeanmaan tuulivoimahankkeen luontoselvitys LIITE 2. Pesolan, Korkeanmaan ja Möksyn tuulivoimapuistot. 110 kv liityntävoimajohdon luontoselvitys LIITE 3. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys LIITE 4. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys LIITE 5. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen viitasammakkoselvitys LIITE 6. Korkeanmaan tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys LIITE 7. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys LIITE 8. Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY. Vain viranomaiskäyttöön LIITE 9. Petolintutarkkailu, SSLTY. Vain viranomaiskäyttöön LIITE 10. Syysmuutonseuranta, SSLTY. LIITE 11. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen kuvasovitteet LIITE 12. Soini Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi Louhu ja Möksy tuulivoimapuistojen muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy LIITE 13. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen meluselvitys LIITE 14. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen välkeselvitys Liite 15. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Vain viranomaiskäyttöön toimitetaan liitteet 8 ja 9

5 KAAVASELOSTUS 1 1. PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Soinin kunta on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Korkeamaan alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 ) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Osayleiskaava-alue (n. 19 km 2 ) sijaitsee Soinin kunnan pohjoisosassa n. 6 km etäisyydellä keskustasta. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevaan Alajärven keskustaan on matkaa noin 24 km, koillispuolella sijaitsevaan Kyyjärven keskustaan noin 19 km ja itäpuolella sijaitsevaan Karstulan keskustaan on matkaa noin 25 km. Alueelle on tavoitteena toteuttaa enintään 25 yksikköteholtaan noin 3-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on enintään 140 m ja kokonaiskorkeus enintään 210 m. Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen pohjoispuolelle rakennettavaan sähköasemaan, joka sijaitsee vaihtoehtoisesti joko Pesolantien eteläpuolella tai Korkeamaan suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Mikäli sähköasema rakennetaan Pesolantien eteläpuolelle, myös Pesolan tuulivoimalat yhdistetään kyseiseen sähköasemaan. Sähköasema liitetään Alajärven sähköasemaan uudella noin kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla. Voimajohto sijoitetaan nykyisen Fingrid Oyj:n Vihtavuori-Alajärvi 400 kv voimajohdon rinnalle, mikä laajentaa nykyistä johtoaukeaa noin 20 metrillä. Alueelle laaditaan kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointia. Korkeamaan alueen kanssa samassa YVA:ssa käsitellään em. Pesolan tuulivoima-alue (23 voimalaa), jolla on myös yleiskaavoitus käynnissä. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos.

6 KAAVASELOSTUS 2 Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin metrin etäisyyttä voimalasta. Tällä etäisyydellä vaikutuksia ovat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja viereiselle maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä. Vaikka voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä yleisesti ns. kaatuma-alueesta, joka on tämän kaavan alueella 210m. Melun vaikutusalueena ymmärretään metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus) ja voimalan tyypistä. Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue jolloin voimalat ovat (hyvällä säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä kilometrin päästä mikäli maisema on avointa (peltoalueet ja vesistöt).

7 KAAVASELOSTUS Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Soinin Korkeamaan tuulivoima-alueen osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle. 1.3 Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Soinin kunta, jossa hankkeesta vastaa: Kaavakonsultti: Tuulivoimatoimija: Soinin kunta Multiantie 27 A SOINI Kunnanjohtaja Stefan Sundberg stefan.sundberg@soini.fi Tekninen johtaja Jouni Hänninen jouni.hanninen@soini.fi Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Minna Vesisenaho Pitkänsillankatu KOKKOLA puh minna.vesisenaho@ramboll.fi SABA Tuuli Oy Koulukatu Vaasa Maajohtaja Christoffer Wiik cw@saba.fi 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana on Soinin kunnan aloite Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnoksessa tuulivoimatuotannolle varattavien alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä. Suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimatoimija SABA Tuuli Oy:n suunnitelmat alueen hyödyntämisestä tuulivoimatuotannolle. SABA Tuuli Oy on tehnyt maanvuokrasopimuksia alueen maanomistajien kanssa sekä sopinut alueen kaavoittamisen käynnistämisestä Soinin kunnan kanssa. Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat,

8 KAAVASELOSTUS 4 uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina. Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta sovitetaan soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti alueella meneillään olevan YVA lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voi-maan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.3). 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Korkeamaan suunnittelualue sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle Soinin, Alajärven, Kyyjärven ja Karstulan kuntakeskusten väliselle alueelle. Aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten taajama-alueista, joista Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) keskuspaikka Alajärvi on selvästi suurin, sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on Soinista matkaa noin 78 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös työmatkaliikennöidään. Aluerakenteessa suunnittelualue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle, mutta Ristikankaalla Sauna-Ahontien varrella on asuinrakennus. Suunnittelualue on valtatie 16 etelänpuolella ja koko aluetta ympäröi alempiasteinen tieverkko. Suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta ja alueen koillisosassa on myös turvetuotantoa. Kaava-aluetta lähimpänä on Torasperän ja Keisalan kylät, jotka ovat n. 2-3 km etäisyydellä suunnittelualueen länsipuolella Möksyntien varrella. Taulukossa 1 on esitetty lähialueen rakennusten lukumääriä ja kuvassa 3 on YVA-selosutkseen laadittu kuva asutuksen sijoittumisesta alueella. Korkeamaan alue rajautuu lännessä Fingrid Oyj:n Alajärvi-Petäjävesi 220 kv voimajohtoon. Alueen koillisosassa kulkee Vihtavuori-Alajärvi 400 kv voimajohto. Korkeamaan itäosassa sijaitsee turvetuotantomaita. Alueen rajalla sijaitsevalla Järvisalonnevalle on vireillä turvetuotannon ympäristölupaprosessi.

9 KAAVASELOSTUS 5 Kuva 3. Asutuksen sijoittuminen alueen läheisyydessä Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä. Etäisyys suunnittelualueesta Vakituiset asuinrakennukset kpl Vapaa-ajan rakennukset kpl 1 km 2 km 3 km Liikenne ja kuljetusreitistöt Suunnittelualuetta ympäröi alempiasteinen tieverkko. Lähin valtatie on suunnittelualueen pohjoispuolella oleva valtatie 16, joka on Pohjanmaan rannikolta Ylistarosta Lapuan ja Alajärven kautta Keski-Suomen Kyyjärvelle johtava valtatie. Alueen itäpuolella on Vehkaperäntie ja länsipuolella Möksyntie, jotka yhdistyvät pohjoisessa valtatie 16 ja etelässä Karstulantiehen. Suunnittelualuetta lähinnä oleva lentokenttä on Menkijärven (EFME) lentokenttä Alajärven Menkijärven kylässä suunnittelualueelta n. 35 km länteen. Suunnittelualue sijoittuu pääosin lentoesterajoitusten ulkopuolelle.

10 KAAVASELOSTUS 6 Kuva 4. Alueen tiestö. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävä reitti on esitetty osiossa Virkistyskäyttö ja matkailu Alueella ei ole virkistyskohteita tai reittejä, vaan sitä käytetään lähinnä marjastukseen ja yleiseen ulkoiluun. Lähimmät Metsähallituksen metsästyskohteet sijaitsevat idässä n. 2 km päässä suunnittelualueesta. Metsästystä harjoitetaan kuitenkin koko alueella perustuen metsästysseurojen ja yksityisten tekemiin vuokrasopimuksiin. Alueella toimivia metsästysseuroja ovat Keisarin Erä ja Soinin metsästysseura. Ratsastusta voi harrastaa Tiinan tallilla. Tiinan talli sijaitsee Torasjärven pohjoisrannalla noin 1,3 kilometrin etäisyydellä Korkeamaan alueesta länteen. Tallilla on tarjolla kesäisin ratsastusleirejä ja retkiä, joilla ratsastetaan myös tallia ympäröivissä maastoissa. Ympäri vuoden tehdään lisäksi päivän-parin maastoretkiä. Tallilla on tarjolla myös majoitusta. Karstulantien eteläpuolella n. 5 km etäisyydellä on kesäretkeilyreitti "Kuninkaanpolku". Lisäksi alueella on lukuisia järviä, joilla voi harrastaa viehekalastusta. Järvistä suurin on Karstulantien varrella oleva Hankajärvi. Tiedot on saatu Metsähallituksen, Maanmittauslaitoksen ja Logica 2013 ylläpitämästä retkikartasta (

11 KAAVASELOSTUS 7 Kuva 5. Lähimmät virkistysmahdollisuudet. Metsähallituksen hallinnoimat hirvenmetsästysalueet kattavat myös pienriista-alueet. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Luonnonympäristö ja kasvillisuus Suunnittelualueen luonnonympäristö on kosteaa, soista kangasmetsäaluetta. Suunnittelualueen kallioperä on tonaliittia ja porfyyristä graniittia. Alueen maaperä on pääosin moreenia ja maaston painanteet ovat paksujen turvekerrosten peitossa. Lisäksi alueella on pieniä kalliopaljastumia. Topografialtaan maasto on loivasti kumpuilevaa; pieniä lampia on pirstoutunut kumpareiden väliin. Maanpinnan korkeus vaihtelee keskimäärin 185 m ja 200 m välillä. Korkeamaan alueen pintavedet valuvat ojituksia myöten Pohjoisjokeen ja edelleen Torasjärven ja Toraspuron kautta Kuninkaanjokeen. Suunnittelualueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin luokiteltu pohjavesialue, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Lintuharju ( ) sijaitsee Korkeamaan suunnittelualueen eteläpuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä. Alueella ei myöskään sijaitse yksityisiä kaivoja.

12 KAAVASELOSTUS 8 Kuva 6. Karttaan on korostettu suunnittelualueen korkeimmat alueet mustalla katkoviivarajauksella, vesistöt sinisellä ympyröinnillä ja kalliot ruskealla. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa selvitettiin alueen kasvillisuuden yleispiirteitä sekä havainnoitiin erityisesti arvokkaiden luontotyyppien ja elinympäristöjen (LSL 29, MetsäL 10, VesiL 15a ja 17 a ) esiintymistä kesä- elokuun välisenä aikana 2013 yhteensä kymmenen maastopäivän ajan. Korkeamaan alueen kasvillisuus koostuu lähinnä tuoreen ja kuivahkon kankaan metsistä, ojitetuista rämeistä, kitukasvuista mäntyä kasvavista ojittamattomista rämeistä sekä muutamista puuttomista nevoista. Alueen länsiosassa on turvetuotantoalueita. Länsi- ja eteläosassa on muutamia suoreunaisia lampia. Alueella on jonkin verran korkeusvaihteluita ja soiden välissä kohoavia pieniä harjuja. Metsät ovat pääosin voimakkaasti hoidettuja männiköitä, kuusikkoa kasvaa jonkin verran rinteillä ja maaston notkelmissa. Luontoselvitys on kokonaisuudessaan liitteenä 1 ja liityntävoimajohdon luontoselvitys liitteenä Huomionarvoiset kohteet Suunnittelualueella sijaitsee useita vähäpuustoisia tai puuttomia nevoja ja rämeitä, joiden laajuus vaihtelee hieman alle hehtaarista useaan kymmeneen hehtaariin. Lähes kaikki vähäpuustoiset suoalat ovat tupasvillarämeitä, isovarpurämeitä, keidasrämeitä sekä karuja nevoja, jotka on kaikki luokiteltu valtakunnallisella tasolla säilyviksi (LC) luontotyypeiksi. Suolaikut eivät ole luonnontilaisia, vaan ojitusten ympäröimiä. Kaikki Korkeamaan ojittamattomat harvapuustoiset suoalat on luokiteltu metsälain tarkoittamiksi muiksi arvokkaiksi elinympäristöiksi (Metsäkeskus 2013). Alueen ojittamattomien suoalueiden luontoarvoja voidaan pitää lähinnä paikallisina. Suunnittelualueella on kaksi paikallisesti arvokasta ruohokorpea, joista Sikoharjun itäpuolella sijaitseva korpi on luokiteltu metsälain tarkoittamaksi muuksi arvokkaaksi elinympäristöksi ja Rapa-Valkeinen lammen itäpuolella sijaitseva korpi metsälain tarkoittamaksi erityisen arvokkaaksi elinympäristöksi (lakikohde). Korkeamaan alueella sijaitsee yhteensä yhdeksän lampea, joista viisi on yli hehtaarin kokoisia. Valtaosalle lammista on kaivettu ojituksia, joista useimmat ovat muuttaneet lammen välitöntä

13 KAAVASELOSTUS 9 lähiympäristöä eivätkä ko. lammet tai niiden lähiympäristöt ole luonnontilaisia. Lampien välittömän lähiympäristön lajistoon kuuluvat tyypillisesti raate, jouhisara, luikat, pullosara, tupasvilla, suokukka, suopursu ja kanerva. Paikka paikoin esiintyy vehkaa, kastikoita sekä järviruokoa. Kalettomanlampi sijoittuu alueen itäosiin. Se on yli hehtaarin laajuinen luonnontilainen lampi, jonka lähiympäristöön sijoittuu luonnontilainen suo. Kohde ei täytä metsälain kriteerejä, mutta sitä voidaan pitää paikallisesti arvokkaana kohteena. Metsälain kriteerit täyttäviä pienten lampien välittömiä lähiympäristöjä havaittiin kaksi; toinen sijoittuu suunnittelualueen keskiosiin Niittylehdon pellon koillispuolelle ja toinen on Pieni-Kaleton lampi Kalettomanlammen eteläpuolella. Kummallekaan ei ole tehty ojituksia. Lampien lähiympäristön kasvillisuus on karuleimaista eikä juuri eroa ympäröivien alueiden lajistosta. Pienten luonnontilaisten lampien luontoarvot ovat lähinnä paikallisia. Kuva 7. Arvokkaat luontokohteet Korkeamaan alueella. Kuvan aluerajaus ja voimaloiden sijoittelu on YVA-menettelyn mukainen.

14 KAAVASELOSTUS 10 Suunnittelualueella ei sijaitse huomattavia METSO-ohjelman periaatteiden mukaisia kohteita. Suunnittelualueen puustoiset suot ja niiden reunametsät sekä metsäiset kalliot ja louhikot ovat rakennepiirteiltään tasaikäisiä, iältään verrattain nuoria, lajistoltaan tavanomaisia, sekä suojelualueista eristyneitä. Myös lahopuun määrä on alueella vähäinen. METSO-ohjelman luokittelutekijänä mainitaan muun muassa uudistuskypsää varttuneempi ikä, sekä eroavaisuus talousmetsäelinympäristöön. Suunnittelualueen metsät ovat metsätaloustoimin hoidettuja, eivätkä ne ylitä uudistuskypsyyttä. METSO-ohjelman periaatteiden mukaisista rakennepiirteistä alueella tavataan kuitenkin yksi metsikkö, joka sijoittuu suojelualueen viereen. Tämä Mäntykankaan Natura-alueen läheisyyteen sijoittuvassa varttuneessa kuusivaltaisessa metsikössä tavataan mm. liito-oravaa. Lisäksi metsikkö voisi soveltua kuukkelin reviirin ydinalueeksi. Paskolamminkankaalla sijaitseva metsikkö on kuitenkin varsin tasarakenteinen ja lahopuuta alueella esiintyy niukasti. Metsikön ikä ei myöskään ylitä uudistuskypsän metsikön ikää. Korkeamaan alueella tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueet sijoittuvat tuoreen, kuivahkon ja kuivan kankaan eri-ikäisiin kasvatusmetsiin ja taimikkoalueille. Pääpuulajina alueilla esiintyy mänty, kuusi lisääntyy maaston painanteissa. Kenttäkerroksen tyypillisimpään lajistoon kuuluvat mm. puolukka, mustikka ja kanerva. Tarkemmat voimalapaikkakohtaiset kuvaukset on esitetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Selostuksessa on myös kuvattu voimajohdon kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta. Näitä ovat kansainvälisesti merkittävät IBAalueet (Important Bird Area), niitä vastaavat kansalliset FINIBA-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat MAALI-alueet (maakunnallisesti arvokkaat lintualueet). Kotkien, sääksen ja muuttohaukan pesäpaikkatiedot selvitettiin kyselyillä Rengastustoimistosta, alueelliselta ELYkeskukselta, sekä Metsähallitukselta. Suunnittelualueen pesimälinnustoa kartoitettiin keväällä ja kesällä 2013 useita eri laskentamenetelmiä käyttäen. Pesimälinnustoselvitys on esitetty liitteenä 6. Linnustoselvitysten tavoitteena oli kartoittaa huomionarvoisten lajien esiintymistä suunnittelualueella. Näitä ovat luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lait, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym. 2010, BirdLife Suomi 2011) sekä EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin, Pesimälintulaskennat suoritettiin aamuisin kello 3:30-10 välisenä aikana, jolloin useiden lintulajienlauluaktiivisuus on korkeimmillaan ja valtaosa lajeista parhaiten havaittavissa. Sääolojen suhteen laskennat ajoitettiin selkeille, vähätuulisille aamuille ja sadesään sattuessa laskennoista luovuttiin. Pesimälinnustolaskentojen lisäksi selvitystä täydennettiin erillisellä huomionarvoisia metsäkanalintuja koskevalla selvityksellä huhti-toukokuussa kehrääjäselvityksellä kesäkuussa, pöllöselvityksellä huhtikuussa sekä tuulivoimahankkeiden yhteisellä päiväpetolintuseurannalla, jota tehtiin klo 8-17 välisenä aikana. Tehdyistä linnustoselvityksistä on laadittu erillisraportit, joissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin suunnittelualueen linnustoa. Elinympäristömuutosten kannalta suunnittelualueen herkimpiä ovat alueen vähäpuustoiset suot ja lammet lähiympäristöineen. Linnuston kevät- ja syysmuuttoa selvitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan kuntien Alajärven, Soinin ja Vimpelin toteutetun tuulivoimayleissuunnitelman yhteydessä (Tuulivoimaalueiden yleissuunnitelma 2014). Kevät- ja syysmuutonseurantaraportit on esitetty liitteissä 8 ja 10. Pesolan ja Korkeamaan tuulivoima-alueiden lisäksi selvityksissä olivat mukana Alajärven Louhun ja Möksyn, sekä Soinin Konttisuon tuulivoima-alueet, sekä Vimpelin kunnan alueelle sijoittuva Hietapuron tuulivoimahanke. Muuttolintuselvitykset toteutti Suomenselän lintutieteellinen yhdistys (SSLTY), jonka toimialueelle tuulivoima-alueet sijoittuvat. Vaikutusarvioinnista vastasi Ramboll Finland Oy. Muuttolintuselvitykset perustuivat sekä vuoden 2013 maastokartoituksiin että SSLTY:lle vuosien saatossa kertyneeseen havaintoarkistoon.

15 KAAVASELOSTUS 11 Maastotyö toteutettiin vakiintunein menetelmin, jossa lintuja havainnoitiin kokoaikaisesti kiikareiden ja kaukoputken avulla suunnittelualueiden läheisyydessä sijaitsevilta hyviltä näkymäpaikoilta. Keväällä 2013 muuton seuranta toteutettiin neljältä tarkkailupisteeltä, joilla kaikilla oli havainnointia vilkkaimpina muuttopäivinä. Pisteillä havainnoitiin välillä yhteensä tuntia havaintopaikasta riippuen. Nämä neljä havaintopaikkaa olivat Perhon Tunturikallio, Soinin Vuorelankorpi, Karstulan Kokkokangas ja Alajärven Moukariharju. Lisäksi linnustoa havainnoitiin vaihtelevasti muilta paikoilta. Kaikkiaan lentävien lintujen tarkkailua oli yhteensä 337 tuntia välillä Syksyllä 2013 maastotöitä suunniteltujen tuulivoimaalueiden vaikutuspiirissä tehtiin neljänä eri ajankohtana. Pääpaino oli selvittää alueiden merkitys lintujen syysmuutonaikaisen lepäilyn kannalta. Työ toteutettiin samaan tapaan kuin keväällä. Alueita seurattiin välillä Korkeamaan ja Pesolan suunnittelualueiden vaikutuspiirissä olivat mm. Alajärven Savonjärvi (4 krt), Alajärven Nälkämäen pellot (3 krt), Soinin Ryöstöjärvi (4 krt) ja Soinin Hanka-järvi (4 krt). Lisäksi muuttoliikettä seurattiin maastossa yhteensä noin 7 tuntia syksyn kahtena vilkkaimpana kurkien ja hanhien muuttopäivinä Soinin Matosuolla. Vaikutukset muuttolinnustoon arvioitiin tukeutuen olemassa olevaan havaintotietoon sekä Suomessa ja maailmalla tehtyihin havaintoihin ja tutkimuksiin tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti tai kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (IBA-/FINIBA-alueet). Lähimmät alueet ovat: Salamajärvi (710107), joka sijoittuu Kivijärven, Kinnulan ja Perhon alueelle. Se kuuluu kokonaan Natura 2000-verkostoon, soiden ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan sekä on rauhoitettu luonnon- ja kansallispuistona. Alue muodostuu havupuuvaltaisista vanhoista metsistä, rämeistä ja nevoista. Alueella esiintyy useita kriteerilajeja, muun muassa jänkäkurppa. Pyhä-Häkki (610139) sijaitsee Saarijärvellä. Se kuuluu Natura 2000-verkostoon ja on rauhoitettu kansallispuistoksi. Alue on laaja, iäkkäiden kangasmetsien, korpien, rämeiden ja avoisoiden yhdistelmä. Siellä esiintyviä kriteerilajeja ovat sinipyrstö, kuukkeli, pohjantikka, pikkusieppo sekä runsas metsokanta. Vanhaneva (710100) sijaitsee Lappajärvellä ja on suojeltu Natura-alueena ja soidensuojeluohjelmalla. Alue on keidassuo, jolla esiintyy kaakkuri. Evijärven kosteikot (710109) sijaitsee Evijärvellä ja kuuluu osittain Natura 2000-verkostoon ja soidensuojeluohjelmaan. Alueella esiintyy mustatiira, kaakkuri ja naurulokki. Haapajärvi (740098) sijaitsee Vetelissä. Aluetta ei ole suojeltu. Alue muodostuu umpeen kasvavasta Perhonjoen laajentumasta. Alueella esiintyy suokukkoja sekä muuttoaikaan joutsenia. Pilvineva (740089) sijaitsee Vetelissä ja Kaustisella. Se kuuluu lähes kokonaan Natura-alueisiin, soidensuojeluohjelmaan tai luonnonsuojelualueisiin. Se koostuu keidassuoalueesta, jolla on havupuuvaltaisia metsäsaarekkeita. Alueella pesii pikkukuoveja. Alajärven Möksyn alueella sijaitseva Savonjärvi on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi lintukohteeksi (MAALI). Savonjärvi on pieni, rehevä ja usein keväisin tulviva järvi turvetuotantoalueiden keskellä. Erityisen runsaasti siellä pesii naurulokkeja ja mustakurkkuuikkuja, joiden lisäksi alueella on havaittu vaarantuneista lajeista jouhisorsa ja tukkasotka. Kaikki muut seudun MAALI-alueet on esitetty alla olevassa kuvassa. Näistä alueista tässä käsitellään vain 20 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat kohteet. Pohjoisneva-Juurikkalamminneva- Haarukkalamminnevan alue on laaja avosoiden ketju, jolla on merkitystä suolinnuston säilymiselle Suomenselän alueella. Lajistoon kuuluu muun muassa metsähanhi, jouhisorsa, riekko, suokukko, mustapyrstökuiri, keltavästäräkki ja pohjansirkku. Kyyjärvellä sijaitseva Peuralamminneva on suoalue, josta osa kuuluu Natura-alueeseen. Lajistossa esiintyy muun muassa metsähanhi, jouhisorsa, riekko, kaakkuri, suokukko, mustapyrstökuiri, keltavästäräkki ja pohjansirkku. Kyyjärven Valleussuo kuuluu Natura-alueeseen. Siellä tavattuja lajeja ovat muun muassa vaarantuneet keltavästäräkki ja pohjansirkku. Soinin kunnassa sijaitseva Matosuo on Natura-aluetta, lajeinaan muun muassa vaarantuneet keltavästäräkki, mustakurkku-uikku ja riekko. Alajärven Lohilamminneva-Valkeisneva on kahden vierekkäisen suon muodostama kokonaisuus, jonka lajistossa on havaittu muun muassa keltavästäräkki ja riekko. Alajärven ja Vimpelin rajalla sijaitseva Kiiskinen on peltoalue, jolta havaittiin muun muassa vaarantunut peltosirkku. Vimpelissä sijaitseva Katajalahti on Lappajärven suojaisa lahti, jossa pesii muun muassa naurulokkikolonia sekä lukuisia silkkiuikkuja. Alue on myös tärkeä muutonaikainen levähdysalue.

