SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 Päivämäärä SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

2 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 1 Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus (ehdotus), (luonnos) Jutta Piispanen, Minna Vesisenaho, Heikki Tuohimaa, Kirsi Lehtinen, Jenny Jungar, Ville Vihanta, Janne Ristolainen, Arttu Ruhanen Jouni Laitinen Soinin kunnanvaltuusto Kaavaselostus

3 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 2 SISÄLTÖ 1. PERUSTIEDOT Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Kaavan nimi ja tarkoitus Yhteyshenkilöt Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 7 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Liikenne ja kuljetusreitistöt Virkistyskäyttö ja matkailu Luonnonympäristö ja kasvillisuus Huomionarvoiset kohteet Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Lepakot Liito-orava Viitasammakko Uhanalaiset lajit Rämeristihämähäkki Muu eläimistö Natura-alueet ja muut suojelualueet Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Maisema ja kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Maa-alueiden omistus Suunnittelutilanne Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat Voimassa olevat yleiskaavat Vireillä olevat yleiskaavat Alajärven kaupunki Keski-Suomen hankkeet Asemakaava Pohjakartta SELVITYKSET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Aloitusvaihe Valmisteluvaiheen kuuleminen Ehdotusvaihe Osalliset YVA-lausunnon huomioiminen KAAVARATKAISU Laaditut vaihtoehdot 57

4 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS Lentoestelupa Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät Mitoitus ja sen perusteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Suhde voimassa olevaan kaavaan Maakuntakaava Yleiskaava Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Liittyminen sähköverkkoon VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin Yhteisvaikutukset Riski- ja häiriötilanteet Yhteenveto vaikutuksista HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN TOTEUTTAMINEN 102 LÄHTEET 103 Erillisenä Kaavaehdotuskartta mittakaavaan 1: LIITTEET LIITE 1. Korkeanmaan tuulivoimahankkeen luontoselvitys LIITE 2. Pesolan, Korkeanmaan ja Möksyn tuulivoimapuistot. 110 kv liityntävoimajohdon luontoselvitys LIITE 3. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys LIITE 4. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys LIITE 5. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen viitasammakkoselvitys LIITE 6. Korkeanmaan tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys LIITE 7. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys LIITE 8. Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY. Vain viranomaiskäyttöön LIITE 9. Petolintutarkkailu, SSLTY. Vain viranomaiskäyttöön LIITE 10. Syysmuutonseuranta, SSLTY. LIITE 11. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen kuvasovitteet LIITE 12. Soini Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi Louhu ja Möksy tuulivoimapuistojen muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy LIITE 13. Korkeanmaan tuulivoimahankkeen melumallinnus LIITE 14. Korkeanmaan tuulivoimahankkeen välkemallinnus LIITE 15. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta LIITE 16. Lepakoiden muutonseurantaselvitys LIITE 17. Soinin Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimahanke, ympäristövaikutusten arviointiselostus Vain viranomaiskäyttöön toimitetaan liitteet 8 ja 9 Erillisselvityksenä on laadittu salassa pidettävät raportit Alajärven, Soinin ja Vimpelin tuulivoimaalueiden Natura-arviointi, sekä siitä saadun lausunnon perusteella Soinin Korkeamaan tuulivoima-alueen Natura-arvioinnin täydennys

5 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 4 1. PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Soinin kunta on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Korkeamaan alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 ) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Osayleiskaava-alue (n. 19 km 2 ) sijaitsee Soinin kunnan pohjoisosassa n. 6 km etäisyydellä keskustasta. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevaan Alajärven keskustaan on matkaa noin 24 km, koillispuolella sijaitsevaan Kyyjärven keskustaan noin 19 km ja itäpuolella sijaitsevaan Karstulan keskustaan on matkaa noin 25 km. Alueelle on tavoitteena toteuttaa enintään 20 yksikköteholtaan noin 3-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on enintään 140 m ja kokonaiskorkeus enintään 210 m. Korkeamaan alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen pohjoisosaan rakennettavaan sähköasemaan, joka sijaitsee vaihtoehtoisesti joko heti Pesolantien eteläpuolella tai hieman etelämpänä. Mikäli sähköasema rakennetaan heti Pesolantien eteläpuolelle, myös Pesolan tuulivoimalat yhdistetään kyseiseen sähköasemaan. Sähköasema liitetään Alajärven sähköasemaan uudella noin kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla. Voimajohto sijoitetaan nykyisen Fingrid Oyj:n Vihtavuori-Alajärvi 400 kv voimajohdon rinnalle, mikä laajentaa nykyistä johtoaukeaa noin 20 metrillä. Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointi. Korkeamaan alueen (YVA:ssa 25 voimalaa) kanssa samassa YVA:ssa on käsitelty em. Pesolan tuulivoima-alue (23 voimalaa), jolla on myös yleiskaavoitus käynnissä. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos.

6 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 5 Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin metrin etäisyyttä voimalasta. Tällä etäisyydellä vaikutuksia ovat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja viereiselle maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä. Vaikka voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä yleisesti ns. kaatuma-alueesta, joka on tämän kaavan alueella 210m. Melun vaikutusalueena ymmärretään metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus) ja voimalan tyypistä. Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue, jolloin voimalat ovat (hyvällä säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä kilometrin päästä mikäli maisema on avointa (peltoalueet ja vesistöt).

7 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Soinin Korkeamaan tuulivoima-alueen osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle. 1.3 Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Soinin kunta, jossa hankkeesta vastaa: Kaavakonsultti: Tuulivoimatoimija: Soinin kunta Multiantie 27 A SOINI Kunnanjohtaja Stefan Sundberg stefan.sundberg@soini.fi Tekninen johtaja Jouni Hänninen jouni.hanninen@soini.fi Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Minna Vesisenaho Pitkänsillankatu KOKKOLA puh minna.vesisenaho@ramboll.fi SABA Tuuli Oy Koulukatu Vaasa Maajohtaja Christoffer Wiik cw@saba.fi 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana on Soinin kunnan aloite Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnoksessa tuulivoimatuotannolle varattavien alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä. Suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimatoimija SABA Tuuli Oy:n suunnitelmat alueen hyödyntämisestä tuulivoimatuotannolle. SABA Tuuli Oy on tehnyt maanvuokrasopimuksia alueen maanomistajien kanssa sekä sopinut alueen kaavoittamisen käynnistämisestä Soinin kunnan kanssa. Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat,

8 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 7 uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina. Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta on sovitettu soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti alueella meneillään olevan YVA lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voi-maan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.5). 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Korkeamaan suunnittelualue sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle Soinin, Alajärven, Kyyjärven ja Karstulan kuntakeskusten väliselle alueelle. Aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten taajama-alueista, joista Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) keskuspaikka Alajärvi on selvästi suurin, sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on Soinista matkaa noin 78 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös pendelöidään. Aluerakenteessa suunnittelualue sijoittuu asumattomalle alueelle. Suunnittelualue on noin kymmenen kilometriä valtatien 16 eteläpuolella ja koko aluetta ympäröi alempiasteinen tieverkko. Suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta ja alueen koillisosassa on myös turvetuotantoa. Kaava-aluetta lähimpänä on Torasperän ja Keisalan kylät, jotka ovat n. 2-3 km etäisyydellä suunnittelualueen länsipuolella Möksyntien varrella. Muutamia rakennusryppäitä sijoittuu noin 1,5km etäisyydelle lähimmistä suunnitelluista voimalanpaikoista; Vanha-Pesola suunnittelualueesta pohjoiseen sekä Huosianmäen talorypäs suunnittelualueen etelän puolella.

