13379/15 js/rir/kkr 1 DG E2b

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. marraskuuta 2015 (OR. en) 13379/15 ENER 364 CLIMA 114 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea Ed. asiak. nro: 11531/3/15 REV 3 + DS 1572/15 Asia: Neuvoston 26. marraskuuta 2015 pidettävän istunnon (liikenne, televiestintä ja energia) valmistelu Energiaunionin hallintojärjestelmä = Ehdotus neuvoston päätelmiksi 1. Eurooppa-neuvoston päätettyä lokakuussa 2014, että kehitetään luotettava ja avoin hallintojärjestelmä, jonka avulla voidaan varmistaa, että EU saavuttaa energiapoliittiset tavoitteensa, ja ottaen huomioon, että hallintojärjestelmällä tulee olemaan olennainen merkitys energiaunionin valmistelussa ja toiminnassa, puheenjohtajavaltio Luxemburg on asettanut yhdeksi painopisteistään kauaskantoisen ilmastopolitiikan huomioon ottavan energiaunionin hallintojärjestelmän kehittämisen. Lisäksi maaliskuussa 2015 hyväksytyissä Eurooppa-neuvoston päätelmissä todettiin, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot vievät eteenpäin energiaunionin rakentamista ja että neuvosto raportoi Eurooppa-neuvostolle ennen joulukuuta /15 js/rir/kkr 1 DG E2b FI

2 2. Energiaunionin hallinnointia 15. heinäkuuta 2015 käsitelleen energia- ja ilmastoasioista vastaavien pääjohtajien kokouksen jälkeen puheenjohtajavaltio esitti ehdotuksen neuvoston päätelmiksi, joissa otettiin huomioon kyseisen kokouksen tulokset. Päätelmiä käsiteltiin yksityiskohtaisesti energiatyöryhmässä. Keskusteluissa tuotiin esiin jäsenvaltioiden erilaisia näkemyksiä ja painopisteitä useiden päätelmäehdotuksen näkökohtien osalta. Valtuuskuntien työskentelyn ja rakentavan asenteen ansiosta tekstissä on saavutettu asianmukainen tasapaino ja samalla siinä on otettu huomioon valtuuskuntien huolenaiheet. Puheenjohtajavaltio katsoo, että liitteessä oleva ehdotus neuvoston päätelmiksi muodostaa tasapainoisen kompromissin, jota kaikki valtuuskunnat voivat tukea. 3. Edellä esitetty huomioon ottaen pysyvien edustajien komiteaa pyydetään vahvistamaan yhteisymmärrys päätelmistä, jotta TTE-neuvosto (energia) voisi antaa ne istunnossaan 26. marraskuuta /15 js/rir/kkr 2 DG E2b FI

3 Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTELMIKSI ENERGIAUNIONIN HALLINTOJÄRJESTELMÄSTÄ LIITE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA PALAUTTAA MIELEEN Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) asianmukaiset artiklat, muun muassa 14 artiklan 2 kohdan ja 16 artiklan 1 kohdan, joissa määritellään, että Euroopan parlamentti ja neuvosto toimivat yhdessä lainsäätäjinä, ja 17 artiklan 2 kohdan, jossa komissiolle annetaan valtuudet tehdä lainsäädäntöaloitteita, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) asianmukaiset artiklat ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta 191 ja 192 artiklan soveltamista erityisesti energiapolitiikan tavoitteet asettavan 194 artiklan, jossa määrätään, että "sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan yhteydessä sekä ympäristön säilyttämistä ja sen tilan parantamista koskevan vaatimuksen huomioon ottaen unionin energiapolitiikalla pyritään jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä: a) varmistamaan energiamarkkinoiden toimivuus; b) varmistamaan energian toimitusvarmuus unionissa; c) edistämään energiatehokkuutta ja energiansäästöä sekä uusiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energiamuotojen kehittämistä; ja d) edistämään energiaverkkojen yhteenliittämistä" (...) ja että "Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen (...) tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä' ja määrätään myös, että "nämä toimenpiteet eivät vaikuta jäsenvaltion oikeuteen määritellä energiavarojensa hyödyntämisen ehdot, jäsenvaltion eri energialähteiden välillä tekemiin valintoihin eikä jäsenvaltion energiahuollon yleiseen rakenteeseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 192 artiklan 2 kohdan c alakohdan soveltamista. ( )"; 13379/15 js/rir/kkr 3