16 KAAVASELOSTUS 12 Kuva 8. Arvokkaat linnustoalueet Korkeamaan ympäristössä (alempi sininen rajaus). Korkeamaan suunnittelualueen pesimälinnusto on Pohjanmaan alueelle tyypillistä suo- ja metsälajistoa. Linnuston lajimäärät ja keskitiheydet jäivät kuitenkin alle alueen keskiarvon, mikä johtunee alueen karuista ja pääosin ojitetuista soista, turvetuotannosta ja voimakkaasti käsitellyistä talousmetsistä. Metsälajeista runsaslukuisimpina suunnittelualueella esiintyivät erityisesti suomalaisille metsäympäristöille tavanomaiset lajit (peippo, pajulintu, punarinta, metsäkirvinen sekä tiaiset), joita tavataan säännöllisesti koko suunnittelualueella. Huomionarvoista varttuneiden ja vanhojen metsien lajistoa alueella ovat metso, palokärki, harmaapäätikka, pohjantikka, pikkusieppo sekä leppälintu, soiden ja avomaiden lajistoa kurki, kapustarinta, kuovi, pikkukuovi, liro, valkoviklo, niittykirvinen, keltavästäräkki sekä kivitasku ja vesistöjen lajistoa laulujoutsen, metsähanhi ja telkkä. Metson lisäksi kanalinnuista alueella pesivät riekko, teeri ja pyy. Päiväpetolinnuista havaittiin varpushaukka. Korkeamaan alueella havaittiin muutamia alueita, lähinnä avosoita ja lampia, joiden lajistossa esiintyi muita alueita enemmän huomionarvoisia tai muutoin harvalukuista alueelle tyypillistä pesimälajistoa. Suojelullisesti huomionarvoisia lajeja havaittiin kaikkiaan 22, joista vaarantuneiksi luokiteltuja on kaksi, silmälläpidettäviä seitsemän, alueellisesti uhanalaisia viisi, lintudirektiivin I-liitteen lajeja 11 ja Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeja 11. Huomionarvoisten lajien parimäärät ovat enimmäkseen pieniä.

17 KAAVASELOSTUS 13 Kuva 9. Korkeamaan huomionarvoiset linnustoalueet. Aluerajaus on muuttunut pieniltä osin. Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvityksen perusteella, joka on liitteenä 7, teeri käyttää laajalti suunnittelualueen avosoita, turvetuotantoalueita ja peltoja soidinpaikkoinaan. Suurin soidin, noin kymmenen kukkoa, havaittiin Pesolan ja Korkeamaan väliin jäävällä Järvisalonnevalla. Metson soidinpaikkoja havaittiin Pesolan ja Korkeamaan alueilla molemmilla kaksi, joista suurin, noin viisi kukkoa, sijaitsi Pesolan alueen eteläosassa. Riekkoreviirejä havaittiin Korkeamaan alueella kaksi, lisäksi Korkeamaalla on useita riekon elinympäristöksi soveltuvia avosoita. Suunnittelualueiden läheisyydessä tunnetaan sekä maakotkan että sääksen pesimäpaikat (Tuohimaa & Tikkanen 2014). Maakotkien havaittiin vuoden 2013 tarkkailuissa liikkuvan säännöllisesti Pesolan ja Korkeamaan alueilla. Petolintutarkkailu on esitetty liitteenä 9, joka on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön. Sääksi havaittiin harvoin suunnittelualueen rajojen sisällä (Sissonen 2013), mikä todennäköisesti johtui potentiaalisten saalistusvesistöjen vähäisyydestä suunnittelualueen suunnassa. Näiden petolintujen tunnetut pesimäpaikat sijaitsevat läheisillä Natura-alueilla. Natura-alueiden lisäksi vaikutuspiirissä ei ole tiedossa muita maakotkan tai sääksen pesimäpaikkoja. Lähimmät muut tunnetut lajien pesäpaikat sijoittuvat yli 10 km:n etäisyydelle. Reviirillä olevien maakotkien lisäksi havaittiin vuoden 2013 tarkkailuissa muitakin kierteleviä maakotkia. Keväällä noin 200 havainnointitunnin aikana maakotkia arvioitiin Soinin- Alajärven rajaseudulla pukutuntomerkkien havaitun noin kymmenen yksilöä (Aalto 2013a). Kesällä 40 tunnin tarkkailun aikana havaittiin kolme maakotka (Sissonen 2013). Kaikkiaan näistä maakotkista puolet lensi jossain vaiheessa Pesolan tai Korkeamaan suunnittelualueella. Vaikka maakotkia havaittiin lukumäärällisesti runsaasti, valtaosa suunnittelualueen havainnoista kuitenkin koski samaa reviirillä olevaa pariskuntaa. Reviirin maakotkia koskevien havaintojen osuus arvioitiin olevan % siitä kokonaisajasta, mitä kaikkien maakotkien havaittiin suunnittelualueella lentävän (Tuohimaa & Tikkanen 2014). Tarkasti suhdetta ei tiedetä, koska maakotkia ei useinkaan voida yksilöidä. Pesimättömien maakotkien liikkumista on voinut lisätä

18 KAAVASELOSTUS 14 haaskaruokinnat. Eräs vuosikymmeniä toiminut merkittävä kotkien haaskaruokintapaikka (noin 10 km etäisyydellä suunnittelualueesta) lopetettiin joulukuussa 2012 (Seppo Koivisto, suull.). Korkeamaan ja Pesolan alueet eivät sijoitu suurten vesistöjen tai muiden suurmaastomuotojen muodostamille muuttolintureiteille. Tästä syystä muutto tapahtuu alueella hajanaisesti laajana rintamana. Merkittävimpänä muuttoesiintymänä on pidettävä kurjen syksyistä Muhoksen kerääntymäalueelta etelälounaaseen suuntautuvaa ( yksilön) päämuuttoreittiä, joka voi ajautua suunnitellulle tuulivoima-alueelle idänpuoleisten tuulten vallitessa. Näin kävi esimerkiksi syksyllä Yleensä syksyn päämuuttoreitti kulkee tuulivoima-alueiden itäpuolelta. Suurten lintulajien (hanhien, joutsenten ja kurkien) keskeisiä muutonaikaisia ruokailu- ja levähdysalueita ei havaintojen mukaan alueella ole. Tuulivoimasuunnittelun kannalta merkittävien lajien kevätmuuttovuo (=muuttavaa yksilöä / kilometrin levyinen kaistale / kevät) arvioitiin suunnitelluilla tuulivoima-alueilla (ao. taulukko), joka soveltuu myös Korkeamaan ja Pesolan alueelle. Määrät ovat vuoden 2013 havaintoihin ja SSLTY:n pitkäaikaiseen muutonseuranta-aineistoon perustuvia arvioita havaittavissa olevasta määrästä eli luvuissa ei ole mukana hyvin korkealla/matalalla lentäviä tai yömuuttavia lintuja. Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen raportin (Aalto 2013a, Aalto 2013b) näkemyksen mukaan varovaisuusperiaatteita noudattaen havaittavissa olevaa määrää voidaan pitää tuulivoimaloiden roottorikorkeudella lentävänä määränä. Taulukko 2. Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen arviot muuttajavuosta (yks/km) Korkeamaan ja Pesolan alueella kevät- ja syysmuuton yhteydessä. Laji Kevät Syksy min max min maks Laulujoutsen Metsähanhi Kurki Mehiläishaukka 0, Merikotka 0,5 1,5 1 4 Ruskosuohaukka 0,5 2 0,5 2 Sinisuohaukka Varpushaukka Hiirihaukka Piekana Sääksi 0,5 2 0,5 5 Maakotka - - 0, Lepakot Lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin kahdella maastokäyntikerralla yhteensä kahdeksana yönä , ja Lepakkoselvitys on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Maastossa lepakkoselvitys suoritettiin aktiivisella kartoituksella lepakkodetektorin (Batbox Griffin) kanssa kulkien sekä passiivisella kartoituksella, jossa maastoon jätetään detektoreita (Anabat SD2) äänittämään lepakoiden ääniä. Aktiivisessa kartoituksessa kuljettu reitti ja passiivisten seurantapaikkojen sijoittelu suunniteltiin aikaisempien maastokäyntien (linnusto-, liito-orava- ja kasvillisuusselvitykset) sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella siten, että ne kattoivat mahdolliset selvitysalueella esiintyvät lepakoiden käyttämät alueet. Suunnittelualueen lisäksi kartoitettiin lähiympäristössä sijaitsevia asutusalueita ja vesistöjä, jotka arvioitiin lepakoiden esiintymisen kannalta erityisen potentiaalisiksi ympäristöiksi. Kartoitusta suoritettiin kohtuullisen poutaisina ja tyyninä öinä, sillä voimakas sade tai tuuli voi vähentää lepakoiden saalistusaktiivisuutta. Passiivista seurantaa suoritettiin osittain aktiivisen kartoituksen kanssa samanaikaisesti ( , ja ). Passiivisessa kartoituksessa maastoon jätettiin lepakoiden kannalta potentiaalisiin paikkoihin lepakkodetektoreita äänittämään lepakoiden tuottamia ultraääniä. Jokaisena selvitysyönä oli käytössä kolme detektoria, jotka sijaitsivat kunakin yönä eri paikoissa. Yhteensä passiivista havaintoaineistoa saatiin 25 eri seurantapaikalta, kultakin yhden yön ajalta. Seurantapaikoista kahdeksan sijoittuu Korkeamaan alueelle, yhdeksän Pesolan alueelle ja

19 KAAVASELOSTUS 15 kahdeksan suunnittelualueen ulkopuolelle. Detektorit jätettiin lepakoiden kannalta potentiaalisiksi arvioituihin paikkoihin. Aktiivisissa kartoituksissa tehtiin Korkeamaan kartoitusreitillä yhteensä 37 lepakkohavaintoa, joista 4 havaintoa kertyi kesäkuulle ja 33 elokuulle. Aktiivisessa kartoituksessa havaituista lepakosta 26 oli pohjanlepakoita ja 9 siippalajeja sekä 2 tunnistamatonta lepakkoa. Passiivisissa kartoituksissa tehtiin Korkeamaan ja Pesolan suunnittelualueilta yhteensä 165 pohjanlepakkohavaintoa, 85 havaintoa siippalajeista ja 19 tunnistamattomasta lepakosta. Valtaosa havainnoista tehtiin elokuun maastokäynnillä. Kaikkiaan havaintoja kertyi yhteensä 273 viiden minuutin havaintojaksoina mittatuttuna. Lepakoiden äänihavainnoista noin kolmannes kuului siipoille ja kaksi kolmannesta pohjanlepakoille. Korkeamaan seurantapaikoilta viiden minuutin havaintojaksoja kertyi yhteensä 92. Eniten havaintoja (43 kpl viiden minuutin havaintojaksoja) kertyi Korkeamaan suunnittelualueen itäosassa sijaitsevan Rapa-Valkeisen rannalta (seurantapaikka 22) sekä suunnittelualueitten ulkopuolella sijaitsevan Pikku-Syvärin rannalta (seurantapaikka 13). Lisäksi Aktiivikartoituksessa Korkeamaan alueella suurin osa havainnoista tehtiin suunnittelualueen ulkopuolella ja alle kolmannes havainnoista suunnittelualueella. Lukuun ottamatta yksittäistä siippahavaintoa suunnittelualueen reunalla, kaikki suunnittelualueen havainnot tehtiin metsäautotien yllä saalistelevista tai nopeasti ohilentävistä pohjanlepakoista. Suunnittelualueen ulkopuolella tehdyt lepakkohavainnot keskittyvät Torasjärven ympäristöön, missä havaittiin sekä pohjanlepakoita että siippoja. Korkeamaan suunnittelualueella havaittiin kaksi lepakoiden ruokailualuetta. Korkeamaan selvitysalueella tehdyt lepakkohavainnot painottuvat suunnittelualueen ulkopuolelle asutuksen läheisyyteen, sekä suunnittelualueen itäosassa sijaitsevien vesistöjen ympäristöön. Suunnittelualueella havaittiin kaksi lepakoiden ruokailualuetta, joista Rapa-Valkeisen lampi luokiteltiin lepakoille tärkeäksi ruokailualueeksi (luokka II) ja Pieni-Kaleton muuksi lepakoiden käyttämäksi alueeksi (luokka III). Muualla suunnittelualueella havaittiin vain yksittäisiä ruokailevia tai nopeasti ohilentäviä lepakoita. Kuva 10. Lepakkohavainnot suunnittelualueella (Korkeamaan alue sinisellä rajauksella) ja sen lähiympäristössä. Aluerajaukset ovat muuttuneet pieniltä osin.

20 KAAVASELOSTUS 16 Kuva 11. Lepakoiden käyttämät ruokailualueet (II-luokka) ja muut alueet (III-luokka) suunnittelualueella (Korkeamaan alue mustalla rajauksella) ja sen lähiympäristössä. Aluerajaukset ovat muuttuneet pieniltä osin Liito-orava Hankkeen liito-oraviin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin olemassa olevan tiedon ja maastokäyntien perusteella, joissa käytössä olivat sekä ilmakuvat että peruskarttapohjat. Aikaisempia havaintoja liito-oravista selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit - tietojärjestelmästä. Liito-oravien esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin välisenä aikana. Liito-oravaselvitys on esitetty liitteessä 4. Kartoituksissa liito-oravien ulostepapanoita etsittiin lajille soveltuvista varttuneista kuusivaltaisista sekametsiköistä suurten kuusten ja lehtipuiden tyviltä. Havainnot papanoista sekä pesäpuista merkittiin kartalle ja liitooravien kulkureitit ja elinalueet rajattiin havaintojen perusteella. Suunnittelualueella esiintyvät metsät ovat pääasiassa mäntyvaltaisia talousmetsiä, jotka eivät sovellu liito-oravan elinympäristöiksi. Kuusivaltaiset metsäalueet ovat usein pieniä ja sijoittuvat hajanaisesti eri puolille suunnittelualuetta. Suunnittelualueella esiintyvien kuusivaltaisten metsien soveltuvuutta liito-oravalle heikentää niiden usein tasainen puustorakenne sekä lehtipuiden, erityisesti haavan vähäisyys. Maastokäyntien yhteydessä liito-oravasta tehtiin havaintoja kolmesta paikasta Korkeamaan alueella (Mäntykangas-Paskolamminkangas, Korkeamaan mäen itäosa, Korkeamaan mäen länsiosa). Jätöshavaintojen perusteella Mäntykankaan Natura-alue oli asuttu. Kuusivaltaisessa vanhassa metsässä esiintyy kookkaita kolohaapoja, jotka soveltuvat hyvin liito-oravan pesäpaikoiksi. Jälkiä liito-oravasta havaittiin myös Natura-alueen läheisyydestä Korkeamaan suunnittelualueen puolelta Paskolamminkankaalta, josta on kuusikkoyhteys Naturaalueelle. Suunnittelualueen puolella liikkuneen liito-oravan pesäpuut sijaitsevat mahdollisesti Natura-alueen puolella, missä sopivia pesäpuita on enemmän ja olosuhteet pesimiseen otollisemmat. Mäntykankaan-Paskolamminkankaan lisäksi liito-oravasta tehtiin havaintoja Korkeamaan alueen pohjoisosassa, Korkeamaan mäen lähiympäristössä. Näistä itäisemmällä paikalla ei etsinnöistä huolimatta havaittu yhtään kolopuuta tai risupesää. Korkeamaan mäen länsipuolen metsäkuvion koillisosassa sijaitsee useita kolopuita, joista yhden tyvellä havaittiin useita kymmeniä liito-oravan papanoita. Kahden kolon haapa on todennäköinen liito-oravan

21 KAAVASELOSTUS 17 pesäpuu. Suunnittelualueella ei havaittujen liito-oravan asuttamien elinympäristöjen lisäksi sijaitse muita liito-oravalle erityisen hyvin soveltuvia metsäalueita. Liityntävoimajohdon maastokäynneillä tehtiin havaintoja liito-oravan esiintymisestä Lehdonperän kylän ympäristössä, joka sijaitsee nykyisen 400 kv voimajohdon lounaispuolella. Maastohavaintojen ja ilmakuvatulkinnan perusteella liito-oravalle soveltuva metsäalue on noin 50 hehtaarin kokoinen ja alueella sijaitsee useita liito-oravan ydinalueita. Liito-oravan jätöksistä tehdyt havainnot keskittyivät Lehdonperän asutuksen peltojen ja pihojen ympäristöön, mutta papanahavaintojen perusteella liito-orava liikkuu myös nykyisen 400 kv voimajohdon pohjoispuolisessa kuusikossa, jossa voimajohtoaukeaan rajautuvat haavat tarjoavat lajille ruokailumahdollisuuksia. Nykyisen voimajohdon pohjoispuolisella alueella ei kuitenkaan tehty havaintoja liito-oravan pesäpuista tai potentiaalisista kolopuista. Runsaimmin papanahavaintoja tehtiin voimajohdon eteläpuolelta Saunamäen luoteispuolelta. Kartoitetulta alueelta havaittiin yhteensä kaksi kolohaapaa ja seitsemän risupesää, jotka mahdollisesti soveltuvat liito-oravan pesäpaikoiksi. Lehdonperän alue on luonnonsuojelulain 49 :n mukainen liito-oravan lisääntymisja levähdysalue. Kuva 12. Liito-oravareviirit suunnittelualueella (sininen rajaus) ja sen läheisyydessä. Kuvan aluerajaus ja voimaloiden sijoittelu on YVA-menettelyn mukainen.

22 KAAVASELOSTUS Viitasammakko Viitasammakoita esiintyy Suomessa lähes koko maassa Pohjois-Suomen ollessa harvemman kannan aluetta. Paikoin viitasammakko voi jopa olla tavallista sammakkoa runsaslukuisempi. Viitasammakko viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä soidinajan ulkopuolella, mutta tyypillisiä soitimen aikaisia elinympäristöjä keväällä ovat tulvarannat, pienet lammet ja ojat, jotka eivät kuivu helposti. Viitasammakko on luokiteltu uhanalaisuustarkastelussa säilyväksi (LC) lajiksi. Viitasammakoiden soidin alkaa keväällä jäiden lähdettyä. Koiraat aloittavat ääntelyn pääasiassa auringonlaskun jälkeen, mutta voivat äännellä kiivaimpaan soidinaikaan myös päivällä. Viitasammakon esiintyminen sekä alueen populaation kokoarvio ovat luotettavasti selvitettävissä ääntelyn perusteella. Suunnittelualueella toteutettiin viitasammakkoselvitys Raportti on esitetty liitteessä 5. Viitasammakkokoiraiden pulputtavan soidinäänen havainnointi on luotettavin tapa selvittää viitasammakoiden kutualueet ja arvioida yksilöiden lukumäärä. Etukäteen arvioitiin karttatarkastelun ja alueille tehtyjen aiempien maastokäyntien perusteella suunnittelualueella sijaitsevia viitasammakoille potentiaalisia lisääntymisympäristöjä. Nämä alueet kierrettiin jalkaisin ja havainnoitiin äänteleviä viitasammakoita. Havainnointi tehtiin iltaisin ja öisin, jolloin soidinmenot ovat vilkkaimmillaan. Korkeamaan alueella ei tehty havaintoja viitasammakoista. Eliölajit-tietojärjestelmässä ei ole havaintoja viitasammakoista suunnittelualueilta eikä Korkeamaan alueella havaittu viitasammakoita. Nykyisen 400 kv voimajohdon länsipuolella sijaitseva tekolampi ja vesikuoppa ovat potentiaalisia viitasammakon elinympäristöjä Uhanalaiset lajit Uhanalaisten eliölajien tilanne on tarkastettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajit -tietojärjestelmästä (rekisteripoiminta ). Suunnittelualueelta ei tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista Rämeristihämähäkki Seudulla sijaitsee rämeitä, josta rämeristihämähäkkiä onkin löydetty. Lähimmät havainnot ovat suunnittelualueesta kuitenkin yli 4 kilometrin etäisyydellä. Suunnittelualueelta lajista ei ole tehty havaintoja, vaikka alueella on lajille potentiaalisia vähäpuustoisia soita. Rämeristihämähäkille potentiaalisia elinympäristöjä, varvikkoisia soita, sijaitsee pienialaisesti sekä Pesolan että Korkeanmaan alueilla ja voimajohtoalueella Möksyntien molemmin puolin. Keväällä 2014 selvitettiin suunnittelualueella sijaitsevat lajille potentiaaliset elinympäristöt, joihin on suunnitteilla myös rakentamistoimia (Korkeanmaan alueella tuulivoimaloille 14, 19 ja 20 johtava tieyhteys). Samoin syksyllä 2013 ja keväällä 2014 selvitettiin voimajohtoalueelle sijoittuvat potentiaaliset elinympäristöt. Alueilla ei tehty havaintoja lajin esiintymisestä Muu eläimistö Suunnittelualueen muuta eläimistöä havainnoitiin metsojen soidinpaikka-, linnusto- ja kasvillisuusselvitysten yhteydessä huhtikuun - elokuun välisenä aikana 2013, mutta erillistä systemaattisiin havaintoihin perustuvaa selvitystä ei tehty. Havainnointi perustuu maastokäynneillä tehtyihin lumijälkiin, jätöshavaintoihin sekä näköhavaintoihin. Lisäksi kysyttiin tietoja alueen riistaeläimistä paikallisilta metsästysseuroilta. Tuulivoimapuiston vaikutuksia muuhun eläimistöön, erityisesti riistaeläimiin ja muihin suuriin nisäkkäisiin, arvioitiin olemassa olevan tiedon sekä maastokäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella. Arvioinnissa hyödynnettiin erityisesti muualla pohjoismaissa sekä Pohjois-Amerikassa laadittuja tutkimuksia. Suunnittelualueen ja sen ympäristön eläimistö on Etelä-Pohjanmaan alueelle tyypillistä talousmetsien lajistoa. Nisäkkäiden osalta alueella liikkuvat mm. metsäjänis, rusakko, kettu ja kauriit.