9 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 8 Taulukossa 1 on esitetty lähialueen rakennusten lukumääriä ja kuvassa 3 on kartta asutuksen sijoittumisesta alueella. Korkeamaan alue rajautuu lännessä Fingrid Oyj:n Alajärvi-Petäjävesi 220 kv voimajohtoon. Alueen koillisosassa kulkee Vihtavuori-Alajärvi 400 kv voimajohto. Korkeamaan itäosassa sijaitsee turvetuotantomaita. Alueen rajalla sijaitsevalla Järvisalonnevalle on vireillä turvetuotannon ympäristölupaprosessi. Kuva 3. Asutuksen sijoittuminen alueen läheisyydessä Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä. Etäisyys suunnittelualueesta Vakituiset asuinrakennukset kpl Vapaa-ajan rakennukset kpl 1 km 2 km 3 km

10 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 9 Kuvassa 4 on esitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoja suunnittelualueen läheisyydestä. Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on tehty YKR-aluejaot yhdistelemällä ja lajittelemalla 250x250 metrin ruutuja rakennustehokkuuden, rakennusten käyttötarkoituksen ja väestömäärän mukaan. YKR-aluejaot: Taajama on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Kylät ovat yli 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Pienkylät ovat asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Maaseutuasutusta on taajamiin, kyliin ja pienkyliin kuulumattomat alueet, joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä. Korkeamaan alue on lähes täysin YKR-aluejaon ulkopuolelle jäävää aluetta. Kuva 4. YKR-rekisterin tiedot suunnittelualueen läheisyydessä. Korkeamaan alue on punaisella rajauksella. Punaisella värillä on esitetty taajamat, vihreällä kylät, oranssilla pienkylät ja sinisellä maaseutuasutus Liikenne ja kuljetusreitistöt Suunnittelualuetta ympäröi alempiasteinen tieverkko. Lähin valtatie on suunnittelualueen pohjoispuolella oleva valtatie 16, joka on Pohjanmaan rannikolta Ylistarosta Lapuan ja Alajärven kautta Keski-Suomen Kyyjärvelle johtava valtatie. Alueen itäpuolella on Vehkaperäntie ja länsipuolella Möksyntie, jotka yhdistyvät pohjoisessa valtatie 16 ja etelässä Karstulantiehen.

11 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 10 Suunnittelualuetta lähinnä oleva lentokenttä on Menkijärven (EFME) lentokenttä Alajärven Menkijärven kylässä suunnittelualueelta n. 35 km länteen. Suunnittelualue sijoittuu pääosin lentoesterajoitusten ulkopuolelle. Kuva 5. Alueen tiestö. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävä reitti on esitetty kohdassa Virkistyskäyttö ja matkailu Alueella ei ole virkistyskohteita tai reittejä, vaan sitä käytetään lähinnä marjastukseen ja yleiseen ulkoiluun. Lähimmät Metsähallituksen metsästyskohteet sijaitsevat idässä n. 2 km päässä suunnittelualueesta. Metsästystä harjoitetaan kuitenkin koko alueella perustuen metsästysseurojen ja yksityisten tekemiin vuokrasopimuksiin. Alueella toimivia metsästysseuroja ovat Keisarin Erä ja Soinin metsästysseura. Ratsastusta voi harrastaa Tiinan tallilla. Tiinan talli sijaitsee Torasjärven pohjoisrannalla noin 1,3 kilometrin etäisyydellä Korkeamaan suunnittelualueesta länteen, lähimmät voimalat (1, 3, 4, 8, 13 ja 21) sijoittuvat noin 2,3 km etäisyydelle. Tallilla on tarjolla kesäisin ratsastusleirejä ja retkiä, joilla ratsastetaan myös tallia ympäröivissä maastoissa. Ympäri vuoden tehdään lisäksi päivän-parin maastoretkiä. Korkeamaan suunnittelualueen länsipuolella noin neljän kilometrin etäisyydellä sijaitsee maakuntakaavassa virkistysalueena (v-1) huomioitu Vuorenmaan virkistysalue. Alueella on laskettelurinteitä, hiihtolatuja, retkeily- ja moottorikelkkareittejä ja kalastuspaikkoja. Rinteet ovat olleet suljettuna pari talvea, koska laskettelukeskukselta on puuttunut yrittäjä. Karstulantien eteläpuolella n. 4,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta on maakunnallisesti merkittävä kesäretkeilyreitti Kuninkaanpuisto. Lähimmät voimalat (5, 6 ja 11) on suunniteltu rakennettavan yli viiden kilomerin etäisyydelle reitistä. Lähtöpaikka reitille on n. yhdeksän kilometrin päässä Soinista Karstulan suuntaan Hankajärven pohjoisrannan tuntumassa. Reitin varressa on yksi taukopaikka: Kotalaavu. Korkeamaan alueen länsipuolella lähimmillään n. kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta ja noin 2,2km lähimmästä suunnitellusta voimalanpaikasta (1) on maakunnallisesti merkittävä kesäretkeilyreitti Kuninkaanpolku. Reitin lähtöpaikka on Karstulantiellä n. 1 km Soinin kes-

12 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 11 kustasta. Reitti myötäilee Kuninkaanjokea päätyen Vuorenmaan hiihtokeskuksen laelle. Reitin varrella on kolme taukopaikkaa: Jokiranta, Notko ja Kuninkaanlaakso. Lisäksi lähialueella on lukuisia järviä, joilla voi harrastaa viehekalastusta. Järvistä suurin on Karstulantien varrella oleva Hankajärvi. Tiedot on saatu Metsähallituksen, Maanmittauslaitoksen ja Logica 2013 ylläpitämästä retkikartasta ( sekä Järvi-Pohjanmaan ja Visit Pohjanmaan kotisivuilta. Kuva 6. Lähimmät virkistysmahdollisuudet. Metsähallituksen hallinnoimat hirvenmetsästysalueet kattavat myös pienriista-alueet. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Luonnonympäristö ja kasvillisuus Suunnittelualueen luonnonympäristö on kosteaa, soista kangasmetsäaluetta. Suunnittelualueen kallioperä on tonaliittia ja porfyyristä graniittia. Alueen maaperä on pääosin moreenia ja maaston painanteet ovat paksujen turvekerrosten peitossa. Lisäksi alueella on pieniä kalliopaljastumia. Topografialtaan maasto on loivasti kumpuilevaa; pieniä lampia on pirstoutunut kumpareiden väliin. Maanpinnan korkeus vaihtelee keskimäärin 185 m ja 200 m välillä. Korkeamaan alueen pintavedet valuvat ojituksia myöten Pohjoisjokeen ja edelleen Torasjärven ja Toraspuron kautta Kuninkaanjokeen. Suunnittelualueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin luokiteltu pohjavesialue, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Lintuharju ( ) sijaitsee Korkeamaan suunnittelualueen eteläpuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä. Alueella ei myöskään sijaitse yksityisiä kaivoja.

