ALAJÄRVEN KAUPUNKI MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 Päivämäärä ALAJÄRVEN KAUPUNKI MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

2 ALAJÄRVEN KAUPUNKI MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Jutta Piispanen, Minna Vesisenaho Jouni Laitinen Alajärven kaupunginvaltuusto Kaavaselostus Ramboll Pitkänsillankatu KOKKOLA P F

3 KAAVASELOSTUS SISÄLTÖ 1. PERUSTIEDOT Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Kaavan nimi ja tarkoitus Yhteyshenkilöt Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 3 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Liikenne ja kuljetusreitistöt Virkistyskäyttö ja matkailu Luonnonympäristö ja kasvillisuus Linnusto ja muu eläimistö Natura-alueet ja muut suojelualueet Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Maisema ja kulttuuriympäristö Maa-alueiden omistus Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava ja ranta-asemakaava Pohjakartta SELVITYKSET Laaditut selvitykset Laadittavat selvitykset OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vaiheet Osalliset Viranomaisyhteistyö Laaditut vaihtoehdot Lentoestelupa Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipiteet OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaavan yleisrakenne Mitoitus ja sen perusteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Suhde maakuntakaavaan Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Liittyminen sähköverkkoon Merkinnät VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen 41

4 KAAVASELOSTUS 6.5 Vaikutukset liikenteeseen ja tietoliikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin Riski- ja häiriötilanteet (vaaran arviointi) Yhteenveto vaikutuksista HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN TOTEUTTAMINEN 51 LÄHTEET 52 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 10. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Möksyn tuulivoimahankkeen luontoselvitys Pesolan, Korkeanmaan ja Möksyn tuulivoimapuistot. 110 kv liityntävoimajohdon luontoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys Syysmuutonseuranta, SSLTY Soini Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi Louhu ja Möksy tuulivoimapuistojen muinaisjäännösinventointi 2013, Mikroliitti Oy Tuulivoimakohteen melu- ja välkevarjostusvaikutus, Kyyjärvi- Möksy. Numerola Oy Lisäksi viranomaiskäyttöön toimitetaan Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY sekä Petolintutarkkailu, SSLTY.

5 KAAVASELOSTUS 1 1. PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Alajärven kaupunki on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Möksyn alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 ) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Osayleiskaava-alue (n. 10 km 2 ) sijaitsee Alajärven kaupungin itäosassa, Soinin ja Kyyjärven kuntien rajalla. Etäisyys suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevan Alajärven keskustaajama-alueelle on noin 22 km. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevaan Soinin keskustaan on matkaa noin 13 km ja itäpuolella sijaitsevaan Kyyjärven keskustaan noin 14 km. Alueelle on tavoitteena toteuttaa enintään kaksikymmentä yksikköteholtaan 2-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on m, lavan pituus m ja siten kokonaiskorkeus on noin m (enintään 230 m). Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta tuulipuiston omalle sähköasemalle toteutetaan maakaapelein. Sähköliitäntä on tarkoitus tehdä Alajärven Möksyn sähköasemalle, joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Alueelle laaditaan kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointia. Möksyn alueen kanssa samassa YVA:ssa käsitellään Louhun tuulivoima-alue (27 voimalaa), jolla on myös yleiskaavoitus käynnissä, sekä Kyyjärven puolelle, välittömästi Möksyn yleiskaavoitettavien voimaloiden viereen sijoittuvat kolme voimalaa, joiden toteuttamistapaa ei ole vielä päätetty. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos.

6 KAAVASELOSTUS 2 Kuva 2. Suunnittelualueen alustava rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikka voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä ns. kaatumaalueesta. Näihin vaikutuksiin kuuluvat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja viereiselle maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä. Melun vaikutusalueena ymmärretään metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus) ja voimalan tyypistä. Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue jolloin voimalat ovat (hyvällä säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä kilometrin päästä mikäli maisema on avointa (peltoalueet ja vesistöt).

7 KAAVASELOSTUS Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Alajärven Möksyn tuulivoima-alueen osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle. 1.3 Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Alajärven kaupunki, jossa hankkeesta vastaa: Alajärven kaupunki Alvar Aallon tie 1, ALAJÄRVI Kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo (06) , pekka.isotalo@alajarvi.fi Kaavakonsultti: Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Minna Vesisenaho Pitkänsillankatu KOKKOLA puh minna.vesisenaho@ramboll.fi Tuulivoimatoimija: Ilmatar Alajärvi Oy Bulevardi 7, 6. krs Helsinki Hankekehityspäällikkö Erkka Saario erkka.saario@ilmatarwind.fi 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana on Alajärven kaupungin aloite Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnoksessa tuulivoimatuotannolle varattavien alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä. Suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimatoimija Ilmattaren suunnitelmat alueen hyödyntämisestä tuulivoimatuotannolle. Ilmatar on tehnyt maanvuokrasopimuksia alueen maanomistajien kanssa sekä sopinut alueen kaavoittamisen käynnistämisestä Alajärven kaupungin kanssa. Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina.

8 KAAVASELOSTUS 4 Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta sovitetaan soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti alueella meneillään olevan YVA lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.3). 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Suunnittelualue sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle Alajärven ja Kyyjärven kuntakeskusten väliselle alueelle. Aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten taajama-alueista, joista Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) keskuspaikka Alajärvi on selvästi suurin, sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on Alajärveltä matkaa noin 70 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös pendelöidään. Aluerakenteessa suunnittelualue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle, mutta kuitenkin lähelle valta/ kantateitä tai alueille, joista alempiasteisella tieverkostolla on hyvä yhteydet ylempiasteiseen tieverkostoon. Suunnittelualue on suurimmalta osin asumatonta metsätalousaluetta. Alueen keskiosassa on nauhamaisesti kaakko-luode suuntaisesti käytössä olevia turvetuotantoalueita. Turvetuotantoa on lisäksi suunnittelualueen itäpuolella. Kaava-aluetta lähimpänä sijaitsevat kylät (n. 1-3 km) ovat Soinin kunnan alueelle kuuluvat Möksy ja Lehdonperän kylät sekä Kyyjärven kunnan alueelle kuuluva Vehkaperän kylä. Taulukossa 1 on esitetty lähialueen rakennusten lukumääriä. Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä. Etäisyys suunnittelualueesta Vakituiset asuinrakennukset kpl Vapaa-ajan rakennukset kpl 1 km 2 km 3 km