23 KAAVASELOSTUS 19 Myös hirviä esiintyy alueella säännöllisesti ja paikoitellen kanta jopa tiheä. Suunnittelualueella on taimikoita ja nuoria metsiköitä, joita hirvieläimet ja metsäjänikset käyttävät ruokailualueinaan. Tiheät kasvatusmetsiköt tarjoavat myös suojaa erityisesti synnyttäville naaraille sekä naaraille, joilla on pieniä poikasia/vasoja. Suunnittelualueella on tehty havaintoja kaikista suurpedoista, karhuhavaintojen ollessa runsaimpia. Myös ilveksiä näyttäisi havaintojen perusteella esiintyvän alueella säännöllisesti. Havainnot susista ja ahmoista ovat lähinnä satunnaisia. Satunnaisuuteen viittaavat em. lajit on havaittu vain joinakin vuosina, jolloin on todennäköistä, että yksittäinen kiertelevä yksilö on havaittu useamman kerran. Karhu, ilves ja susi on mainittu luontodirektiivin liitteissä II ja IV, mutta Suomella on varauma liitteestä II poikkeamisesta lajien osalta. Se tarkoittaa, ettei kyseisille lajeille tarvitse perustaa erityistoimien suojelualueita (Natura alueverkosto). Ahma on luontodirektiivin liitteen II laji ja se lukeutuu myös erityisesti suojeltaviin lajeihin. Kaikki suurpedot ovat uhanalaisuustarkastelussa luokiteltu uhanalaisiksi. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuu metsäpeuroja. Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on peurasuvun alalaji ja kuuluu poron kanssa samaan lajiin. Aikaisemmin jo Suomesta hävinnyt metsäpeura levisi uudelleen Suomeen idästä ja nykyisin Suomessa elää kolme osakantaa: Suomenselällä, Kainuussa ja Ruunaalla, joista Suomenselän osakanta on vuoden 2013 laskentojen mukaan yksilömäärältään suurin. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajiksi ja uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Metsäpeuroja on havaittu vuonna 2013 tehdyssä metsäpeurakannan arvioinnissa pääasiassa Lappajärven pohjois- ja koillispuolella, mutta niitä oli havaittu myös Vimpeli Alajärvi-alueilta. Kaukaisimmat metsäpeurahavainnot oli tehty Soini Karstula väliltä. Yhteensä Suomenselän metsäpeurakannan kooksi oli laskettu 1065 yksilöä. Vuoden 2011 laskennoissa peurojen talvilaitumet sijaitsivat Vimpeli Alajärvi seudulla Iiruunjärven ympäristössä, joka sijaitsee suunnittelualueesta noin 14,6 km luoteeseen ( Maastokäynneillä metsäpeuroista ei suunnittelualueella tehty havaintoja eikä alueella sijaitse metsäpeurojen talvilaitumiksi soveltuvia jäkälikköjä. Suunnittelualueelta ei myöskään havaittu metsäpeurojen tekemiä polkuja. Korkeamaan alueella sijaitseva Pohjoisjoen soveltuvuutta saukon elinympäristöksi arvioitiin peruskarttatarkastelun, sekä alueella laadittujen muiden luontoselvitysten maastokäyntien perusteella. Tiedot Pohjoisjoen veden laadusta saatiin Koirasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvasta. Pohjoisjoen alueen voidaan arvioida olevan saukolle lähinnä toissijainen elinympäristö, sillä joen vedenlaatu on ainakin ajoittain heikkolaatuista, jolla voi olla vaikutuksia saukon käyttämiin saaliseläimiin. Saukkojen liikkumismahdollisuudet Pohjoisjoen ja Torasjärven suuntaan Pohjoisnevan alueelta vesireittejä pitkin ovat myös vähäiset. Pohjoisjoen ja Pesolan sekä Korkeamaan alueilla sijaitsevien pienten lampien soveltuvuutta arvokkaalle korento- ja sukeltajalajistolle arvioitiin alueella laadittujen muiden luontoselvitysten maastokäyntien perusteella, sekä saatavilla olleiden vedenlaatutietojen perusteella. Pohjoisjokea ja suolampia ei pidetty kirjojokikorennon, lummelampikorennon tai jättisukeltajan potentiaalisina elinympäristöinä Natura-alueet ja muut suojelualueet Suunnittelualueella ei ole suojelualueita. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat n. 0,5-6 km etäisyydellä. Kuvaan 13 on numeroitu lähialueen Natura-alueet: 1. Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilammen Natura-alue ja sen lajisto (FI090043) (SPA/SCI). 2. Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alue ja sen lajisto (FI090093) (SCI, SPA) 3. Mäntykangas (FI ) (SCI)

24 KAAVASELOSTUS 20 Kuva 13. Suojelualueet (Natura-alueiden numerointi edellä olevassa luettelossa). Saarisuon-Valleussuon-Löytösuon-Hirvilammen Natura-alue (FI ) sijaitsee noin 5,5 km etäisyydellä suunnittelualueesta koilliseen. Alue on sisällytetty suojeluverkostoon sekä luonto-, että lintudirektiivin mukaisena alueena. Alue kuuluu osin soidensuojelun perusohjelmaan (SSO090250) ja osia siitä on suojeltu soidensuojelualueena (SSA090040) ja yksityisenä luonnonsuojelualueena (YSA097378). Alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen luontotyyppejä ovat humuspitoiset lammet ja järvet, vaihettumissuot ja rantasuot sekä ensisijaisesti suojeltavat aapasuot ja puustoiset suot. Lintudirektiivin liitteen lajeista alueella esiintyy ampuhaukka, helmipöllö, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, metso, pyy, suopöllö, teeri ja uhanalainen laji. Haukisuo Härkäsuo Kukkonevan Natura-alue (FI ) sijaitsee suunnittelualueen itäkaakkoispuolella noin 1 km etäisyydellä. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin mukaisena alueena (SCI, SPA). Natura-alue on merkittäviä suo- ja pienvesiarvoja sisältävä luontokokonaisuus, joka koostuu pitkälti kangasmetsäsaarekkeiden ja pienvesien kirjavoittamasta aapasuoluonnosta. Alueella esiintyviä luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä ovat hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet, humuspitoiset lammet ja järvet, Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja vuorten alapuoliset tasankojoet. Lisäksi alueella esiintyy ensisijaisesti suojeltavista luontotyypeistä keidassoita, aapasoita, boreaalisia luonnonmetsiä ja puustoisia soita. Alueella ei ole tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen II lajeista. Lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja alueella ovat mm. helmipöllö, hiiripöllö, huuhkaja, kaakkuri, kalatiira, kuikka, kurki, laulujoutsen, liro, metso, palokärki, pikkulepinkäinen, pohjantikka, pyy, suopöllö ja uivelo. Lisäksi alueella esiintyy kaksi uhanalaista lajia. Mäntykankaan Natura-alue (FI , SCI) sijaitsee Korkeamaan luoteispuolella rajautuen lähimmillään noin 500 metrin päähän suunnittelualueen rajasta. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Mäntykangas on kuusivaltainen tuoreen kankaan metsäalue, jonka luoteisreunassa on aapasuo. Alueen nykyinen puusto on saanut kehittyä täysin luonnontilaisesti yli 120 vuotta. Pystyyn kuolleita kuusia ja kuusimaapuita on jo kohtalaisesti. Itäosassaan suo rajoittuu vanhaan metsään, lännessä ja pohjoisessa ojitettuihin soihin. Alueella esiintyviä ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ovat aapasuot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyy liito-oravaa ja lintudirektiivin liitteen I lajeista palokärkeä, pikkusieppoa, pohjantikkaa ja metsoa.

25 KAAVASELOSTUS 21 Yksityisiin luonnonsuojelualueisiin kuuluva Torisaari (YSA091852) sijaitsee noin 3,2 km suunnittelualueesta koilliseen. Torisaaren luonnonsuojelualueen yhteydessä on Torisaari Kelkkasuon luonnonsuojelualuevaraus. Kelkkasuo on Torisaaren luonnonsuojelualuetta ympäröivä suoalue. 23 hehtaarin laajuisella alueella esiintyy rahkanevaa ja rahkarämettä. Suoalaa on paikoitellen kuivattanut aluetta ympäröivät turvetuotantoalueen ojitukset. Kelkkasuo on Metsähallituksen hallinnassa oleva suojelumetsä, josta ei ole tehty luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä. Valtakunnallisen soidensuojeluohjelman täydennys on parhaillaan käynnissä. Ohjelmalla täydennetään nykyistä suojelualueverkostoa ja sitä valmistelee ympäristöministeriön asettama työryhmä, joka tekee ehdotuksensa v loppuun mennessä. Mm. siihen kuuluvaa suoselvityshankkeen loppuraporttia (Autio ym. 2013) on käytetty jäljempänä vaikutustenarvioinnissa. Suoselvityshankkeessa mukana olleista soista kaksi sijaitsee osittain suunnittelualueella. Järvisalonneva sijaitsee pohjoispuolella niin, että Järvisalonnevan eteläisimmät osat sijaitsevat suunnittelu-alueella. Viitasuo (Pikkulamminneva) sijaitsee Korkeamaan suunnittelualueen kaakkoispuolella ja sen pohjoispuoli sijaitsee suunnittelualueella Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä tutkittu alue nro 463 on suunnittelualueen sisällä. Selvityksen mukaan alueelle rakennettavan 3 MW:n tehoisen tuulivoimalan bruttotuotanto vaihtelee MWh/a. Tuuliatlaksen mukaan vastaava tuotanto on MWh/a sadan metrin korkeudessa. Kuva 14. Tuotantotietoja Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksestä Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijoittuu maisemallisessa maakuntajaossa Suomenselän alueelle. Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä sijaitseva Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu. Suomenselän maasto on joko suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa, josta on jo merkkejä Korkeamaan suunnittelualueella. Suunnittelualueelta lähimmät merkittävästi kumpuilevat maastot sijaitsevat Keisalassa noin kolmen kilometrin päässä lännessä Korkeamaan suunnittelualueelta. Suunnittelualue sijaitsee soisella alueella, joka on tyypillistä Suomenselän alueelle. Suomenselällä keskimäärin puolet maa-alasta on soita. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitseva harva asutus ja pienialaiset pellot ovat keskittyneet mäkialueille. Tihein asutus on

26 KAAVASELOSTUS 22 keskittynyt lähimpiin Soinin ja Alajärven taajamiin sekä useisiin pääteiden varsille löyhästi rakentuneisiin kyliin suunnittelualueen ympäristössä. Korkeamaan suunnittelualueen tuulivoimalat sijoittuvat pääasiassa suoalueista nousevien loivien metsäisten kivennäismaakankaiden päälle. Suurin osa Korkeamaan tuulivoimaloista sijaitsee yli 190 metriä merenpinnan tasosta. Korkeamaan lähialueella maanpinnan muotoja leimaa pienipiirteisyys. Maasto on kumpuilevaa, jossa suot, mäkiset kivennäismaakankaat ja suunnittelualueen itäpuolella myös lammet ja järvet vuorottelevat. Maaston painanteissa on useita pieniä lampareita. Korkeamaan itäpuolella sijaitsee muutamia turvetuotantoalueita. Suunnittelualueelta kaakkoon sijaitsevilta Saarijärveltä, Hankajärveltä, Iso-Punsalta, Limajärveltä, Kortejärveltä, Vahangasta ja Iiroonjärveltä sekä länteen sijaitsevalta Torasjärveltä avautuu näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Torasjärven ympärillä on asuin- ja lomarakennuksia, muiden järvien rannoilla sijaitsee jonkin verran loma-asutusta. Suunnittelualueen lähialueella ei ole laajoja viljelyalueita, joilta avautuisi näkymiä Korkeamaan suuntaan. Korkeamaan länsipuolella sijaitsevilta Lehdonperän, Marjoperän, Keisalan ja Torasperän kyliltä, sekä kyliä yhdistäviltä tieosuuksilta Niskakankaantieltä ja Möksyntieltä avautuu paikoin avoimia näkymiä ympäristöön. Asutuksen lomassa sijaitsevat peltoalat ovat kuitenkin pienialaisia ja puuston reunustamia, mistä johtuen näkymät jäävät verrattain lyhyiksi. Asutus on seudulle tyypilliseen tapaan vaihtelevan ikäistä. Möksyntie jatkuu Torasperän kylältä aina Soinin kirkonkylälle saakka suunnittelualueelta lounaaseen, josta on näkymiä suunnittelualueen suuntaan. Näkymiä Korkeamaan suuntaan muodostuu myös suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevilta kahdelta talokeskittymältä, Pöntiseltä ja Huosianmäeltä. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Mustapuron kylä, jonka asutus on sijoittunut helminauhamaisesti Vehkaperäntien varrelle ja muutamien sivuteiden päihin. Kylältä avautuu näkymäsektoreita peltokuvioiden laidoilta länteen suunnittelualueiden suuntaan.

27 KAAVASELOSTUS 23 Kuva 15. Maisema-analyysi. Kuvassa on käsitelty myös Pesolan tuulivoima-aluetta. Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita kohteita. Lähin arvokas kohde on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Pesolan mäen taloryhmä, joka sijaitsee alle 0,5 km suunnittelualueelta pohjoiseen. Lisäksi noin 3 km etäisyydellä Karstulan, Kyyjärven ja Soinin rajalla on kiinteä muinaismuisto. Pesolan mäen taloryhmä ympäristöineen, suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevan Keisalan kylän Totonkallion ja Vuorenmaan alueet (vajaan 4 km etäisyydellä) sekä suunnittelualueen lounaispuolella oleva Soinin kirkonkylän kirkon ympäristö (n. 4 km etäisyydellä) on osoitettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiksi alueiksi. Etelä-Pohjanmaan liitto täydentää inventointeja maakunnallisten maisema-alueiden osalta vuonna Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Lehtimäen mäkiasutus (MAO100107), sijaitsee lähimmillään noin 15 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta lounaaseen. Alla olevassa taulukossa on esitetty etäisyyksiä tuulivoimaloista arvokkaisiin kohteisiin.

28 KAAVASELOSTUS 24 Kuva 16. Lähimmät kulttuurikohteet. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Kuva 17. Vanha-Pesola. Kuvassa vasemmalla tuhoutuneen päärakennuksen kivijalkaa.

29 KAAVASELOSTUS 25 Taulukko 3. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsevat arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet. Kohde Lyhin etäisyys Korkeamaan tuulivoimaloista, km Tyyppi Pesolan mäen taloryhmä 1,2 RKY 2009 Pesolan mäen taloryhmä ympäristöineen Keisalan kylän Totonkallion ja Vuorenmaan alueet Soinin kirkonkylän kirkon ympäristö 1,3 3,2 8,5 Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Kuva 18. Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet. Kuvassa on esitetty myös Pesolan tuulivoimalat.

30 KAAVASELOSTUS 26 Tässä kaavaprosessissa on selvitetty tuulivoima-alueen lähiympäristön rakennuskannan kulttuurihistoriallisia arvoja vertailemalla maanmittauslaitoksen peruskarttoja vuosilta 1964 ja 1967 alueen nykyiseen rakennuskantaan. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa mahdollisia paikallisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia vaikutusarvioinnin tueksi. Karttatarkastelun tuloksena alueen eri osista löytyi kaksi tarkasteltavaa aluetta, Torasjärven pohjoisrannalla kaava-alueen länsipuolella sekä Huosianmäellä kaava-alueen eteläpuolella. Näiden alueiden pihapiirejä on selvityksessä arvioitu tarkemmin. Lisäksi maastokäyntien sekä alueelta otettujen valokuvien perusteella on arvioitu yleisesti alueen muuta rakennuskantaa, joka on ajallisesti vahvasti sekoittunutta. Alueella sijaitsee sekä vakituista asutusta että uutta loma-asutusta (Torasjärven ympäristössä). Edellisten lisäksi on tiedossa, että Korkeamaan alueen koillispuolella, noin viiden kilometrin päässä sijaitsevan Vehkaperän kylän alueella sijaitsevat viisi pihapiiriä on arvioitu Kyyjärven kunnan vuoden 1989 rakennusinventoinnissa paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennusperintökohteiksi. Kohteiden arvoa laskee se, että ne ovat nykyisin osin heikkokuntoisia. Selvityksen tuloksena voidaan todeta, ettei Korkeamaan kaava-alueen läheisyydessä sijaitse paikallisesti arvokkaita, useammista pihapiireistä koostuvia aluekokonaisuuksia. Kuva 19. Kuvassa on esitetty sinisellä tarkastelualueen raja ja punaisella tarkastellut pihapiirit. Kaava-alueen rajaus on osoitettu kuvassa harmaalla. Pohjoisin merkitty kohde on Vanha-Pesolan asutus, Torasjärvi on alueen länsija Huosianmäki alueen eteläpuolella.

31 KAAVASELOSTUS 27 Torasjärvi (Santala) Kaava-alueen länsipuolella, Torasjärven pohjoisja itäpuolisilla alueilla on uutta loma-asutusta. Ainoa alueella 1960-luvulla sijainnut rakennus on myöhemmin korvattu uudella. Kaava-alueen eteläpuolella Huosianmäellä rakennuskanta koostuu vanhoista talouskeskuksista sekä kahdesta uudemmasta erillistalosta. Parhaiten talouskeskuksista on säilynyt Åkerman, jonka päärakennus on korvattu luvulla. Piharakennukset ovat säilyneet alkuperäisinä todennäköisesti luvulta. Kuva 20. Santalan päärakennus. Kuva 21. Santalan piharakennuksia. Huosianmäki (Kujala, Åkerman, Pihlajisto) Kaava-alueen eteläpuolella Huosianmäellä rakennuskanta koostuu kolmesta vanhasta talouskeskuksesta piharakennuksineen sekä kahdesta uudemmasta erillistalosta todennäköisesti luvuilta. Vanhoista talouskeskuksista viimeisimpänä on rakennettu Pihlajisto, arviolta luvulla. Pihapiirit sijoittuvat Huosianmäentien varrelle erillisiin pieniin peltoalueisiin rajoittuen. Parhaiten talouskeskuksista alkuperäisenä on säilynyt alueen keskiosassa sijaitseva Åkerman, jonka maastossa korkeammalla sijaitsevaan pihapiiriin on lisätty tai sen vanha päärakennus korvattu luvulla. Pihapiirin keskellä sijaitsee kookas kuusi. Hyvin hoidetut hirsirunkoiset piharakennukset ovat säilyneet alkuperäisinä todennäköisesti 1800-luvulta. Kujalan ja Pihlajiston pihapiirit ovat enimmäkseen voimakkaasti muokattuja ja osin erittäin huonokuntoista, eikä niiden alkuperäinen rakentamisajankohta ole selvästi nähtävissä. Huosianmäen yksittäisten hyvin säilyneiden rakennusten arvot ovat rakennusperinteisiä arvoja. Åkermanin pihapiirillä on myös ympäristöarvoa sen muodostaessa oman maisemallisen kokonaisuutensa ja luodessa itsenäisesti ympäristöllisiä arvoja.

32 KAAVASELOSTUS 28 Kuva 22. Osittain säilynyt tuulimylly Kujalan talouskeskuksen alueella. Kuva 23. Yksi Kujalan talouskeskuksen alkuperäisistä piharakennuksista. Kuva 24. Åkermanin talouskeskuksen pihapiiriä, päärakennus kuvassa oikealla Muinaisjäännökset Pesolan-Korkeamaan tuulivoimapuistoalueella toteutettiin kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 2013 (Mikroliitti 2013). Raportti on esitetty liitteenä 12. Inventoinnin mukaan Korkeamaan suunnittelualueella sijaitsee 4 kiinteää muinaisjäännöstä. Taulukko 4. Tunnetut kiinteät muinaisjäännökset suunnittelualueella. 11, Rajamäki Noin 340 m voimalapaikan nro 17 länsipuolella. 12, Koiramäki Noin 50m voimalapaikan nro 15 länsipuolella. 13, Hauta-Vihimäki Noin 1400 m voimalapaikan nro 5 eteläpuolella. 14, Eskonmäki Noin 150 m voimalapaikan nro 4 eteläpuolella. Kiinteä muinaisjäännös Kiinteä muinaisjäännös Kiinteä muinaisjäännös Kiinteä muinaisjäännös Historiallinen tervahauta Historiallinen tervahauta Historiallinen tervahauta Historiallinen tervahauta

33 KAAVASELOSTUS 29 Kuva 25. Korkeamaan alueen kiinteät muinaisjäännökset. Aluerajaus muuttunut pieniltä osin. 2.2 Maa-alueiden omistus Alue on pääosin yksityisten maanomistajien omistuksessa. 2.3 Suunnittelutilanne Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Soinin kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen ja alueen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama Vahvistettuun maakuntakaavaan on tehty muutos Lapuan Honkimäelle (vahvistettu ). Muutos ei koske Korkeamaan aluetta.

34 KAAVASELOSTUS 30 Kuva 26. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Korkeamaan ja Pesolan suunnittelualueiden rajaukset näkyvät kuvassa punaisena, Korkeamaa etelämpänä. Käynnissä olevaan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan merkinnät: Korkeamaan alueen länsi- ja eteläosat kuuvuvat matkailun vetovoima-alueeseen. Suunnittelualueiden ulkopuolella pohjoispuolella sijaitsee Pesolan mäen taloryhmä, mikä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

35 KAAVASELOSTUS 31 Korkeamaan alue kuuluu tt-3 vyöhykkeelle jonka suunnittelumääräyksen mukaan osalla alueen vesistöalueista on turvetuotannon suunnittelussa huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Kuninkaanjokilaaksossa on merkintä ohjeellisesta virkistysreitistä, joka jatkuu Korkeamaan eteläpuolelta Hankajärven suuntaan. Suunnittelualueen halki kulkee maakuntakaavaan merkittyjä voimajohtoja (220 kv, 400 kv), joilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Korkeamaan alueen länsiosan läheisyydessä on SL-6-merkintä eli vanhojen metsien suojeluohjelma. Tällä alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Korkeamaan alueen läntinen osa sijoittuu erityissuojelua vaativan vesistön (Kuninkaanjoki) alueelle. Merkinnällä osoitetaan sellaisen vesistön koko valuma-alue, joka on todettu vesistön monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi. Kuninkaanjoen osalta erityissuojelun tavoitteena on pitää joen veden laatu ja uoma purotaimenkannalle sopivana Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat Tuulivoimaa käsittelevän vaihekaavan kaavaluonnos on päivätty ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä Vaihekaavan aikataulullisena tavoitteena on asettaa se maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi loppuvuonna Ensimmäistä vaihekaavaa koskevia selvityksiä ovat: Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (2012) ja sen täydennykset Natura-arvioinnin tarveharkinta (2013) Raportti tuulivoiman 3D-analyysista Etelä-Pohjanmaan pienten tuulivoimapuistojen selvitys Lintujen kevätmuuton seuranta osalla maakuntakaavan tuulivoima-alueita Tuulivoimakaavan linnustovaikutusten arviointi (luonnos)

36 KAAVASELOSTUS 32 Ensimmäisen vaiheen maakuntakaavaluonnoksessa suunnittelualueella on tuulivoimapuistomerkintä (tv 9, Korkeamaa). Kuva 27. Ote Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavasta. Korkeamaan ja Pesolan suunnittelualueiden rajaukset näkyvät kuvassa punaisena, Korkeamaan etelämpänä. Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat vaihemaakuntakaavan merkinnät:

37 KAAVASELOSTUS 33 I vaihemaakuntakaavoituksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on käynnissä kaupan, liikenteen ja maisema-alueiden sijoittumista käsittelevä II vaihemaakaavan, sekä turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa käsittelevästi III vaihemaakuntakaavan laatiminen Voimassa olevat yleiskaavat Kuvassa 23 on esitetty voimassa olevien yleiskaavojen rajaukset (punainen rajaus + vinorasteri) sekä asemakaava-alueiden rajaukset (musta rajaus + ruuturasteri). Suunnittelualueelle ulottuu pieniltä osin Soinin koko kunnan ranta-alueet kattava oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, joka on vahvistettu Kuvassa 25 on esitetty rantayleiskaava suhteessa suunnittelualueeseen. Rajaukset menevät siis pieniltä osin päällekkäin ja ko. osuus on rantayleiskaavassa merkitty M-, MR- tai W alueeksi. Kaavamerkinnät on myös kuvattu seuraavassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaisesti nyt laadittava yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan. Mahdollisesti aikaisemman kaavan laadinnan tuloksena tehdyt rakentamisoikeuden siirrot tutkitaan kaavan ehdotusvaiheessa. Lisäksi Soinissa on voimassa Soinin ja Lehtimäen rajavesistöjen rantayleiskaava, joka vahvistettiin sekä Jokijärven alueen rantaosayleiskaavan tarkistus, joka puolestaan vahvistettiin Alajärven keskustaan laaditut yleiskaavat ovat vanhentuneita. Alajärven Ydinkeskustan osayleiskaava on hyväksytty vuonna 1994 ja kirkonseudun osayleiskaava Kuva 28. Ote Alueella voimassa olevat yleis- (punainen rajaus + vinorasteri) ja asemakaavat (musta rajaus + ruuturasteri). Suunnittelualueen rajaus ovat kuvassa punaisella viivalla oleva eteläisempi rajaus.