13 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 12 Kuva 7. Karttaan on korostettu suunnittelualueen korkeimmat alueet mustalla katkoviivarajauksella, vesistöt sinisellä ympyröinnillä ja kalliot ruskealla. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Kuva 8. Pohjavesialueet suunnittelualueen ympäristössä. Suunnittelualueen rajaus on punaisella, pohjavesialueen rajaus harmaalla ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus mustalla.

14 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 13 Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa selvitettiin alueen kasvillisuuden yleispiirteitä sekä havainnoitiin erityisesti arvokkaiden luontotyyppien ja elinympäristöjen (LSL 29, MetsäL 10, VesiL 15a ja 17 a ) esiintymistä kesä- elokuun välisenä aikana 2013 yhteensä kymmenen maastopäivän ajan. Korkeamaan alueen kasvillisuus koostuu lähinnä tuoreen ja kuivahkon kankaan metsistä, ojitetuista rämeistä, kitukasvuista mäntyä kasvavista ojittamattomista rämeistä sekä muutamista puuttomista nevoista. Alueen itäosassa on turvetuotantoalueita. Itä- ja eteläosassa on muutamia suoreunaisia lampia. Alueella on jonkin verran korkeusvaihteluita ja soiden välissä kohoavia pieniä harjuja. Metsät ovat pääosin voimakkaasti hoidettuja männiköitä, kuusikkoa kasvaa jonkin verran rinteillä ja maaston notkelmissa. Luontoselvitys on kokonaisuudessaan liitteenä 1 ja liityntävoimajohdon luontoselvitys liitteenä 2. Voimaloiden rakentamisalueet Tuulivoimala 1 Tuulivoimala 2 Tuulivoimala 3 Tuulivoimala 4 Tuulivoimala sijoittuu nuorehkoon kuivahkon kankaan männikköön. Alikasvoksena on koivua ja kuusta. Kenttäkerroksen lajistossa esiintyvät metsälauha, maitohorsma, puolukka ja vanamo. Tuulivoimalan rakentamispaikan läheisyyteen osuvat myös nuori mäntytaimikko sekä pienialainen varttunut kuusivaltainen puolukka-mustikkatyypin metsä. Tuulivoimala sijoittuu nykyisen metsäautotien välittömään läheisyyteen, eikä erillistä tieyhteyttä tarvita. Voimala sijoittuu mustikkaturvekankaalle varttuneeseen männikköön, jossa kasvaa sekapuuna koivua ja alikasvoksena kuusta. Pensaskerroksessa kasvaa kiiltopajua ja kenttäkerroksessa mm. mustikkaa, metsäkortetta, metsätähteä, metsäalvejuurta, riidenliekoa ja harmaasaraa. Aivan sijoituspaikan eteläpuolella on puolukkaturvekankaan varttunutta männikköä, jonka kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, juolukkaa, vaivaiskoivua ja suopursua. Tieyhteys sijoittuu voimalapaikan kuviolle. Voimala sijoittuu kuivahkon kankaan järeään männikköön. Sekapuuna kasvaa kuusta, pensaskerroksessa katajaa ja kenttäkerroksessa puolukkaa, mustikkaa ja kanervaa. Voimalan ja läheisen metsäautotien länsipuolella metsätyyppi vaihtuu tuoreeksi kankaaksi ja sekapuuna on järeää koivua. Voimalan itäpuolella on pienialainen, ojitettu isovarpuräme, jolla kasvaa varttunutta männikköä. Tuulivoimala sijoittuu nykyisen tien välittömään läheisyyteen, eikä erillistä tieyhteyttä tarvita. Tuulivoimala sijoittuu harventamattomaan kuivahkon kankaan mäntytaimikkoon. Kenttäkerroksen lajistoon lukeutuvat mm. kanerva, oravanmarja, metsälauha, maitohorsma sekä metsäkastikka. Rakentamisalueen läheisyydessä on myös pienialainen ojittamaton isovarpuräme sekä nuorehkoa männikköä.

15 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 14 Tuulivoimala 5 Tuulivoimala ja tieyhteys sijoittuvat männyn uudistusalan ja kuivahkon kankaan männikön rajalle Tyrisevänkankaalle. Alueen itäpuolella on ojitettu isovarpuräme. Tuulivoimala 6 Tuulivoimalan rakennuspaikalla on kuivahkon kankaan männikköä. Alikasvoksena on katajaa, kuusta ja koivua. Kenttäkerroksen lajistoa ovat puolukka, kanerva, mustikka, vanamo ja metsätähti. Rakennuspaikan eteläpuolella on ojitettua rämettä ja lännessä rakennuspaikka rajautuu metsäautotien eteläpuolella sijaitsevaan vähäpuustoiseen suohon. Tuulivoimala sijoittuu nykyisen metsäautotien välittömään läheisyyteen, eikä erillistä tieyhteyttä tarvita. Tuulivoimala 8 Tuulivoimala 9 Tuulivoimala 10 Voimalan sijoituspaikka on varttuneessa kuivahkon kankaan männikössä, jossa kasvaa alikasvoksena jonkin verran kuusta ja koivua. Pensaskerroksessa on katajaa ja kenttäkerroksessa puolukkaa, variksenmarjaa, kanervaa ja mustikkaa ja pohjakerroksessa paikoin poronjäkäliä. Sijoituspaikan läheisyydessä sen luoteispuolella on puolukkaturvekankaan varttunutta männikköä, jossa on sekapuuna koivua. Rakentamisalueen lounaispuolella virtaa osittain luonnontilainen, mutkitteleva purouoma, jonka varrella on paikoin runsaasti lahopuuta. Tuulivoimala sijoittuu nykyisen tien välittömään läheisyyteen, eikä erillistä tieyhteyttä tarvita. Voimalan rakennuspaikka sijaitsee kuivahkon kankaan varttuneessa männikössä, jossa alikasvoksena on kuusta ja koivua ja pensaskerroksessa katajaa. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, metsälauhaa ja riidenliekoa. Sijoituspaikan eteläpuolinen Tyrisevänsuo on varputurvekangasta, jolla kasvaa harvaa kitukasvuista rämemännikköä ja kenttäkerroksessa vaivaiskoivua, variksenmarjaa, tupasvillaa ja suokukkaa. Sijoituspaikalle johtava tielinja kulkee aluksi kuivahkon kankaan mäntytaimikossa, ylittää sen jälkeen osittain suoristetun ja syvennetyn purouoman ja kulkee loppumatkan varttuneessa ja järeässä kuivahkon kankaan männikössä. Voimalan rakentamisalue ja uusi tieyhteys sijaitsevat kuivan kankaan mäntytaimikossa, jossa kasvaa sekapuuna koivua. Pensaskerroksessa on katajaa ja kenttäkerroksessa kanervaa, puolukkaa ja metsälauhaa. Sijoituspaikan läheisyydessä sen eteläpuolella on kuivan kankaan nuorta männikköä ja pohjoispuolella varputurvekankaan varttunutta männikköä.