4 Eurooppa-neuvoston 23. ja 24. lokakuuta 2014 hyväksymät päätelmät, joissa sovittiin vuoteen 2030 ulottuvista ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista mukaan lukien EU:n tason tavoitteet, ja muun muassa siitä, että EU:n tavoitteeksi asetetaan, että vuonna 2030 vähintään 27 prosenttia kulutetusta energiasta on tuotettu uusiutuvista energialähteistä. Tavoite on sitova EU:n tasolla. Se toteutetaan jäsenvaltioiden panoksilla, joita ohjaa tarve saavuttaa EU:n tavoite yhteisesti. Jäsenvaltioita ei estetä asettamasta omia kunnianhimoisempia tavoitteitaan, ja niitä tuetaan valtiontukien suuntaviivojen mukaisesti ja ottaen samalla huomioon, missä määrin ne ovat integroituneet energian sisämarkkinoihin. Vaihtelevasti saatavilla olevan uusiutuvan energian kasvava osuus edellyttää tiiviimmin yhteenliitettyjä energian sisämarkkinoita ja asianmukaisia varajärjestelmiä, jotka olisi tarvittaessa koordinoitava alueellisella tasolla. (...) Tavoitteet 1 saavutetaan kunnioittaen täysin jäsenvaltioiden vapautta valita energialähteidensä yhdistelmä. Niiden pohjalta ei määritellä kansallisesti sitovia tavoitteita; Päätelmissä sovittiin, että kehitetään luotettava ja avoin hallintojärjestelmä, jonka avulla voidaan varmistaa, että EU saavuttaa energiapoliittiset tavoitteensa lisäämättä tarpeettomasti hallinnollista taakkaa. Järjestelmän on tarjottava jäsenvaltioille riittävästi joustoa, ja siinä on täysin kunnioitettava jäsenvaltioiden vapautta valita energialähteidensä yhdistelmä. Hallintojärjestelmä perustuu olemassa oleviin rakenteisiin, esimerkiksi kansallisiin ilmasto-ohjelmiin sekä uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskeviin kansallisiin suunnitelmiin. Erilliset suunnittelu- ja raportointihaarat virtaviivaistetaan ja yhdistetään; vahvistetaan kuluttajien roolia ja oikeuksia sekä parannetaan avoimuutta ja ennakoitavuutta investoijien kannalta muun muassa seuraamalla järjestelmällisesti kohtuuhintaisen, turvallisen, kilpailukykyisen, varman ja kestävän energiajärjestelmän keskeisiä indikaattoreita; helpotetaan kansallisten energiapolitiikkojen koordinointia ja kannustetaan jäsenvaltioiden väliseen alueelliseen yhteistyöhön; Lisäksi päätelmissä palautettiin mieleen, että Eurooppa-neuvoston strategisen ohjelman mukaisesti sen tavoitteena on perustaa kohtuuhintaiseen, varmaan ja kestävään energiaan tähtäävä energiaunioni; 1 Huom.: Nämä 'tavoitteet' ja seuraavassa virkkeessä tarkoitetut 'tavoitteet' viittaavat sekä EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan vähintään 27 prosenttia EU:ssa kulutetusta energiasta tuotetaan uusiutuvista energialähteistä, että EU:n tason ohjeelliseen tavoitteeseen, jonka mukaan energiatehokkuutta parannetaan vähintään 27 prosenttia (kuten kyseisten Eurooppa-neuvoston päätelmien I.3 kohdan aiemmissa alakohdissa on mainittu) /15 js/rir/kkr 4