38 KAAVASELOSTUS 34 Kuva 29. Soinin rantayleiskaavan suunnittelualuetta koskevat merkinnät. Kuva 30. Ote Soinin rantayleiskaavasta. Suunnittelualue on merkitty kuvaan punaisella katkoviivalla ja on ko. rajauksista eteläisempi.

39 KAAVASELOSTUS Vireillä olevat yleiskaavat Kyyjärven kunta Kyyjärven kirkonkylälle laaditaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Etäisyyttä suunnittelualueelle on noin 16 km. Kyyjärven kunnan alueella on käynnistynyt myös pienvesistöjen rantaosayleiskaava, jonka kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2014 aikana. Lähin osayleiskaavan lukeutuva vesistö on Mustalampi, joka sijaitsee 5,5 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Kyyjärven kunnanhallitus on tehnyt kokouksessaan kaavoituspäätöksen tuulivoiman rakentamista koskevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimisesta Peuralinnan alueelle. Keski- Suomen ELY -keskus on päättänyt, että Peuralinnan tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä. Tuulipuiston osayleiskaava on tullut vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Suunnittelun tavoitteena on rakentaa Peuralinnan alueelle 6-9 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yhteisteho on MW. Matkaa Peuranlinnan osayleiskaavan alueelta suunnittelualueelle on noin 16 km Karstulan kunta Kunnassa on vireillä Karstulan pienvesistöjen rantaosayleiskaava. Kaavaluonnos on menossa todennäköisesti nähtäville kesäkuussa Kaavassa lähimmät käsiteltävät suuremmat vesistöt ovat Vahanka ja Kortejärvi noin 7-9 km päässä suunnittelualueesta sekä pienempiä vesistöjä Nimetönlampi, Punsanjoki, Mustapuro ja Kortejoki noin 3,5-8 km päässä suunnittelualueesta. Kahdeksan kunnan yhteisen tuulivoimayleiskaavatyön tuloksena on päästy siihen vaiheeseen, jossa on valittu kaavoitettavat alueet ja yleiskaavoitus on käynnistetty. Karstulan kunnan alueelta on löytynyt kolme potentiaalista aluetta: Koiramäki, Mustalamminmäki ja Vihisuo. Kuva 31. Karstulan pienvesistöjen rantaosayleiskaavassa käsiteltävät vesistöt.

40 KAAVASELOSTUS Alajärven kaupunki Alajärvellä on suunnitteilla keskustan yleiskaavan laatimisen käynnistäminen. Etäisyyttä suunnittelualueelle on noin 23 km. Alajärvellä on lisäksi vireillä kaksi tuulivoimatuotantoon tähtäävää osayleiskaavaa. Möksyn osayleiskaavan alueelle on suunnitteilla 16 voimalaa ja sen länsipuoliselle Louhukankaan osayleiskaavan alueelle on suunnitteilla 27 voimalaa. Alueilla on käynnissä yhteinen ympäristövaikutusten arviointi. Kuva 32. Pesolan ja Korkeamaan osayleiskaavarajaukset sinisellä (Korkeamaan alue eteläisempi), Louhun-Möksyn suunnittelualueen osayleiskaavarajaukset on esitetty kuvassa punaisella, Peuranlinnan osayleiskaavarajaus kirkkaan sinisellä, Kyyjärven pienvesistöihin kuuluvat vesistöt vihreällä renkaalla ja Kyyjärven keskustan osayleiskaavarajaus violetilla värillä Asemakaava Alueella ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa Pohjakartta Suunnittelun pohjana käytetään maastotietokanta-aineistoa ja tarpeen mukaan muuta karttamateriaalia.

41 KAAVASELOSTUS SELVITYKSET Etelä-Pohjanmaan liiton tekemät selvitykset: Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Vaihekaava I luonnos Tuulivoima: osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaselostus, teemakartta ( ) Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (2012) ja sen täydennykset Natura-arvioinnin tarveharkinta (2013) Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys (2011) Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset (2013) Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset, jotka palvelevat myös osayleiskaavan laadintaa ja täyttävät kaavoituksen edellytykset: Luontoselvitykset: Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnit (liitteet 1 ja 2) Liito-orava-, viitasammakko-, lepakko- ja rämeristihämähäkkiselvitykset (liitteet 3, 4 ja 5) Pesimälinnustokartoitus, petolintuseuranta ja muuttolintuselvitykset (liitteet 6, 8, 9 ja 10) Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys (liite 7) Melu- ja välkemallinnukset (liitteet 13 ja 14) Maisemaselvitys (kuvasovitteet liitteenä 11, muuten aineisto osioissa ja 6.6) Muinaisjäännösinventointi (liite 12) Taustamateriaalina on käytetty myös ympäristövaikutusten arviointiselostusta kokonaisuudessaan. Lisäksi aineistona on käytetty kaavaprosessin kanssa samanaikaisesti laadittavaa tuulivoiman yleissuunnitelmaa, joka käsittää viisi osayleiskaava-aluetta Alajärvellä, Soinissa ja Vimpelissä. Yleissuunnitelmassa on laajennettu maakuntakaavoituksessa tehtyjä selvityksiä. Yleissuunnitelman yhteydessä laaditut selvitykset: Rakennuskanta Ympäristöhallinnan ylläpitämät paikkatietoaineistot Maaperäselvitys Linnuston kevätmuuttoselvitys 2013 Visuaalinen maisemaselvitys (näkemäanalyysi) Melu- ja välkeanalyysit Liikennöitävyysselvitys Sähköverkostoselvitys Lentoesteet tutkavaikutukset 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun vaiheet Kuulutus osayleiskaavan vireilletulosta on tehty Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin julkisesti nähtävillä välisen ajan (OAS lähetettiin tiedoksi useille osallistahoille ja lisäksi viranomaisilta pyydettiin lausunnot). Yleisötilaisuus Soini-talolla (YVA-ohjelma ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Alustava kaavaluonnos viranomaisneuvottelu Osayleiskaavaluonnos Yleisötilaisuus Soinin yhtenäiskoululla (YVA-selostus ja kaavaluonnokset). Kuulutus ja selostus hankkeen vaikutusten arvioinnista ovat virka-aikana nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen loka-marraskuussa Valmisteluvaiheen jälkeen: Työneuvottelu (Ely) Ehdotusvaiheenkuuleminen

42 KAAVASELOSTUS 38 Kuntakäsittely ja valtuuston päätös Lisäksi kaavoitustilannetta ja kaavaluonnosta on esitelty yleissuunnitelman ohjausryhmän kokouksessa sekä YVA-ohjausryhmän kokouksessa Kokouksessa nousi esille valtakunnallisesti merkittävä Pesolan mäen alue ja rakennuspaikkakohtainen maisematarkastelu. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin lausuntoja viranomaisilta osayleiskaavan tultua vireille. Lausunnot saatiin seuraavilta: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuks Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan liitto Museovirasto sekä kolme mielipidettä yksityishenkilöiltä. OAS:n tehtiin seuraavat päivitykset lausuntojen perusteella: Yhteystiedot tarkistettiin (kohta 2.) Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava osio päivitetty Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon mukaan (kohta 4.2) ja lisätty osio Keski-Suomen maakuntakaavasta Maininta ratsastusyrittämisestä lisättiin kohtaan Kohtaan 8 on lisätty maininta vaarojen ja riskien arvioinnista Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen lausunnon mukaisesti. Kohta 10.2 lisättiin Aikataulu (kohta 11) päivitettiin Valmisteluvaihe Osayleiskaavan luonnosmateriaali asetetaan yleisesti nähtäville Soinin kunnanvirastolle ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta, kaavasta voi jättää joko suullisen tai kirjallisen mielipiteen kaavan nähteilläoloaikana Ehdotusvaihe Täydentyy suunnittelun edetessä. 4.3 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Osalliset on määritelty MRL 62. Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutusta sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osayleiskaavasta tiedotetaan seuraavia osapuolia: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee maanomistajat ja asukkaat lähialueen maanomistajat ja asukkaat alueen tuulivoimatoimija SABA Tuuli Oy Soinin kunnan eri hallintokunnat ja luottamuselimet Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue (Alajärvi, Soini ja Vimpeli)

43 KAAVASELOSTUS 39 Etelä-Pohjanmaan liitto Keski-Suomen liitto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Museovirasto Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Fingrid Oyj Finavia Liikennevirasto TraFi Liikenteen Turvallisuusvirasto Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Puolustusvoimat (Pohjanmaan aluetoimisto) Puolustusvoimat, ilmavoimien esikunta Metsähallitus Suomen riistakeskus Suomen metsäkeskus (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa) Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos (Helsinki) Energiateollisuus ry Suomen Tuulivoimayhdistys ry Metsänhoidonyhdistys Soini Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Soinin Metsästysseura ry Ähtärinjärven luontoyhdistys ry Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry. Soinin kyläyhdistykset Vapo Oy Fortum Oyj Vattenfall Verkko Oy Anvia Elisa TeliaSonera Datame DNA Oy Erillisverkot Oy (Virve) 5. KAAVARATKAISU 5.1 Laaditut vaihtoehdot Alueelle laaditussa ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) on esitetty vaihtoehtoja, joissa tutkitaan rakentamisen kokonaismäärää, sen ympäristövaikutuksia ja sen sovittamista alueen maisemakuvaan. YVA:ssa käsitellään Korkeamaan alueen lisäksi siihen rajautuvaa Pesolan aluetta. Eli YVA:n hankevaihtoehdot ovat em. alueilla yhteisiä. Kummallakin alueella on käynnissä osayleiskaavoitus omana kaavaprosessinaan ja valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään alueilla samanaikaisesti. Seuraavia neljää hankevaihtoehtoa on tutkittu YVA:ssa:

44 KAAVASELOSTUS 40 Vaihtoehto 1 Soinin Pesolan ja Korkeamaan alueille rakennetaan enintään 48 tuulivoimalan laajuinen tuuli-voimapuisto. Kunkin tuulivoimalan teho on enintään 5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napa-korkeus on enintään 140 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 210 metriä. Pesolan alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen länsipuolelle rakennettavaan sähköasemaan. Alueen länsipuolella sijaitseva sähköasema liitetään uudella noin 9,7 kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla Alajärven sähköasemaan. Korkeamaan alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen pohjoispuolelle rakennettavaan sähköasemaan. Tuulivoimapuiston sähköasema liitetään Alajärven sähköasemaan uudella 110 kv voimajohdolla, jonka liityntäpiste on noin 10 kilometrin etäisyydellä Alajärven sähköasemasta. Vaihtoehto 2 Soinin Pesolan alueelle rakennetaan enintään 23 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan teho on enintään 5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 140 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 210 metriä. Pesolan alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen länsipuolelle rakennettavaan sähköasemaan. Alueen länsipuolella sijaitseva sähköasema liitetään uudella noin 10 kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla Alajärven sähköasemaan. Vaihtoehto 3 Soinin Korkeamaan alueelle rakennetaan enintään 25 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan teho on enintään 5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 140 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 210 metriä.. Korkeamaan alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen koillis-puolelle rakennettavaan sähköasemaan. Tuulivoimapuiston sähköasema liitetään Alajärven sähköasemaan uudella 110 kv voimajohdolla, jonka liityntäpiste on noin 11 kilometrin etäisyydellä Alajärven sähköasemasta. Vaihtoehto 0 Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä. Kaavaluonnoksen pohjana on vaihtoehto 3 mutta koska myös Pesolan alueella kaavaprosessi on etenemässä, niin todellisuudessa kaavoituksen kautta suunnittelussa on vaihtoehto Lentoestelupa Hankkeella ei Finavian yhdestä voimalasta annetun lausunnon perusteella ole vaikutuksia ilmailumääräyksen AGA M3-6 mukaisiin korkeusrajapintoihin. Lentoestelausunnot ja TraFin varsinaiset lentoesteluvat on kuitenkin haettava kaikille voimaloille jatkosuunnittelussa. Lisäksi tiedot voimaloista on ilmoitettava Finavian tietopalveluun 12 viikkoa ennen pystytyksen aloittamista, jotta muutos voidaan huomioida AIRAC-menettelyn mukaisesti mm. Ilmailukäsikirjan kartoissa. 5.3 Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipiteet Täydentyy suunnittelun edetessä.

45 KAAVASELOSTUS Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät Suunnittelualue sijoittuu Korkeamaan metsä- ja turvetuotantoalueille. Aluevaraukset muodostuvat laajasta maa- ja metsätalousalueesta (M-1), kolmesta turvetuotantoalueesta (EO- 1), kolmesta maatalousalueesta (MT), kuudesta vesialueesta (W) sekä neljästä muinaismuistokohteesta/-alueesta (sm). Lisäksi sähköasemalle on tehty aluevaraus (yhdyskuntateknisen huollon alue, ET). Kaava-alueelle on myös merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, jotka perustuvat metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin. Nykyiset 220 ja 400 kv voimalinjat on myös osoitettu. Tuulivoimalat (25 kpl) ovat sijoittuneet tasaisesti kaava-alueelle ja niiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tuulivoimalan alueina, joiden sisällä on rakennussuunnitteluvaiheessa vähäinen mahdollisuus siirtää voimalaa alueen sisällä. Tuulivoimaloille on lisäksi määrätty suurin kokonaiskorkeus. Voimaloille on myös osoitettu pääsytiet ja huoltotiet sekä osittain ohjeelliset maakaapelit. Alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät: LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Luonnonsuojelulain 49 :n mukainen liito-orava-alue. Metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Merkinnällä on osoitettu suunnittelualueella sijaitsevat luonnonsuojelulain mukaiset liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueet sekä metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, joista Sikoharjun itäpuolella sijaitseva korpi on luokiteltu metsälain tarkoittamaksi muuksi arvokkaaksi elinympäristöksi ja Rapa-Valkeinen lammen itäpuolella sijaitseva korpi metsälain tarkoittamaksi erityisen arvokkaaksi elinympäristöksi (lakikohde). Alueiden käyttötarkoituksia kuvaavat merkinnät: YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. Merkinnällä on osoitettu sähköasemalle tehty aluevaraus. TURVETUOTANTOALUE. Merkinnällä on osoitettu turvetuotannossa olevat alueet. MAA- JA METSÄTALLOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Maa- ja metsätalouden osalta tarkoitetaan pienimuotoista rakentamista, kuten esim. konesuojat ja puiden kuivatukseen tarkoitetut rakennukset. MAATALOUSALUE. Merkinnällä on osoitettu maatalouskäytössä olevat alueet. SUOJELU- / MUINAISMUISTOKOHDE. (numerointi viittaa arkeologiseen selvitykseen sekä kaavaselostukseen) Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueella kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. NUMERO NIMI Rajamäki Koiramäki KOHTEEN TYYPPI Historiallinen tervahauta Historiallinen tervahauta

46 KAAVASELOSTUS Hauta-Vihimäki 14 Eskonmäki TUULIVOIMALAN ALUE. Historiallinen tervahauta Historiallinen tervahauta Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Luku tv- merkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä maanpinnasta ja 390 metriä merenpinnasta (N60). Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja rakentamisessa tarpeelliset nostoalueet huoltotien tulosuunnassa mahdollisia levennyksiä lukuunottamatta on sijoitettava kokonaan alueen sisäpuolelle. Suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvot. Tuulivoimaloiden runko tulee toteuttaa lieriörakenteisena. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimalan rakentamisessa on erityisesti huomioitava voimaloiden melun ja välkkeen vaikutus ympäristön loma- ja pysyvään asutukseen. Voimalat tulee olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia ei synny. MERKINNÄN KUVAUS: Alueelle on tavoitteena toteuttaa enintään 25 yksikköteholtaan 3-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on m, lavan pituus m ja siten kokonaiskorkeus on noin m (enintään 210m). Tuulivoimaloiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tuulivoimalan alueina, joiden sisällä on rakennussuunnitteluvaiheessa vähäinen mahdollisuus siirtää voimalaa alueen sisällä. TUULIVOIMALAN OHJEELLINEN SIJAINTI JA SEN YKSILÖIVÄ NUMERO. NYKYINEN SÄHKÖLINJA, 400kV. NYKYINEN SÄHKÖLINJA, 200kV. NYKYINEN TAI PARANNETTAVA PÄÄSYTIE. OHJEELLINEN UUSI HUOLTOTIE. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimaloille vievien uusien huoltoteiden sijainti ohjeellisena.

47 KAAVASELOSTUS Mitoitus ja sen perusteet Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 18,9 km 2, jolla on siis 25 tuulivoimalaa ja tuulivoimalan aluetta. Mitoitusperusteiden pääasiallisina lähtökohtina on tuulivoimaloiden välisen etäisyyden säilyttäminen vähintään noin 550 metrissä, vähintään noin kilometrin minimietäisyys asutukseen ja loma-asutukseen sekä maisema-, luonto- ja linnustovaikutukset. 5.6 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Hankkeen toteuttamisella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Tuulivoimapuiston toteuttaminen lisää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sähkön tuotannossa. Tuulivoimalat on suunniteltu rakennettavaksi useamman voimalan yksiköihin niin keskitetysti kuin se teknistaloudellisesti on mahdollista. Hyödyntämällä nykyisiä liikenneyhteyksiä ja olemassa olevaa suurjännitelinjaa uusien liikenne- ja energianhuoltoverkkojen tarve on pieni. Tuulivoimahanke ei muodosta estettä luonnon virkistyskäytön tai luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämiselle. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen säilyminen ei vaarannu. Erityistä huomiota on kiinnitetty ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Muihin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitettyihin yleis- ja erityistavoitteisiin (esim. maisema, elinkeinot, kasvillisuus, eläimistö jne.) liittyviä vaikutuksia on käsitelty kunkin aihepiirin vaikutusarvioinnin yhteydessä. 5.7 Suhde maakuntakaavaan Korkeamaan alue on osoitettu tuulivoima-alueena Etelä-Pohjanmaan tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnoksessa. I vaihemaakuntakaavoituksen lisäksi Etelä- Pohjanmaan maakunnassa on käynnissä kaupan, liikenteen ja maisema-alueiden sijoittumista käsittelevä II vaihemaakaavan, sekä turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa käsittelevästi III vaihemaakuntakaavan laatiminen. Toisen ja kolmannen vaiheen maakuntakaavat eivät koske suunnittelualuetta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Korkeamaan alue kuuluu tt-3 vyöhykkeelle jonka suunnittelumääräyksen mukaan osalla alueen vesistöalueista on turvetuotannon suunnittelussa huomioitava sen vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Korkeamaan eteläpuolella Kuninkaanjokilaaksossa on merkintä ohjeellisesta virkistysreitistä, joka jatkuu Korkeamaan eteläpuolelta Hankajärven suuntaan ja Korkeamaan alueen läntinen osa sijoittuu erityissuojelua vaativan vesistön (Kuninkaanjoki) alueelle. Merkinnällä osoitetaan sellaisen vesistön koko valuma-alue, joka on todettu vesistön monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi. Kuninkaanjoen osalta erityissuojelun tavoitteena on pitää joen veden laatu ja uoma purotaimenkannalle sopivana. Suunnittelualueen halki kulkee lisäksi kaksi maakuntakaavaan

48 KAAVASELOSTUS 44 merkittyä voimajohtoa, joilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Korkeamaan alueen länsi- ja eteläosat kuuvuvat matkailun vetovoima-alueeseen. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella Korkeamaan alueen pohjoispuolella sijaitsee Pesolan mäen taloryhmä, mikä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Korkeamaan alueen ulkopuolella länsiosan läheisyydessä on SL-6-merkintä eli vanhojen metsien suojeluohjelma. Tällä alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelussa voimalat on sijoiteltu siten, että ne eivät haittaa maakuntakaavassa osoitettujen toimintojen toteuttamista alueella tai sen lähiympäristössä. Sijoitussuunnitelmassa on huomioitu alueella olevat sähkölinjat jättämällä niihin riittävä etäisyys häiriöiden estämiseksi. 5.8 Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Täydentyy suunnittelun edetessä. 5.9 Liittyminen sähköverkkoon Tuulivoimalat kytketään toisiinsa 20 kv maakaapelilla, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Kaapelit johdetaan ja kytketään tuulivoimapuistoalueen sisälle rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan), jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan tarvittavaan 110 kv siirtojännitteeseen. Korkeamaan alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen pohjoispuolelle rakennettavaan sähköasemaan, joka sijaitsee vaihtoehtoisesti joko Pesolantien eteläpuolella tai Korkeamaan suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Mikäli sähköasema rakennetaan Pesolantien eteläpuolelle, myös Pesolan tuulivoimalat yhdistetään kyseiseen sähköasemaan. Pesolan ja Korkeamaan joko yhteinen tai erilliset sähköasemat liitetään Alajärven sähköasemaan uudella noin 9,8-10,5 kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla sähköaseman vaihtoehdosta riippuen. Voimajohto sijoitetaan nykyisen Fingrid Oyj:n Vihtavuori-Alajärvi 400 kv voimajohdon rinnalle. Uuden 110 kv voimajohdon sijoittuminen samaan johtokäytävään laajentaa nykyistä johtoaukeaa noin 20 metrillä. Kuva 33. Periaatekuva uuden 110 kv voimajohdon sijoittumisesta nykyisen Fingrid Oyj:n Vihtavuori- Alajärvi 400 kv voimajohdon rinnalla.

49 KAAVASELOSTUS 45 Kuva 34. Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimahankkeen liittyminen kantaverkkoon. Aluerajaukset ovat muuttuneet pieniltä osin. 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten alkuperää ja vaikutusaluetta on kuvattu tarkemmin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Selostuksesta löytyy myös kuvaus voimalarakenteista ja tarvittavista luvista. 6.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Melu Meluvyöhykkeiden laskennassa käytettiin SoundPlan 7.1 melumallinnusohjelmaa. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Mallinnusraportti on esitetty liitteessä 13. Koska kyseessä on YVA-vaiheen selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO Pientaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti lähimpien rakennusten kohdalle sijoitettuihin yksittäisiin tarkastelupisteisiin. Rakennusten sisälle aiheutuvia pienitaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. Melun mallinnuksissa vertailukiinteistöinä käytettiin oheisessa kuvassa ilmeneviä kiinteistöjä. Mallinnukset tehtiin Nordexin N117/3000 voimalalla (äänitehotaso 106,0 db) ja Vestaksen V112-3,0MW voimalalla (106,5 db) alla olevan taulukon mukaisesti.

50 KAAVASELOSTUS 46 Taulukko 5. Melun mallinnuksessa käytetyt mallinnustilanteet. Mallinnustilanne Voimalat Tuulivoimamalli Äänitehotaso L WA 3 Korkeamaa 1-25 Nordex N117/ ,0 db 6 Korkeamaa (15 kpl), voimalat Korkeamaa (10 kpl), voimalat Nordex N117/3000 Vestas V MW 106,0 db 106,5 db Kuva 35. Melumallinnuksissa käytetyt vertailukiinteistöt. Suunnittelualue on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta, joka on osittain soistunutta. Osa suoalueista on turvetuotannon käytössä, jolloin tuotannosta voi ajoittain aiheutua melua lähiasutukselle. Riippuen tehtävästä työvaiheesta 55 db:n melualue ulottuu avoimessa maastossa myötätuuli-olosuhteissa metrin etäisyydelle toiminnasta. Lähellä ei kulje vilkasliikenteisiä teitä, joten liikennemelu ei aiheuta merkittävää ympäristöhäiriötä alueella.

