Katsaus vaikeassa työmarkkinaasemassa olevien asiakkaiden tilanteeseen Etelä-Karjalassa

Transkriptio

1 Katsaus vaikeassa työmarkkinaasemassa olevien asiakkaiden tilanteeseen Etelä-Karjalassa Antti

2 Tilanne Vaikeasti työllistyvät Etelä-Karjalassa maaliskuu Työttömät Työttömyysaste 15 % 15,7 % 14,8 % (koko maa 12,1; ulkomaalaiset 33) Yleinen aktivointiaste 29,5 % 27,1 % 26,7 % (PAT 8,9) Rakennetyöttömät Yhdenjaksoiset Pitkäaikaistyöttömät Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Palveluilta työttömäksi jääneet Palveluilta palveluille sijoittuvat Työttömistä on 65 % rakennetyöttömiä ja 32 % yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä Rakennetyöttömistä yli 50 vuotiaita on 2797 eli 48 % (60-64 vuotiaita 1237) Rakennetyöttömistä alle 30 vuotiaita on 968 eli 17 % Rakennetyöttömistä on 70 % palvelu- ja myyntityöntekijöitä sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä (huom. eniten avoimia työpaikkoja on palvelu- ja myyntialalla) Rakennetyöttömistä vain peruskoulun suorittaneita on 1163 eli 20 % ja keskiasteen koulutuksen käyneitä on 2919 eli 51 %

3 Maksuosuuslistalla olevat asiakkaat maaliskuu /17 300/16 300/15 500/ /16 500/ / / / /17 300/16 300/15 500/17 500/16 500/ / / /15

4 Euroa EKSOTEN ALUEEN KUNTAOSUUS TAMMI-MAALISKUU Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Koko Eksote yhteensä tammi helmi maalis

5 Aktivointiasteen ja muun sosiaaliturvan piiriin siirtämisen vaikutukset aikajaksolla Maksulistalla olevat työkyvyttömät asiakkaat muun sosiaaliturvan piiriin Arviolta 20 % maksulistalla olevista kuuluu tähän asiakasryhmään. Arvio kustannusvaikutuksista: alentaa kuntaosuutta 1.6 M 2 vuoden aikana. 2017: 0.5 M 2018: 1.1 M Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen: Eksote, Kela ja TE-toimisto. Ei ole edennyt suunnitelman mukaan, koska työllistymiskokeilun alku on viivästynyt. Maksulistalla olevien asiakkaiden aktivointiasteen nostaminen 2016 ka. 25 % Nostetaan aktivointiaste 40 %:iin. Arvio kustannusvaikutuksista: alentaa kuntaosuutta 1.2 M 2 vuoden aikana. 2017: 0.5 M 2018: 0.7 M Siirretään painopistettä kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatukityöllistämiseen (maksulistalta poistuu vain, kun saavuttaa työssäoloehdon). Palkkatukityöllistäminen on vähentynyt.

6 Työmarkkinapolku Alkuhaastattelu ja arvio työllistymisen esteistä Työkykyinen Työ- ja toimintakyvyn arvio Osaaminen kehittäminen Työkyvyn rajoitteita Työkyvytön Opiskelu Uraohjaus Kuntoutukseen ohjaaminen Eläkehaku Työnhaku Työnhakutaidot, motiivi työllistyä, alueen työmarkkinat, valmius liikkua, ikätekijä, muodollisen osaamisen riittävyys työmarkkinoissa

7 Haasteita Työllistettyjen ja palveluissa olevien asiakkaiden määrä on pudonnut. 3 sektorin työllistämisen vähentyminen palkkatukimäärärahojen niukkuudesta johtuen. Vuonna 2016 paikkoja oli 259 ja nyt 105 eli vähennys on 154 paikkaa. Palkkatuella olevien määrä on pudonnut vuodesta 2015 noin 38 %. Muiden palvelujen osuus on alhainen. Työkokeilun ja opiskelun osalta pääasiallisena kohderyhmänä muut kuin pitkään työttömänä olleet (huom. valmiudet osallistua ko. palveluun). Pitkään työttömänä olleilla asiakkailla on usein kaikki palvelut käytetty paitsi kuntouttava työtoiminta. Rakennetyöttömistä 48 % on yli 50 vuotiaita ja heillä ei usein ole koulutusmotivaatiota, jolloin palvelutarpeena on palkkatuki (3 sektorille). Etenkin ympäristökuntien asiakkaiden tilanne on jämähtänyt (kuntouttavan työtoiminnan tai palkkatukityön lisäksi ei ole muuta palvelutarvetta eikä valmiutta liikkumaan työn tai koulutuksen perässä). Kohtaanto-ongelma pitkäaikaistyöttömien työmarkkinavalmiuksien ja työmarkkinoiden vaatimusten välillä.