5 Eurooppa-neuvoston19. ja 20. maaliskuuta 2015 hyväksymät päätelmät, joissa todetaan, että EU on sitoutunut rakentamaan komission puitestrategian pohjalta energiaunionia, johon kuuluu kauaskantoinen ilmastopolitiikka. Strategian kaikki viisi ulottuvuutta liittyvät läheisesti toisiinsa ja vahvistavat toisiaan (energiaturvallisuus, solidaarisuus ja luottamus; täysin yhdennetyt eurooppalaiset energiamarkkinat; kysyntää hillitsevä energiatehokkuus; vähähiilinen talous; tutkimus, innovointi ja kilpailukyky). EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot jatkavat työtään, ja neuvosto raportoi siitä Eurooppa-neuvostolle joulukuuhun mennessä. Eurooppa-neuvosto aikoo edelleen antaa asiassa ohjeistusta. Energiaunionin kaikkien ulottuvuuksien tärkeyttä korostaen Eurooppa-neuvosto keskittyi niiden eräisiin näkökohtiin ja kehotti muun muassa: tarkistamaan ja kehittämään lainsäädäntöä päästövähennysten, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian aloilla vuoden 2030 tavoitteisiin pääsyn tueksi sekä kehittämään luotettavan ja läpinäkyvän hallintojärjestelmän; TTE-neuvoston (energia) 8. kesäkuuta 2015 energiaunionin toteuttamisesta otsikolla "Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja investointien houkutteleminen energiaalalla" hyväksymät päätelmät, joissa komissiota kehotettiin tekemään nopeasti aloitteita energiaunionin hallintojärjestelmästä. Aloitteet pitäisi käsitellä ripeästi ja hyväksyä neuvostossa, mikä olisi ensimmäinen vaihe hallintojärjestelmän kehittämiseksi; PANEE MERKILLE: komission 18. marraskuuta 2015 energiaunionin tilasta antaman tiedonannon, jossa jäsenvaltioille annetaan kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevia ohjeita ja esitetään ensimmäinen kertomus keskeisistä indikaattoreista; 13379/15 js/rir/kkr 5

6 ON TIETOINEN siitä, että: energiaunionistrategian täytäntöönpanon kannalta on ratkaisevan tärkeää kehittää luotettava ja läpinäkyvä energiaunionin hallintojärjestelmä, joka sisältää selkeästi määritellyn prosessin pitkän aikavälin politiikan suunnittelua ja seurantaa varten; energiaunionin perustamisessa edistymistä on mitattava vertailukelpoisten, merkityksellisten, johdonmukaisten ja luotettavien tietojen perusteella ja että unionin ilmasto- ja energiapolitiikkoihin liittyviä jäsenvaltioiden suunnittelu- ja raportointivelvoitteita on yksinkertaistettava; TOTEAA, ETTÄ 1. energiaunionin hallintojärjestelmä on olennainen väline energiaunionin tehokkaan ja tuloksellisen perustamisen ja sen päämäärien saavuttamisen kannalta; KOROSTAA energiaunionin hallintojärjestelmän osalta seuraavia periaatteita: 1.1 hallintojärjestelmällä yhdistetään strateginen suunnittelu ja ilmasto- ja energiapolitiikkojen täytäntöönpanosta raportointi ja edistetään aktiivisesti ilmasto- ja energiapolitiikasta vastaavien toimijoiden koordinointia niin EU:n tasolla kuin alueellisella ja kansallisella tasolla; 13379/15 js/rir/kkr 6

7 1.2 hallintojärjestelmä rakennetaan olemassa olevien ilmasto- ja energiapolitiikan rakenteiden ja vuodelle 2030 sovittujen tavoitteiden pohjalta, ja siihen sisällytetään suunnittelu- ja raportointivelvoitteita. Järjestelmällä seurataan EU:n yhteistä edistymistä EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja sen yleisiä poliittisia päämääriä kaikkien viiden ulottuvuuden osalta, ja saadaan siten tehtyä johdonmukainen ja läpinäkyvä yhteenveto energiaunionin tilasta. 1.3 hallintojärjestelmällä virtaviivaistetaan ja yhdistetään erilliset suunnittelu- ja raportointihaarat ja pidetään samalla yllä asiasisällön ja tilastojen laadun osalta saavutettu taso. Hallintojärjestelmään sisältyvän raportoinnin tavoitteena on myös vähentää tulevien raportointivelvoitteiden aiheuttamia hallinnollisia rasitteita ja järkiperäistää ne; raportointivelvoitteet olisi pääsääntöisesti sisällytettävä raportointiprosessiin; 1.4 hallintojärjestelmästä tehdään riittävän joustava, jotta jäsenvaltiot voivat valita toimenpiteensä kansallisten erityispiirteiden, valintojen, tilanteiden, teknisen kehityksen ja muuttuvien ulkoisten olosuhteiden perusteella; 1.5 hallintojärjestelmän on oltava luotettava. Energiaunionin kaikki viisi ulottuvuutta yhtäläisesti kattavan jäsenvaltioiden pitkäjänteisen suunnittelun myötä hallintojärjestelmä edistää investointiympäristön vakautta ja ennakoitavuutta. Hallintojärjestelmässä otetaan huomioon sitovien, EU:ta sitovien tai vuodelle 2030 asetettujen ohjeellisten ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä viiteen ulottuvuuteen liittyvien erityisten tavoitteiden ja yleisempien poliittisten päämäärien toisistaan eriävä luonne ja laajuus; järjestelmää täydennetään tarkistamalla ja kehittämällä päästöjen vähentämiseen, energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyvää lainsäädäntöä vuoden 2030 tavoitteiden tueksi; 13379/15 js/rir/kkr 7