16 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 15 Tuulivoimala 11 Voimalan sijoituspaikka on varttuneessa ja järeässä tuoreen kankaan männikössä, jossa sekapuuna kasvaa kuusta ja koivua. Pensaskerroksessa on katajaa ja kenttäkerroksessa mustikkaa, puolukkaa, vanamoa ja variksenmarjaa. Tuulivoimala 13 Tuulivoimalan rakentamisalue on kokonaisuudessaan varttuneen männikön kuivahkoa mäntykangasta. Alikasvoksena kasvaa kuusta, katajaa ja koivua. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. puolukka, metsätähti, metsämaitikka sekä variksenmarja. Tuulivoimala 14 Tuulivoimalan rakentamispaikalla kasvaa nuorehkoa kuivahkon kankaan männikköä. Alikasvoksena esiintyy runsaasti koivun taimia. Kenttäkerroksen kasvillisuudessa esiintyy puolukan lisäksi mustikka, kanerva, metsälauha ja metsäkastikka. Rakentamisalueen pohjoispuolelle sijoittuu nuori mäntytaimikko, itäosiin tuoreen kankaan ojitettu kuusivaltainen varttunut sekametsä. Tielinja kulkee pääosin varttuneessa kuivahkon kankaan männikössä. Tuulivoimala 17 Voimala sijoittuu tuoreen kankaan järeään männikköön, jossa kasvaa sekapuuna kuusta ja koivua. Pensaskerroksessa on katajaa ja kenttäkerroksessa mustikkaa, puolukkaa, vanamoa ja kevätpiippoa. Sijoituspaikan läheisyydessä sen etelä- ja pohjoispuolella on mäntytaimikkoa. Tuulivoimala sijoittuu nykyisen metsäautotien välittömään läheisyyteen, eikä erillistä tieyhteyttä tarvita. Tuulivoimala 18 Voimalan sijoituspaikka on nuoressa kuivahkon kankaan männikössä, jonka kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, mustikkaa ja metsälauhaa. Paikan luoteispuolella on varpu- ja puolukkaturvekankaan nuorta männikköä, jonka kenttäkerroksessa kasvaa puolukan ohella suovarpuja. Sijoituspaikan vieressä sijaitsee Ristikankaan tilan vanha pihapiiri. Tuulivoimala sijoittuu nykyisen metsäautotien välittömään läheisyyteen, eikä erillistä tieyhteyttä tarvita.

17 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 16 Tuulivoimala 19 Voimala sijoittuu varttunutta mäntyä kasvavalle soistuneelle tuoreelle kankaalle, jossa on koivua ja kuusta sekapuuna. Pensaskerroksessa on virpapajua ja kenttäkerroksessa puolukkaa, mustikkaa, suopursua, juolukkaa ja pallosaraa. Voimalan pohjois- ja itäpuolella on isovarpurämettä ja varputurvekangasta, länsipuolella kuivahkoa kangasta. Tielinja kulkee pääosin varputurvekankaan ja kuivahkon kankaan varttuneessa männikössä. Tuulivoimala 20 Tuulivoimala 21 Tuulivoimala 23 Tuulivoimala sijoittuu kuivahkolle mäntykankaalle. Alikasvoksena on katajaa, haapaa, koivua ja kuusta. Kenttäkerroksessa on puolukkaa, mustikkaa, kultapiiskua, metsälauhaa ja metsäkastikkaa. Rakentamisalueen länsipuolella on vähäpuustoinen suo. Rakentamisalueen kaakkoispuolella kasvaa rauhoitettua yövilkkaa, joka on harvinaistunut kämmekkälaji. Voimalan tielinja kulkee voimalan 19 pohjoispuolella enimmäkseen kuivahkon ja tuoreen kankaan varttuneessa ja järeässä männikössä, itäpuolella on isovarpu- ja tupasvillarämettä. Voimala sijoittuu tuoreen kankaan varttuneeseen männikköön, jossa on kuusta, koivua ja harvakseltaan haapaa sekapuuna. Pensaskerroksessa on katajaa ja pihlajaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, lillukkaa, metsäkastikkaa, oravanmarjaa ja nuokkutalvikkia. Heti sijoituspaikan eteläpuolella on varttunutta tuoreen kankaan ja mustikkaturvekankaan kuusikkoa, pohjoispuolella kuivahkon kankaan varttunutta männikköä. Tielinja kulkee pääosin kuivahkon kankaan nuoressa ja varttuneessa männikössä sekä soistuneen tuoreen kankaan nuoressa kuusikossa, jossa on mäntyä ja koivua sekapuuna. Voimalan sijoituspaikka on nuoressa kuivahkon kankaan männikössä, jossa sekapuuna kasvaa kuusta ja koivua. Kenttäkerroksessa on puolukkaa, kanervaa, metsälauhaa, mustikkaa, metsätähteä ja oravanmarjaa. Tielinja kulkee olemassa olevaa metsäautotietä pitkin. Tuulivoimala 24 Tuulivoimalan rakentamisalue ja huoltotieyhteys sijoittuvat Ristikankaalle varttuvaan kuivahkon kankaan männikköön. Alikasvoksena kasvaa katajaa, pihlajaa, koivua ja kuusta. Kenttäkerroksen kasvilajistoon kuuluvat puolukka, mustikka, kultapiisku, metsälauha sekä vanamo