51 KAAVASELOSTUS 47 Liikenteestä aiheutuva tasainen kohina voi kuitenkin ulottua Korkeamaan eteläosaan. Suunnittelualueen lounaispuolella noin 2 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta sijaitsee saha, joka myös vaikuttaa ympäristönsä melutasoon. Korkeamaan alueen läheisyydessä on yksittäisiä loma-asuntoja sekä yksittäisiä tai korkeintaan muutaman talon ryhmittymiä. Tiheämpää lomaasutusta ja vakituista asutusta sijaitsee Torasjärven suunnalla sekä Marjoperän ja Vehkaperän kylien alueilla. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat luoteispuolella oleva Mäntykankaan Naturaalue, itäpuolen yksityinen Torisaaren luonnonsuojelualue ja Kelkkasuon luonnonsuojelualueen varaus, sekä Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alue. Natura-alueiden suojeluperusteet ovat luontotyyppeihin ja eläinlajeihin perustuvia. Torisaaren luonnonsuojelualueen ja Kelkkasuon aluevarauksen luontoarvot ovat luontotyyppeihin perustuvia. Alueilla ei ole laavuja tai muita leiriytymiseen tarkoitettuja rakenteita ja mahdollinen luonnon havainnointi tapahtuu myös yleisesti päiväsaikaan. Tuulivoimahankkeen perustusten ja kenttäalueiden maanrakennustöiden meluvaikutuksia laskettiin yksinkertaistetun esimerkin avulla. Esimerkiksi yhden poravaunun ja kahden työkoneen työs-kentelystä muodostuva 45 db:n melutaso, joka vastaa VnP:n päiväajan ohjearvoa lomaasutukselle, ulottuu noin 900 metrin etäisyydelle voimalatyömaan ympäristöön. Vastaavasti VnP:n vakituisen asutuksen päiväajan ohjearvoa vastaava 55 db:n melutaso ulottuu runsaan 400 metrin etäisyydelle voimalan työmaasta. Näillä etäisyyksillä suunnitelluista tuulivoimaloista ei sijaitse loma- tai vakituisia asuinrakennuksia, joten rakentamisen aikaiset meluvaikutukset lähiasutukseen arvioidaan siten melko vähäisiksi. Rakentamisaika on suhteellisen lyhyt ja siten meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan aikana pääasia hankkeen meluvaikutuksista aiheutuu tuulivoimaloista, mutta aivan ilmasähkölinjojen vieressä linjat voivat aiheuttaa lähiympäristöön ääntä. Sähkönsiirron meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan lopettamisesta aiheutuu liikenteestä ja purkutöistä johtuvaa melua. Mallinnustilanteessa 3 Korkeamaan alueen tuulivoimalat mallinnettiin lähtömelutasolla 106 db. Vakituisten asuintalojen kohdalla melutaso on alle päiväajan suunnitteluohjearvon (L Aeq 7-22 ) 45 db sekä yöajan suunnitteluohjearvon (L Aeq 7-22 ) 40 db. Torasjärven rannalla yöajan suunnitteluohjearvo (L Aeq 22-7 ) 35 db ylittyy yhden lomarakennuksen osalta. Muilla ympäristön loma-asuinalueilla ja yksittäisillä loma-asunnoilla melutasot alittavat päiväajan suunnitteluohjearvon (L Aeq 7-22 ) 40 db ja yöajan suunnitteluohjearvon (L Aeq 22-7 ) 35 db. Päiväajan suunnitteluohjearvo (L Aeq 22-7 ) 40 db alittuu läheisillä Natura- ja luonnonsuojelualueilla. Mallinnustilanteessa 6 tuulivoimalat mallinnettiin voimalapaikasta riippuen joko lähtömelutasolla 106 tai 106,5 db. Asuintalojen kohdalla melutaso on alle päiväajan suunnitteluohjearvon (L Aeq 7-22) 45 db ja yöajan suunnitteluohjearvo (L Aeq 22-7 ) 40 db. Torasjärven rannassa melutaso on alle päiväajan suunnitteluohjearvon (L Aeq 7-22 ) 40 db, mutta ylittää yksittäisen lomarakennuksen osalta hieman yöajan suunnitteluohjearvon (L Aeq 22-7 ) 35 db. Päiväajan suunnitteluohjearvo (L Aeq 22-7) 40 db alittuu läheisillä Natura- ja luonnonsuojelualueilla. Taulukko 6. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot.

52 KAAVASELOSTUS 48 Kuva 36. Melumallinnuksen tulokset Korkeamaan alueella, kun tuulivoimaloiden äänitehotaso on 106,0 db (mallinnustilanne 3).

53 KAAVASELOSTUS 49 Kuva 37. Melumallinnuksen tulokset Korkeamaan alueella, kun tuulivoimaloiden äänitehotasot ovat 106,0-106,5 db (mallinnustilanne 6).

54 KAAVASELOSTUS 50 Taulukko 7. Melun laskentatulokset reseptoripisteissä A ja E Korkeamaan alueella. Reseptori ETRS-TM35FIN L Aeq, db E / lon N / lat Z VE3 A, Vanha-Pesola ,9 E, Torasjärvi ,2 Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittavat terssikohtaiset melutasot ohjearvot. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun ohjearvojen alle kaikissa tarkastelluissa mallinnustilanteissa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimaloita, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. Lasketut kokonaismelutasot ovat asuin- ja loma-asuinalueilla sitä luokkaa, ettei tuulivoimalan aiheuttamaa melua pysty erottamaan lähellekään kaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheuttama ääni peittää tuulivoimalan äänen alleen suuren osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimaloiden ääni on kuitenkin kuultavissa. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevien yksittäisten asuin- ja loma-asuntojen kohdalla melutasot ovat korkeampia ja niiden kohdalla tuulivoimalan ääni on kuultavissa suuremman osan ajasta kuin asuinalueilla. Suurin muutosvaikutus tapahtuu asuin- ja lomarakennusten kohdalla, kuten Vanhan Pesolan alueella, jotka sijaitsevat kauempana ympäröivistä maanteistä ja turvetuotantoalueista. Lähiasutuksen osalta yöaikana muutos melutasossa on suurempi kuin päivällä, koska tällöin alueen taustamelutaso on todennäköisesti vaimeampi, kun turvetuotannosta ei aiheudu melua ja tieliikenne ei ole jatkuvaa. Lähtömelutasolla 106 db tai 106/106,5 db yöajan suunnitteluohjearvo ylittyy yhden loma-asunnon kohdalla, muuten melutasot ovat suunnitteluohjearvojen alapuolella. Natura- ja luonnonsuojelualueilla muodostuvat melutasot ovat suunnitteluohjearvojen alapuolella tai tuntumassa kaikissa mallinnustilanteissa. Tuulivoimahankkeen meluvaikutukset kohdistuvatkin pääasiassa alueen kokemuksellisiin luonnontarkkailu- ja virkistysarvoihin. Meluvaikutuksia voidaan pitää pääasiassa vähäisinä ja kohtalaisina em. yksittäisen lomarakennuksen kohdalla. Välke Toiminnassa olevat tuulivoimalat voivat aiheuttaa vilkkuvaa varjostusta eli varjovälkettä lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Varjovälkkeen voimakkuus ja määrä ovat säästä ja etäisyydestä riippuvaisia. Sitä ei esiinny, kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä. Pisimmälle varjo ulottuu aamulla ja illalla, kun aurinko on matalalla. Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tämä johtuu siitä, että valonsäteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu. Tuulivoimaloiden ympäristöönsä aiheuttaman välkevaikutuksen esiintymisalue ja esiintymistiheys laskettiin EMD WindPRO 2.9 ohjelman SHADOW-moduulilla. Mallinnusraportti on esitetty liitteessä 14. Ohjelma laskee kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden luoman vilkkuvan varjostuksen alaisena. Mallinnuksella tuotettiin ns. todellisen tilanteen (Real Case) kartta. Auringonpaisteisuustietoina käytettiin Ilmatieteen laitoksen Seinäjöki Pelmaan sääaseman keskiarvoisia arvoja ilmastolliselta vertailukaudelta Vuotuinen tuulensuuntajakauma perustui Suomen Tuuliatlaksen tie-toihin suunnittelualueelta ja voimaloiden roottorin oletettiin liikkuvan 85 % vuoden tunneista. Lasken-tapisteiden väliseksi etäisyydeksi määritettiin 20 metriä ja tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä, eli noin ihmisen silmänkorkeutta. Laitosmallina laskennassa käytettiin tuulivoimaloita, joiden napakorkeus oli 140 metriä ja roottorin halkaisija paikasta riippuen 112 tai 117 metriä. Välkkeen esiintymisen ajankohtaa ja kestoa tarkasteltiin tarkemmin viiteen reseptoripisteeseen Pesolan ja Korkeamaan ympäristössä. Useissa maissa on annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän välkevaikutuksen määrästä.

55 KAAVASELOSTUS 51 Esimerkiksi Saksassa ns. todellisessa tilanteessa (Real Case) välke on rajoitettava kahdeksaan tuntiin vuodessa. Tanskassa sovelletaan yleensä todellisen tilanteen raja-arvona enintään kymmenen tuntia vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on enintään kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia. Ympäristöministeriön julkistamassa Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeessa on todettu, että vaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Korkeamaan alueen tuulivoimaloiden roottorin halkaisijan ollessa 132 metriä viisi Torasjärven rannan lomarakennusta sijaitsee alueella, jossa välkemäärä ylittää 8 tuntia vuodessa. Haukisuo- Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alueella välketunnit ylittävät vain hyvin pienellä alueella 8 tuntia. Mäntykankaan Natura-alue rajautuu 8 välketunnin rajaan. Natura-alue sijaitsee kuitenkin lähes kokonaan alle 8 välketuntia vuodessa esiintyvällä alueella. Mallinnustilanteessa, jossa osassa voimaloista roottorin halkaisija on 117 m ja osa 112 m, ei sijaitse asuin- ja lomarakennuksia yli 8 tuntia vuodessa välkealueella. Myös kaikkien luonnonsuojelu ja Natura-alueiden alueilla alitetaan 8 tuntia vuodessa välkevaikutus. Reseptorikohtaisessa tarkastelussa Vanhan-Pesolan alueella mahdollinen välkeilmiön esiintyminen ajoittuu myöhäiseen syksyyn ja talveen. Näkyvyydet Korkeamaan voimaloiden suuntaan muodostuvat Pesolan mäeltä rajoittuneiksi, joten välkevaikutukset jäävät pieniksi. Korkeamaan länsipuolella Torasjärven rannalla välkettä voi esiintyä lähes koko vuoden vajaan tunnin ajan auringon nousun jälkeen. Välkevaikutusalueella sijaitsevat lomarakennukset sijaitsevat Torasjärven puustoisella koillis- ja etelärannalla, joten näkyvyydet voimaloiden suuntaan muodostuvat rajoittuneiksi. Kun roottorin halkaisijana on voimalapaikasta riippuen 117 m tai 112 m, ei Torasjärvellä esiinny välkettä. Luoteispuolella Iso-Syvärin rannalla ja Heinäahon kohdalla tai koillispuolella sijaitsevan Halmepellon kohdalla välkettä ei esiinny. Välkevaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan kohtalaisiksi suuremmalla 132 m roottorilla ja vähäisiksi 112/117 m roottoreilla.

56 KAAVASELOSTUS 52 Kuva 38. Välkemallinnus. Napakorkeus 140 m, roottorin halkaisija 132 m.

57 KAAVASELOSTUS 53 Kuva 39. Välkemallinnus. Napakorkeus 140 m, roottorin halkaisija 112/117 m. Metsästys ja muu virkistyskäyttö Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva lisääntynyt ihmistoiminta alueella saattaa johtaa erityisesti suurempien riistaeläinten siirtymiseen rauhallisemmille alueille. Mikäli rakentamistoimet tehdään metsästysaikaan, on mahdollista että saalismäärät jäävät normaalia pienemmiksi.

58 KAAVASELOSTUS 54 Vaikutukset voidaan kuitenkin arvioida pääosin väliaikaisiksi eläinten palatessa rakentamisen aiheuttaman häirinnän vähentyessä. Vastaavanlaisia vaikutuksia arvioidaan syntyvän, kun tuulivoimapuiston toiminta lakkaa ja voimalat puretaan ja kuljetetaan pois. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana metsästys ja riistanhoito voi jatkua. Vaikutukset metsästykseen arvioidaan kohtalaisiksi. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevat merkityt ulkoilualueet, -reitit, liikunta- ja matkailukeskus, sijaitsevat etäisyydellä, jossa tuulivoimahankkeella ei ole niiden toimintaan kohdistuvia vaikutuksia. Alueen virkistyskäyttö voi jatkua tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen. Torasjärven pohjoisrannalla sijaitsevan ratsastustallin toimintaan tuulivoimahankkeella voi olla käyttäjien luontokokemukseen ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia, koska osa tallin ratsastusmaastoista sijaitsee Korkeamaan alueen läheisyydessä. Suunnitteluohjearvojen tai suositusten mukaiset meluvaikutukset tai välketunnit eivät kuitenkaan ylity tallin lähiympäristössä. Sosiaalisia vaikutuksia on kuvattu tarkemmin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (karttapalautejärjestelmän vastausten ja YVA-ohjelman lausuntojen käsittely). Em. asiat on huomioitu kaavaprosessissa. 6.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Maa- ja kallioperän muokkaustoimet ovat paikallisia ja kohdistuvat tuulivoimaloiden perustamisja kenttäalueille, tieyhteyksille ja sähköaseman rakentamisalueelle. Tuulivoimaloiden kenttäalat ovat noin 15 ha ja huoltoteiden ala noin 14 ha. Tarvittavien sora- ja kiviainesvarojen määrä on kenttäalueiden osalta noin m3 ja tiestön osalta noin m3. Perustusten, tiestön ja kenttärakenteiden rakentamiseen tarvittava murske ja louhe saadaan osin rakentamisen yhteydessä irrotettavasta materiaalista alueelta ja osa hankitaan tarkoitukseen soveltuvalta maaja kalliokiviaineksen ottamispaikalta. Alueen maaperä on pääosin moreenia ja maaston painanteet ovat paksujen turvekerrosten peitossa. Massanvaihtoja joudutaan tekemään pehmeiköllä sekä paikoin pengerryksiä ja maanleikkauksia. Todennäköisesti alueella muodostuu muualle läjitettäviä puhtaita maa-aineksia. Toiminnan aikana suunnittelualueella käsitellään pieniä määriä voiteluöljyjä ja kemikaaleja. Huoltotoimenpiteet tai tuulivoimaloiden käyttö-öljyt eivät muodosta maaperän pilaantumisriskiä. Tuulivoimahankkeen toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan ja alue maisemoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Tuulivoimapuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Vaikutuksia maaperään voidaan kokonaisuudessaan pitää vähäisinä. Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat pysyviä, mutta pienialaisia. Suunnittelualueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin luokiteltu pohjavesialue, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Lintuharju ( ) sijaitsee Korkeamaan suunnittelualueen eteläpuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä. Etäisyydestä johtuen vaikutusalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita eikä alueella ole merkitystä yhteiskunnan vedenhankinnan kannalta. Alueella ei myöskään sijaitse yksityisiä kaivoja. Tiestön ja perustusten rakentamisen jälkeen toiminta ei aiheuta muutoksia paikallisestikaan muodostuvaan pohjaveteen. Alueella käsitellään vähäisiä määriä muun muassa tuulivoimaloiden koneistojen voiteluöljyjä, mutta määrät ovat pieniä ja mahdolliset vuodot helposti havaittavia (vahinkotilanteessa öljy kerääntyy keräysastioihin tai tuulivoimalan tornin tiiviille pohjalle), joten toiminta ei aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä. Vaikutukset pohjavesiin ovat vähäisiä. Korkeamaan alueen pintavedet valuvat ojituksia myöten Pohjoisjokeen ja edelleen Torasjärven ja Toraspuron kautta Kuninkaanjokeen. Maaston painanteiden metsämaat ovat ojitettuja. Kuninkaanjoen veden laatua kuormittavat maa- ja metsätalous, turvetuotanto, sekä asutus. Lisäksi Soinin kunnan jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan jokeen. Kuninkaanjoen Kuninkaanjoki on hyvin tummavetinen ja ravinteikas ja sen ekologinen tila on hyvä. Kuninkaanjoella ja Toraspurolla on kalataloudellista merkitystä joessa tavatun alkuperäisen purotaimenkannan vuoksi. Muuten Kuninkaanjoen kalakantaa arvioidaan niukaksi ja vaatimattomaksi. Koekalastuksien perusteella Kuninkaanjoen yleisimpiä kalalajeja ovat purotaimen, kivennuoliainen, kivisimppu, ahven, hauki ja särki. Lisäksi joessa esiintyy runsaasti pikkunahkiaista.

59 KAAVASELOSTUS 55 Korkeamaan alueella on useita pieniä ja pienehköjä lampia, joista valtaosa on ojitettuja ja ojitusten kautta yhteydessä turvetuotantoalueilta valuviin vesiin. Alueella on kaksi luonnontilaista pientä, alle hehtaarin kokoista lampea, joista toinen sijoittuu Niittylehdon koillispuolelle ja toinen, Pieni-Kaleton, Kalettomanlammen eteläpuolelle (noin 130 ja 200 metrin etäisyydelle voimalanpaikkojen 10 ja 7 rakentamisalueista). Alueella ei sijaitse luonnontilaisia puro- tai norouomia. Lammet tulee huomioida rakentamistoimia suunniteltaessa kyseisille alueille. Korkeamaan alueella sijaitseviin ojitettuihin lampiin kohdistuva vaikutus on korkeintaan vähäinen lampia lähimpienkin rakentamisalueiden sijoittuessa kivennäismaalle melko etäälle lammista. Lisäksi näiden lampien, Kalettomanlammen, Koiralammen, Rapa-Valkeisen ja Pirttilammen vesi on pääsääntöisesti humuspitoista ja vedenlaatu on yleisesti heikentynyt turvetuotantoalueiden läheisyyden ja ojitusten johdosta. Alueen lammilla ja ojilla ei ole erityistä kalataloudellista merkitystä ja mahdollisilla rakentamisen aikaisilla ojanvesien laatumuutoksilla ei vaaranneta kalaston toimeentuloa myöskään Toraspurossa tai Kuninkaanjoessa. Suurin osa tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueista sijoittuu ojitetuille metsätalousalueille. Rakentamisvaiheessa tukkeutuneet ojat avataan ja perataan. Teiden alituskohtiin sijoitettavat rummut mahdollistavat veden virtauksen jatkossa nykytilanteen kaltaisena. Vaikutukset pintavesiin ovat palautuvia ja katsotaan vähäisiksi. Voimaloiden purkamisvaiheessa toiminnan loppumisen jälkeen vaikutusten arvioidaan olevan samankaltaisia kuin rakentamisvaiheen vaikutusten pintavesiin. Tuulivoimarakenteiden läheisyyteen sijoittuvat turvetuotannon vesienkäsittelyjärjestelmät, sekä valumavesien suunnat huomioidaan tarkemman suunnittelun ja rakentamistöiden yhteydessä yhdessä turvetoimijan kanssa sovittavalla tavalla. Alue on nykyisin kuivattu turvetuotannon myötä ja turvetuotantoalueen reunaojat estävät vesien pääsyn alueelle. Tuulivoimaloiden rakentamistöiden vaikutuksesta saattaa ravinteita ja kiintoainetta kulkeutua hetkellisesti erityisesti lähimpiin ojiin varsinkin, jos töiden ajankohta on runsassateinen. Alueella ei esiinny happamia sulfaattimaita, joten niistä aiheutuvia vaikutuksia ei turvekerrosten alaisten massojen kaivusta aiheudu. Tuulivoimatuotannolla voidaan parhaassa tapauksessa vähentää merkittävästi energiatuotannon haitallisia ilmapäästöjä. Hankkeen avulla saavutettava hiilidioksidivähenemä vastaa 3-7 % Etelä- Pohjanmaan kasvihuonekaasupäästöistä riippuen siitä, mitkä tuotantotavat tuulivoima korvaa ja minkälaisia tuulivoimaloita käytetään. Tätä voidaan pitää vähäisenä positiivisena vaikutuksena. Ilmastovaikutus on kuitenkin paikallisella tasolla merkittävästi positiivinen. 6.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Kasvillisuus ja luontotyypit Korkeamaan rakentamisalueiden läheisyydessä sijaitsee kaksi metsälain tarkoittamaa lammen välitöntä lähiympäristöä sekä paikallisesti arvokas luonnontilainen lampi lähiympäristöineen. Voimalanpaikka 10 sijoittuu lähimmillään noin 130 metrin etäisyydelle metsälain tarkoittamasta lammen välittömästä lähiympäristöstä. Voimalanpaikka 7 sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä toisesta metsälain tarkoittaman lammen lähiympäristöstä ja noin 70 metrin etäisyydellä paikallisesti arvokkaasta Kalettomanlammesta. Korkeamaan alueella voi olla tarpeen tehdä paikoin maanmuokkaus- ja rakentamistoimia pinnanmuotojen johdosta. Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat vaikutukset ovat siten rakentamisalueita todennäköisesti laajempia varsinkin jyrkkäpiirteisimmillä rakentamisalueilla. Rakentamistoimet hävittävät alueelta yleisiä ja pääosin käsiteltyjä luontotyyppejä ja alueelle tyypillistä yleistä lajistoa. Rakentamistoimien toteuttamisesta ei aiheudu laajoja kumuloituvia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Tuulivoimahankkeella ei ole toiminnan aikaisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Tuulivoimapuisto ei toiminnan aikana normaalitilanteessa aiheuta päästöjä, jotka vaikuttaisivat rakentamisalueita ympäröivään kasvillisuuteen. Toiminnan päättymisen jälkeen vaikutukset kasvillisuuteen ovat osittain palautuvia. Tuulivoimatoiminnan jälkeen alueet metsitetään ja maisemoidaan. Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin arvioidaan kohtalaisiksi. Voimajohdon osalta vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin ovat nykyisiä vahvistavia voimajohdon sijoittuessa nykyisten rakenteiden rinnalle. Voimajohdon