8 1.6 alueellinen yhteistyö on osoittautunut keskeiseksi välineeksi, jonka avulla voidaan edistyä muun muassa hyvin toimivien energian sisämarkkinoiden toteuttamisessa, Euroopan laajuisten infrastruktuurien kehittämisessä, energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden kustannustehokkaassa saavuttamisessa muun muassa lisäämällä yhteenliittämiskapasiteettia ja toimitusvarmuuden lisäämisessä. Näin ollen vastaavanlaisia aiheita koskevasta tehostetusta alueellisesta yhteistyöstä ja kuulemisesta tulee tilanteen mukaan laaja-alainen ja merkittävä osa energiaunionin tulevaa hallintojärjestelmää, ja sitä on helpotettava tai siihen on kannustettava; 1.7 konkreettisena osoituksena SEU 13 artiklan 2 kohdassa määrätystä vilpittömästä yhteistyöstä vuoropuhelulla on perinteisesti ollut keskeinen sija Euroopan yhdentymisessä. Vuoropuhelu tulee olemaan keskeistä myös energiaunionin hallintojärjestelmässä. Energiaunionin hallinnoinnin suunnittelussa ja täytäntöönpanossa tehdään yhteistyötä ja vaihdetaan tietoja ja parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden ja komission välisen rakentavan vuoropuhelun myötä. Energiapolitiikan hallintojärjestelmän täytäntöönpano kannustaa myös kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmien kuulemiseen kansallisella tasolla ja lujittaa sijoittajien, kuluttajien ja kansalaisten luottamusta. 2. Edellä mainitut periaatteet huomioon ottaen MÄÄRITTÄÄ hallintojärjestelmän olennaiset osatekijät seuraavasti: kunkin jäsenvaltion laatima kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma (jäljempänä 'kansallinen suunnitelma') ja sen jälkeen kansallisen suunnitelman täytäntöönpanosta annettavat tilanneselvitykset, jotka molemmat perustuvat vakiomuotoisiin malleihin; komission ja jäsenvaltioiden väliset rakentavat vuoropuhelut; ja seuranta ja arviointi, jotka perustuvat muun muassa keskeisiin indikaattoreihin; ja TARKENTAA, että 13379/15 js/rir/kkr 8

9 2.1 ensimmäinen kansallinen suunnitelma kattaa ajanjakson ja sisältää energiaa ja ilmastoa koskevat osiot. Sen olisi oltava kokonaisvaltainen ja siinä olisi otettava huomioon energiaunionin viisi ulottuvuutta. Kansallinen suunnitelma on suppea ja synkronoitu korkean tason strateginen suunnitteluasiakirja; 2.2 kansallisessa suunnitelmassa: esitetään yleiskatsaus kansallisesta energiajärjestelmästä ja kansallisesta ilmastopolitiikasta sekä kansallisista poliittisista puitteista kaikkien energiaunionin viiden ulottuvuuden osalta mukaan lukien asiaan liittyvät kansalliset erityispiirteet ja haasteet, kuten se, missä vaiheessa sisämarkkinoihin integroituminen on; esitellään jäsenvaltion toimintapolitiikan suunnittelua, ilmastoa ja energiaa koskevia päämääriä sekä tavoitteita, jos ja kun jäsenvaltiot asettavat niitä tavoitteiden ja päämäärien toisistaan eriävän luonteen ja laajuuden perusteella ja ottaen huomioon, että kullekin jäsenvaltiolle taataan riittävä jousto ja oikeus valita oma energialähteiden yhdistelmänsä. Tällä tavoin suunnitelmat edistävät vuodelle 2030 asetettujen EU:n ilmasto- ja energiapoliittisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista; niissä on myös otettava huomioon näkökulma, joka liittyy EU:n vuodelle 2050 asettamaan tavoitteeseen, joka palautettiin mieleen neuvoston 18. syyskuuta 2015 antamissa päätelmissä 2 ; esitetään kehityspolkuja asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisten sitovien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi ja asetetaan realistisia ohjeellisia kehityspolkuja muille päämäärille sekä tavoitteille, jos ja kun jäsenvaltiot asettavat niitä tavoitteiden ja päämäärien toisistaan eriävän luonteen ja laajuuden perusteella. Erityisesti kansallisissa suunnitelmissa eritellään missä määrin kansallisella tasolla on edistetty EU:n energiapolitiikan päämääriä ja vuodelle 2030 asetettuja EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita, ja niitä kehitetään Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 hyväksymien päätelmien mukaisesti. Itsessään kansalliset suunnitelmat toimivat alustavina viitearvoina kaikkien EU:n energiapoliittisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen seuraamiselle. 2 "PAINOTTAA, että IPCC:n tuoreimpien havaintojen mukaisesti kahden celsiusasteen tavoitteessa pysyminen edellyttää sitä, että maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt saavuttavat huippunsa viimeistään vuonna 2020, vähentyvät vuoteen 1990 verrattuna vähintään 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä ja ovat lähellä nollatasoa tai sen alle vuonna 2100; (...) KOROSTAA, että kaikkien osapuolten olisi noudatettava muutoksia aikaansaavia menettelyjä kohti globaalia ja kestävää ilmastoneutraaliutta sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten sietokykyä koskevaa pitkän aikavälin tavoitetta tämän vuosisadan toisella puoliskolla; PALAUTTAA MIELEEN EU:n tavoitteen vähentää päästöjä (...) prosentilla verrattuna vuoteen 1990 osana vähennyksiä, joita IPCC:n mukaan edellytetään teollisuusmailta ryhmänä." 13379/15 js/rir/kkr 9