18 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 17 Tuulivoimala 25 Tuulivoimalan rakentamisalue sijoittuvat nuoreen mäntyvaltaiseen kuivahkon kankaan kasvatusmetsikköön. Lajisto koostuu mm. puolukasta, kanervasta, mustikasta ja metsälauhasta. Tieyhteys sijoittuu voimalapaikan kuviolle Huomionarvoiset kohteet Suunnittelualueella sijaitsee useita vähäpuustoisia tai puuttomia nevoja ja rämeitä, joiden laajuus vaihtelee hieman alle hehtaarista useaan kymmeneen hehtaariin. Lähes kaikki vähäpuustoiset suoalat ovat tupasvillarämeitä, isovarpurämeitä, keidasrämeitä sekä karuja nevoja, jotka on kaikki luokiteltu valtakunnallisella tasolla säilyviksi (LC) luontotyypeiksi. Suolaikut eivät ole luonnontilaisia, vaan ojitusten ympäröimiä. Kaikki Korkeamaan ojittamattomat harvapuustoiset suoalat on luokiteltu metsälain tarkoittamiksi muiksi arvokkaiksi elinympäristöiksi (Metsäkeskus 2013). Alueen ojittamattomien suoalueiden luontoarvoja voidaan pitää lähinnä paikallisina. Suunnittelualueella on kaksi paikallisesti arvokasta ruohokorpea, joista Sikoharjun itäpuolella sijaitseva korpi on luokiteltu metsälain tarkoittamaksi muuksi arvokkaaksi elinympäristöksi ja Rapa-Valkeinen lammen itäpuolella sijaitseva korpi metsälain tarkoittamaksi erityisen arvokkaaksi elinympäristöksi (lakikohde). Korkeamaan alueella sijaitsee yhteensä yhdeksän lampea, joista viisi on yli hehtaarin kokoisia. Valtaosalle lammista on kaivettu ojituksia, joista useimmat ovat muuttaneet lammen välitöntä lähiympäristöä eivätkä ko. lammet tai niiden lähiympäristöt ole luonnontilaisia. Lampien välittömän lähiympäristön lajistoon kuuluvat tyypillisesti raate, jouhisara, luikat, pullosara, tupasvilla, suokukka, suopursu ja kanerva. Paikka paikoin esiintyy vehkaa, kastikoita sekä järviruokoa. Kalettomanlampi sijoittuu alueen itäosiin. Se on yli hehtaarin laajuinen luonnontilainen lampi, jonka lähiympäristöön sijoittuu luonnontilainen suo. Kohde ei täytä metsälain kriteerejä, mutta sitä voidaan pitää paikallisesti arvokkaana kohteena. Metsälain kriteerit täyttäviä pienten lampien välittömiä lähiympäristöjä havaittiin kaksi; toinen sijoittuu suunnittelualueen keskiosiin Niittylehdon pellon koillispuolelle ja toinen on Pieni-Kaleton lampi Kalettomanlammen eteläpuolella. Kummallekaan ei ole tehty ojituksia. Lampien lähiympäristön kasvillisuus on karuleimaista eikä juuri eroa ympäröivien alueiden lajistosta. Pienten luonnontilaisten lampien luontoarvot ovat lähinnä paikallisia.

19 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18 Kuva 9. Arvokkaat luontokohteet Korkeamaan alueella. Suunnittelualueella ei sijaitse huomattavia METSO-ohjelman periaatteiden mukaisia kohteita. Suunnittelualueen puustoiset suot ja niiden reunametsät sekä metsäiset kalliot ja louhikot ovat rakennepiirteiltään tasaikäisiä, iältään verrattain nuoria, lajistoltaan tavanomaisia, sekä suojelualueista eristyneitä. Myös lahopuun määrä on alueella vähäinen. METSO-ohjelman luokittelutekijänä mainitaan muun muassa uudistuskypsää varttuneempi ikä, sekä eroavaisuus talousmetsäelinympäristöön. Suunnittelualueen metsät ovat metsätaloustoimin hoidettuja, eivätkä ne ylitä uudistuskypsyyttä. METSO-ohjelman periaatteiden mukaisista rakennepiirteistä alueella tavataan kuitenkin yksi metsikkö, joka sijoittuu suojelualueen viereen. Tämä Mäntykankaan Natura-alueen läheisyyteen sijoittuvassa varttuneessa kuusivaltaisessa metsikössä tavataan mm. liito-oravaa. Lisäksi metsikkö voisi soveltua kuukkelin reviirin ydinalueeksi. Paskolamminkankaalla sijaitseva metsikkö on kuitenkin varsin tasarakenteinen ja lahopuuta alueella esiintyy niukasti. Metsikön ikä ei myöskään ylitä uudistuskypsän metsikön ikää.

20 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 19 Korkeamaan alueella tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueet sijoittuvat tuoreen, kuivahkon ja kuivan kankaan eri-ikäisiin kasvatusmetsiin ja taimikkoalueille. Pääpuulajina alueilla esiintyy mänty, kuusi lisääntyy maaston painanteissa. Kenttäkerroksen tyypillisimpään lajistoon kuuluvat mm. puolukka, mustikka ja kanerva. Tarkemmat voimalapaikkakohtaiset kuvaukset on esitetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Selostuksessa on myös kuvattu voimajohdon kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta. Näitä ovat kansainvälisesti merkittävät IBAalueet (Important Bird Area), niitä vastaavat kansalliset FINIBA-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat MAALI-alueet (maakunnallisesti arvokkaat lintualueet). Kotkien, sääksen ja muuttohaukan pesäpaikkatiedot selvitettiin kyselyillä Rengastustoimistosta, alueelliselta ELYkeskukselta, sekä Metsähallitukselta. Suunnittelualueen pesimälinnustoa kartoitettiin keväällä ja kesällä 2013 useita eri laskentamenetelmiä käyttäen. Pesimälinnustoselvitys on esitetty liitteenä 6. Linnustoselvitysten tavoitteena oli kartoittaa huomionarvoisten lajien esiintymistä suunnittelualueella. Näitä ovat luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lait, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym. 2010, BirdLife Suomi 2011) sekä EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin, Pesimälintulaskennat suoritettiin aamuisin kello 3:30-10 välisenä aikana, jolloin useiden lintulajienlauluaktiivisuus on korkeimmillaan ja valtaosa lajeista parhaiten havaittavissa. Sääolojen suhteen laskennat ajoitettiin selkeille, vähätuulisille aamuille ja sadesään sattuessa laskennoista luovuttiin. Pesimälinnustolaskentojen lisäksi selvitystä täydennettiin erillisellä huomionarvoisia metsäkanalintuja koskevalla selvityksellä huhti-toukokuussa kehrääjäselvityksellä kesäkuussa, pöllöselvityksellä huhtikuussa sekä tuulivoimahankkeiden yhteisellä päiväpetolintuseurannalla, jota tehtiin klo 8-17 välisenä aikana. Tehdyistä linnustoselvityksistä on laadittu erillisraportit, joissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin suunnittelualueen linnustoa. Elinympäristömuutosten kannalta suunnittelualueen herkimpiä ovat alueen vähäpuustoiset suot ja lammet lähiympäristöineen. Linnuston kevät- ja syysmuuttoa selvitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan kuntien Alajärven, Soinin ja Vimpelin toteutetun tuulivoimayleissuunnitelman yhteydessä (Tuulivoimaalueiden yleissuunnitelma 2014). Kevät- ja syysmuutonseurantaraportit on esitetty liitteissä 8 ja 10. Pesolan ja Korkeamaan tuulivoima-alueiden lisäksi selvityksissä olivat mukana Alajärven Louhun ja Möksyn, sekä Soinin Konttisuon tuulivoima-alueet, sekä Vimpelin kunnan alueelle sijoittuva Hietapuron tuulivoimahanke. Muuttolintuselvitykset toteutti Suomenselän lintutieteellinen yhdistys (SSLTY), jonka toimialueelle tuulivoima-alueet sijoittuvat. Vaikutusarvioinnista vastasi Ramboll Finland Oy. Muuttolintuselvitykset perustuivat sekä vuoden 2013 maastokartoituksiin että SSLTY:lle vuosien saatossa kertyneeseen havaintoarkistoon. Maastotyö toteutettiin vakiintunein menetelmin, jossa lintuja havainnoitiin kokoaikaisesti kiikareiden ja kaukoputken avulla suunnittelualueiden läheisyydessä sijaitsevilta hyviltä näkymäpaikoilta. Keväällä 2013 muuton seuranta toteutettiin neljältä tarkkailupisteeltä, joilla kaikilla oli havainnointia vilkkaimpina muuttopäivinä. Pisteillä havainnoitiin välillä yhteensä tuntia havaintopaikasta riippuen. Nämä neljä havaintopaikkaa olivat Perhon Tunturikallio, Soinin Vuorelankorpi, Karstulan Kokkokangas ja Alajärven Moukariharju. Lisäksi linnustoa havainnoitiin vaihtelevasti muilta paikoilta. Kaikkiaan lentävien lintujen tarkkailua oli yhteensä 337 tuntia välillä Syksyllä 2013 maastotöitä suunniteltujen tuulivoimaalueiden vaikutuspiirissä tehtiin neljänä eri ajankohtana. Pääpaino oli selvittää alueiden merkitys lintujen syysmuutonaikaisen lepäilyn kannalta. Työ toteutettiin samaan tapaan kuin keväällä. Alueita seurattiin välillä Korkeamaan ja Pesolan suunnittelualueiden vaikutuspiirissä olivat mm. Alajärven Savonjärvi (4 krt), Alajärven Nälkämäen pellot (3 krt), Soinin Ryöstöjärvi (4