9 KAAVASELOSTUS 5 Kuva 3. Ilmakuvassa turve- ja peltoalueet ovat korostettuna. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Turvetuotanto Turpeen tuotantokauden pituus on keskimäärin vuorokautta ajoittuen toukokuun puolivälistä syyskuun alkuun. Möksyn alueelle osittain sijoittuvan Savonnevan turvetuotantopinta-ala on noin 110 ha ja pinta-alaan sisältyy noin 4 ha auma-alueita. Toiminta käsittää ennen tuotantoa kuntoonpanovaiheen, joka kestää yleensä 1-3 vuotta. Kuntoonpanovaiheessa työ aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Tuotantovaiheessa (10 20 vuotta) alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja alkuvuosina vähäisessä määrin myös ympäristöturvetta mekaanisilla menetelmillä (lähinnä mekaaninen kokoojavaunu) ja imuvaunulla. Myös palaturvetta tuotetaan kysynnän mukaan samoin kuin ympäristö turpeita. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille katselmuksin vuokrasopimusten mukaisessa kunnossa. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely.

10 KAAVASELOSTUS Liikenne ja kuljetusreitistöt Suunnittelualueen pohjoispuolella (n. 2 km) on Pohjanmaan rannikolta Ylistarosta Lapuan ja Alajärven kautta Keski-Suomen Kyyjärvelle johtava valtatie 16. Alueen itäpuolella on Vehkaperäntie ja länsipuolella Möksyntie, jotka yhdistyvät pohjoisessa valatie 16 ja etelässä Karstulantiehen. Möksyn suunnittelualueella on tiheähkö metsäautotieverkosto, jota Möksyn alueella täydentävät osaltaan Vapo Oy:n turpeennostoalueiden tarpeisiin rakennuttamat tieosuudet. Suunnittelualuetta lähinnä oleva lentokenttä on Menkijärven (EFME) lentokenttä Alajärven Menkinjärven kylässä suunnittelualueelta n. 37 km länteen. Suunnittelualue sijoittuu lentoesterajoitusten ulkopuolelle. Kuva 4. Alueen tiestö. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävä reitti on esitetty osiossa Virkistyskäyttö ja matkailu Alueella ei ole erityistä virkistyskäyttöä, sitä käytetään lähinnä marjastukseen ja yleiseen ulkoiluun. Lähimmät metsästyskohteet sijaitsevat n. 3-7 km päässä suunnittelualueesta. Viehekalastusta voi harrastaa n. 4 km päässä Päijänteellä, n. 5 km päässä Valkeisjärvellä, sekä n. 11 km päässä Ahvenanlammella, jonka alueella on myös laavu sekä kesäretkeilyreitti. Tiedot on saatu Metsähallituksen, Maanmittauslaitoksen ja Logica 2013 ylläpitämästä retkikartasta (

11 KAAVASELOSTUS 7 Kuva 5. Lähimmät virkistysmahdollisuudet. Hirven metsästysalueet kattavat myös pienriista-alueet. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Luonnonympäristö ja kasvillisuus Suunnittelualueen maaperä on moreenia, mutta turvemaiden määrä alueella on verrattain suuri. Valtaosa maaston painanteiden turvemaista on ojitettua tai turvetuotantokäytössä. Alueen topografia vaihtelee itä- ja koillisosan melko tasaisista alueista lounaisosan kumpuilevampaan maastoon. Luoteisosassa kallioperää peittää vain ohut moreenikerros ja alueella on joitakin kalliopaljastumia. Maaston korkeimmat alueet sijoittuvat noin +190 m mpy. Alueen maaperä- ja kallioperäkartat on esitetty kuvissa 7 ja 8. Suunnittelualueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimpänä oleva Moukarinharjun pohjavesialue ( ) sijaitsee noin 3,5 km suunnittelualueen luoteispuolella. Möksyn alue Ähtävänjoen ja Kymijoen vesistöalueen vedenjakaja-alueelle. Pääosa alueen pintavesistä virtaa ojituksia myöten luoteeseen virtaavaan Savonjokeen, joka saa alkunsa Möksyn keskiosassa sijaitsevasta luonnontilaltaan muuttuneesta Savonjärvestä. Alueella sijaitsee voimaloiden 8 ja 3 välissä ole-

12 KAAVASELOSTUS 8 massa olevan tieyhteyden läheisyydessä luonnontilainen norouoma. Suunnittelualueen muut uomat ovat perattuja ja luonnontilaltaan muuttuneita tai ojituksia. Möksyn alueella vallitsevat kuivahkon kankaan talousmetsät ja ojitetut turvekankaat. Pääpuulajina on mänty ja metsät ovat ikärakenteeltaan verraten nuoria. Alueella on joitakin metsänuudistusalueita ja taimikkovaiheiden metsiä. Alueen keski- ja itäosassa on laajoja turvetuotantoalueita, joista osa on edelleen käytössä ja osa käytöstä poistuneita lohkoja. Alueen keskiosassa sijaitseva Savonjärvi on reunoiltaan soistunut ja runsaan kiintoaineksen takia umpeen kasvava. Savonjärveä ympäröi erilaiset ojitettujen soiden muuntumatyypit joilla sijaitsee mäntyvaltaisia kangassaarekkeita. Suunnittelualueen puustoiset suot ja niiden reunametsät sekä metsäiset kalliot ja louhikot ovat rakennepiirteiltään tasaikäisiä, iältään verrattain nuoria, lajistoltaan tavanomaisia, sekä suojelualueista eristyneitä. Myös lahopuun määrä on alueella vähäinen. Korpipainanteet ovat huomattavan pienialaisia, ollen vain satunnaisia neliömetrejä muutaman hehtaarin laajuisissa metsiköissä. Möksyn alueen voimajohto sijaitsee puolukka- ja variksenmarjapuolukkatyypin kankailla, joiden puusto on varttunutta männikköä. Soistumat ovat metsäojitettua puolukkaturvekangasta sekä tupasvillarämemuuttumaa. Alueen huomionarvoisimpiin kohteisiin kuuluvat vähäpuustoiset tupasvillarämeet luoteis- ja koillisosassa (Aittakankaan ja Korkeakankaan välissä sekä Saunakankaan pohjoisreunalla) sekä Savonjärven kosteikko järven etelä- ja länsirannalla, joka on niin ikään reunoiltaan vähäpuustoista suota. Alueen lukuisat ojitukset ovat vaikuttaneet avoimien soiden vesitasapainoon ja luonnontilaan. Savonjärven soistumista lisää ympäröiviltä ojituksilta ja turvetuotantoalueilta muodostuva kiintoaineksen valuma. Metsälain mukaisista kohteista alueella sijaitsee luonnontilaisen kaltainen puro, joka sijaitsee Kivipuronkorven pohjoispuolella sekä pieni osa luoteisosan vähäpuustoista suota aivan suunnittelualueen länsirajalla. Möksyn alueen voimajohdolla sijaitsee kaksi ojittamatonta suota, joista pohjoisempi on pääosin kangasrämettä ja sen pohjoislaidalla sijaitsee metsälain mukainen puustoinen suo ja keskiosissa kapeahkolla alueella ravinteinen avosuojuotti, johon liittyy lähde yli 200 metrin päässä voimajohdolta. Ravinteisuuden vaikutus loppuu nykyiselle voimajohdolle, jonka länsipuolella esiintyy rämettä. Suunnitellun voimajohdon alueella havaittiin kuitenkin harvakseltaan edelleen lettolierosammalta ja kultasirppisammalta nevapinnoilla sekä rimpivesihernettä rimpipinnoilla. Eteläisemmän ojittamattoman suon keskiosissa sijaitsee avointa rahkarämettä, jonka reunan poikki nykyinen voimalinja kulkee. Kuva 6. Karttaan on korostettu suunnittelualueen korkeimmat alueet sekä vesistöt. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013.