8 Haasteita Lakimuutoksia ja linjauksia Kela on purkanut vanhoja karensseja/työssäolovelvoitteita ja ihmisiä on palannut työmarkkinatuen piiriin; tuen piiriin palaajat ovat lähtökohtaisesti huonokuntoisia. Lakimuutokset palkkatuen työssäoloehtoon (75 % kerryttää työssäoloehtoa). Palkkatuen myöntämisedellytysten tiukkeneminen (vaatimus ammatillisen osaamisen puutteista tai vamma/sairaus). Työttömyysturvan käyttö palkkatuen rahoittamiseen viivästyi alkuvuonna ja se ei riitä kompensoimaan palkkatukimäärärahojen pienenemistä. Muutokset päivärahaoikeuden kestossa pudottavat asiakkaan aiemmin työmarkkinatuelle.

9 Haasteita Työllistymiskokeilun käynnistymisen viivästyminen - Vain osa rakennetyöttömistä ja maksulistalla olevista asiakkaita on yhteispalvelun (TYP) asiakkaita. Huomattava vaikeassa työmarkkina-asemassa olevista asiakkaista on korkeintaan ylläpitävässä kuntouttavassa työtoiminnassa eli käytännössä heidän pitäisi olla sosiaalipalvelujen asiakkaana ja muulla etuudella kuin työmarkkinatuella - tarvitaan osallistavia palveluja, sosiaalista kuntoutusta ja mielenterveys- ja päihdepalveluja. Työ- ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat ovat yleisiä työllistymisen ongelmia: tämä kokonaisuus täytyy saada kuntoon, joka vaatii sitoutumista mm. Eksotelta, TE-toimistolta ja Kelalta.

10 Toimenpiteitä Laaditaan TYP:n johdolla kuntakohtainen toimenpideohjelma, jolloin voidaan kohdistaa palveluja räätälöidymmin huomioiden kuntien työttömyyden rakenteen. Käytännössä tämä toteutetaan konkreettisella kuntakierroksella, jonka lopputulemana on jokaisen kunnan osalta konkreettinen toimenpideohjelma ja tietoisuus työttömyyden rakenteesta ko. kunnassa. Palkkatuen ja palvelujen kohdentaminen vaikeasti työllistyviin asiakkaisiin. Tehostettu palkkatukipaikkojen täyttö. Palkkatukityöllistäminen on vaikuttavinta ja se vähentää myös toimeentulotukimenoja. Huomio: myös maksuosuuslistan ulkopuolella on ko. palvelun tarvitsijoita ja tällä on pitkäaikaistyöttömyyttä ennaltaehkäisevä merkitys. Asiakkaat ohjataan työmarkkinatilannettaan vastaavan palvelun ja etuuden piiriin. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että tosiasiallisesti työkyvyttömiltä asiakkailta ei edellytettäisi työnhakua. He siirtyisivät kuntouttaviin palveluihin tai eläkkeelle ja näin ollen sairaus- tai eläketurvan saajiksi tai toimeentulotuen piirin. Tähän etsitään parhaillaan ratkaisuja mm. eläkeselvittelyn tehostamisella ja yhteistyöllä kelan kanssa. Sosiaalisen kuntoutuksen määrästä ja ohjauksesta keskustellaan YHO:n kanssa. Tämä ei tuo nopeaa ratkaisua, sillä ko. ryhmään kuuluvia asiakkaita on paljon.

11 Toimenpiteitä Vaikeasti työllistyvien asiakkaiden kartoittaminen ja heidän ohjaaminen soveltuvaan palveluun. Henkilökohtaisen asiakasohjauksen lisääminen. Eksoten ja kuntien palkkatukityöllistäminen. Eksoten määräraha on jyvitetty kuntakohtaisesti. Imatran osuus on jo melkein käytetty. Lappeenrannan ja pikkukuntien osalta palkkatukityöllistäminen lähti muutaman kuukauden viiveellä käyntiin, mutta tilanne korjaantumassa. Eksoten palkkatukimäärärahan osalta kohdennus on tehty nimenomaan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneisiin. Eksote toteuttaa maakunnallisen selvityksen, jolla haetaan tarkoituksenmukaisia ja rahoituksellisesti kestäviä ratkaisuja 3. sektorin rooliin työllisyydenhoidon kentässä. Hankkeet (mm. OTE-hanke, Toimari, Steppi). Innovatiivisen hankinnan yhteistyö TE-toimiston kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen.