21 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 20 krt) ja Soinin Hanka-järvi (4 krt). Lisäksi muuttoliikettä seurattiin maastossa yhteensä noin 7 tuntia syksyn kahtena vilkkaimpana kurkien ja hanhien muuttopäivinä Soinin Matosuolla. Vaikutukset muuttolinnustoon arvioitiin tukeutuen olemassa olevaan havaintotietoon sekä Suomessa ja maailmalla tehtyihin havaintoihin ja tutkimuksiin tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti tai kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (IBA-/FINIBA-alueet). Lähimmät alueet ovat: Salamajärvi (710107), joka sijoittuu Kivijärven, Kinnulan ja Perhon alueelle. Se kuuluu kokonaan Natura 2000-verkostoon, soiden ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan sekä on rauhoitettu luonnon- ja kansallispuistona. Alue muodostuu havupuuvaltaisista vanhoista metsistä, rämeistä ja nevoista. Alueella esiintyy useita kriteerilajeja, muun muassa jänkäkurppa. Pyhä-Häkki (610139) sijaitsee Saarijärvellä. Se kuuluu Natura 2000-verkostoon ja on rauhoitettu kansallispuistoksi. Alue on laaja, iäkkäiden kangasmetsien, korpien, rämeiden ja avoisoiden yhdistelmä. Siellä esiintyviä kriteerilajeja ovat sinipyrstö, kuukkeli, pohjantikka, pikkusieppo sekä runsas metsokanta. Vanhaneva (710100) sijaitsee Lappajärvellä ja on suojeltu Natura-alueena ja soidensuojeluohjelmalla. Alue on keidassuo, jolla esiintyy kaakkuri. Evijärven kosteikot (710109) sijaitsee Evijärvellä ja kuuluu osittain Natura 2000-verkostoon ja soidensuojeluohjelmaan. Alueella esiintyy mustatiira, kaakkuri ja naurulokki. Haapajärvi (740098) sijaitsee Vetelissä. Aluetta ei ole suojeltu. Alue muodostuu umpeen kasvavasta Perhonjoen laajentumasta. Alueella esiintyy suokukkoja sekä muuttoaikaan joutsenia. Pilvineva (740089) sijaitsee Vetelissä ja Kaustisella. Se kuuluu lähes kokonaan Natura-alueisiin, soidensuojeluohjelmaan tai luonnonsuojelualueisiin. Se koostuu keidassuoalueesta, jolla on havupuuvaltaisia metsäsaarekkeita. Alueella pesii pikkukuoveja. Alajärven Möksyn alueella sijaitseva Savonjärvi on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi lintukohteeksi (MAALI). Savonjärvi on pieni, rehevä ja usein keväisin tulviva järvi turvetuotantoalueiden keskellä. Erityisen runsaasti siellä pesii naurulokkeja ja mustakurkkuuikkuja, joiden lisäksi alueella on havaittu vaarantuneista lajeista jouhisorsa ja tukkasotka. Kaikki muut seudun MAALI-alueet on esitetty alla olevassa kuvassa. Näistä alueista tässä käsitellään vain 20 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat kohteet. Pohjoisneva-Juurikkalamminneva- Haarukkalamminnevan alue on laaja avosoiden ketju, jolla on merkitystä suolinnuston säilymiselle Suomenselän alueella. Lajistoon kuuluu muun muassa metsähanhi, jouhisorsa, riekko, suokukko, mustapyrstökuiri, keltavästäräkki ja pohjansirkku. Kyyjärvellä sijaitseva Peuralamminneva on suoalue, josta osa kuuluu Natura-alueeseen. Lajistossa esiintyy muun muassa metsähanhi, jouhisorsa, riekko, kaakkuri, suokukko, mustapyrstökuiri, keltavästäräkki ja pohjansirkku. Kyyjärven Valleussuo kuuluu Natura-alueeseen. Siellä tavattuja lajeja ovat muun muassa vaarantuneet keltavästäräkki ja pohjansirkku. Soinin kunnassa sijaitseva Matosuo on Natura-aluetta, lajeinaan muun muassa vaarantuneet keltavästäräkki, mustakurkku-uikku ja riekko. Alajärven Lohilamminneva-Valkeisneva on kahden vierekkäisen suon muodostama kokonaisuus, jonka lajistossa on havaittu muun muassa keltavästäräkki ja riekko. Alajärven ja Vimpelin rajalla sijaitseva Kiiskinen on peltoalue, jolta havaittiin muun muassa vaarantunut peltosirkku. Vimpelissä sijaitseva Katajalahti on Lappajärven suojaisa lahti, jossa pesii muun muassa naurulokkikolonia sekä lukuisia silkkiuikkuja. Alue on myös tärkeä muutonaikainen levähdysalue.