13 KAAVASELOSTUS Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Osio täydentyy jatkosuunnittelussa (mm. muuttolinnusto). Suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta. Näitä ovat kansainvälisesti merkittävät IBAalueet (Important Bird Area), niitä vastaavat kansalliset FINIBA-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat MAALI-alueet (maakunnallisesti arvokkaat lintualueet). Suunnittelualueen pesimälinnustoa kartoitettiin keväällä ja kesällä 2013 useita eri laskentamenetelmiä käyttäen. Linnustoselvitysten tavoitteena oli kartoittaa huomionarvoisten lajien esiintymistä suunnittelualueella. Näitä ovat luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lait, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym. 2010, BirdLife Suomi 2011) sekä EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin, Pesimälintulaskennat suoritettiin aamuisin kello 3:30-10 välisenä aikana jolloin useiden lintulajienlauluaktiivisuus on korkeimmillaan ja valtaosa lajeista parhaiten havaittavissa. Sääolojen suhteen laskennat ajoitettiin selkeille, vähätuulisille aamuille ja sadesään sattuessa laskennoista luovuttiin. Pesimälinnustolaskentojen lisäksi selvitystä täydennettiin erillisellä huomionarvoisia metsäkanalintuja koskevalla selvityksellä huhti-toukokuussa sekä pesimälintuselvityksen käyntien yhteydessä toteutetulla päiväpetolintuseurannalla, jota tehtiin klo Tehdyistä linnustoselvityksistä on laadittu erillisraportit, joissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin suunnittelualueen linnustoa. Elinympäristömuutosten kannalta suunnittelualueen herkimpiä alueita Savonjärven kosteikon lisäksi ovat alueen vähäpuustoiset suot sekä puustoltaan kerrokselliset kuusivaltaiset sekapuustoiset metsäsaarekkeet, joiden ansiosta alueella esiintyy myös näiden elinympäristöjen lajeja. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse yhtään kansainvälisesti merkittävää linnustoaluetta (IBA). Suunnittelualueen kunnassa ei sijaitse yhtään kansallisesti merkittäväksi luokiteltua linnustoaluetta (FINIBA). Lähimmät alueet ovat: Salamajärvi (710107), joka sijoittuu Kivijärven, Kinnulan ja Perhon alueelle. Se kuuluu kokonaan Natura 2000-verkostoon, soiden ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan sekä on rauhoitettu luonnon- ja kansallispuistona. Alue muodostuu havupuuvaltaisista vanhoista metsistä, rämeistä ja nevoista. Alueella esiintyy useita kriteerilajeja, muun muassa jänkäkurppa. Pyhä-Häkki (610139) sijaitsee Saarijärvellä. Se kuuluu Natura 2000-verkostoon ja on rauhoitettu kansallispuistoksi. Alue on laaja, iäkkäiden kangasmetsien, korpien, rämeiden ja avoisoiden yhdistelmä. Siellä esiintyviä kriteerilajeja ovat sinipyrstö, kuukkeli, pohjantikka, pikkusieppo sekä runsas metsokanta. Vanhaneva (710100) sijaitsee Lappajärvellä ja on suojeltu Natura-alueena ja soidensuojeluohjelmalla. Alue on keidassuo, jolla esiintyy kaakkuri. Evijärven kosteikot (710109) sijaitsee Evijärvellä ja kuuluu osittain Natura verkostoon ja soidensuojeluohjelmaan. Alueella esiintyy mustatiira, kaakkuri ja naurulokki. Haapajärvi (740098) sijaitsee Vetelissä. Aluetta ei ole suojeltu. Alue muodostuu umpeen kasvavasta Perhonjoen laajentumasta. Alueella esiintyy suokukkoja sekä muuttoaikaan joutsenia. Pilvineva (740089) sijaitsee Vetelissä ja Kaustisissa. Se kuuluu lähes kokonaan Natura-alueisiin, soidensuojeluohjelmaan tai luonnonsuojelualueisiin. Se koostuu keidassuoalueesta, jolla on havupuuvaltaisia metsäsaarekkeita. Alueella pesii pikkukuoveja. Möksyn alueella sijaitseva Savonjärvi on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi lintukohteeksi (MAALI). Lähiseudulla sijaitsee myös muita maakunnallisesti arvokkaita kohteita.