10 määritellään toimia toimitusvarmuuden vahvistamiseksi sekä energian sisämarkkinoiden parantamiseksi ja lujittamiseksi; annetaan riittävät tiedot keskeisistä indikaattoreista; sisällytetään alueellinen yhteistyö asiaankuuluvien näkökohtien suunnittelu- ja täytäntöönpanoprosessiin ja yksilöidään alueellisia haasteita; tähän tulisi kuulua naapurijäsenvaltioiden välistä kansallisia suunnitelmaehdotuksia koskevaa tiedonvaihtoa, kuulemista ja/tai koordinointia sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakamista asiaankuuluvilla energia-aloilla; käsitellään muihin merkityksellisiin politiikan aloihin kytkeytyviä synergioita ja mahdollisuuksia; 2.3 jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tilanneselvityksiä joka toinen vuosi ottaen huomioon hallinnollisten rasitteiden vähentämistavoitteen ja jotta kansallisen, EU-tason ja kansainvälisen raportoinnin aikataulut saataisiin yhdennettyä; 2.4 komissio laatii tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vakiomuotoiset mallit ja keskeiset indikaattorit, jotka jäsenvaltioiden on myös hyväksyttävä; keskeisten indikaattoreiden luettelolla pyritään varmistamaan edistyminen ja tasapaino kaikkien viiden ulottuvuuden, sovitut EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet mukaan lukien, ja EU:n energiapoliittisten päämäärien osalta sekä takaamaan kohtuuhintainen, turvallinen, kilpailukykyinen, varma ja kestävä energiajärjestelmä lokakuussa 2014 hyväksyttyjen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti; 2.5 viittä ulottuvuutta koskeviin kansallisiin tietoihin perustuvia keskeisiä indikaattoreita seurataan järjestelmällisesti EU:n tasolla. Keskeisten indikaattoreiden avulla voidaan tehdä analyyseja ja/tai yhdennettyjä EU-tason ennusteita, joiden pohjalta pystytään arvioimaan tulevaa edistymistä EU:n ilmasto- ja energiapoliittisten päämäärien ja sovittujen EU:n tavoitteiden saavuttamisessa. Komissio esittää energiaunionin tilaa koskevassa vuotuisessa kertomuksessaan yhteenvedon EU:n tasolla yleisesti saavutetusta edistymisestä ja asiaa koskevan arvionsa; 13379/15 js/rir/kkr 10