22 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 21 Kuva 10. Arvokkaat linnustoalueet Korkeamaan ympäristössä (alempi sininen rajaus). Korkeamaan suunnittelualueen pesimälinnusto on Pohjanmaan alueelle tyypillistä suo- ja metsälajistoa. Linnuston lajimäärät ja keskitiheydet jäivät kuitenkin alle alueen keskiarvon, mikä johtunee alueen karuista ja pääosin ojitetuista soista, turvetuotannosta ja voimakkaasti käsitellyistä talousmetsistä. Metsälajeista runsaslukuisimpina suunnittelualueella esiintyivät erityisesti suomalaisille metsäympäristöille tavanomaiset lajit (peippo, pajulintu, punarinta, metsäkirvinen sekä tiaiset), joita tavataan säännöllisesti koko suunnittelualueella. Huomionarvoista varttuneiden ja vanhojen metsien lajistoa alueella ovat metso, palokärki, harmaapäätikka, pohjantikka, pikkusieppo sekä leppälintu, soiden ja avomaiden lajistoa kurki, kapustarinta, kuovi, pikkukuovi, liro, valkoviklo, niittykirvinen, keltavästäräkki sekä kivitasku ja vesistöjen lajistoa laulujoutsen, metsähanhi ja telkkä. Metson lisäksi kanalinnuista alueella pesivät riekko, teeri ja pyy. Päiväpetolinnuista havaittiin varpushaukka. Korkeamaan alueella havaittiin muutamia alueita, lähinnä avosoita ja lampia, joiden lajistossa esiintyi muita alueita enemmän huomionarvoisia tai muutoin harvalukuista alueelle tyypillistä pesimälajistoa. Suojelullisesti huomionarvoisia lajeja havaittiin kaikkiaan 22, joista vaarantuneiksi luokiteltuja on kaksi, silmälläpidettäviä seitsemän, alueellisesti uhanalaisia viisi, lintudirektiivin I-liitteen lajeja 11 ja Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeja 11. Huomionarvoisten lajien parimäärät ovat enimmäkseen pieniä.

23 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 22 Kuva 11. Korkeamaan huomionarvoiset linnustoalueet. Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvityksen perusteella, joka on liitteenä 7, teeri käyttää laajalti suunnittelualueen avosoita, turvetuotantoalueita ja peltoja soidinpaikkoinaan. Suurin soidin, noin kymmenen kukkoa, havaittiin Pesolan ja Korkeamaan väliin jäävällä Järvisalonnevalla. Metson soidinpaikkoja havaittiin Pesolan ja Korkeamaan alueilla molemmilla kaksi, joista suurin, noin viisi kukkoa, sijaitsi Pesolan alueen eteläosassa. Riekkoreviirejä havaittiin Korkeamaan alueella kaksi, lisäksi Korkeamaalla on useita riekon elinympäristöksi soveltuvia avosoita. Suunnittelualueiden läheisyydessä tunnetaan sekä maakotkan että sääksen pesimäpaikat (Tuohimaa & Tikkanen 2014). Maakotkien havaittiin vuoden 2013 tarkkailuissa liikkuvan säännöllisesti Pesolan ja Korkeamaan alueilla. Petolintutarkkailu on esitetty liitteenä 9, joka on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön. Sääksi havaittiin harvoin suunnittelualueen rajojen sisällä (Sissonen 2013), mikä todennäköisesti johtui potentiaalisten saalistusvesistöjen vähäisyydestä suunnittelualueen suunnassa. Näiden petolintujen tunnetut pesimäpaikat sijaitsevat läheisillä Natura-alueilla. Natura-alueiden lisäksi vaikutuspiirissä ei ole tiedossa muita maakotkan tai

24 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 23 sääksen pesimäpaikkoja. Lähimmät muut tunnetut lajien pesäpaikat sijoittuvat yli 10 km:n etäisyydelle. Reviirillä olevien maakotkien lisäksi havaittiin vuoden 2013 tarkkailuissa muitakin kierteleviä maakotkia. Keväällä noin 200 havainnointitunnin aikana maakotkia arvioitiin Soinin- Alajärven rajaseudulla pukutuntomerkkien havaitun noin kymmenen yksilöä (Aalto 2013a). Kesällä 40 tunnin tarkkailun aikana havaittiin kolme maakotka (Sissonen 2013). Kaikkiaan näistä maakotkista puolet lensi jossain vaiheessa Pesolan tai Korkeamaan suunnittelualueella. Vaikka maakotkia havaittiin lukumäärällisesti runsaasti, valtaosa suunnittelualueen havainnoista kuitenkin koski samaa reviirillä olevaa pariskuntaa. Reviirin maakotkia koskevien havaintojen osuus arvioitiin olevan % siitä kokonaisajasta, mitä kaikkien maakotkien havaittiin suunnittelualueella lentävän (Tuohimaa & Tikkanen 2014). Tarkasti suhdetta ei tiedetä, koska maakotkia ei useinkaan voida yksilöidä. Pesimättömien maakotkien liikkumista on voinut lisätä haaskaruokinnat. Eräs vuosikymmeniä toiminut merkittävä kotkien haaskaruokintapaikka (noin 10 km etäisyydellä suunnittelualueesta) lopetettiin joulukuussa 2012 (Seppo Koivisto, suull.). Korkeamaan ja Pesolan alueet eivät sijoitu suurten vesistöjen tai muiden suurmaastomuotojen muodostamille muuttolintureiteille. Tästä syystä muutto tapahtuu alueella hajanaisesti laajana rintamana. Merkittävimpänä muuttoesiintymänä on pidettävä kurjen syksyistä Muhoksen kerääntymäalueelta etelälounaaseen suuntautuvaa ( yksilön) päämuuttoreittiä, joka voi ajautua suunnitellulle tuulivoima-alueelle idänpuoleisten tuulten vallitessa. Näin kävi esimerkiksi syksyllä Yleensä syksyn päämuuttoreitti kulkee tuulivoima-alueiden itäpuolelta. Suurten lintulajien (hanhien, joutsenten ja kurkien) keskeisiä muutonaikaisia ruokailu- ja levähdysalueita ei havaintojen mukaan alueella ole. Tuulivoimasuunnittelun kannalta merkittävien lajien kevätmuuttovuo (=muuttavaa yksilöä / kilometrin levyinen kaistale / kevät) arvioitiin suunnitelluilla tuulivoima-alueilla (ao. taulukko), joka soveltuu myös Korkeamaan ja Pesolan alueelle. Määrät ovat vuoden 2013 havaintoihin ja SSLTY:n pitkäaikaiseen muutonseuranta-aineistoon perustuvia arvioita havaittavissa olevasta määrästä eli luvuissa ei ole mukana hyvin korkealla/matalalla lentäviä tai yömuuttavia lintuja. Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen raportin (Aalto 2013a, Aalto 2013b) näkemyksen mukaan varovaisuusperiaatteita noudattaen havaittavissa olevaa määrää voidaan pitää tuulivoimaloiden roottorikorkeudella lentävänä määränä. Yli puolet lintuyksilöistä muuttaa yöllä (Hario ym. 2006). Tämä johtuu siitä, että useimmat maamme runsaslukuisimmista lintulajeista, kuten pajulintu, punarinta ja harmaasieppo, ovat yömuuttajia. Myös esimerkiksi uikut, sorsalinnut, kahlaajat, rantakanat ja lokkilinnut muuttavat suurelta osin yöllä. Monet tyypillisesti päivälläkin muuttolennossa tavattavat lajit voivat muuttaa toisinaan öiseen aikaan, kuten joutsen, kurki ja metsähanhi. Lintujen yömuutto tunnetaan heikosti verrattaessa päivän valossa tapahtuvaan muuttoon. Maaston topografia, kuten vesistöt, vaikuttavat yömuuttajiin osin eri tavoin kuin päivämuuttajiin. Oletettavasti yömuutto tapahtuu keskimäärin korkeammalla kuin päivämuutto, eivätkä linnut yöllä yhtä selvästi seuraa maastokuvioita (esim. Koistinen 2004). Ruotsalaisen tutkaselvityksen mukaan 22 % yöllä muuttavista pikkulinnuista lensi niin alhaalla, että niillä olisi ollut mahdollista törmätä tuulivoimaloihin (Pettersson 2010). Huonot sääolot, esimerkiksi sumu tai sade, pudottavat kuitenkin muuttolentokorkeutta, jolloin lintujen tapa seurata maastokuvioita voimistuu. Ei ole syytä olettaa, että hankealueelle muodostuisi erityisempiä muuton tiivistymiä yöllä, koska niitä ei muodostu päivälläkään. Esimerkiksi usein öiseen aikaan tapahtuva arktisten hanhien ja vesilintujen muutto on täällä satunnaista ja lukumääriltään vähäistä verrattuna Itä-Suomeen. Näin ollen voidaan arvioida, että yömuutto on kokonaisuudessaan voimakkuudeltaan maakunnallisesti keskimääräistä luokkaa.