60 KAAVASELOSTUS 56 pylväspaikkasuunnittelussa tulee huomioida arvokkaiden suoalueiden sijainti. Kivennäismaaalueille sijoitettaessa voimajohdon pylväät eivät heikennä kohteiden luonnontilaisuutta. Linnusto Linnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat luonteeltaan sekä suoria että välillisiä. Linnustovaikutukset voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin: 1. Häiriö- ja estevaikutuksiin 2. Rakentamisesta johtuviin elinympäristömuutoksiin sekä 3. Voimaloiden aiheuttamaan törmäyskuolleisuuteen Rakentamisvaiheen pesimälinnustoon kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat rakennustoiminnan aikainen häirintä sekä muutokset elinympäristöissä. Rakentamisen häiriö- ja meluvaikutus lintujen lisääntymiskauden aikana voivat vaikuttaa alueella pesivään linnustoon haitallisesti. Rakentamisen johdosta pesimälinnuston elinympäristöjä tuhoutuu ja pirstoutuu. Rakentamisvaiheessa pystytetyt voimalat ja sähkönsiirtoverkot aiheuttavat alueella pesiville ja alueen kautta lentäville linnuille estevaikutusta ja törmäysriskin. Käytönaikaisiin vaikutuksiin kuuluvat estevaikutus ja törmäysriski. Vaikutukset kohdistuvat paitsi suunnittelualueen ja sen lähiympäristön pesimälajistoon, myös pesimäaikana alueen läpi lentäviin lintuihin. Rakentamisvaiheen vaiheen vaikutuksia alueen läpimuuttavaan linnustoon ovat voimaloiden tuottama törmäysriski, rakennustöiden aiheuttama häirintä alueella levähtäville linnuille sekä voimaloiden tuottama estevaikutus. Käytön aikaisia vaikutuksia ovat muuttolintujen häirintä, törmäysriski ja estevaikutus. Toiminnan päättymisen aikaiset vaikutukset muodostuvat purkutöiden aiheuttamasta häiriövaikutuksesta. Hankkeen vaikutusalueelta tavattiin useita suojelullisesti huomionarvoisia lajeja. Linnuston kannalta arvokkaimmat kohteet olivat suurimmat luonnontilaiset avosuot sekä Kalettomanlampi. Suunnittelualueen linnustotiheydet ovat tavanomaisia tai hieman alhaisempia. Alueella esiintyvien huomionarvoisten lajien parimäärät ovat enimmäkseen pieniä. Alueella esiintyy joitakin lajeja, joilla on kohonnut törmäysriski, kuten kurki ja joutsen, sekä lajeja, jotka erityisesti kärsivät elinympäristöjen pirstoutumisesta. Vaikutukset pesimälinnustoon arvioidaan kohtalaisiksi. Muuttoaikoina uhanalaisia tai lintudirektiivin liitteen I lajeja tai tuulivoimalle herkkiä esiintyy vain vähän. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse muutonaikaisia levähdys- tai ruokailualueita. Rakentamis- ja purkuaikana vaikutukset ovat vähäisiä, koska alueella ei ole suurikokoisten lajien tärkeitä muutonaikaisia levähdysalueita. Toiminnanaikana muodostuu törmäyskuolleisuutta ja estevaikutusta läpimuuttaville linnuille. Populaatiotasolla vaikutukset enimmillään noin 0,15 % luokkaa 10 vuodessa. Vaikutukset muuttolinnustoon arvioidaan vähäisiksi. Lepakot ja liito-oravat Vähäisiä vaikutuksia voi kohdistua Korkeamaan lepakoille tärkeään ruokailualueeseen sekä lepakoiden käyttämään III-luokan alueeseen. Korkeamaalla voimalan 12 rakentamisalue sijoittuu noin 200 metrin etäisyydelle ruokailualueesta, mutta suojaavan puuston häviäminen ja huoltotieyhteyden rakentaminen voivat heikentää alueen soveltuvuutta lepakoille. Voimalan 7 rakentamisalue sijoittuu noin 200 metrin etäisyydelle lepakoiden III-luokan alueesta, johon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan jäävän vähäisiksi. Teiden leventämistoimista johtuvien vaikutusten arvioidaan jäävän korkeintaan vähäisiksi, sillä parantamistoimet eivät estä lepakoiden siirtymistä alueelta toiselle teitä myöten. Mahdollisiin muuttaviin lepakoihin kohdistuvat vaikutukset jäävät merkityksettömiksi tai korkeintaan vähäisiksi. Suunnittelualue sijaitsee sisämaassa ja nykyisen tiedon mukaan lepakoiden muutto seurailee selkeitä maastonmuotoja kuten rannikkoa myöten. Suunnittelualueelle ei sijoitu suuria tielinjoja, peltoja, harjuja, jokia tai muita selkeitä maastonmuotoja, jotka voisivat toimia lepakoiden muuttoreitteinä. Suunnittelualue sijoittuu myös lepakoiden kannalta melko pohjoiseen. Em. syistä johtuen vaikutusten lepakoihin arvioidaan jäävän vähäisiksi tai paikoin kohtalaisiksi. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana ihmistoiminta on alueella vilkasta ja rakentamisesta aiheutuu meluhäiriöitä huomattavasti enemmän kuin tuulivoimapuiston toiminnan aikana. Liitooravan

61 KAAVASELOSTUS 57 ei kuitenkaan ole todettu olevan erityisen herkkä meluhäiriöille, mutta on mahdollista, että liitoorava välttää lähimpänä rakentamistoimia olevia reviirinsä osia. Vaikutusalueella sijaitsee liitooravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä. Lähimmät voimalat sijaitsevat Korkeamaan alueella noin 130 metrin etäisyydellä reviireistä. Lisäksi liityntävoimajohtoalueen vaikutusalueella sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Uuden voimajohdon rakentaminen ei kuitenkaan vaikuta nykyisen johtoalueen eteläpuolisiin ruokailupuihin. Voimajohtoaukean raivaamisen myötä kulkuyhteys pohjoispuoliselle metsäalueelle voi heikentyä, mikä edellyttää lupaa poiketa luonnonsuojelulain 49 :n säädöksistä. Lupa voidaan myöntää luontodirektiivin 16 artiklassa mainituilla perusteilla. Kulkuyhteyksien arvioidaan säilyvän Paskolamminkankaan, Korkeamaan mäen reviirien ja Pesolan reviirin välillä. Myös yhteydet Mäntykankaan liito-oravareviirille säilyvät. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Korkeamaan mäen reviirien kulkuyhteyden säilymiseen, sillä siirtymäreitit näiden alueiden välillä arvioidaan heikoiksi. Korkeamaan mäen elinpiirien välille sijoittuvien teiden leventämistoimet tulisi tehdä siten, että liito-oravan kulkuyhteydet tien molemmin puolin säilyvät. Rakentamistöitä ei myöskään tulisi osoittaa teiden niille puolille, joilla reviirit sijaitsevat. Alueella missä reviiri ulottuu tieyhteyden molemmin puolin, tulisi tielinjan reunoille jättää erityisesti korkeaa puustoa kulkuyhteyksien säilyttämiseksi. Vaikutusten arvioidaan liito-oravaan olevan kohtalaisia, jos lievennystoimet toteutetaan. Hanke ei hävitä tai heikennä lisääntymis- ja levähdys-paikkaa, mutta voi pirstoa reviirin osia. Korkeamaan mäen ympäristöön sijoittuvat reviirit ulottuvat metsäautoteiden välittömään läheisyyteen, joihin kohdistuu parantamistoimia. Liityntävoimajohdon rakentamisella voi olla vaikutuksia liito-oravan kulkuyhteyden säilymiseen Lehdonperän alueella. Kulkuyhteyden säilymistä voidaan edistää sijoittamalla voimajohtoaukealle ja sen reunaosiin useita liito-oravan hyppypylväitä, sekä säilyttämällä reunavyöhykkeellä jo olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan. Liitooravan kulkuyhteys on tällöin voimajohdon erityiskohde, joka huomioidaan johtokäytävän raivauksissa sekä rakentamisen että toiminnan aikana. Näillä toimilla voimajohdon rakentaminen ei ole ristiriidassa luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin säädösten kanssa. Viitasammakko Alueella ei tehty havaintoja viitasammakon esiintymisestä. Liityntävoimajohdon läheisyyteen sijoittuvien viitasammakon elinympäristön kannalta potentiaalisiin lampareisiin ei kohdistu rakentamistoimia, mutta ne tulee huomioida suunnittelussa. Vaikutukset viitasammakkoon ovat vähäisiä. Rämeristihämähäkki Rämeristihämähäkin potentiaalisille elinalueille ei kohdistu tuulivoimaloiden tai huoltoteiden rakentamistoimia lukuun ottamatta Korkeamaan alueella sijaitsevaa tuulivoimaloille 14, 19 ja 20 johtavaa tieyhteyttä, joka sivuaa vähäpuustoista suoaluetta. Tällä alueella ei tehty havaintoja lajin esiintymisestä. Liityntävoimajohdon alueella ei tehty havaintoja lajista esiintymisestä, mutta suoalue on potentiaalista lajin esiintymisaluetta. Voimajohdon vaatima puiden poisto ei muuta rämeristihämähäkin elinympäristön keskeisiä ympäristötekijöitä, vaan suoalue voimajohtokäytävineen on rämeristi-hämähäkille soveltuvaa ympäristöä myös rakentamisen jälkeen. Rakentamisen aikana työkoneiden liikkuminen alueella voi vahingoittaa lajin elinympäristöjä, mistä johtuen rakentamistyöt suositellaan ajoitettavaksi talvikaudelle. Muu eläimistö Korkeamaan alueella tuulivoimaloiden 8-9 välinen tieyhteys ylittää Pohjoisjoen. Lisäksi voimala 8 sijoittuu joen läheisyyteen. Veden kulku joessa varmistetaan rummutuksin rakentamisen aikana nykyisen kaltaisena. Rakentamistoimet voivat aiheuttaa vähäisiä muutoksia veden laatuun rakentamisen aikana. Hanke ei kuitenkaan aiheuta pitkäkestoisia vedenlaatumuutoksia, joilla olisi vaikutusta vesistön vedenlaatuun pitkällä aikavälillä ja siten alueen potentiaalin saukon elinympäristönä. Pohjoisjoen alueen voidaan arvioida olevan saukolle lähinnä toissijainen elinympäristö, sillä joen vedenlaatu on ainakin ajoittain heikkolaatuista, jolla voi olla vaikutuksia saukon käyttämiin saaliseläimiin. Saukkojen liikkumismahdollisuudet Pohjoisjoen ja Torasjärven suuntaan Pohjoisnevan alueelta vesireittejä pitkin ovat myös vähäiset. Tuulivoimahankkeen

62 KAAVASELOSTUS 58 rakentamistoimet eivät ulotu suunnittelualueen pienille lammille. Korkeamaan Pohjoisjokea ei lajien elinympäristövaatimukset huomioiden voida pitää korennoille ja sukeltajille soveliaana elinympäristönä. Rakentamisen aikana pintavesiin muodostuvan kiintoaineksen määrän arvioidaan jäävän vähäiseksi ja sen vaikutus veden laadulle arvioidaan merkityksettömäksi tai korkeintaan vähäiseksi. Alueen potentiaaliin lummelampikorennon ja sukeltajien elinympäristönä tällä ei arvioida olevan merkitystä, sillä lajeille soveliaimmat elinympäristöt sijoittuvatkin umpeen kasvaville reheville ja siten myös humuspitoisille lammille ja pienille järville. Rakentamistoimenpiteet pirstovat metsäaluetta alueella sijaitsevien metsäautoteiden lisäksi. Elinympäristöt muuttuvat erityisesti voimaloiden sijoituspaikkojen sekä rakennettavilta uusilta tielinjausten alueilta. Pirstoutuminen voi vaikuttaa alueella elävien laajojen ja yhtenäisten metsien lajeihin: karhuun, ilvekseen, suteen ja erityisesti arkana pidettyyn ahmaan. Suunnittelualueen ja sen ympäristön ahmahavainnot viiden kilometrin säteellä olivat harvinaisia eikä niitä ole havaittu säännöllisesti vuosittain. Vaikuttaakin siltä, että ahmalle suunnittelualue ympäristöineen on toissijaista elinympäristöä. Lisäksi suurpetoihin kohdistuvien vaikutusten voidaan arvioida jäävän vähäisemmiksi, sillä kyseisten lajien reviirien koot ovat pienimmilläänkin useita satoja neliökilometrejä ja suurpedot ovat karhun talviunta lukuun ottamatta reviireillään lähes jatkuvasti liikkeessä. Näiden suurten petojen voidaan kuitenkin havaintojen perusteella arvella liikkuvan laajalla alueella enimmäkseen suunnittelualueen ulkopuolella. Suunnittelualueella on näkö- ja jälkihavaintojen perusteella melko vahva hirvikanta ja vaihtelevampi kauriskanta. Metsäpeuroja on havaittu eteläisimmillään Soinin ja Karstulan rajalla ja mahdollisesti myös suunnittelualueella. Havainnot suunnittelualueella ja sen läheisyydessä ovat kuitenkin hyvin satunnaisia. Alueella ei ole merkitystä metsäpeurojen talvilaidunalueina, sillä alueella ei esiinny riittävän suuria jäkälikköjä. Hirviin, metsäpeuroihin ja kauriisiin kohdistuvat vaikutukset ovat pääasiassa rakentamisen ja purkamisen aikaisia melusta ja lisääntyneestä ihmistoiminnasta johtuvia vaikutuksia ja ne keskittyvät voimaloiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisalueille. Rakentamisesta ja purkamisesta aiheutuvaa häiriötä voidaan pitää väliaikaisena. Häiriön alkaessa eläimet karttavat rakentamisalueita, mutta palaavat alueelle takaisin rakentamistöiden vähennyttyä. Elinympäristömuutokset luovat myös uusia elinympäristöjä, joita eläimet voivat hyödyntää. Rakentamisalueille ja niiden kupeeseen syntyy matalana pidettävää pensaikkoa ja heinikkoja, joista esimerkiksi hirvieläimet ja pienet nisäkkäät saavat ravintoa ja suojaa. Näistä alueista hyötyvät lajit saattavat houkutella paikalle petoja, jotka voivat hyötyä lisääntyneestä saalispopulaatiosta ja vähentää näin petoihin kohdistuvia vaikutuksia. Vaikutuksia muuhun eläimistöön voidaan pitää vähäisinä, pieniltä osin kohtalaisina. 6.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu suuria yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Hankkeen toteuttaminen ei edellytä yhdyskuntarakenteen hajauttamista, eikä uusien asuin-, virkistys-, palvelu-, tmv. toteuttamista voimassa olevista maankäytön suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Hankkeen liikenteen järjestäminen ei edellytä muutoksia alueen päätieverkkoon. Suunnittelualueen sisällä käytetään ensisijaisesti jo olemassa olevia yksityis- ja metsäautoteitä, jotka kunnostetaan ja hoidetaan tuulivoimahankkeen elinkaaren ajan hankkeesta vastaavan puolesta. Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden, sekä niiden edellyttämien sähkönsiirtojärjestelmien rakentamisen myötä metsätalousmaata häviää metsätaloustuotannosta. Tuulivoimaloiden kenttäalueet ovat alle hehtaarin laajuisia ja huoltotiet leveydeltään noin kuusi metriä. Huoltoteiden osalta kaarteissa on todennäköisesti tarpeen poistaa puustoa laajemmalta alueelta. Tuulivoimaloiden välillä sähkönsiirto on tarkoitus toteuttaa maakaapelein huoltoteiden yhteyteen. Sähkönsiirron osalta uusi 110 kv voimajohto rajoittaa metsätaloutta raivattavan johtoaukean ja matalana pidettävän reuna-vyöhykkeen osalta. Uusien huoltoteiden rakentaminen ja nykyisten metsäteiden kunnostaminen parantavat suunnittelualueen hyödyntämistä mm. metsätalous- ja virkistyskäytössä, ja vaikutukset voidaan siten nähdä myös myönteisenä. Esimerkiksi puunkuljetukset alueella helpottuvat, kun kuljetukset eivät enää ole niin paljon sidoksissa talviaikaan maan ollessa jäässä. Tuulivoimahankkeen

63 KAAVASELOSTUS 59 rakentamisaika voi turvallisuussyistä johtuen jonkin verran rajoittaa alueella tehtäviä metsätaloustoimia, mutta toiminnan aikana metsätalous voi jatkua alueella entiseen tapaan. Mikäli tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä kaikki rakenteet poistetaan kokonaan, ei hankkeella ole käytöstä poiston jälkeen vaikutuksia maankäyttöön. Mikäli voimaloiden perustukset jätetään paikoilleen, pystytään vaikutuksia vähentämään maisemoinnilla. Tuulivoimaloiden purkamisen jälkeen alue vapautuu tuulivoiman käytöstä muuhun maankäyttöön. Tuulipuistoa varten rakennettu huoltotieverkosto ja mahdolliset muut tienparannustoimenpiteet alueella palvelevat muita toimintoja, kuten esimerkiksi metsätaloutta ja virkistyskäyttöä alueella tuulipuiston toiminnan päätyttyä. Hankkeen rakentamisvaiheessa jokaisen tuulivoimalan ympäriltä raivataan puusto noin 0,6 hehtaarin alueelta. Korkeamaan alueella rakentamisalueiden pinta-ala on noin 29 hehtaaria. Myös Korkeamaan alueella tuulivoimalat ja huoltotieyhteydet sijoittuvat kivennäismaakankaille turvekenttien ulko-puolelle, eikä hanke siten aiheuta turvealan menetyksiä. Tiestön osalta hyödynnetään alueen nykyisiä metsäautoteitä ja osin turvetuotannon käytössä olevia teitä. Tämä edellyttää nykyisten turvetuotannon käytössä olevien tierakenteiden vahvistamista ja käyttöä sekä liikennöintiä turvetuotantoalueiden läheisyydessä turvetuotannon ollessa vielä toiminnassa. Hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä laaditaan rakentamisvaiheen teidenkäyttösuunnitelma yhdessä turvetoimijan kanssa. Tuulivoimahankkeen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan pääasiassa huoltoteiden yhteyteen, joten niillä ei ole erityisiä vaikutuksia turvetuotantoon. Uuden 110 kv voimajohdon alueella on rakentamisrajoitus ja sijoittuessaan nykyisen 400 kv voimajohdon rinnalle johtoalue rajoittaa metsätaloustoimintaa noin 30 metrin alueelta. Alueella sijaitsevien turpeentuotantoalueiden osalta huomioitavia asioita ovat mm. turvetuotannon jatkuvuus ja rakentamistöiden yhteensovittaminen nykyisten toimijoiden kesken, mikä edellyttää tarkemman suunnittelun vaiheita, sekä vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Kenttäalueet sekä huoltotiet sijoitetaan siten, ettei niiden alle jää laajalti hyödyntämiskelpoista turvetta tai kenttien vesiensuojelurakenteita. Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan pääasiassa huoltoteiden yhteyteen, joten niillä ei ole erityisiä vaikutuksia turvetuotantoon. Myös muilta osin turvetuotannon vesiensuojeluun käytetyt ja muut rakenteet huomioidaan hankesuunnittelussa. Toiminnan aikaisia yhteen sovitettavia asioita ovat mm. kohonnut tulipaloriski turvekentillä ja -aumoilla kesäaikaan. Paloesteeksi alueella muodostuvat tuulivoimaloille rakennettavat huoltotiet (leveys vähintään 6 m) ja murskerakenteinen tuulivoimalan nostoalue (noin 40x80 m). Tuulivoimaloiden tulipaloja ennaltaehkäistään sekä passiivin että aktiivisin keinoin. Passiivisina keinoina mahdollisimman suuri osa rakenteista on valmistettu palamattomasta materiaalista kuten teräksestä, eikä tuulivoimalassa säilytetä mitään ylimääräistä syttyvää materiaalia. Lisäksi tuulivoimalan siivet ja muut rakenteet on varustettu ukkosenjohdattimin, jotka johtavat virran turvallisesti eristettynä maahan. Aktiivisia keinoja ovat tuulivoimalan ohjausjärjestelmään kytketyt palohälyttimet ja esimerkiksi lämpötilan nousuun reagoivat anturit. Oleellista on myös tuulivoimalan säännöllinen kunnossapito sen valmistajan määrittelemän huolto-ohjelman mukaisesti. Paikallinen pelastusvirranomainen määrittelee rakennuslupavaiheen lausunnossaan pelastussuunnitelman tarpeen ja muut vaadittavat toimenpiteet. Turvekenttien jälkikäyttömuotoja ovat metsittäminen, maatalous- ja puutarhatalouskäyttö, ruokohelpiviljely, vesittäminen, luontainen kasvittuminen ja soistaminen. Tuulivoimatuotannon kanssa nämä jälkikäyttömuodot ovat mahdollisia poissulkien kuitenkin osittain vesittämisen ja soistamisen. Nykyaikaisten voimaloiden napakorkeus on tyypillisesti metriä, joten pyörivän tuulivoimalan aiheuttama turbulenssi vaimenee merkittävästi ennen maatasoa. Käytännössä voi-daan todeta, että voimalan aiheuttama ilman pyörteisyys maantasolla on hyvin vähäinen. Tuuli-voimaloiden sijoittaminen turvetuotantoalueiden läheisyyteen ei siten arvioida aiheuttavan turpeen pölyämisen lisääntymistä. Tuulivoimahanke rajoittaa asuin- ja lomarakentamista tuulivoimapuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Asuin- ja lomarakennuksia ei voida osoittaa alueille, joilla niitä koskevat melun ohjearvot ylittyvät. Vaikutusalue rajoittuu kuitenkin pääsääntöisesti varsinaiselle

64 KAAVASELOSTUS 60 suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön, jolle ei ole tulevaisuudessa tarkoitus sijoittaa tuulivoimaloiden toiminnasta häiriintyvää maankäyttöä. Suunnittelualueen pääkäyttötarkoitus säilyy nykyisenä, eikä hanke aiheuta yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia muutoksia. Metsämaata häviää tuulivoimaloiden ja huoltotieverkoston tieltä suhteessa vähäisesti koko suunnittelualueen pinta-alaan nähden. Huoltoteitä voidaan käyttää metsätalous- ja turvetuotannon toimenpiteisiin ympäri vuoden. Rakentaminen on rajoitettua tuulivoimapuistoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön arvioidaan kohtalaisiksi. Tuulivoimahankkeella on merkittävä vaikutus yhdyskuntatalouteen ja työllisyyteen. EWEA (European Wind Energy Association, 2008) on laskenut, että Euroopassa tuulivoimapuiston rakentaminen synnyttää keskimäärin 15 henkilötyövuoden verran työpaikkoja rakennettua megawattia kohti. Tämä jakautuu vielä siten, että voimaloiden ja niiden komponenttien valmistus työllistää noin 12,5 henkilötyövuoden ja rakentaminen 1,2 henkilötyövuoden verran megawattia kohti. Lisäksi tuulivoimarakentamisen kotimaisuusaste on ollut varsin korkea. Lisäksi EWEA on laskenut, että eurooppalainen tuulivoimapuisto synnyttää keskimäärin 0,33 käyttöön ja huoltoon liittyvää työpaikkaa asennettua megawattia kohden. Kunnossapito- ja huoltoalalla työllistävä vaikutus jatkuu läpi tuulivoimalan käyttöiän, joka on yleensä vuotta. Mikäli Korkeamaan tuulivoimapuiston työllistävät vaikutukset ovat samansuuruiset kuin Euroopassa keskimäärin, tarkoittaisi tämä noin 38 käyttöön ja huoltoon liittyvää uutta työpaikkaa. 6.5 Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen Liikenne Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan tuulipuiston rakentamisen aikana. Rakentamisvaihe kestää arviolta noin 1,5-2 vuotta. Rakentamisen aikana liikenteessä on suuri määrä raskasta liikennettä ja erikoiskuljetuksia, kun rakentamisessa tarvittavia materiaaleja kuljetetaan alueelle (mm. voimalat, betoni voimaloiden perustuksiin, asennuskalusto, maa-aines huoltoteiden parantamiseen jne.). Jonkin verran rakentamisvaiheessa alueella on myös työmatkaliikenteestä johtuvaa henkilöliikennettä. Lisääntyneellä liikenteellä voi olla vaikutuksia suunnittelualueen tiestön liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja tiestön kuntoon. Tuulivoimapuistolla ei toiminnan aikana katsota olevan merkittäviä liikennevaikutuksia. Toimintavaiheen aikaiset huoltokäynnit tehdään pääasiassa pakettiautolla, ja huoltokäyntejä odotetaan olevan noin kolme vuodessa jokaista tuulivoimalaitosta kohti. Toiminnan päättymisen aikaisia liikennevaikutuksia voidaan pitää samankaltaisina kuin rakentamisvaiheessakin, kun voimalat ja sähköverkostoon liittyvät rakenteet puretaan ja kuljetetaan alueelta pois. Lisäksi alue maisemoidaan. Taulukko 8. Liikennemäärät eräillä suunnittelualueelle johtavilla teillä (2012). Tieosuus Liikennemäärä (ajoneuvoa vuorokaudessa) Raskaan liikenteen määrä (ajoneuvoa vuorokaudessa) Valtatie 16 välillä Alajärvi Kyyjärvi Valtatie 16 välillä Alajärvi Lapua Valtatie 13 välillä Kaustinen Kyyjärvi Valtatie 19 välillä Lapua Jepua Kantatie 67 välillä Kauhajoki Seinäjoki Yhdystie 697 (Karstulantie) Niskakankaantie/Möksyntie Vehkaperäntie Suunnittelualueen nykyistä tieverkkoa käytetään turvetuotannon sisäisiin kuljetuksiin (traktorit, tuotantokoneet, henkilöliikenne) erityisesti sulan maan aikana sekä turvetuotteiden kuljetuksiin alueen ulkopuolelle erityisesti talvikauden aikana. Turvetoimitukset kuljetetaan suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevan Vehkaperäntien kautta valtatie 16:lta, josta kuljetukset pääsääntöisesti