14 KAAVASELOSTUS 10 Kuva 7. Arvokkaat linnustoalueet Möksyn ympäristössä (oikeanpuoleinen punainen rajaus). Möksyn pesimälinnuston keskitiheys on kerätyn linjalaskenta-aineiston perusteella alueella 155 paria/km 2. Alueen keskitiheyttä hieman alhaisempi parimäärä johtunee metsätalouskäytöstä ja turvetuotantoalueiden aiheuttamasta luonnontilan heikkenemisestä. Kanalintuja esiintyy runsaasti metsäalueilla ja ne soidintavat turvetuotantoalueilla. Suolajeista muun muassa liro, ja kurkiesiintyvät Möksyn alueella. Pesimälinnuston kannalta merkittävin kohde on Möksyn alueen keskiosassa sijaitseva Savonjärvi, jossa pesii satoja naurulokkeja, runsaasti sorsalintuja ja kahlaajia sekä useita mustakurkku-uikkuja. Päiväpetolinnuista Savonjärvellä havaittiin ruskosuohaukka ja kanahaukan tänä vuonna asumaton vaihtopesä sekä useita saalistuslentoja pääosin Savonnevan käytöstä poistuneilla itäpuolisilla turvelohkoilla. Alueella sijaitsee yksi kosteampi, kuusisekapuustoinen metsäsaareke, jossa pesä havaittiin. Samalla kuviolla pesii myös palokärki. Möksyn alueen ajoittain kosteat turvelohkot, niiden ojat sekä rakennettu riistakosteikko lisäävät linnuston arvoa Savonjärven läheisyydessä. Kaiken kaikkiaan Möksyn alueella esiintyi selvityksen perusteella 17 huomionarvoista lajia, jotka on mainittu eri suojeluluokituksissa. Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2001) näistä lajeista kahden, tukkasotkan ja mustakurkku-uikun kannat määritellään nykyisin vaarantuneeksi (VU) ja vastaavasti kuusi silmälläpidettäviksi (NT), näistä erityisen runsaana naurulokki, jonka pesimäyhdyskunta on useita satoja pareja. Silmälläpidettävien lajien kannat ovat pienentyneet, mutta ne eivät täytä uhanalaisuuden kriteerejä täysin, mutta ovat lähellä niitä tai on todennäköistä että ne täyttävät kriteerin lähitulevaisuudessa. Valtakunnallisella punaisella listalla olevien lajien lisäksi alueelta havaittiin kaksi Pohjanmaan vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalaista lajia metso ja liro. Luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiin tai erityisesti suojeltaviin lajeihin kuuluvista lajeista alueelta havaittiin mustakurkku-uikku. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista alueelta tavattiin kymmenen lajia. Huomionarvoiset lajit ovat enimmäkseen suoja kosteikkoelinympäristöön sitoutuneita lajeja. Kyseisiin elinympäristöihin sitoutuneiden lajien

15 KAAVASELOSTUS 11 uhanalaisuuden on todettu lisääntyneen viime aikoina, toisin kuin metsäelinympäristöjen lajien (Rassi ym. 2010). Myös laajoilla, kerroksisilla metsäalueilla viihtyvät metsot ovat koko suunnittelualueella säännöllisesti esiintyvä laji. Alajärven ja Soinin seutu ei ennakkokäsitysten mukaan sijaitse tärkeällä muuttoreitillä (petolinnut, hanhet, joutsenet), eikä suuria muuttajamääriä ole havaittu alueella. Kurkimuutto noudattelee kuitenkin seudun ylänköalueita ja Keuruun Riihon kautta kulkee ilmeisesti valtaosa Muhoksen seudulla pysähtyvistä kurjista. Sekä keväällä että syksyllä laajempi muutto kulkee yleensä Soinin länsi- tai itäpuolitse. Yleistäen muuttovirta on voimakkaimmillaan vajaan kymmenen kilometrin etäisyydelle rantaviivasta ulottuvalla vyöhykkeellä (laulujotsen, merihanhi, metsähanhi), kurkimuuton levittäytyessä laajemmalle sisämaahan. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti tai kansainvälisesti tärkeitä lintualueita. Alueellisesti linnuston kannalta merkittävin kohde on Möksyn alueella sijaitseva Savonjärvi, jossa lintuja levähtää myös muuttoaikaan. Lepakot Lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin kahdella maastokäyntikerralla yhteensä kuutena yönä ja Maastossa lepakkoselvitys suoritettiin aktiivisella kartoituksella lepakkodetektorin (Batbox Griffin) kanssa kulkien sekä passiivisella kartoituksella, jossa maastoon jätetään detektoreita (Anabat SD2) äänittämään lepakoiden ääniä. Aktiivinen kartoitusreitti suunniteltiin ilmakuvien ja peruskarttatarkastelun perusteella siten, että suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat lepakoiden kannalta potentiaaliset alueet tulivat kartoitetuksi. Asutuksen kohdalla edettiin hitaasti mahdollisten lisääntymis- ja levähdyspaikkojen havaitsemiseksi, mutta asuttujen talojen pihapiirissä kartoitusta ei tehty häiriön kotirauhan rikkomisen välttämiseksi. Kartoitus suoritettiin pyöräilemällä hitaasti selvitysalueen teitä pitkin ja se aloitettiin auringonlaskun jälkeen ja lopetettiin hieman ennen auringonnousua. Kartoitusta suoritettiin kohtuullisen poutaisina ja tyyninä öinä, sillä voimakas sade tai tuuli voi vähentää lepakoiden saalistusaktiivisuutta. Passiivisessa kartoituksessa maastoon jätettiin lepakoiden kannalta potentiaalisiin paikkoihin lepakkodetektoreita äänittämään lepakoiden tuottamia ultraääniä. Jokaisena selvitysyönä oli käytössä kolme detektoria, jotka sijaitsivat kunakin yönä eri paikoissa. Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä vallitsevat eri-ikäiset kalliomaiden sekä kuivien ja kuivahkojen kankaiden männiköt. Näiden välissä esiintyy voimakkaasti ojitettuja ja karuleimaisia suoaloja sekä erityisesti Möksyn alueella turvetuotantoalueita. Suunnittelualueen luonnonympäristö ei ole lepakoille soveliasta päiväpiiloiksi sopivien luonnonkolojen sekä lentävien hyönteisten vähäisen määrän vuoksi. Möksyn alueella tehtiin aktiivisissa kartoituksissa vain muutamia yksittäisiä havaintoja pohjanlepakoista ja passiividetektoritkin äänittivät vain muutamia pohjanlepakoiden ääniä. Alueen ulkopuolelle sijoitetuista passiividetektoreista määritettiin yksittäisiä viiksi /isoviiksisiippoja sekä pohjanlepakoita. Kaikkiaan lepakoiden määrä todettiin varsin pieneksi. Möksyn alueen ei todettu olevan lepakoille merkityksellistä johtuen alueen nykyisestä maankäytöstä.