11 2.6 Jäsenvaltiot laativat kansalliset suunnitelmansa, jotka sisältävät kaikki edellä 2.2 kohdassa esitetyt osat. Ne voivat saada suosituksia komissiolta ja/tai huomautuksia naapurijäsenvaltioilta asiaankuuluvia aiheita koskevan alueellisen yhteistyön puitteissa, ja ottaa ne tarpeen mukaan huomioon. Tältä pohjalta jäsenvaltiot toimittavat viimeistellyt kansalliset suunnitelmansa komissiolle; 2.7 edellä 2.6 kohdassa tarkoitettuja valmistelutoimia lukuun ottamatta ensimmäiset kansalliset suunnitelmat on viimeisteltävä vuoden 2019 loppuun mennessä. Jäsenvaltioiden ensimmäiset tilanneselvitykset käynnistävät kaksivuotisen tarkistuskierroksen, jota seuraa täytäntöönpanoa koskeva monivaiheinen vuoropuhelu komission kanssa ja jäsenvaltion mahdollinen päätös mukauttaa kansallista suunnitelmaansa. Kunkin tarkistuksen yhteydessä arvioidaan saavutettuja tuloksia; 2.8 jäsenvaltiot voivat tarvittaessa päättää päivittää tai tarkistaa kansallista suunnitelmaansa kansallisissa olosuhteissa tapahtuneiden muutosten perusteella pitäen samalla mielessä, että hallinnoinnin on oltava luotettavaa ja läpinäkyvää; 2.9 hallintojärjestelmän avulla voidaan antaa EU:n energiapoliittisten päämäärien ja sovittujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista koskevia oikea-aikaisia arvioita ja varhaisia ennusteita. Näin voidaan toteuttaa oikea-aikaisia toimia tietyn päämäärän tai tavoitteen luonteen huomioon ottaen; tällaiset toimet voivat liittyä käytössä olevien toimintamallien ja toimenpiteiden täytäntöönpanon parantamiseen, niiden mukauttamiseen tai uusien toimintamallien ja toimenpiteiden käyttöönottoon. Uusiutuvia energiamuotoja koskevan sitovan EU:n tavoitteen osalta tällaisiin toimiin olisi ryhdyttävä, jos 2020-luvun puolivälissä on havaittavissa eroavuuksia kansallisiin suunnitelmiin tai tarkistettuihin tai päivitettyihin kansallisiin suunnitelmiin verrattuna, ottaen samalla huomioon, missä määrin jäsenvaltio suunnitelmallaan luotettavasti edistää tätä EU:n tavoitetta, ja pitäen mielessä, että kaikki viittä ulottuvuutta koskevat tavoitteet ja päämäärät on saavutettava; 2.10 hallintojärjestelmän jousto sallii jäsenvaltioiden valita kustannustehokkaimman politiikan päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi; 13379/15 js/rir/kkr 11

12 2.11 neuvostolle tiedotetaan hallintojärjestelmäsyklin merkityksellisistä vaiheista, ja se keskustelee niistä. Eurooppa-neuvosto antaa edelleen energiaunionin ja hallintojärjestelmän kehittämistä koskevaa ohjeistusta muun muassa energiaunionin tilasta EU:n toimielimille esitettävien komission vuotuisten kertomusten pohjalta; PALAUTTAA MIELEEN, että kauaskantoisen ilmastopolitiikan huomioon ottava joustava energiaunioni kuuluu komission keskeisiin painopisteisiin; 3. KEHOTTAA komissiota varmistamaan, että näiden päätelmien jatkotoimiin ryhdytään ripeästi, ja valmistelemaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa muun muassa: 3.1 perustan seuraaville olennaisille osatekijöille: kiireellisesti kartoitus olemassa olevista suunnittelu- ja raportointivelvoitteista ja ehdotuksia näiden velvoitteiden virtaviivaistamiseksi, jotta vähennettäisiin hallinnollisia rasitteita ja varmistettaisiin yhtenäisyys, yksinkertaisuus ja johdonmukaisuus; ehdotukset kansallisten suunnitelmien ja joka toinen vuosi annettavien tilanneselvitysten vakiomuotoisiksi malleiksi; alueellista yhteistyötä koskeva ohjeistus, joka perustuu olemassa oleviin parhaisiin käytäntöihin ja rakenteisiin; luettelo indikaattoreista ja näitä yhteisiä keskeisiä indikaattoreita, (viite-)skenaarioita ja ennusteita koskevat menetelmät; 3.2 yleiskatsauksen, johon sisältyvät: jäsenvaltioiden ja komission väliset vuoropuhelut ja toimielinten välinen vuotuinen vuoropuhelu energiaunionin tilaa koskevista kertomuksista; ja kyseisiä toimia koskeva yksityiskohtainen aikataulu; 3.3 ja tekemään jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja muiden asianmukaisten sidosryhmien kanssa tiivistä yhteistyötä edellä esitettyjen päämäärien saavuttamiseksi /15 js/rir/kkr 12