25 SOININ KUNTA KORKEAMAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 24 Taulukko 2. Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen arviot muuttajavuosta (yks/km) Korkeamaan ja Pesolan alueella kevät- ja syysmuuton yhteydessä. Laji Kevät Syksy min max min maks Laulujoutsen Metsähanhi Kurki Mehiläishaukka 0, Merikotka 0,5 1,5 1 4 Ruskosuohaukka 0,5 2 0,5 2 Sinisuohaukka Varpushaukka Hiirihaukka Piekana Sääksi 0,5 2 0,5 5 Maakotka - - 0, Lepakot Lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin kahdella maastokäyntikerralla yhteensä kahdeksana yönä , ja Lepakkoselvitys on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Maastossa lepakkoselvitys suoritettiin aktiivisella kartoituksella lepakkodetektorin (Batbox Griffin) kanssa kulkien sekä passiivisella kartoituksella, jossa maastoon jätetään detektoreita (Anabat SD2) äänittämään lepakoiden ääniä. Aktiivisessa kartoituksessa kuljettu reitti ja passiivisten seurantapaikkojen sijoittelu suunniteltiin aikaisempien maastokäyntien (linnusto-, liito-orava- ja kasvillisuusselvitykset) sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella siten, että ne kattoivat mahdolliset selvitysalueella esiintyvät lepakoiden käyttämät alueet. Suunnittelualueen lisäksi kartoitettiin lähiympäristössä sijaitsevia asutusalueita ja vesistöjä, jotka arvioitiin lepakoiden esiintymisen kannalta erityisen potentiaalisiksi ympäristöiksi. Kartoitusta suoritettiin kohtuullisen poutaisina ja tyyninä öinä, sillä voimakas sade tai tuuli voi vähentää lepakoiden saalistusaktiivisuutta. Passiivista seurantaa suoritettiin osittain aktiivisen kartoituksen kanssa samanaikaisesti ( , ja ). Passiivisessa kartoituksessa maastoon jätettiin lepakoiden kannalta potentiaalisiin paikkoihin lepakkodetektoreita äänittämään lepakoiden tuottamia ultraääniä. Jokaisena selvitysyönä oli käytössä kolme detektoria, jotka sijaitsivat kunakin yönä eri paikoissa. Yhteensä passiivista havaintoaineistoa saatiin 25 eri seurantapaikalta, kultakin yhden yön ajalta. Seurantapaikoista kahdeksan sijoittuu Korkeamaan alueelle, yhdeksän Pesolan alueelle ja kahdeksan suunnittelualueen ulkopuolelle. Detektorit jätettiin lepakoiden kannalta potentiaalisiksi arvioituihin paikkoihin. Aktiivisissa kartoituksissa tehtiin Korkeamaan kartoitusreitillä yhteensä 37 lepakkohavaintoa, joista 4 havaintoa kertyi kesäkuulle ja 33 elokuulle. Aktiivisessa kartoituksessa havaituista lepakosta 26 oli pohjanlepakoita ja 9 siippalajeja sekä 2 tunnistamatonta lepakkoa. Passiivisissa kartoituksissa tehtiin Korkeamaan ja Pesolan suunnittelualueilta yhteensä 165 pohjanlepakkohavaintoa, 85 havaintoa siippalajeista ja 19 tunnistamattomasta lepakosta. Valtaosa havainnoista tehtiin elokuun maastokäynnillä. Kaikkiaan havaintoja kertyi yhteensä 273 viiden minuutin havaintojaksoina mittatuttuna. Lepakoiden äänihavainnoista noin kolmannes kuului siipoille ja kaksi kolmannesta pohjanlepakoille. Korkeamaan seurantapaikoilta viiden minuutin havaintojaksoja kertyi yhteensä 92. Eniten havaintoja (43 kpl viiden minuutin havaintojaksoja) kertyi Korkeamaan suunnittelualueen itäosassa sijaitsevan Rapa-Valkeisen rannalta (seurantapaikka 22) sekä suunnittelualueitten ulkopuolella sijaitsevan Pikku-Syvärin rannalta (seurantapaikka 13). Lisäksi Aktiivikartoituksessa Korkeamaan alueella suurin osa havainnoista tehtiin suunnittelualueen ulkopuolella ja alle kolmannes havainnoista suunnittelualueella. Lukuun ottamatta yksittäistä siippahavaintoa suunnittelualueen reunalla, kaikki suunnittelualueen havainnot tehtiin metsäautotien yllä saalistelevista tai nopeasti