16 KAAVASELOSTUS 12 Kuva 8. Lepakkohavainnot ja lepakoiden käyttämät alueet (III-luokka) suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä. Liito-orava Hankkeen liito-oraviin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin olemassa olevan tiedon ja maastokäyntien perusteella, joissa käytössä olivat sekä ilmakuvat että peruskarttapohjat. Aikaisempia havaintoja liito-oravista selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit -tietojärjestelmästä. Liitooravien esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin sekä Kartoituksissa liito-oravien ulostepapanoita etsittiin lajille soveltuvista varttuneista kuusivaltaisista sekametsiköistä suurten kuusten ja haapojen tyviltä. Havainnot papanoista sekä pesäpuista merkittiin kartalle ja liito-oravien kulkureitit ja elinalueet rajattiin havaintojen perusteella. Möksyn alueen metsiköt ovat pääosin mäntyvaltaisia ja voimakkaasti käsiteltyjä ja alueen suoalat suurelta osin turvetuotannossa. Varttuneita kuusikoita alueella esiintyy varsin niukasti. Alueella esiintyy yksi melko pienialainen liito-oravalle soveltuva varttunut kuusikko, mutta alueelta ei havaittu merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Viitasammakko Viitasammakoita esiintyy Suomessa lähes koko maassa Pohjois-Suomen ollessa harvemman kannan aluetta. Paikoin viitasammakko voi jopa olla tavallista sammakkoa runsaslukuisempi. Viitasammakko viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä soidinajan ulkopuolella, mutta tyypillisiä soitimen aikaisia elinympäristöjä keväällä ovat tulvarannat, pienet lammet ja ojat, jotka eivät kuivu helposti. Viitasammakko on luokiteltu uhanalaisuustarkastelussa säilyväksi (LC) lajiksi. Viitasammakoiden soidin alkaa keväällä jäiden lähdettyä. Koiraat aloittavat ääntelyn pääasiassa auringonlaskun jälkeen, mutta voivat äännellä kiivaimpaan soidinaikaan myös päivällä. Viitasammakon esiintyminen sekä alueen populaation kokoarvio ovat luotettavasti selvitettävissä ääntelyn perusteella. Suunnittelualueella ei ole tehty viitasammakkoselvitystä, vaan rakentamisalueiden elinympäristöjen soveltuvuutta viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi arvioitiin peruskarttatarkastelun perusteella. Arvioinnin perusteella viitasammakkoselvitykset kohdennetaan suunnittelualueen rakentamisalueilla ja niiden läheisyydessä sijaitseviin viitasammakoiden kannalta potentiaalisiin elinympäristöihin. Alueelta tullaan laatimaan viitasammakkoselvitys keväällä Uhanalaiset lajit Uhanalaisten eliölajien tilanne on tarkastettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajit -tietojärjestelmästä (rekisteripoiminta ). Suunnittelualueelta tai voimajohtolinjalta ei tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista.

17 KAAVASELOSTUS 13 Rämeristihämähäkki Suunnittelualueen läheisyydessä on aiempien selvitysten perusteella havaittu rämeristihämähäkin esiintymiä Möksyn voimalinjan läheisyydessä. Kesän aikana tehdyillä käynneillä kartoitettiin mahdolliset, lajille soveltuvat elinympäristöt, joita alueella ovat rämeet, kuten avosoiden reunat sekä varvikkoiset suot. Nämä elinympäristöt kartoitettiin tarkemmin lajin esiintymisen selvittämiseksi syys-lokakuun vaihteessa. Hankkeen vaikutusten arviointi rämeristihämähäkille suoritettiin riskitarkastelun perusteella. Siinä pyrittiin arvioimaan, esiintyykö suunnittelualueella lajille soveliaita elinympäristöjä rakentamisalueilla. Seudulla sijaitsee runsaasti rämeitä ja rämeristihämähäkkiä onkin löydetty seudulta. Möksyn voimalinjan ympäristössä sijaitsee vanhoja havaintoja rämeristihämähäkin esiintymisestä. Voimalinjalla havaittiin kasvillisuusselvityksen yhteydessä lajille soveltuvia elinympäristöjä. Näistä ei kuitenkaan havaittu lajia selvitysajankohtana syksyllä Kuva 9. Alueen läheisyydessä aiemmin tehdyt rämeristihämähäkkihavainnot ja soveltuvat elinympäristöt. Muu eläimistö Suunnittelualueen muuta eläimistöä havainnoitiin metsojen soidinpaikka-, linnusto- ja kasvillisuusselvitysten yhteydessä huhtikuun - lokakuun välisenä aikana 2013, mutta erillistä systemaattisiin havaintoihin perustuvaa selvitystä ei tehty. Havainnointi perustuu maastokäynneillä tehtyihin lumijälkiin, jätöshavaintoihin sekä näköhavaintoihin. Lisäksi kysyttiin tietoja alueen riistaeläimistä paikallisilta metsästysseuroilta, sekä RKTL:n riistakannoista. Tuulivoimapuiston vaikutuksia muuhun eläimistöön, erityisesti riistaeläimiin, arvioitiin olemassa olevan tiedon sekä maastokäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella. Arvioinnissa hyödynnettiin muualla pohjoismaissa sekä Pohjois-Amerikassa laadittuja tutkimuksia. Suunnittelualueen ja sen ympäristön eläimistö on Keski-Pohjanmaan alueelle tyypillistä talousmetsien lajistoa. Nisäkkäiden osalta alueella liikkuvat mm. metsäjänis, kettu ja metsäpeura. Myös hirviä esiintyy alueella säännöllisesti ja paikoitellen kanta jopa tiheä. Suunnittelualueella on taimikoita ja nuoria metsiköitä, joita hirvieläimet ja metsäjänikset käyttävät ruokailualueinaan. Tiheät kasvatusmetsiköt tarjoavat myös suojaa erityisesti synnyttäville naaraille sekä naaraille, joilla on pieniä poikasia/vasoja. Suunnittelualueella on tehty havaintoja kaikista suurpedoista, joista karhuhavainnot ovat olleet yleisimpiä. Ahmahavainnot vaikuttavat olevan sekä suunnittelualueella että sen lähiympäristössä satunnaisia. Myös susihavainnot ovat harvinaisia. Ilveksistä ja