65 KAAVASELOSTUS 61 suuntaavat itään Jyväskylän suuntaan. Kuljetuksia kertyy keskimäärin talvikauden aikana noin rekkaa päivässä. Vaikutusten arvioinnissa käytetään oletusta, että kaikki rakennusmateriaalit tuodaan suunnittelualueelle Soinin kunnan ulkopuolelta. Käytännössä maanrakennustöissä poistettavat maa-ainekset voidaan todennäköisesti hyödyntää tai läjittää suunnittelualueelle ja osa tarvittavasta rakennusaineista on saatavilla lähellä suunnittelualuetta. Tässä vaiheessa suunnittelua ei ole vielä lopullista päätöstä siitä, mitä kautta tuulivoimaloiden osat ja maa-ainekset tuodaan suunnittelualueelle. Siksi tässä arviossa arvioidaan liikennevaikutuksia pohjoisen (valtatie 16) sekä eteläisen (Karstulantie) yhteyden kautta suunnittelualueelle. Pistot varsinaiselle suunnittelualueelle suunnitellaan toteutettavan nykyisiä tieyhteyksiä hyödyntäen. Vaihtoehtoisesti pistot suunnittelualueelle tehdään suoraan Karstulantieltä lähtevien Huosianmäentien ja Ryöstöjärventien kautta. Pohjoisesta saavuttaessa ja koko rakentamisajalle laskettuna on hankkeen tuoma lisäys liikenteeseen valtatiellä 16 sen vähäliikenteisimmällä osuudella Alajärvellä 1 % ja raskaan liikenteen osalta määrä kasvaisi 7 % (taulukko 10). Etelässä sijaitseva Karstulantie on vähäliikenteisempi verrattuna valtatiehen 16. Mikäli kaikki liikennöinti tapahtuisi Karstulantietä pitkin, kasvaisi liikenne hankkeen rakentamisen aikana 4 % ja raskas liikenne jopa 43 %. Merkittävimmin liikennemäärät kasvaisivat pienimmillä teillä: kokonaisliikenne jopa 31 % ja raskas liikenne 214 %. Matkaa pohjoisesta Niskakankaantien/Möksyntien kautta Korkeamaan alueelle kertyy noin 12 kilometriä ja on todennäköistä, että vain Korkeamaan alueen kuljetukset johdettaisiin vain sitä pitkin. Etelästä Korkeamaan alueelle on mahdollista saapua suoraan myös Karstulantien ja Huosianmäentien kautta tai Ryöstöjärventien kautta, jolloin matkaa alueelle kertyy 2 4 kilometriä. Arvioissa on huomioitu liikenteen muutos vuositasolla. Yksittäisinä päivinä liikenne voi kasvaa huomattavasti verrattuna tavalliseen päivään kun taas toisena päivänä tuulivoimahanke ei aiheuta liikennettä ollenkaan. Taulukko 9. Hankkeen tuoma liikenteen lisäys rakentamisen aikana eräillä suunnittelualueelle johtavilla teillä. Tieosuus Kokonaisliikenteen muutos (%) Raskaan liikenteen muutos (%) VE3 VE3 Valtatie 16 Alajärvellä 0,7 1,0 5,3 7,8 Yhdystie 697 (Karstulantie) 2,8 4,1 28,6 42,9 Niskakankaantie/Möksyntie 8,2 12,3 41,2 150,0 Vehkaperäntie 20,4 30,6 111,1 214,3 Erikoiskuljetukset heikentävät liikenteen sujuvuutta todennäköisesti merkittävimmin siellä missä liikennemäärät ovat suurimpia eli tässä tapauksessa erityisesti taajamissa ja niiden isoimmissa risteyksissä. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa lisääntyvä liikenne aiheuttaa kuljetusteiden ja työmaaliikenteen tienvarren asutuksella melu- ja pölyhaittoja. Arvion mukaan liikenne alueen teillä ei kuitenkaan lisääntyisi suhteessa niin paljoa, että liikennemelu kantautuisi nykyistä selvästi kauemmas. Lisäksi kyseessä ei ole ns. jatkuva liikennemelu ja lähialueen teillä on myös autottomia hetkiä. Tienvarren asukkaat voivat kuitenkin kokea ympäristönsä meluisammaksi. Myös pölyhaitat tienvarren asukkaille lisääntyvät jonkin verran ja ne kohdistuvat lähinnä päällystämättömille tieosuuksille aivan suunnittelualueen kupeessa ja niiden sisäisellä tieverkolla. Suunnittelualueella alueen sisäinen turvetuotannon liikenne ja kuljetukset Vehkaperäntietä pitkin huomioidaan ja sovitetaan yhteen turvetoimijan kanssa käytävässä vuoropuhelussa hankkeen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Rakentamisvaiheen teidenkäyttösuunnitelma laaditaan myös yhdessä turvetoimijan kanssa. Huomioitavia asioita ovat mm. turvetuotannon jatkuvuus tuulivoimahankkeen rakentamisvaiheen aikana ottaen huomioon sekä alueen sisäinen liikenne, että kuljetukset alueen ulkopuolelle, sekä alueen tiestön kantavuuden perusparantaminen tuulivoimakuljetuksille ja liikenteen sujuvuuden varmistaminen alueella tierakentein ja aikatauluin. Maanrakennustöissä Korkeamaan länsiosassa voidaan käyttää erityisesti Möksyntien, Huosianmäentien ja Ryöstöjärventien yhteyksiä, jolloin liikenne ei kuormita Vehkaperäntien suuntaan ja turvetuotannon kuljetuksia. Rakentamisaikaisia liikennevaikutuksia voidaan pitää kohtalaisina. Suunnittelualueelle suuntautuu suuri määrä raskasta liikennettä, mutta kuljetukset jakaantuvat toista vuotta kestävälle rakennusajalle. Osa kuljetuksista on liikennettä hidastavia erikoiskuljetuksia. Liikenne kasvaa etenkin pienillä teillä.

66 KAAVASELOSTUS 62 Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa tehtävillä teiden parannustöillä on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia alueen tiestön kuntoon ja liikennöitävyyteen. Tuulivoimapuiston käytön aikana liikennevaikutukset ovat erittäin vähäiset ja tuskin havaittavissa. Suunnittelualueen ohittavat maantiet sijaitsevat riittävän etäällä tuulivoimaloista. Etäisyys Karstulantiehen (maantie 697) on lähimmillään noin 2,5 kilometriä lähimmästä tuulivoimalasta Korkeamaan alueella. Etäisyys Möksyntiehen on lähimmillään noin kilometri. Riittävästä etäisyydestä johtuen voimalat havaitaan ajoissa ja ne eivät tule yllätyksenä autoilijoiden näkökenttään aiheuttaen merkittävää liikenneturvallisuusriskiä. Hankkeen tieliikenteelle aiheuttamat riskit ovat niiden todennäköisyydet ja seuraukset huomioiden erittäin matalat. Liikenneviraston ohjeistuksen mukaiset etäisyydet (300 metriä) valtatiestä myös täyttyvät. Lentoliikenne ja Puolustusvoimat Finavian lausunnon mukaan ( ) Pesolan alueelle suunnitellulla tuulivoimahankkeella ei ole vaikutuksia lentoasemien ilmailumääräys AGA M3-6 mukaisiin korkeusrajapintoihin. Tuulivoimalat vaikuttavat lentoliikenteen sujuvuuteen ja ovat sen takia varustettava lentoestevaloin. Trafin päätöksessä ( ) annetaan lupa lentoesteen (tuulivoimalan) pystyttämiseen Korkeamaan alueella. Puolustusvoimien lausuntojen ( , ) mukaan hankkeen tuulivoimaloista aiheutuvat vaikutukset eivät ole merkittäviä valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista alueelle. Lausuntopyyntö päivitetään Korkeamaan tuulivoimaloiden korkeuden osalta hankkeen osayleiskaavoituksen yhteydessä. Viestintäyhteydet Viestintävirasto toteaa lausunnossaan ( ), että "tuulivoimalapuisto on iso rakennushanke, jolla on vähäisiä vaikutuksia lähes kaikille lähietäisyydellä oleville radiojärjestelmille. Tuuli-voimalapuisto esimerkiksi vaimentaa sellaista radiosignaalia, joka joutuu kulkemaan tuulivoimala-alueen läpi tai suuritehoinen signaali voi heijastua tuulivoimalan rakenteista ja häiritä näin radiosignaalin vastaanottoa. Siksi on tarpeen, että tuulivoimalarakentaja ilmoittaa rakentamisesta kaikille tiedossa oleville radiojärjestelmien käyttäjille rakennusalueen lähialueella. Sopivana ra-kennushankkeen koordinointialueena suuritehoisille radiolähettimille voitaneen pitää 20 kilometrin etäisyyttä. Yllä mainitusta ohjeesta on yksi poikkeus. Suomessa on lukuisia radiopaikannusjärjestelmiä, joiden käyttö on turvallisuusliikennettä tai voidaan rinnastaa sellaiseksi. Esimerkiksi tutka on herkkä häiriintymään tuulivoimalapuiston rakennelmista ja tuulivoimalan roottorit saattavat aiheuttaa tutkassa virhetulkintoja. Siksi eri radiopaikannusjärjestelmien käyttäjät on informoitava rakennushankkeesta kaikissa tapauksissa." Korkeamaan osalta tuulivoimaloiden vaikutukset viestintäyhteyksiin selvitetään lausuntopyynnöin. Osio täydentyy lausuntojen mukaisesti. Säätutkat Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse säätutkia. Lähin Ilmatieteen laitoksen säätutka sijaitsee Lakeaharjulla, jonne on matkaa yli 25 kilometriä, joten tuulivoimapuiston vaikutuksia tutkan toimintaan ei ole syytä arvioida. Tuulivoimapuistolla ei ole tämän perusteella vaikutuksia säätutkien toimintaan. 6.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset lähimaisemaan, etäisyys voimaloista alle 6 km Suunniteltujen tuulivoimaloiden laajimmat näkyvyysalueet lähimaisemassa (0-6 km etäisyys) kohdistuvat laajoille, avoimille turvetuotantoalueille ja vähäpuustoisille suoalueille, muutamille peltoalueille sekä vesialueille. Maisemavaikutukset kohdistuvat lähimaisemassa asutuksen osalta Karstulantien ja Soinin kirkonkylän suunnan asutukselle sekä Torasjärvelle ja Torasperän, Keisalan ja Marjoperän kylille. Etäisyydestä johtuen lähimaisemavaikutuksia ei juuri muodostu Vehkaperän ja Lehdonperän kylien suuntiin.

67 KAAVASELOSTUS 63 Korkeamaan suunnittelualueen lähimmiltä tuulivoimaloilta noin 1,5 kilometrin päässä lännessä sijaitsee runsaat 167 metriä meren pinnan yläpuolelle kohoava Torasjärvi, jonka ympärille on muodostunut Torasperän kylän sekä loma- että vakituista asutusta. Rakennukset ovat sijoittuneet Torasjärven rannan tuntumaan ja toisaalta Möksyntien varrelle. Järven rannalla lomarakennusten pihapiirit ovat rantaan rajautuvia. Asuinrakennusten pihapiirit ovat pääasiassa yksittäisiä ja pienipiirteisiä, eivätkä muodosta juuri yhtenäisiä maisematiloja, eikä pihapiireistä avaudu juuri näkymiä voimaloiden suuntaan itään puuston vuoksi. Möksyntie kulkee Torasjärven länsirannan tuntumassa pohjois-etelä -suuntaisesti tasaisella ja melko avoimella peltoalueella. Paikoin avoi-messa tiemaisemassa ja Torasjärven länsirannalla Torasjärven pintaa korkeammalla maalla si-jaitsevat tuulivoimalat sijoittuvat itään muodostaen näkyvän elementin järven itäpuolen horisont-tiin. Maisemavaikutuksia syntyy myös Torasjärven pohjois- ja etelärannoilla rantaviivan tuntu-massa. Rantojen puustoisuuden vuoksi maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi siirryttäessä ranta-viivalta poispäin. Esimerkiksi Torasjärven koillisrannalla sijaitsevilta tonteilta puusto rajaa näkymiä tuulivoimaloille suuntaan itään ja kaakkoon. Maisemavaikutuksia syntyy myös Saarijärven, Hankajärven, Iso-Punsan ja Limajärven kaakkois- ja etelärannoille, joilla on joitain loma-asuntoja. Voimalat näkyvät paikoitellen myös Soinin kirkonkylältä, noin 4 km päästä (kuva 38). Laaditut kuvasovitteet ovat myös liitteenä 11. Osittaisia näkymiä muodostuu korkeimmille kohdille myös eteläpuolelle 1,5-2 kilometrin päässä olevalle Pöntiselle ja Huosianmäelle.

68 KAAVASELOSTUS 64 Kuva 40. Näkyvyysanalyysi. Kuvassa on käsitelty myös Pesolan tuulivoima-aluetta.

69 KAAVASELOSTUS 65 Kuva 41. Havainnekuva Soinin kirkonkylältä Alajärventien ja Möksyntien risteyksen kaakkoispuolelta koilliseen tuulivoima-alueen suuntaan. Lähimmät voimalat ovat noin 5 km päässä. Vaikutukset kaukomaisemaan, etäisyys voimaloista yli 6 km Suunnitellulla tuulivoimahankkeella ei ole merkittäviä kaukovaikutuksia, koska tuulivoimaloiden vaikutusalueella näkyvyys on vähäistä metsäisyyden ja maan pinnan tasaisuuden vuoksi. Näkyvyysanalyysin ja maastokäyntien perusteella mukaan tuulivoimalat voivat aiheuttaa maisemavaikutuksia tietyille avoimille viljelyalueille ja vesialueille sekä vähäpuustoisille suoalueille. Rakennetuilla alueilla on paljon näkemäesteitä, jolloin tuulivoimalat tai niiden osia saattaa näkyä vain paikoittain esitetyillä näkyvyysalueilla. Noin kymmenen kilometrin päässä lännessä sijaitsee Kuninkaanjokilaakson melko yhtenäisiä maisematiloja muodostava viljelyalue. Viljelyalue jatkuu länteen päin aina Alajärveen saakka. Sekä Alajärveltä että viljelyalueelta tuulivoimalat näkyvät hyvällä säällä ajoittain kaukaisessa horisontissa idässä. Maisemavaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä pitkän etäisyyden vuoksi. Alajärveltä tuulivoimaloille tulee matkaa jo 20 kilometriä. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimaloita voi näkyä joihinkin kohtiin Karstulan keskustan länsipuoliselle Pääjärvelle ja Kyyjärven keskustan itäpuolelle sijoittuvalle Kyyjärvelle. Järville muodostuu kuitenkin etäisyyttä tuulivoimaloista kaakkoon ja koilliseen yli 15 kilometriä, joten maisemavaikutuksia ei synny pitkästä etäisyydestä johtuen. Karstaperän ja Uusikylän viljelyalueelta voi myös hyvällä säällä näkyä noin 12 kilometrin päähän kaakkoon tuulivoimaloille, mutta maisemavaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Tuulivoimalat voivat näkyä hyvällä säällä suunnittelualueelta etelässä sijaitsevalle Iiroonjärvelle ja kaakossa sijaitseville Kortejärvelle ja Vahangalle. Järville tulee lähimmiltä tuulivoimaloilta matkaa vähintään 8 kilometriä. Iiroonjärvellä tuulivoimalat voivat näkyä järven etelä- ja länsirannoilla ja Kortejärvellä ja Vahangalla pääasiassa järvien itärannoilla. Järvien rannoilla sijaitsee sekä loma- että asuinrakennuksia, joille tuulivoimalat voivat aiheuttaa vähäisiä maisemavaikutuksia tuulivoimaloiden asettuessa maiseman taustalle pitkästä etäisyydestä johtuen. Johtokäytävän laajennuksen ja uuden voimajohdon sijoittumisen olemassa olevan voimalinjan viereen maisemavaikutukset ovat pääosin nykyisiä vaikutuksia vahvistavia. Reitti kulkee pääasiassa metsäisellä alueella, jolloin maisemavaikutukset ovat vähäisiä. Kulttuuriperintö Alueille, joille tuulivoimalat näkyvät selkeästi, tulee kulttuuriympäristöön uusi ajallinen kerrostuma, kun nykyaikaiset tuulivoimalat tulevat osaksi alueen maisemakuvaa. Vaikutukset ovat todennäköisesti voimakkaimmillaan heti rakentamisen jälkeen tuulivoimaloiden edustaessa uutta ja vielä melko tuntematonta teknologiaa. Niillä voi olla alueen nykyisiä ajallisia kerroksia latistava vaikutus. Tämä voi johtua siitä, että maisemakuvassa näyttää yhdistyvän vanha ja uusi toiminta, vaikka vanhassa toiminnassa olisikin jo useampia ajallisia kerrostumia. Suunnittelualueen tuulivoimaloita sijaitsee etelässä noin 1,3 kilometrin etäisyydellä Pesolan mäen taloryhmästä (rakennetun kulttuuriympäristön rajauksesta). Alueen peltokuviot ovat pienialaisia ja rajautuvat korkeaan puustoon, jolloin avoimia pitkiä näkymiä ei muodostu. Taloryhmän halki kulkevan Pesolantien itäpuolella kasvaa iso kuusiaita luode-kaakko suuntaisesti, joka katkoo näkymiä. Lisäksi peltojen reunoilla sijaitsevissa pihapiireissä kasvaa peittävää puustoa. Vanha- Pesolasta päänäkymä avautuu vielä avoimina oleville pienialaisille pelloille länteen ja luoteeseen. Vanha-Pesolan pihapiiri rajautuu näkymäalueen ulkopuolella metsänrajaan. Voimalat eivät siten aiheuta maisema-vaikutuksia Pesolan mäen taloryhmän vanhimmalle osalle.

70 KAAVASELOSTUS 66 Lähimmillään runsaan kolmen kilometrin päässä Korkeamaan lähimmistä tuulivoimaloista sijaitsevat Keisalan kylän Totonkallion ja Vuorenmaan alueet on osoitettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiksi alueiksi. Alueella toimii myös Hotelli & Elämyskeskus Vuorenmaa ja Vuorenmaan laskettelurinteet, mutta ne sijaitsevat vain osittain maisema-aluerajauksien sisäpuolella. Tuulivoimalat voivat näkyä avautuvassa maisemassa mäkien huipuilla sijaitsevilla avoimilla alueilla, kuten Mäki-Keisalan lakialueella ja Vuorenmaan etelärinteellä. Näiltä alueilta avautuu rajoittuneita näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan tuulivoimaloiden asettuessa maiseman taustalle. Näkyvyysanalyysin mukaan Vuorenmaan laskettelurinteiden rinteille tuulivoimalat eivät näy. Korkeamaan tuulivoimaloista lähimmillään noin neljän kilometrin päässä lounaassa Soinin kirkonkylällä sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi osoitettu Soinin kirkon lähialue. Kirkon pihapiiristä voi avautua paikoitellen vähäisiä näkymiä tuulivoimala-alueelle, mutta kirkkomaiseman ja kirkon lähialueen rakennetun kulttuuriympäristön luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Lehtimäen mäkiasutus, sijaitsee lähimmillään reilun 15 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta lounaaseen. Maisema-alueella sijaitseva Suokonmäki ja mäellä oleva kylä ovat Etelä-Pohjanmaan korkeimpia paikkoja (225 metriä meren pinnan yläpuolella). Suokonmäen ydinosan muodostavat peltojen ympäröimät Suokon kolme taloa, jotka sijaitsevat mäen korkeimmalla kohdalla. Suokonmäen avoimilta pelloilta ja Suokon näkötornilta avautuu esteettömiä näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, mutta pitkän etäisyyden vuoksi voimalat ovat erotettavissa kaukaisessa horisontissa vain hyvällä säällä. Maisemavaikutuksia Lehtimäen mäkiasutukselle ei näin ollen juuri synny. Vehkaperän kylän alueen paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaille viidelle pihapiirille ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia suunniteltavista tuulivoimaloista. Pihapiirien peltokuviot tuulivoimaloiden suuntaan ovat pieniä ja rajoittuvat puustoon. Vaikutukset muinaisjäännöksiin on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muinaisjäännöksiin on jätetty vähintään 15 metrin suojavyöhyke rakentamisalueisiin nähden. Vaikutuksia muinaisjäännöksiin voidaan vähentää merkittävästi huomioimalla taulukon lieventämistoimet. Nro, Kohde Sijainti Sijainti ilmakuvalla Korkeamaa Vaikutus ja ehdotettu lieventämistoimenpide 11, Rajamäki Noin 300 m voimalapaikan nro 3 kaakkoispuolella ja noin 200 m kunnostettavan tielinjan eteläpuolella. Ei vaikutusta, muinaisjäännös sijoittuu etäälle voimalapaikoista ja mahdollisista uusista huoltotielinjoista.