12 Työllistymiskokeilu - Miksi jotain pitää tehdä? Suurimpina haasteina Etelä-Karjalassa ovat kasvava rakenne- ja nuorisotyöttömyys. Rakennetyöttömät tarvitsevat usein monialaista ja henkilökohtaista palvelua ja vain osa heistä pääsee ohjauksen piiriin asiakkaat ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Nykyinen palvelurakenne on pirstaleinen eikä mahdollista sellaisen asiakaslähtöisen palveluprosessin toteuttamista, jossa palvelut ovat asiakkaan tarpeen mukaisia, oikeaaikaista ja jossa palvelulta palvelulle siirtyminen on ongelmatonta. Asiakasnäkökulmasta toiminta on päällekkäistä ja sekavaa kenellä on vastuu asiakkaista (asiakkaatkin kysyvät tätä). Asiakkaiden pääsy henkilökohtaiseen ohjaukseen vaikuttaa sattumanvaraiselta. Mikään taho ei yksin pysty ratkaisemaan vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden tilannetta. Tosiasia on myös se, että koko joukkoa ei pysytä pelastamaan edes täydellisellä yhteistyöllä, mutta yhdessä voisimme tehdä paljon enemmän. Tilanne edellyttää eri toimijoilta hallintorajat ylittävää yhteistyötä ja yhdessä koordinoitua resurssien käyttöä, jolloin saataisiin taattua suuremmalle osalle asiakkaista heidän palvelutarpeidensa mukainen palvelu.

13 Työllistymiskokeilu lyhyesti Tiedossa ei ole, kuinka monialaista palvelua tarvitsevien asiakkaiden palvelut järjestetään maakunnassa eli työllistymiskokeilu toteutetaan myös siksi, että voidaan tarjota työllisyyden monialainen palvelumalli uudelle maakuntahallinnolle (malli ei esiinny maakuntahallintoa koskevissa materiaaleissa ja lakiesityksissä). Siirrytään yhden asiakasvastuutahon malliin, jossa TE-toimiston palvelulinjajaon mukaisesti tuetun työllistämisen palvelulinjan (ns. 3 palvelulinja) asiakkaiden ohjaus- ja asiakasvastuu keskitetään TYP:een TYP-lain asiakaskriteerit ylittäen. Kokeilua varten on laadittu yhteistyösopimus, jonka allekirjoittivat TE-toimisto, Eksote ja Kela. Sopimus on ollut voimassa 1.3. alkaen. Käytännössä Eksote ja TE-toimisto keskittävät ko. asiakasryhmästä vastaavat henkilöresurssit TYP:een eli uudessa mallissa asiakasohjauksen vastuu (asiakkaan vastuuvirkailijat) on TYP:ssa.

14 Työllistymiskokeilu - tavoitteita ja tavoiteltavia hyötyjä Aktivointiasteen nostaminen ja palvelujen vaikuttavuuden parantaminen. Selkeä asiakasohjausjärjestelmä ohjauksen vastuu yhdessä paikassa. Mahdollisimman yksinkertainen, suoraviivainen ja hallintorajat ylittävä asiakasprosessi, jossa asiakas selkeästi tietää, missä hänen asiakkuutensa on. TE-palvelujen, sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen oikea-aikaisen saatavuuden turvaaminen asiakasprosessissa. Ratkaisujen löytäminen asiakkaille; työhön, koulutukseen. Työmarkkinatuen kuntaosuuden alentaminen. Henkilö- ja määräraharesurssien tehokkaampi käyttö. Työkyvyttömät työelämäpalvelujen aktiiviasiakkuudesta heille sopivampien palvelujen ja sosiaaliturvan piiriin (arviolta 20 % kuntaosuuslistalla olevista). Kehitetään työ- ja toimintakyvyn arviointiprosessia (verkosto). Lisätään asiakkaiden henkilökohtaisen ohjauksen määrää mm. yksilövalmennuksen avulla. Tilaaja Tuottaja -mallin käytäntöön vienti eli se taho, jonne asiakasohjaus on keskitetty, tilaa palvelut tuottajilta asiakkaan palvelutarpeisiin perustuen. Toimijoiden yhteisen tahtotilan, tavoitteiden ja toiminnan aikaansaaminen.

15 Näitä tarvitaan Työpaikkoja, joihin pitkäaikaistyöttömien osaaminen riittää. Palkkatukipaikkoja, joihin pitkäaikaistyöttömien osaaminen riittää. Työnantayhteistyötä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi työnantajakontaktit ja palvelujen sekä asiakkaiden osaamisen markkinointi. Räätälöityä koulutusta asiakkaille, joiden osaamista tulee kehittää. Kuntouttava työtoiminta oikean sisältöisiä paikkoa, riittävästi ohjausta, vaikuttavuutta (ylläpitävän kuntouttavan työtoiminnan rooli?). TE-toimiston valmennuspalvelut. Eksoten ryhmä- ym. sosiaalisen kuntoutuksen palvelut - Sosiaalisen kuntoutuksen ja osallisuuden paikkoja riittävästi. Tuloksekasta työ- ja toimintakyvyn arviointia, jonka tuloksena asiakkaalle löydetään realistinen ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Ohjausresurssien riittävyyden takaaminen sen käyttö joustavasti. Kaikki toimijat mieltävät toimintansa tärkeyden työllisyyden edistämisessä Työllistymisen esteiden tunnistaminen eri palveluissa ja asiakkaan ohjaaminen palveluun. Isoja muutoksia: kannustinloukut, sosiaalietuudet, työmarkkinalainsäädäntö, hallinnolliset raja-aidat.