18 KAAVASELOSTUS 14 karhuista havaintoja on enemmän, erityisesti karhuhavaintoja sijoittuu suunnittelualueelle sekä sen ympäristöön melko runsaasti. Metsästysseurojen antamien tietojen mukaan karhut liikkuvat suunnittelualueella ja sen läheisyydessä säännöllisesti ja myös karhun talvipesiä sijaitsee suunnittelualueen lähellä. Metsästäjien mukaan Möksyn alue ei ole kuitenkaan suurpetojen kannalta erityisen soveliasta seutua johtuen alueen maankäyttömuodoista, vaikka alueella on havaintoja karhusta, sudesta ja ahmasta (suden ja ahman havainnot ovat todennäköisesti satunnaisesti alueella liikkuvista yksilöistä). Karhu, ilves ja susi on mainittu luontodirektiivin liitteissä II ja IV, mutta Suomella on varauma liitteestä II poikkeamisesta lajien osalta. Se tarkoittaa, ettei kyseisille lajeille tarvitse perustaa erityistoimien suojelualueita (Natura 2000-alueverkosto). Ahma on luontodirektiivin liitteen II laji ja se lukeutuu myös erityisesti suojeltaviin lajeihin. Kaikki suurpedot ovat uhanalaisuustarkastelussa luokiteltu uhanalaisiksi. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuu metsäpeuroja. Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on peurasuvun alalaji ja kuuluu poron kanssa samaan lajiin. Aikaisemmin jo Suomesta hävinnyt metsäpeura levisi uudelleen Suomeen idästä ja nykyisin Suomessa elää kolme osakantaa: Suomenselällä, Kainuussa ja Ruunaalla, joista Suomenselän osakanta on vuoden 2013 laskentojen mukaan yksilömäärältään suurin. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajiksi ja uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Metsäpeuroja on havaittu vuonna 2013 tehdyssä metsäpeurakannan arvioinnissa pääasiassa Lappajärven pohjois- ja koillispuolella, mutta niitä oli havaittu myös Vimpeli Alajärvi-alueilta. Kaukaisimmat metsäpeurahavainnot oli tehty Soini Karstula väliltä. Yhteensä Suomenselän metsäpeurakannan kooksi oli laskettu 1065 yksilöä. Vuoden 2011 laskennoissa peurojen talvilaitumet sijaitsivat Vimpeli Alajärvi seudulla Iiruunjärven ympäristössä, joka sijaitsee Möksyn alueesta vajaa 10 km luoteeseen ( Maastokäynneillä metsäpeuroista ei tehty havaintoja Natura-alueet ja muut suojelualueet Yleiskaava-alueella ei ole suojelualueita. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat n. 5 km etäisyydellä. Kuvaan 10 on numeroitu lähimmät Natura-alueet: 1. Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilammen Natura-alue ja sen lajisto (FI090043) (SPA/SCI). 2. Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alue ja sen lajisto (FI090093) (SCI/SPA) 3. Mäntykangas (FI ) (SCI) 4. Pohjoisneva (FI ) (SCI)

19 KAAVASELOSTUS 15 Kuva 10. Suojelualueet (Natura-alueiden numerointi edellä olevassa luettelossa). Saarisuon-Valleussuon-Löytösuon-Hirvilammen Natura-alue (FI ) sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä Möksyn suunnittelualueesta itään. Alue on sisällytetty suojeluverkostoon sekä luonto-, että lintudirektiivin mukaisena alueena. Alue kuuluu osin soidensuojelun perusohjelmaan (SSO090250) ja osia siitä on suojeltu soidensuojelualueena (SSA090040) ja yksityisenä luonnonsuojelualueena (YSA097378). Alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen luontotyyppejä ovat humuspitoiset lammet ja järvet, vaihettumissuot ja rantasuot sekä ensisijaisesti suojeltavat aapasuot ja puustoiset suot. Lintudirektiivin liitteen lajeista alueella esiintyy ampuhaukka, helmipöllö, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, metso, pyy, suopöllö, teeri ja uhanalainen laji. Haukisuo Härkäsuo Kukkonevan Natura-alue (FI ) sijaitsee suunnittelualueesta kaakkoon noin kuuden kilometrin etäisyydellä. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon sekä luonto-, että lintudirektiivin mukaisena alueena (SCI, SPA). Natura-alue on merkittäviä suo- ja pienvesiarvoja sisältävä luontokokonaisuus, joka koostuu pitkälti kangasmetsäsaarekkeiden ja pienvesien kirjavoittamasta aapasuoluonnosta. Alueella esiintyviä luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä ovat hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet, humuspitoiset lammet ja järvet, Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja vuorten alapuoliset tasankojoet. Lisäksi alueella esiintyy ensisijaisesti suojeltavista luontotyypeistä keidassoita, aapasoita, boreaalisia luonnonmetsiä ja puustoisia soita. Alueella ei ole tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen II lajeista. Lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja alueella ovat mm. helmipöllö, hiiripöllö, huuhkaja, kaakkuri, kalatiira, kuikka, kurki, laulujoutsen, liro, metso, palokärki, pikkulepinkäinen, pohjantikka, pyy, suopöllö ja uivelo. Lisäksi alueella esiintyy kaksi uhanalaista lajia. Pohjoisnevan Natura-alue (FI , SCI) sijaitsee runsaan kahden kilometrin etäisyydellä Möksyn alueesta pohjoiseen. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella. Pohjoisneva ja Haapineva kuuluvat Pohjanmaan aapasuovyöhykkeen Suomenselän aapasoihin. Alue kuuluu osin soidensuojelun perusohjelmaan (SSO100309, SSO090255, SSO100324, SSO100323) ja harjujensuojeluohjelmaan (HSO100088). Alueita on rauhoitettu perustamalla alueelle soidensuojelualueita (SSA100049, SSA090042, SSA100056, SSA100055) ja yksityisiä