71 KAAVASELOSTUS 67 12, Koiramäki Noin 100 m voimalapaikan nro 15 itäpuolella. Muinaisjäännös sijoittuu suunnitellun tieyhteyden läheisyyteen ja on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa. 13, Hauta-Vihimäki Noin 1475 m voimalapaikan nro 5 eteläpuolella. Ei vaikutusta, muinaisjäännös sijoittuu etäälle voimalapaikoista ja mahdollisista uusista huoltotielinjoista. 14, Eskonmäki Noin 180 m voimalapaikan nro 4 eteläpuolella. Ei vaikutusta, muinaisjäännös sijoittuu etäälle voimalapaikoista ja mahdollisista uusista huoltotielinjoista. Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutus on suurimmillaan Korkeamaan suunnittelualueen lähialueella, jossa sijaitsee valtakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue (Pesolan mäen taloryhmä), muita kulttuurimaisema-alueita sekä lähiasutusta, minkä osalta vaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi. Tässä ympäristössä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain etenkin Torasjärven alueella. Osa kiinteistä muinaisjäännöksistä sijaitsee rakentamisalueiden läheisyydessä. Kaukomaisemassa muutos näkyy välitöntä lähiympäristöä laajemmin, mutta ei vaikuta lähiympäristöä kauempana sijaitsevien maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia ja vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. 6.7 Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin Hankkeen vaikutuksista Saarisuon-Valleussuon-Löytösuon-Hirvilammen (FI , SPA, SCI), Haukisuon-Härkäsuon-Kukkonevan (FI900093, SPA, SCI), Pohjoisnevan (FI , SCI) ja Mäntykankaan (FI , SCI) Natura-alueisiin on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi omana menettelynään (Alajärven, Soinin ja Vimpelin tuulivoima-alueiden Naturaarviointi, Ramboll 2014). Natura-arvioinnissa lajikohtainen tarkastelu osoitti, että Pesolan ja Korkeamaan hankkeista esitetyillä toteutusvaihtoehdoilla ja haittoja lieventävillä toimenpiteillä todennäköisesti ei tulisi aiheutumaan millekään Natura-alueelle merkittävää haittaa. Maakotkan reviirin elinolosuhteisiin arvioidaan aiheutuvan korkeintaan kohtalaisiksi luokiteltavia kielteisiä

72 KAAVASELOSTUS 68 vaikutuksia, joka koskee samalla sekä Saarisuo - Valleussuo - Löytösuo Hirvilammen ja Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alueita. Yksin toteutettuna Korkeamaan hanke nykyiselläänkään ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia maakotkalle. Hanke voi aiheuttaa myös enimmillään kohtalaisiksi luokiteltavia kielteisiä vaikutuksia Haukisuo- Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alueella laulujoutseneen, kuikkaan, kaakkuriin, sääkseen, kurkeen, huuhkajaan, suopöllön ja muuttolinnuista metsähanheen. Hankkeen tai hankkeiden yhteisvaikutuksen seurauksena näiden lajien häviäminen Natura-alueelta on kuitenkin erittäin epätodennäköistä. Korkeamaan läheisyyteen sijoittuvan Mäntykankaan Natura-alueen suojeluperusteena mainittuun liito-oravaan arvioidaan aiheutuvan korkeintaan vähäisiä kielteisiä vaikutuksia. Tuulivoimapuiston rakentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseviin muihin luonnonsuojelualueisiin. Suunnittelualuetta lähimpänä sijaitsevat runsaan kolmen kilometrin etäisyydellä Torisaaren luonnonsuojelualue ja Kelkkasuon alue, jossa on luonnonsuojelualuevaraus. Alueet sijoittuvat turvetuotantoalueiden keskelle eikä suunnittelualueen ja Torisaari-Kelkkasuon välillä ole selkeää virtausyhteyttä, jolla voisi olla vaikutuksia kohteiden luonnontilaan. Tuulivoimaloiden toiminnasta ei aiheudu myöskään sellaisia vaikutuksia, jotka kohdistuisivat niihin ekologisiin ominaispiirteisiin, joiden perusteella Mäntykangas on sisällytetty osaksi vanhojen metsien suojeluohjelmaa. Muut luonnonsuojelualueet sijaitsevat yli seitsemän kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Hankkeesta ei etäisyydestä johtuen arvioida olevan vaikutuksia em. luonnonsuojelualueisiin. Myös käynnissä olevan soidensuojeluohjelman täydennyksen selvitysaineistoon lukeutuvat suoalueet sijaitsevat useiden kilometrien etäisyydellä suunnittelualueesta, eikä hankkeesta siten muodostu rakentamisen tai toiminnan aikana sellaisia vaikutuksia näille alueille, jotka vaikuttaisivat alueiden luontoarvoihin. Möksyntien länsipuolella sijaitseva suoalue sijoittuu suunnitteilla olevan voimajohdon alueelle. Tällä alueella voimajohtopylväät tulee sijoittaa kivennäismaakankaille ja huomioida suoalue rakentamistoimien suunnittelussa ja aikana. Etelä- Pohjanmaan suoselvityshankkeen ja III vaihemaakuntakaavan selvitysaineiston alueita sijoittuu suunnittelualueen läheisyyteen ja Korkeamaan alueelle. Korkeamaan alueella rakentamisalueet sijoittuvat pääosin suoalueiden ulkopuolelle sivuten alueiden ojitettuja reunaosia. Näillä alueilla ei havaittu erityisiä luontoarvoja, eikä hankkeesta siten arvioida muodostuvan vaikutuksia mahdolliseen suoalueiden suojelupotentiaaliin maakuntakaavoituksessa. 6.8 Yhteisvaikutukset Yhteisvaikutusten arvioinnissa on huomioitu vireillä olevat hankkeet, jotka sijaitsevat noin 30 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Tällä etäisyydellä sijaitsevilla hankkeilla voi olla esimerkiksi muuttolinnustoon ja maisemaan kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Valtaosa arvioitavista ympäristövaikutuksista kohdistuu kuitenkin suunnittelualueella ja sen välittömään lähiympäristöön, mistä johtuen yhteisvaikutusten arvioinnissa keskeisimmät tarkasteltava hankkeet ovat Soinin Pesolan, Alajärven Louhukankaan ja Alajärven Möksyn tuulivoimahankkeet. Lähiseudun hankkeita on esitelty tarkemmin osiossa ja ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa.

73 KAAVASELOSTUS 69 Vihisuo Mustalamminmäki Muut tuulivoimahankkeet Kuva 42. Tuulivoima-alueet suunnittelualueen ympäristössä. Aluerajaukset ovat muuttuneet vähäisiltä osin. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Useiden Etelä-Pohjanmaan maakunnassa vireillä olevien tuulivoimahankkeiden maankäyttöön kohdistuvat yhteisvaikutukset selvitetään ja arvioidaan maakunnallisella tasolla Etelä- Pohjanmaan tuulivoimavaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä. Vaihekaavassa käytetään suunnittelun lähtötietoina paitsi useita maakunnan tasolla toteutettuja selvityksiä myös kaikkien valmisteltavana olevien tuulivoimahankkeiden YVA-, kaavoitus- ja lupamenettelyiden yhteydessä tuotettuja aineistoja. Yhteisvaikutusten arviointi nimenomaan maakunnallisella tasolla on tarkoituksenmukaista, sillä tuulivoimahankkeilla on yleensä juuri maakuntakaavoituksen yhteydessä tutkittaviksi tarkoitettuja ylikunnallisia vaikutuksia. Järvi-Pohjanmaan kuntien yhteistoimintana toteutettu tuulivoima-alueiden yleissuunnitelma (2014) tarkentaa omalta osaltaan hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia osayleiskaavoituksen tarpeisiin. Suunnittelualue ja sen ympäristöön suunnitellut tuulivoimahankkeet sijoittuvat melko etäälle kuntakeskustoista, joten hankkeiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat vähäisiä. Alueen maankäyttö on nykytilassa lähinnä metsätalouteen, turvetuotantoon ja virkistäytymiseen liittyvää

74 KAAVASELOSTUS 70 eikä alueella ole merkittäviä muita kilpailevia maankäyttöpaineita. Pääkäyttötarkoitukset eivät tuulivoimahankkeista johtuen muutu eivätkä tuulivoimalat merkittävästi rajoita alueen nykyisiä käyttömuotoja muuta kuin tuulivoimarakenteiden välittömän ympäristön osalta. Turvetuotannon ja tuulivoimatuotannon toimiminen rinnakkain voidaan varmistaa vuoropuhelulla. Vaikutuksia on käsitelty tarkemmin osioissa 6.4 ja 6.5. Seudulle suunnitellut tuulivoimahankkeet eivät lähtökohtaisesti aiheuta muutoksia alueen päätieverkkoon, mutta pienempiä uusia huoltoteitä tullaan rakentamaan. Rakentaminen, sekä nykyisten teiden kunnostus ja hoito tehdään lähtökohtaisesti hankevastaavan kustannuksella, mikä on maanomistajien kannalta positiivinen vaikutus. Kuitenkin uusien huoltotieyhteyksien rakentaminen edellyttää joiltain osin olemassa olevan puuston hakkaamista, mistä aiheutuu metsänomistajille vähäistä taloudellista haittaa. Maisema Suunnittelualuetta lähimmät muut tuulivoimala-alueet sijoittuvat pohjoiseen ja luoteeseen. Pesolan, Louhukankaan ja Möksyn alueet sijaitsevat suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä pohjois-/luoteispuolella, minkä vuoksi voimakkaimmat yhteisvaikutukset aiheutuvat näiden hankkeiden välille. Em. tuulivoimahankkeiden toteutuminen voimistaa asutukselle kohdistuvia maisemavaikutuksia lähimaisema-alueella erityisesti Niskakankaantien/Möksyntien varrella sijaitsevissa Lehdonperän ja Marjoperän kylissä ja kylien lähialueilla. Joiltakin avoimilta kohdin tien varrelta on mahdollista avautua näkymiä kaikille tuulivoima-alueille. Lehdonperässä avoimilla alueilla Louhun ja Möksyn lähimmät tuulivoimalat nousevat maisemassa selvästi metsänrajan yläpuolelle. Kauempana sijaitsevat Louhun ja Möksyn voimalat sekä Pesolan ja Korkeamaan hankkeiden voimalat sijaitsevat tällöin maiseman taustalla etäisyydestä, maaston tasaisuudesta ja peitteisyydestä johtuen. Marjoperän tienoilla etäisyyttä kaikkiin tuulivoima-alueisiin kertyy joitakin kilometrejä, eikä osa tuulivoimaloista nouse todennäköisesti toisia hallitsevammaksi avautuvassa maisemassa. Kuva 43. Havainnekuva Marjoperältä Pesolantieltä Sorvalin tilan eteläpuolelta luoteeseen. Kuvassa näkyvät tuulivoimalat ovat Louhun alueella sijaitsevia tuulivoimaloita. Kuva 44. Havainnekuva Marjoperältä Pesolantieltä Sorvalin tilan eteläpuolelta koilliseen. Kuvassa näkyvät tuulivoimalat ovat Möksyn alueella sijaitsevia tuulivoimaloita.

75 KAAVASELOSTUS 71 Kuva 45. Havainnekuva Marjoperältä Pesolantieltä Sorvalin tilan eteläpuolelta kaakkoon. Kuvassa näkyvät tuulivoimalat ovat Pesolan alueella sijaitsevia voimaloita, eikä näkymiä Korkeamaan suuntaan juuri muodostu. Kyyjärven Vehkaperän suunnassa Möksyn tuulivoimalat laajentavat tuulivoimaloiden näkyvyyssektoria luoteen suuntaan ja Korkeamaan voimalat näkyvät pääasiassa Pesolan voimaloiden takaa. Nousevasta topografiasta ja maaston peitteisyydestä johtuen alueelta ei kuitenkaan avaudu juurikaan avoimia pitkiä näkymiä hankkeiden suuntaan. Lähimmät tuulivoimalat voivat nousta avoimilla alueilla metsänrajan yläpuolelle kauempana sijaitsevien tuulivoimaloiden sijoittuessa taustalle. Mustapuron alueella Pesolan ja Möksyn voimalat laajentavat läntistä näkyvyyssektoria pohjoiseen. Kaakkoispuolisille järville (Iso-Punsa, Limajärvi ja Hankajärvi) noin 4-6 km päässä voimaloista näkymäsektori etelä-/länsirannoilta laajenee Pesolan voimaloiden vaikutuksesta. Samanlainen vaikutus on myös lounaspuoleiselle Torasjärvelle noin 2 km päähän lähinnä sen lounasosan rannoille. Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimaloita voi näkyä joihinkin kohtiin Iiruunjärvelle, Karstaperälle, Uusikylälle ja Hokkalaan Louhukankaan ja Möksyn tuulivoimaloiden taustalla. Maisemavaikutus ei kuitenkaan voimistu suhteellisen pitkän etäisyyden ja voimaloiden sijainnin vuoksi. Hankkeiden tuulivoimalat asettuvat kyseisistä kohteista samaan linjaan, jolloin tuulivoimalat eivät näy suurempana sektorina horisontissa. Pesolan, Korkeamaan, Louhun ja Möksyn tuulivoimahankkeilla ei ole merkittäviä rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvia yhteisvaikutuksia lukuun ottamatta Pesolan ja Korkeamaan aiheuttamia yhteisvaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaalle Pesolan mäen taloryhmälle, joka jää tuulivoima-alueiden väliin. Kaukomaisemassa tuulivoimahankkeet voivat voimistaa maisemavaikutuksia Alajärven ja Kyyjärven sekä Soinin suunnissa maaston korkeimmilla kohdilla ja muutamilla avoimemmilla alueilla, mutta kaukomaisemaan kohdistuvat yhteisvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi. Lännestä ja idästä katsottuna tuulivoimahankkeet laajentavat sektoria, jossa tuulivoimalat näkyvät horisontissa. Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimahankkeista pohjoiseen ja etelään yhteisvaikutukset kaukomaisemassa ovat pienempiä, koska tuulivoimaloiden sektori horisontissa laajenee ainoastaan itään päin Harsunkankaan tuulivoima-alueen vaikutuksesta. Tuulivoima-alueesta yli 15 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa sijaitsevat Peuranlinnan, Alajoen ja Harsunkankaan tuulivoima-alueet voivat aiheuttaa maisemaan kohdistuvia vähäisiä yhteisvaikutuksia hankkeiden väliselle alueelle (Möksyn, Hokkalan ja Vehkaperän kylät). Merkittävämpiä yhteisvaikutuksia kuitenkin aiheutuisi Peuranlinnan, Alajoen ja Pesolan väliselle alueelle Louhun ja Möksyn tuulivoimahankkeiden toteutuessa verrattuna Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimahankkeisiin lyhyemmän välimatkan vuoksi. Muut tuulivoima-alueesta pohjoiseen sijoittuvat tuulivoima-alueet ovat yli 25 kilometrin päässä, joten näistä alueista yhteisvaikutuksia ei synny. Vihisuon tuulivoima-alue sijaitsee noin 10 km päässä suunnittelualueen kaakkoispuolella. Sen kanssa voi syntyä yhteisvaikutuksia lähinnä Vahangan etelärannan asutukselle, mutta välimatkasta johtuen vaikutukset ovat vähäisiä. Etelässä lähin vireillä oleva tuulivoimahanke on Konttisuon tuulivoima-alue. Konttisuon tuulivoimahanke sijaitsee Korkeamaan tuulivoima-alueesta lähimmillään noin 19 kilometrin päässä. Yhteisvaikutuksia näiden hankkeiden välille ei muodostu pitkän etäisyyden ja kyseisten tuulivoimahankkeiden rajoittuneiden näkyvyysalueiden vuoksi. Lähinnä paikallisia yhteisvaikutuksia voi aiheutua tuulivoimapuistojen sähköverkkoon yhdistävistä voimajohdoista. Tämän hetkisten tietojen mukaan hankkeet eivät edellytä uusien pitkien

76 KAAVASELOSTUS 72 ilmajohtojen rakentamista lukuun ottamatta Möksyn, Pesolan ja Korkeamaan hankkeiden Alajärven sähköasemaan yhdistävää uutta voimajohtoa. Tältä osin voimajohto sijoittuu nykyisen 400 kv voimajohdon rinnalle ja vaikutukset maisemaan ovat lähinnä nykyisiä vahvistavia. Linnusto Lähekkäiset tuulivoimapuistot saattavat aiheuttaa pesiville linnuille yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi joidenkin suurten petolintujen saalistusreviirit voivat olla hyvinkin laajoja (esim. maakotkan reviirin laajuus on noin 300 neliökilometriä (Väisänen ym. 1998)), jolloin niiden reviireillä saattaa olla suunnitteilla useampia tuulivoimahankkeita. Maakotka, merikotka sekä sääksi lukeutuvat ominaisuuksiltaan lajeihin, joihin tuulivoimaloiden arvioidaan herkimmin voivan vaikuttaa. Korkeamaan (ja Pesolan) vaikutuspiirissä on yksi maakotkan ja yksi sääksen reviiri, joihin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu erillisessä Natura-arvioinnissa. Natura-arvioinnin mukaan mahdolliset vaikutukset maakotkaan muodostuvat pääosin Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimahankkeista, mutta tuulivoimahankkeen pohjoispuolelle suunniteltu Möksyn tuulivoimaalue voi lisätä yhteisvaikutuksia kasvattamalla törmäysriskiä ja pienentäen maakotkan käytössä olevaa saalistusaluetta. Möksyn suunnittelualue sijoittuu kuitenkin Pesolaa ja Korkeamaata kauemmas pesäpaikoilta, minkä vuoksi sen vaikutus arvioidaan vähäiseksi. Etelä-Pohjanmaalla tai sen reunalla pesii kaikkiaan noin 10 paria maakotkia. Kun tarkastellaan kaikkia Etelä-Pohjanmaalle suunniteltuja tuulivoima-alueita ja tiedossa olevia maakotkien pesimäpaikkoja ja valitaan lähtökohdaksi 10 km säde pesäpaikan ympärillä reviiriksi, noin puolelle näistä reviireistä sijoittuu ainakin yksi Etelä-Pohjanmaan tuulivoimavaihemaakuntakaavan kaava-luonnoksessa mainittu tuulivoimahanke. Tuulivoimahankkeista maakunnan maakotkapopulaatioon kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu myös Natura-arvioinnin. Törmäys- ja populaatiomallinnuksilla saatujen tulosten mukaan kaikkien tuulivoima-hankkeiden toteutuessa maakotkakanta todennäköisesti pysyisi vakaana tai edelleen kasvaisi, mikäli elinolosuhteet muutoin pysyisivät lajille suotuisana. Yleisesti ottaen kaikkien Pohjanmaan maakuntien asuttamattomille metsäalueille on suunnitteilla hyvin runsaasti tuulivoimaa. Suunnitelmien toteutuessa vaikutukset kohdistuisivat erämaalajeihin, kuten kuukkeliin, petolintuihin ja kanalintuihin, lukuisilla eri alueilla. Jos tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa lajien populaatioihin heikentäviä vaikutuksia yksittäisillä alueilla, voidaan arvioida useiden tuulivoimapuistojen yhdessä voivan heikentää näiden lajien kantaa laajalla alueella. Pesolan ja Korkeamaan hankkeen osalta valtaosa suunnittelualueiden pohjantikalle ja kuukkelille soveliaista elinympäristöistä jää rakentamistoimien ulkopuolelle ja sijoitussuunnitelmassa on huomioitu myös metsäkanalintujen soidinalueet. Muuttolintujen kohdalla tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset korostuvat, sillä voimala-alueet vaikuttavat lajien kantaan kaikkialla muuttoreittien varrella pesimäalueilta talvehtimisalueille. Yhteisvaikutukset muuttolinnustoon voivat kohdistua sekä lintuyksilöihin että populaatioihin. Yksilö-tasolla yhteisvaikutuksia voi aiheutua etenkin estevaikutuksista. Samat lintuyksilöt voivat joutua väistämään muuttomatkallaan useita eri tuulivoimala-alueita, mikä jossain määrin lisää muutto-matkasta aiheutuvaa rasitusta. Yksilötason yhteisvaikutukset muodostuvat ensisijaisesti samalla muuttoväylällä sijaitsevista muista tuulivoimahankkeista eli suunnittelualueista. Kaikkiaan mahdollisten väistönliikkeiden osuus on kuitenkin tuhansien kilometrien muuttomatkasta niin pieni, ettei merkittäviä vaikutuksia ole odotettavissa. Järvi-Pohjanmaan kuntien Alajärven, Soinin ja Vimpelin toteuttamassa tuulivoima-alueiden yleissuunnitelmassa (2014) arvioitiin viiden lähialueen tuulivoima-alueen yhteisvaikutuksia muuttolintuihin. Pesolan ja Korkeamaan hankkeiden lisäksi yleissuunnitelmassa tarkasteltuja hankkeita olivat Alajärven Louhun ja Möksyn hankkeet, Soinin Konttisuon hanke sekä Vimpelin hanke. Kyseessä olevat suunnittelualueet muodostaisivat yhdessä kymmenien kilometrien laajuisen kaakko-luode-suuntaisen ketjun Suomenselän alueelle, jolloin voimala-alueet olisivat poikittain etenkin joutsenten ja hanhien päämuuttosuuntaa vastaan. Tuulivoima-alueet eivät kuitenkaan sijoitu keskeiselle muuttoreitille tai muuton aikaisten levähdysalueiden tuntumaan. Näistä syistä estevaikutus kohdistuisi pieneen osaan kannasta ja vain lyhyen ohilennon ajalle. Lisäksi linnuille jäisi edelleen laajoja, kymmenen kilometrin levyisiä, aukkoja puistoalueiden väliin. Muiden lähialueelle suunniteltavien tuulivoimapuistojen kanssa vaikutukset jonkin verran kasvaisivat. Kuitenkin kokonaisuudessaan törmäysriskin ja estevaikutusten merkitys

77 KAAVASELOSTUS 73 populaatioille olisi edelleen vähäinen tai enintään kohtalainen. Suuremmat vaikutukset ovat mahdollisia silloin, jos jokin hankkeista sijoittuisi esimerkiksi kurkien tai joutsenten tärkeiden yöpymis- ja ruokailualueiden väliin. Keskimäärin Etelä-Pohjanmaalle sijoitettu tuulivoimala on muuttomatkalla oleville linnuille vähemmän haitallinen kuin rannikkoseudulle sijoitettu, sillä lintujen muutto on paljon runsaampaa rannikon läheisyydessä kuin sisämaassa. Esimerkiksi Birdlife Suomen laatiman päämuuttoreittien tarkastelun mukaan noin 20 lajista (Toivanen ym. 2014) vain kurjen päämuuttoreitti kulkee jossain määrin Soinin kunnan alueella. Vastaavasti teoreettiseksi kuolleisuudeksi Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien maakuntakaavoissa mainituille tuulivoima-alueille on arvioitu kurjelle lintuyksilöä/vuosi ja metsähanhelle yksilöä/vuosi (Ramboll 2014). Korkeamaan ja Pesolan hankkeiden törmäysmäärien on arvioitu olevan 0-8 kurkea ja 0-2 metsähanhea. Hankkeen osuus kuolleisuudesta olisi siis hyvin pieni. Muilla tarkastelluilla lajeilla osuudet olisivat samaa luokkaa tai vieläkin pienemmät. Todennäköisesti kuolleisuudet eivät ole näin suuria, sillä lintujen väistökyky on yleisesti ottaen laskelmia parempia ja toisekseen kaikki maakuntaliittojen maakuntakaavoissa mainitut tuulivoimahankkeet eivät todennäköisesti tule toteutumaan. On myös huomioitava, että lajeilla on sellaisiakin muuttoreittejä, jotka eivät kulje maakuntien läpi. Esimerkiksi taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) Luoteis-Euroopassa talvehtivan kannan koon on arvioitu olevan yksilöä (Wetlands International 2012). Tästä syystä lajien koko populaatio ei siten altistu vielä Pohjanmaan maakuntien tuulivoimaloiden vaikutuksille. Pesolan, Korkeamaan ja Möksyn hankkeiden yhteydessä rakennettava liityntävoimajohto sijoittuu olemassa olevan voimajohdon rinnalle, mistä johtuen sen pesimä- ja muuttolinnustoon kohdistuvat vaikutukset jäävät vähäiseksi. Melu ja välke Melun ja välkkeen osalta yhteisvaikutuksia voi syntyä läheisen Pesolan hankkeen kanssa. Möksyn hankkeen kanssa ei muodostu melun osalta yhteisvaikutuksia (kuva 43). Pesolan hankkeen kanssa yhteisvaikutuksia syntyy alueiden väliin jäävälle Vanhan-Pesolan alueelle, jossa melutaso kasvaa noin 0 2 db (kuvat 41 ja 42). Verrattuna Korkeamaan melutasoihin, ei yhteisvaikutusten johdosta sijaitse uusia asuin- tai lomarakennuksia suunnitteluohjearvot ylittävillä alueilla. Yhteisvaikutusten johdosta luonnonsuojelualueille ei myöskään aiheudu merkittäviä uusia vaikutuksia verrattuna Korkeamaan hankkeeseen. Välkkeen osalta yhteisvaikutuksia muodostuu samoin Pesolan ja Korkeamaan väliselle alueelle. Ko. alueella Vanhan-Pesolan kohdalla yhteisvaikutuksien johdosta välkemäärä kasvaa 2 6 tuntia. Yhteisvaikutusten johdosta yksi uusi asuinrakennus sijoittuu joko yli 8 tai 10 tunnin mukaiselle välkevaikutusalueelle mallinnetusta voimalatyypistä riippuen (kuvat 47 ja 48). Louhukankaan ja Möksyn alueiden kanssa Korkeamaa ei muodosta välkkeen osalta yhteisvaikutuksia (kuva 46). Luonnonsuojelualueille ei aiheudu yhteisvaikutusten johdosta merkittäviä uusia välkevaikutuksia verrattuna Korkeamaan hankkeeseen.

78 KAAVASELOSTUS 74 Kuva 46. Korkeamaan, Louhukankaan ja Möksyn tuulivoimahankkeiden melun yhteisvaikutukset napakorkeus 140/150 m ja lähtömelutaso 106/106,5/107,5 db).

79 KAAVASELOSTUS 75 Kuva 47. Pesolan ja Korkeamaan melun yhteisvaikutukset (napakorkeus 140 m ja lähtömelutaso 106 db).

80 KAAVASELOSTUS 76 Kuva 48. Pesolan ja Korkeamaan melun yhteisvaikutukset (napakorkeus 140 m ja lähtömelutaso 106/106,5/107,5 db).

81 KAAVASELOSTUS 77 Kuva 49. Korkeamaan, Louhukankaan ja Möksyn hankkeiden välkkeen yhteisvaikutukset (napakorkeus 140/150 m ja roottori 126/132 m).