20 KAAVASELOSTUS 16 luonnonsuojelualueita (YSA202976, YSA201671, YSA107233, YSA207284). Luontodirektiivin liitteen luontotyyppejä alueella ovat Atlantisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit, humuspitoiset lammet ja järvet, vuorten alapuoliset tasankojoet, vaihettumissuot ja rantasuot, harjumuodostumien havumetsäiset luontotyypit, sekä ensisijaisesti suojeltavat keidassuot, aapasuot, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat metsät, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset mäntyvaltaiset vanhat metsät, ja puustoiset suot. Luontodirektiivin liitteen lajeista alueella esiintyy mm. saukko, ilves, karhu, susi ja metsäpeura. Mäntykankaan Natura-alue (FI , SCI) sijaitsee noin neljä kilometriä suunnittelualueesta etelään. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Mäntykangas on kuusivaltainen tuoreen kankaan metsäalue, jonka luoteisreunassa on aapasuo. Alueella esiintyviä ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ovat aapasuot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyy liito-oravaa ja lintudirektiivin liitteen I lajeista palokärkeä, pikkusieppoa, pohjantikkaa ja metsoa. Yksityisiin luonnonsuojelualueisiin kuuluva Torisaari (YSA091852) sijaitsee runsas kolme kilometriä Möksyn alueesta kaakkoon. Torisaaren luonnonsuojelualueen yhteydessä on Torisaari Kelkkasuon luonnonsuojelualuevaraus. Kelkkasuo on Torisaaren luonnonsuojelualuetta ympäröivä suoalue. 23 hehtaarin laajuisella alueella esiintyy rahkanevaa ja rahkarämettä ja suoalaa on paikoitellen kuivattanut aluetta ympäröivät turvetuotantoalueen ojitukset. Kelkkasuo on Metsähallituksen hallinnassa oleva suojelumetsä, josta ei ole tehty luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä. Möksyn alueesta koilliseen yli viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsee Peuralamminnevan Naturaalue (FI , SCI, SPA), joka on laaja aapasuokokonaisuus. Avointa suomaisemaa rikkovat metsäsaarekkeet ja niemekkeet. Alueella sijaitsee lisäksi luonnontilainen puro ja Peuralampi, joka täyttää lintuvesien ominaispiirteet. Alueen ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ovat aapa- ja keidassuot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Suunnittelualueella on kaksi Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen aluetta, alue nro. 477 pohjoispuoli sekä alue nro Selvityksen mukaan alueelle 477 rakennettavan 3 MW:n tehoisen tuulivoimalan bruttotuotanto vaihtelee MWh/a. Tuuliatlaksen mukaan vastaava tuotanto on MWh/a sadan metrin korkeudessa. Alueelle 489 rakennettavan 3 MW:n tehoisen tuulivoimalan bruttotuotanto vaihtelee MWh/a. Tuuliatlaksen mukaan vastaava tuotanto on MWh/a sadan metrin korkeudessa. (Tuuliatlas 2011) Alueet 477 ja 489 suhteessa suunnittelualueeseen on esitetty kuvassa 11.

21 KAAVASELOSTUS 17 Kuva 11. Tuotantotietoja Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksestä (Etelä-Pohjanmaan liitto 2012) Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijoittuu maisemallisessa maakuntajaossa Suomenselän alueelle. Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä sijaitseva Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu. Suomenselän maasto on joko suhteellisen tasaista, kuten suunnittelualueilla, tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Suunnittelualueet sijaitsevat soisilla alueilla, joka on tyypillistä Suomenselän alueelle. Suomenselällä keskimäärin puolet maa-alasta on soita. Suomenselän alueella laajimmat savikkomaat ovat sijoittuneet suurimpien rannikolle suuntautuvien jokilaaksojen latvavesille, muutoin peltoalaa on suunnittelualueen ympäristössä niukalti. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitseva asutus Lehdonperän, Marjoperän, Vehkaperän ja Möksyn kyläalueilla on rakentunut löyhästi mäkimaille suunnittelualueen ympäristössä kulkevien teiden varsille. Möksyn suunnittelualueella sijaitsee laajoja eri tuotantovaiheissa olevia turvetuotantoalueita. Tuulivoimalat sijaitsevat turvetuotantoalueilla tai niiden läheisyydessä. Suunnittelualue on hyvin tasaista aluetta lukuun ottamatta suunnittelualueen lounaista osaa, jossa tuulivoimalat sijaitsevat metsäisillä kivennäismaakankailla. Lounaisen osan tuulivoimalat sijaitsevat hieman yli 190 metriä meren pinnan yläpuolella ja tasaisen turvetuotannossa olleen alueen tuulivoimalat hieman alle 190 metriä meren pinnan yläpuolella. Suunnittelualueen keskellä sijaitsee pieni Savonjärvi. Suunnittelualueesta noin kilometrin ja kahden kilometrin päässä luoteessa sijaitsevat Hirvijärvi ja Keskinen. Maisemakuvan hallitseva elementti on eri tuotantovaiheissa olevat turvetuotantoalueet. Turvetuotantoalueita reunustavat havumetsät. Alueella sijaitsee melko tiheästi metsäautoteitä. Laajimmat näkymät kohti Möksyn suunnittelualuetta avautuvat Möksyn suunnittelualueelta itään ja kaakkoon sijoittuvilta turvetuotantoalueilta. Asutusta turvetuotantoalueiden laidoilla ei ole. Suunnittelualueen ympärillä sijaitsevilta Lehdonperän, Marjoperän, Vehkaperän ja Möksyn kyliltä avautuu ajoittain näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan pienialaisten peltokuvioiden vuoksi.

22 KAAVASELOSTUS 18 Kuva 12. Maisema-analyysi. Kuvassa on käsitelty myös Louhun tuulivoima-aluetta. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita kohteita. Lähin arvokas kohde on Etelä-Pohjanmaan I Vaihemaakuntakaavaan teemakartan luonnokseenkin merkitty valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Pesolan mäen taloryhmä, joka sijaitsee n. 3 km suunnittelualueelta etelään. Lisäksi noin 4 km etäisyydellä Karstulan, Kyyjärven ja Soinin rajalla on kiinteä muinaismuisto. Etelä-Pohjanmaan liito täydentää inventointeja maakunnallisten maisema-alueiden osalta vuonna Möksyn itäpuolella sijaitsevan Vehkaperän kylän alueella sijaitsevat viisi pihapiiriä on arvioitu Kyyjärven kunnan vuoden 1989 rakennusinventoinnissa paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennusperintökohteiksi. Kohteet on esitetty alla taulukossa.

23 KAAVASELOSTUS 19 Kuva 13. Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet. Kuvassa on esitetty myös Louhun suunnitellut tuulivoimalat.

24 KAAVASELOSTUS 20 Kuva 14. Vehkaperän kylän kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet. Kuvassa on myös esitetty kolme Kyyjärven puolen suunniteltua voimalaa (keskellä ylhäällä).

25 KAAVASELOSTUS 21 Louhun-Möksyn tuulipuiston muinaisjäännösinventoinnissa (Mikroliitti 2013) tarkastettiin suunnitellut voimalapaikat ja uudet tielinjat. Lisäksi tutkimusalueeseen kuului uusi kv 110 voimajohtolinjauksen reitti Alajärven sähköasemalta. Inventoinnin mukaan Möksyn suunnittelualueella sijaitsee 5 kiinteää muinaisjäännöstä. Voimajohtoalueelta ei tehty havaintoja kiinteistä muinaisjäännöksistä. Kuva 15. Möksyn alueen kiinteät muinaisjäännökset. Kuvassa on esitetty laajempi YVAssa tutkittava suunnittelualueen rajaus (pohjoisosan turvetuotantoalueen kolme suunnittelualueen ulkopuolista voimalaa).

26 KAAVASELOSTUS 22 Taulukko 2. Tunnetut kiinteät muinaisjäännökset suunnittelualueella. 2.2 Maa-alueiden omistus Alue on pääosin yksityisten maanomistajien omistuksessa, osan alueesta omistaa Metsähallitus. Maanomistusolot on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 16. Maanomistus. Kuvaan on merkitty vihreällä yksityisten omistamat maa-alueet ja ruskealla Metsähallituksen omistama alue.

27 KAAVASELOSTUS Kaavoitustilanne Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Alajärven kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen ja alueen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama Vahvistettuun maakuntakaavaan on tehty muutos Lapuan Honkimäelle (vahvistettu ). Muutos ei koske hankesuunnitelman tuulipuistoalueita. Muutos ei koske Möksyn aluetta. Kuva 17. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Louhukankaan ja Möksyn suunnittelualueiden rajaukset näkyvät kuvassa punaisena, Möksy idempänä. Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat maakuntakaavan merkinnät: Möksyn alue kuuluu tt-2 vyöhykkeelle, jonka suunnittelumääräyksen mukaan valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja. Kuninkaanjokilaaksossa on merkintä ohjeellisesta virkistysreitistä.

28 KAAVASELOSTUS 24 Möksyn suunnittelualueen halki kulkee lisäksi useita maakuntakaavaan merkittyjä voimajohtoja (110 kv, 400 kv), joilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat Tuulivoimaa käsittelevän I vaihekaavan luonnos on päivätty ja se on ollut nähtävillä Vaihekaavan aikataulullisena tavoitteena on saattaa se maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi loppuvuonna Vaihekaavan lähtökohta-aineistoksi on laadittu seuraavat: Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (2012) ja sen täydennykset Natura-arvioinnin tarveharkinta (2013) Raportti tuulivoiman 3D-analyysista Etelä-Pohjanmaan pienten tuulivoimapuistojen selvitys Lintujen kevätmuuton seuranta osalla maakuntakaavan tuulivoima-alueita Tuulivoimakaavan linnustovaikutusten arviointi (luonnos) Kuva 18. Ote Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavasta. Louhukankaan ja Möksyn suunnittelualueiden rajaukset näkyvät kuvassa punaisena, Möksyn alue idempänä. Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat vaihemaakuntakaavan merkinnät:

29 KAAVASELOSTUS 25 Möksyn suunnittelualue on osoitettu vaihemaakuntakaavaluonnoksessa pääosin tuulivoimapuiston alueeksi (tv 11, Savonneva). Maakuntakaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä tutkitaan myös tuulipuistoalueen osoittaminen Louhukankaan alueelle johtuen vireillä olevasta yleiskaavoituksesta. I vaihemaakuntakaavoituksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on käynnissä kaupan, liikenteen ja maisema-alueiden sijoittumista käsittelevä II vaihemaakaavan, sekä turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa käsittelevästi III vaihemaakuntakaavan laatiminen. Toisen ja kolmannen vaiheen maakuntakaavat eivät koske suunnittelualuetta. Keski-Suomen maakuntakaava Möksyn suunnittelualueen itäisin osa sijoittuu Kyyjärven kunnan alueelle, joka puolestaan kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavassa on käsitelty kaikkia keskeisiä maankäytön suunnittelun kannalta keskeisiä aihepiirejä. Kuva 19. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta; viereisen Louhukankaan vireillä oleva osayleiskaavaalue ja Möksyn suunnittelualueiden rajaukset näkyvät kuvassa punaisena, Möksyn alue idempänä.

30 KAAVASELOSTUS 26 Möksyn suunnittelualueen Kyyjärven kunnan alueella olevalle osalle on maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoaluetta (EO/tu). Keski-Suomen vaihemaakuntakaavat Keski-Suomen maakuntakaavaa täydennetään useilla eri vaihekaavoilla. Ympäristöministeriön vahvistama Keski-Suomen ensimmäinen vaihemaakuntakaava käsittelee Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskuksen sijoittumista. Lainvoiman saaneen toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Keski-Suomen kolmannessa vaihemaakuntakaavassa osoitetaan alueita turvetuotannolle ja suojellaan samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Vaihemaakuntakaava on maakuntavaltuuston hyväksymä. Maakuntavaltuuston hyväksymä neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Keski-Suomen vaihemaakuntakaavoissa ei ole Möksyn alueen suunnitteluun vaikuttavia merkintöjä Yleiskaava Voimassa olevat yleiskaavat Louhu-Möksyn suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Lähimmät voimassa olevat yleiskaavat ovat Soinin koko kunnan ranta-alueet kattava oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, joka on vahvistettu Lisäksi Soinissa on voimassa Soinin ja Lehtimäen rajavesistöjen rantayleiskaava, joka vahvistettiin sekä Jokijärven alueen rantaosayleiskaavan tarkistus, joka puolestaan vahvistettiin Alajärven keskustaan laaditut yleiskaavat ovat vanhentuneita. Alajärven Ydinkeskustan osayleiskaava on hyväksytty vuonna 1994 ja kirkonseudun osayleiskaava Kuvassa 20 on esitetty voimassa olevien yleiskaavojen rajaukset (punainen rajaus + vinorasteri) sekä asemakaava-alueiden rajaukset (musta rajaus + ruuturasteri).